7.12.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

CE 377/135

—

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 167 artiklan,

—

ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 27 artiklan 3 kohdan,

—

ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan 11 artiklan,

—

ottaa huomioon vuonna 2005 tehdyn Unescon yleissopimuksen kulttuuri-ilmaisujen moninaisuuden suojelemisesta ja edistämisestä (Unescon yleissopimus),

—

ottaa huomioon neuvoston 26. heinäkuuta 2010 tekemän päätöksen 2010/427/EU Euroopan ulkosuhdehallinnon organisaatiosta ja toiminnasta (1),

—

ottaa huomioon audiovisuaalisten mediapalvelujen tarjoamista koskevien jäsenvaltioiden tiettyjen lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta 10. maaliskuuta 2010 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/13/EU (audiovisuaalisia mediapalveluja koskeva direktiivi) (2),

—

ottaa huomioon kolmansien maiden ammattilaisten kanssa toteutettavan audiovisuaalialan yhteistyöohjelman (MEDIA Mundus 2011–2013) perustamisesta 21. lokakuuta 2009 tehdyn Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 1041/2009/EY (3),

—

ottaa huomioon Euroopan kulttuurienvälisen vuoropuhelun teemavuodesta (2008) 18. joulukuuta 2006 tehdyn Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 1983/2006/EY (4),

—

ottaa huomioon komission tiedonannon kulttuuria kansainvälistyvässä maailmassa koskevasta Euroopan toimintasuunnitelmasta (KOM(2007)0242),

—

ottaa huomioon komission kertomuksen kulttuuria koskevan Euroopan toimintasuunnitelman täytäntöönpanosta (KOM(2010)0390),

—

ottaa huomioon 5. toukokuuta 2010 antamansa päätöslauselman Europeana-hankkeen seuraavista vaiheista (5),

—

ottaa huomioon 18. ja 19. marraskuuta 2010 kulttuurialan työsuunnitelmasta kaudelle 2011–2014 annetut neuvoston päätelmät (2010/C 325/01) (6),

—

ottaa huomioon 20. marraskuuta 2008 annetut neuvoston päätelmät kulttuurisen monimuotoisuuden ja kulttuurienvälisen vuoropuhelun edistämisestä unionin ja sen jäsenvaltioiden ulkosuhteissa (2008/C 320/04) (7),

—

ottaa huomioon Yhdistyneiden kansakuntien vuosituhatjulistuksen (2000) ja eritoten otsikon "Ihmisoikeudet, demokratia ja hyvä hallinto" alaiset kohdat,

—

ottaa huomioon 22. syyskuuta 2010 vuosituhattavoitteiden saavuttamisesta annetun YK:n päätöslauselman "Keeping the promise: united to achieve the Millennium Development Goals",

—

ottaa huomioon 20. joulukuuta 2010 kulttuurista ja kehityksestä annetun YK:n päätöslauselman "Culture and Development",

—

ottaa huomioon 23. kesäkuuta 2000 Cotonoussa allekirjoitetun (8), ensimmäisen kerran Luxemburgissa 25. kesäkuuta 2005 muutetun (9) ja toisen kerran Ouagadougoussa 22. kesäkuuta 2010 muutetun (10) AKT:n ja EU:n kumppanuussopimuksen,

—

ottaa huomioon vapaakauppasopimuksen mallin liitteenä olevan kulttuuriyhteistyötä koskevan pöytäkirjan,

—

ottaa huomioon työjärjestyksen 48 artiklan,

—

ottaa huomioon kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan mietinnön (A7-0112/2011),

A.

ottaa huomioon, että EU on kulttuurisesti monimuotoinen arvojen yhteisö, jonka motto "moninaisuudessaan yhtenäinen" ilmenee lukuisilla eri tavoilla,

B.

toteaa, että EU:n perättäiset laajenemiset, kansalaisten liikkuvuus yhteisellä eurooppalaisella alueella, menneet ja uudet muuttoliikkeet sekä kaikenlainen vaihto muun maailman kanssa edistävät kulttuurista moninaisuutta,

C.

ottaa huomioon, että kulttuuri on itsessään arvokasta, sillä se rikastuttaa ihmisten elämää ja lisää keskinäistä ymmärtämystä ja kunnioitusta,

D.

toteaa, että kulttuuria koskevassa Euroopan toimintasuunnitelmassa asetetaan strategiseksi tavoitteeksi edistää kulttuuria keskeisenä osatekijänä EU:n kansainvälisissä suhteissa,

