17.11.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 383/14

Esittelijä:

Bernardo HERNÁNDEZ BATALLER

1.1

Urheilu edistää osaltaan unionin strategisten tavoitteiden toteutumista, tuo esiin keskeisiä kasvatuksellisia ja kulttuurisia arvoja ja edistää integroitumista, sillä se puhuttelee kaikkia kansalaisia sukupuolesta, etnisestä alkuperästä, uskonnosta, iästä, kansallisuudesta, yhteiskunnallisesta asemasta ja sukupuolisesta suuntautumisesta riippumatta. Urheilu on väline, jonka avulla voidaan torjua suvaitsemattomuutta, muukalaisvihaa ja rasismia.

1.2

Urheilutoiminta mahdollistaa kaikille toiveiden kanavoimisen rakentavalla tavalla ja kehittymisen urheilun välittämien ponnistelun, yhteisvastuun ja yhteenkuuluvuuden arvojen avulla. Se lisää fyysistä ja henkistä hyvinvointia samalla kun se auttaa lievittämään sosiaalisia ongelmia tarjoamalla myönteisiä arvoja. Tältä osin on tärkeää, että keskustelussa tarkastellaan myös sellaisten yleisten vähimmäisvaatimusten vahvistamista, joilla edistetään rehellisyyttä lasten ja nuorten urheiluharrastuksessa kaikissa urheilulajeissa.

1.3

Urheilun vapaaehtoistoiminnalla on keskeinen rooli ruohonjuuritason urheilun kehittämisessä ja urheiluseuroissa, joten sillä on huomattava arvo sosiaalisesta, taloudellisesta ja demokraattisesta näkökulmasta. Vapaaehtoistoimintaa ja aktiivista kansalaisuutta onkin edistettävä urheilun avulla, talviurheilu mukaan luettuna.

1.4

Hyvän hallintotavan periaatteen tulee taata rehellisyys urheilukilpailuissa. Välttämätön edellytys urheilussa on urheilujärjestöjen – joiden on toimittava avoimuuden, vastuullisuuden ja demokratian periaatteiden mukaisesti – riippumattomuus. Sen pohjalta kaikkien asiaankuuluvien tahojen tulee olla asianmukaisesti edustettuina päätöksentekoprosessissa. Näiden yleisten ennaltaehkäisevien puitteiden lujittamiseksi, ja kuten äskettäin tehty perusteellinen tutkimus (1) osoittaa, on olennaisen tärkeää vahvistaa luottamusta kansallisten viranomaisten ja urheilujärjestöjen välillä, jotta helpotetaan kansallisten oikeusviranomaisten ja kansainvälisten urheilujärjestöjen välistä välttämätöntä tietojenvaihtoa.

1.5

Innovoinnin alalla ETSK kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita levittämään ja vaihtamaan keskenään EU:n tasolla tietoa myönteisistä kokemuksista ja soveltuvimmista käytänteistä, jotka liittyvät keinoihin luoda ja tukea strategisia kumppanuuksia eri alojen tärkeimpien sidosryhmien välillä, jotta vahvistetaan urheilun roolia innovoinnin ja talouskasvun vauhdittajana. Onkin hyvin tärkeää kyetä hyödyntämään etuja, joita suurten urheilutapahtumien toteuttamisesta voi ja tulee syntyä alueille ja kaupungeille, missä niitä järjestetään. Komitea katsoo, että komission tulee kiinnittää huomiota uusiin aloitteisiin ja menettelyihin, joita ilmaantuu maailmanlaajuisella tasolla ja joiden avulla pyritään tukemaan alueita ja kaupunkeja sellaisten urheiluhankkeiden käynnistämisessä, joilla edistetään kestävyysajattelun mukaista taloudellista ja sosiaalista kehitystä.

1.6

Eri tasoilla on kannustettava hyödyntämään EU:n rahoitusvälineitä urheilualan kehittämiseksi.