E.

ottaa huomioon, että kulttuuri voi ja sen pitää edistää kehitystä, osallisuutta, innovointia, demokratiaa, ihmisoikeuksia, koulutusta, konfliktien ehkäisyä ja sovintoa, keskinäistä ymmärtämistä, suvaitsevaisuutta ja luovuutta,

F.

ottaa huomioon, että unioni ja sen jäsenvaltiot, kansalaiset, yritykset ja kansalaisyhteiskunta sekä EU:ssa että kolmansissa maissa ovat kulttuurisuhteiden avaintoimijoita,

G.

ottaa huomioon, että kulttuurituotteet kuten urheilu edistävät EU:n henkistä kehitystä ja taloutta tukemalla tietoon perustuvan yhteiskunnan toteutumista erityisesti kulttuuriteollisuuden ja matkailun avulla,

H.

toteaa, että taiteilijat toimivat todellisina kulttuurilähettiläinä, kun he vaihtavat ja asettavat vastakkain erilaisia esteettisiä, poliittisia, moraalisia ja sosiaalisia arvoja,

I.

ottaa huomioon, että uusi media ja uudet viestintätekniikat, kuten internet, voivat olla ilmaisunvapauden, moniarvoisuuden, tietojen vaihdon, ihmisoikeuksien, kehityksen, kokoontumisvapauden, demokratian ja osallisuuden väline ja ne voivat helpottaa kulttuurisisältöjen käyttöä ja koulutuksen saantia,

J.

ottaa huomioon, että kulttuuriyhteistyö ja kulttuurivuoropuhelu, jotka ovat kulttuuridiplomatian rakennusaineita, voivat toimia rauhan ja vakauden välineinä maailmassa,

1.

korostaa kulttuurin laaja-alaista luonnetta ja merkitystä kaikilla elämänalueilla ja katsoo, että kulttuuri on otettava huomioon kaikissa EU:n ulkoisissa toimissa SEUT-sopimuksen 167 artiklan 4 kohdan mukaisesti;

2.

painottaa, että kaikkien EU:n toimielinten on perusteellisemmin tunnustettava kulttuurin arvo suvaitsevuuden ja keskinäisen ymmärtämisen voimana sekä kasvun ja osallistavampien yhteiskuntien kehittämisen välineenä;

3.

kehottaa laatimaan, panemaan täytäntöön ja edistämään kulttuurialan toimintalinjoja yhteistyössä jäsenvaltioiden alueiden kanssa;

4.

painottaa, että demokraattiset vapaudet ja perusvapaudet, kuten ilmaisunvapaus, lehdistönvapaus, vapaus puutteesta, vapaus pelosta, vapaus suvaitsemattomuudesta ja vihasta ja vapaus saada painettua ja digitaalista tietoa sekä yhteydenpidon vapaus sekä verkossa että verkon ulkopuolella ovat tärkeitä edellytyksiä kulttuuri-ilmaisulle, kulttuurivaihdolle ja kulttuurien moniarvoisuudelle;

5.

muistuttaa, että kulttuuriyhteistyötä koskevat pöytäkirjat ovat tärkeitä ja että ne synnyttävät lisäarvoa kahdenvälisissä kehitystä ja kauppaa koskevissa sopimuksissa; kehottaa painokkaasti komissiota esittämään tulevaisuuden kulttuuriyhteistyöpöytäkirjoja koskevan strategiansa ja kuulemaan siitä Euroopan parlamenttia ja kansalaisyhteiskuntaa;

6.

toistaa, että kulttuurilla on paikkansa kahdenvälisissä kehitystä ja kauppaa koskevissa sopimuksissa ja sellaisissa toimissa kuten kehitysyhteistyötä, vakautusta, demokratiaa ja ihmisoikeuksia edistävissä ja liittymistä valmistelevissa välineissä sekä Euroopan naapuruuspolitiikassa (ENP), itäisessä kumppanuudessa, Välimeren unionissa ja demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskevassa eurooppalaisessa rahoitusvälineessä (EIDHR), joilla kaikilla on kulttuuriohjelmiin tarkoitettuja määrärahoja;

7.

korostaa, että transatlanttinen yhteistyö ja yhteistyö eurooppalaisten naapurivaltioiden kanssa on tärkeää yhteisten etujen ja arvojen edistämiseksi;

8.

arvostaa julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä, jossa kansalaisyhteiskunnalla, kansalaisjärjestöt ja eurooppalaiset kulttuurialan verkostot mukaan luettuina, on tärkeä rooli EU:n ulkosuhteisiin liittyvien kulttuurinäkökohtien huomioon ottamisen kannalta;

9.

on huolissaan EU:n ulkoisen kulttuuripolitiikan ja -hankkeiden pirstoutumisesta, mikä vaikeuttaa kulttuurin voimavarojen strategista ja tehokasta käyttöä ja EU:n ulkosuhteisiin liittyviä kulttuurinäkökohtia koskevan EU:n yhteisen strategian laatimista;

10.

kehottaa tehostamaan sisäisiä toimia komission pääosastoissa, jotka keskittyvät ulkosuhteisiin (ulkopolitiikka, laajentuminen, kauppa, kehitysyhteistyö), koulutukseen ja kulttuuriin sekä digitaaliseen ohjelmaan;

11.

toteaa, että kulttuuri- ja koulutusalan vaihto saattaa vahvistaa kansalaisyhteiskuntaa, lujittaa demokratiaa ja hyvää hallintotapaa, tukea taitojen kehittämistä sekä edistää ihmisoikeuksia ja perusvapauksia ja antaa rakennusaineet kestävää yhteistyötä varten;

12.

tukee kolmansien maiden lisääntyvää osallistumista EU:n kulttuuria, liikkuvuutta, nuorisoa, koulutusta ja ammatillista koulutusta koskeviin ohjelmiin ja kehottaa helpottamaan kolmansien maiden, kuten Euroopan naapurimaiden, (nuorten) ihmisten pääsyä näihin ohjelmiin;

13.

kehottaa laatimaan nuorten liikkuvuutta ja kulttuurialan ammattilaisten, taiteilijoiden ja luovan työn tekijöiden liikkuvuutta edistäviä johdonmukaisia strategioita, joilla edistetään heidän kulttuurista ja koulutuksellista kehitystään – myös tieto- ja viestintäteknisiä valmiuksia – ja mahdollisuutta taiteelliseen ilmaisuun sen kaikissa muodoissa; kannustaa sen vuoksi etsimään synergioita kulttuurin, urheilun, koulutuksen, median, monikielisyyden ja nuoriso-ohjelmien välillä;

14.

kannustaa yhteistyöhön vapaiden ammattien harjoittajien, kulttuurialalla välittäjinä toimivien järjestöjen ja kansalaisyhteiskunnan kanssa sekä jäsenvaltioissa että kolmansissa maissa ulkoisten kulttuuritoimien suunnittelussa ja toteuttamisessa sekä edistettäessä kulttuuritapahtumia ja -vaihtoa, jolla lisätään keskinäistä ymmärtämystä ottaen samalla huomioon Euroopan kulttuurisen ja kielellisen moninaisuuden;

15.

kehottaa perustamaan kolmansien maiden kansalaisia, taiteilijoita ja muita kulttuurialan ammattilaisia varten "kulttuuriviisumin" vuodesta 2005 voimassa olleen tiedeviisumiohjelman mukaisesti; pyytää komissiota myös esittämään lyhytkestoista viisumia koskevan aloitteen, jolla poistettaisiin kulttuurialan liikkuvuusesteet;

16.

korostaa, että EU:n on ryhdyttävä toimiin kautta maailman sananvapauden, lehdistön vapauden, audiovisuaalisten viestimien ja uuden tietotekniikan vapaan käytön edistämiseksi tavalla, joka on tekijänoikeussääntöjen mukainen;

17.

tuomitsee sen, että sortavat hallinnot sensuroivat ja tarkkailevat internetiä entistä enemmän, ja kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita edistämään internetin vapautta maailmanlaajuisesti;

18.

vahvistaa tietoverkon neutraaliuden periaatteen, joka on suunniteltu turvaamaan internetin säilyminen vapaana ja avoimena tekniikkana, jolla edistetään demokraattista viestintää;

19.

painottaa internetin roolia Euroopan kulttuurin välittämisen välineenä ja kehottaa jäsenvaltioita lisäämään investointeja laajakaistaan kaikkialla EU:ssa;

20.

painottaa uuden median ja eritoten internetin suurta merkitystä vapaana, helposti saatavilla olevana ja käyttäjäystävällisenä viestintä- ja tiedotusfoorumina, jota olisi käytettävä aktiivisesti kulttuurien välisessä vuoropuhelussa sekä EU:ssa että sen ulkopuolella; painottaa lisäksi uuden median tärkeyttä, sillä ne tuovat kulttuurihyödykkeet ja sisällön saataville sekä tekevät Euroopan kulttuuriperinnöstä ja historiasta entistä tunnetumpaa EU:ssa ja sen ulkopuolella, mistä ovat osoituksena Europeanan kaltaiset avainhankkeet;

21.

kehottaa komissiota luomaan keskitetyn internetportaalin, joka tarjoaa tietoa EU:n ulkosuhteiden alan tukiohjelmista, joihin kuuluu kulttuurialan toimia, ja EU:n edustustojen suunnittelemista ja järjestämistä, koko Euroopan kannalta merkittävistä kulttuuritapahtumista sekä toimii pääasiallisena tiedotusfoorumina helpottaen kulttuurialan ammattilaisten, laitosten ja kansalaisyhteiskunnan verkottumista ja yhdyspisteenä muihin EU:n rahoittamiin tapahtumiin, kuten Europeanaan;

22.

korostaa kulttuuridiplomatian ja kulttuuriyhteistyön merkitystä EU:n ja jäsenvaltioiden etujen ja Euroopan kulttuurin perusarvojen edistämisessä ja niiden tunnetuksi tekemisessä kautta maailman; painottaa, että EU:n on oltava maailmanlaajuinen toimija, jonka näkemys ja vastuu kattavat koko maailman;

23.

katsoo, että EU:n ulkoisissa toimissa olisi keskityttävä ensisijaisesti rauhan ja sovinnon, ihmisoikeuksien sekä kansainvälisen kaupan ja taloudellisten näkökohtien edistämiseen samalla, kun säilytetään diplomatian kulttuurinäkökohdat;

24.

painottaa tarvetta laatia tehokkaita taktiikkoja kulttuurienvälisiä neuvotteluja varten ja katsoo, että asiassa on syytä soveltaa monikulttuurista toimintamallia, sillä se voi EU:n ja kumppanimaiden tasavertaisuutta korostavana helpottaa edullisten sopimusten tekemistä;

25.

katsoo, että yhden henkilön olisi kussakin EU:n ulkoisessa edustustossa vastattava EU:n ja kolmansien maiden kulttuurisuhteiden ja -vuorovaikutuksen koordinoinnista ja Euroopan kulttuurin edistämisestä tiiviissä yhteistyössä kulttuurialan toimijoiden ja EUNICin kaltaisten verkkopohjaisten järjestöjen kanssa;

26.

korostaa, että olisi omaksuttava kattava lähestymistapa, joka koskee kulttuurialan välitystoimintaa ja kulttuurivaihtoa sekä kulttuurin roolia demokratian, ihmisoikeuksien, konfliktien estämisen ja rauhan rakentamisen edistämisessä;

27.

rohkaisee käynnistämään henkilökohtaisten yhteyksien lujittamiseksi kulttuurialan toimintapolitiikkaa koskevia vuoropuheluita kuten vastikään aloitettu EU:n ja Intian kulttuuripoliittinen vuoropuhelu;

28.

kehottaa asettamaan demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskevalle eurooppalaiselle rahoitusvälineelle suoraan kulttuuriin liittyviä painopisteitä, kuten oikeusvaltion vahvistaminen, konfliktien hallinta ja ehkäisy, yhteistyö kansalaisyhteiskunnan kanssa ja uusien teknologioiden rooli sananvapauden, demokraattisen osallistumisen ja ihmisoikeuksien edistämisessä;

29.

odottaa, että Euroopan ulkosuhdehallinnon organisaatiokaavioon sisällytetään kulttuurinäkökohtia koskevia virkoja, ja ehdottaa, että tätä tarkoitusta varten perustetaan koordinointiyksikkö;

30.

kehottaa Euroopan ulkosuhdehallintoa ja komissiota koordinoimaan ulkoisten toimien kulttuurinäkökohtien strategista käyttöönottoa niin, että kulttuuri on johdonmukaisesti ja järjestelmällisesti läsnä EU:n ulkosuhteissa ja että jäsenvaltioiden ulkoisia kulttuuritoimia pyritään täydentämään;

31.

kehottaa kouluttamaan Euroopan ulkosuhdehallinnon henkilöstöä asianmukaisesti ja antamaan täydennyskoulutusta ulkosuhteiden kulttuuria ja digitaalista ympäristöä koskevissa asioissa, jotta he voivat huolehtia alan koordinoinnista EU:n edustustojen puolesta sekä tarjota ja tukea yhteisiä eurooppalaisia koulutusmahdollisuuksia kansallisille asiantuntijoille ja kulttuurialan laitosten henkilöstölle ja globaalin osallistumisen mahdollistavaa koulutustarjontaa;

32.

kehottaa sisällyttämään Euroopan ulkosuhdehallinnon organisaatiokaavioon kulttuuridiplomatiasta ja digitaalisesta diplomatiasta vastaavan pääosaston;

33.

kehottaa Euroopan ulkosuhdehallintoa toimimaan yhteistyössä EUNIC-verkoston kaltaisten verkostojen kanssa, kun se kehittää kulttuurialan voimavarojaan ja asiantuntemustaan, jotta se voi hyödyntää niiden kokemuksia toimimisesta yhdyssiteenä jäsenvaltioiden ja kulttuurialan välittäjäjärjestöjen välillä ja näin synnyttää yhteisvaikutusta;

34.

kehottaa Euroopan ulkosuhdehallintoa ottamaan huomioon EU:n vastikään perustaman Euroopan kulttuuriperintötunnuksen, jota voidaan käyttää välineenä suhteissa kolmansiin maihin Euroopan kansojen kulttuurin ja historian tuntemuksen parantamiseksi ja levittämiseksi;

35.

kehottaa komissiota perustamaan EU:n ulkosuhteiden puitteissa toimielinten välisen kulttuurityöryhmän, jonka tehtävänä on kehittää ja laajentaa parhaiden käytänteiden koordinointia, virtaviivaistamista, strategioita ja jakamista, ottamaan huomioon asiaan liittyvän Euroopan neuvoston toiminnan ja aloitteet sekä raportoimaan Euroopan parlamentille työryhmän työstä;

36.

ehdottaa, että komissio antaa Euroopan parlamentille säännöllisesti kertomuksen tämän, EU:n ulkosuhteiden kulttuurinäkökohtia käsittelevän päätöslauselman täytäntöönpanosta;

37.

ehdottaa, että perustetaan erityisiä tietojärjestelmiä tukemaan taitelijoiden ja muiden kulttuurialan ammattilaisten liikkuvuutta, kuten esitetään maaliskuussa 2009 julkaistussa selvityksessä "Information systems to support the mobility of artists and other professionals in the culture field: a feasibility study" (11);

38.

kehottaa komissiota ehdottamaan vuonna 2011 vihreän kirjan laatimista kulttuuristrategiasta ja kulttuuriyhteistyöstä EU:n ulkoisissa toimissa ja hyväksymään sen ja antamaan sen jälkeen tiedonannon;

39.

kehottaa toteuttamaan konkreettisia toimia, joilla vahvistetaan valmiuksien kehittämistä niin, että kansalaisyhteiskunta otetaan mukaan, ja rahoittamaan riippumattomia aloitteita;

40.

kehottaa Euroopan ulkosuhdehallintoa kannustamaan kolmansia maita kulttuuripolitiikan kehittämiseen ja Unescon yleissopimuksen ratifioimiseen ja täytäntöönpanoon;

41.

muistuttaa jäsenvaltioita niiden antamista Unescon yleissopimuksen ratifioimista koskevista tärkeistä sitoumuksista, koska maailman kulttuurien moninaisuuden suojelu edellyttää valistuneita ja tasapainoisia digitaalialan toimintalinjoja;

42.

kehottaa komissiota ottamaan asianmukaisesti huomioon kulttuurihyödykkeiden ja -palveluiden kaksoisluonteen, kun se neuvottelee kahden- ja monenvälisiä kauppasopimuksia ja tekee kulttuuripöytäkirjoja, ja varaamaan suosituimmuuskohtelun kehitysmaille Unescon yleissopimuksen 16 artiklan mukaisesti;

43.

pitää myönteisenä, että EU teki vastikään sopimuksen Unescon kanssa 1 miljoonan euron asiantuntijapalveluista, joilla tuetaan kulttuurialan hallintoa ja tarjotaan kehitysmaiden hallituksille mahdollisuus hyödyntää asiantuntijoiden tietämystä tehokasta ja kestävää kulttuurialan toimintapolitiikkaa laatiessaan;

44.

kannustaa jäsenvaltioita ja komissiota lisäämään yhteistyöponnistelujaan, jotta kansallisia oikeudellisia puitteita ja kulttuuriperinnön ja -varojen suojelua koskevia toimintalinjoja saadaan kehitettyä kansallisen lainsäädännön ja kansainvälisten sääntelypuitteiden mukaisesti, mukaan lukien toimet kulttuurivarojen ja henkisen omaisuuden laittoman kaupan torjumiseksi; kannustaa niitä estämään kulttuuriperinnön ja -tuotosten laittoman haltuunoton samalla, kun tunnustetaan teollis- ja tekijänoikeuksien suuri merkitys kulttuurialan luovien työntekijöiden toimeentulon kannalta;

45.

kehottaa laatimaan johdonmukaisen EU:n strategian, jolla edistetään kansainvälisesti Euroopan kulttuuritoimia ja ohjelmia, joka perustuu kulttuurihyödykkeiden ja -toiminnan moninaisuuden ja kaksoisluonteen suojelemiseen ja kattaa muun muassa sen, että EU:n nykyisiä ulkoisen toiminnan ohjelmia, joihin kuuluu kulttuurialan toimia, koordinoidaan paremmin, ja ne pannaan täytäntöön kolmansien maiden kanssa tehtävissä sopimuksissa sekä huolehditaan yhdenmukaisuudesta perussopimuksiin sisältyvien kulttuurinäkökohtien huomioon ottamista koskevien velvoitteiden, toissijaisuusperiaatteen ja Unescon yleissopimuksen kanssa;

46.

kehottaa laatimaan johdonmukaisen strategian sekä aineettoman että aineellisen kulttuuri- ja luonnonperinnön suojelua ja edistämistä sekä konfliktialueilla tehtävää kansainvälistä yhteistyötä varten ja käyttämään tässä mallina esimerkiksi Sininen kilpi -merkin kaltaista järjestelyä, jolla kulttuurille annetaan rooli konfliktien estämisessä ja rauhan palauttamisessa;

47.

kehottaa antamaan konfliktialueille ja vastikään konflikteista vapautuneille alueille lähetettävälle henkilöstölle koulutusta kulttuuriperinnön säilyttämistä sekä sovinnon, demokratian ja ihmisoikeuksien edistämistä koskevien toimien kulttuurinäkökohdista;

48.

kehottaa varmistamaan, että nykyisistä rahoitusvälineistä rahoitettavat toimintaohjelmat keskitetään EU:n toimintalinjojen yksinkertaistamiseen, tehostamiseen ja koordinointiin;

49.

kehottaa vahvistamaan kulttuurin asemaa demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskevan eurooppalaisen rahoitusvälineen osana ja sen työssä, johon kuuluu oikeusvaltion vahvistaminen, konfliktien hallinta ja ehkäiseminen, kansalaisyhteiskunnan yhteistyö ja uuden teknologian rooli sanavapauden, demokraattisen osallistumisen ja ihmisoikeuksien suhteen;

50.

tunnustaa tarpeen kunnioittaa kaikkia ihmisoikeuksia sellaisina kuin ne vahvistetaan ihmisoikeuksien yleismaailmallisessa julistuksessa, taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskevassa kansainvälisessä yleissopimuksessa ja Euroopan unionin perusoikeuskirjassa ja tunnustaa siksi kulttuuriin liittyvien oikeuksien ja ihmisoikeuksien välisen yhteyden ja vastustaa kulttuuristen perustelujen käyttöä ihmisoikeusloukkauksien perusteluna;

51.

ehdottaa, että vuosittaiseen ihmisoikeusraporttiin liitetään kulttuuria koskeva luku ja että kulttuurinäkökohdat valtavirtaistetaan kaikkien parlamenttienvälisten valtuuskuntien toiminnassa;

52.

katsoo, että kulttuurialan toiminnan kehittämistä ei pitäisi käyttää perusteena kulttuurialalla unionissa ja kolmansissa maissa toimivien ammattilaisten vapaan liikkuvuuden rajoittamiselle;

53.

kannustaa luomaan kulttuurisuhteet maihin, joiden kanssa ei ole sovittu muunlaisesta kumppanuudesta, ponnahduslautana kohti suhteiden kehittämistä muillakin aloilla;

54.

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.