1.7

EU:n tasolla tulisi edistää sosiaalista yhteenkuuluvuutta, heikommassa asemassa olevien ryhmien osallistamista urheilutoimintaan sekä ihmisten sosiaalista osallisuutta, vapautensa menettäneet henkilöt mukaan luettuina, jotta he voivat löytää urheilusta keinon integroitua uudelleen yhteiskuntaan, sillä urheilu synnyttää emotionaalista hyvinvointia ja luo vakautta sellaisten ponnisteluun, yhteisvastuuseen ja viime kädessä reiluun peliin liittyvien arvojensa ansiosta, jotka voivat auttaa sosiaalisen syrjäytymisen ja syrjinnän poistamisessa.

1.8

EU:n tärkeänä tehtävänä on torjua eriarvoisuutta, jotta poistetaan esteet, joiden vuoksi vammaiset eivät pysty osallistumaan urheilutoimintaan, edistetään heidän osallistumistaan kilpailuihin ja kitketään kaikenlaiset tähän liittyvät sosiaaliset ennakkoluulot. Olisikin hyödyllistä, että komissio ehdottaisi ministerineuvostolle ”urheilua ja sosiaalista osallisuutta koskevien hyvien käytäntöjen eurooppalaisen säännöstön” laatimista, jotta urheiluharrastusta tuettaisiin ja edistettäisiin nykyistä enemmän vammaisten keskuudessa.

1.9

EU:n ja jäsenvaltioiden tulisi kiinnittää erityistä huomiota ikäihmisten urheilun ja liikkumisen edistämiseen. Euroopan väestön ikääntyessä on erittäin tärkeää, että toteutetaan kohdennettuja hankkeita ja osoitetaan rahoitusta tähän tarkoitukseen.

2.1

Lissabonin sopimuksen mukaan Euroopan unionilla ja sen jäsenvaltioilla on yhteisiä arvoja yhdentymisprosessissa. Näistä tärkeimpiä arvoja ovat ihmisarvon kunnioittaminen, vapaus, demokratia, tasa-arvo, oikeusvaltio sekä ihmisoikeuksien kunnioittaminen, vähemmistöihin kuuluvien oikeudet mukaan luettuina.

Lissabonin sopimuksessa (EU:n toiminnasta tehdyn sopimuksen 165 artikla) EU:lle annetaan toimivalta edistää urheilua Euroopassa. Urheilun eri ulottuvuuksia – sosiaalinen, taloudellinen ja kulttuurinen – tulee tarkastella ottamalla huomioon urheilun niveltyminen Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 2 artiklassa vahvistettuihin arvoihin, mikä edellyttää selkeää toiminnallista sitoutumista toimielimiltä ja jäsenvaltioilta, joiden tulee toissijaisuusperiaatetta soveltaen edistää politiikkoja, normeja ja toimenpiteitä urheilun eurooppalaisten näkökohtien tukemiseksi.

2.2

Käsillä olevassa oma-aloitteisessa lausunnossa tavoitteena on pyrkiä tekemään tunnetuksi eurooppalaisiin arvoihin ja urheilun arvoihin – talviurheilun arvot mukaan luettuina – sisältyviä mahdollisuuksia ja välittämään nämä arvot kaikille kansalaisille ja yhteiskunnan organisaatioille sekä edistämään EU:n urheilupolitiikkaa, kun otetaan huomioon, että tällä alalla on toistaiseksi vain joitakin yksittäisiä oikeudellisia päätöksiä, jotka liittyvät yleensä taloudellisten vapauksien käyttämiseen.

2.3

Jo antiikin aikana klassisessa kreikkalaisessa filosofiassa erotettiin toisistaan ruumiillinen toiminta ja mieli, ja olympiahenki on kehittynyt näistä ajatuksista, joista ennen kaikkea etiikka ja rauhan edistäminen tulivat selvimmin huomattaviksi.

Urheilulla on merkittävä vaikutus Eurooppa 2020 -strategiaan liittyvien eurooppalaisten ja maailmanlaajuisten tavoitteiden toteutumiseen, sillä ala voi edistää huomattavasti älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua.

3.1

Urheilun yhteiskunnallisen merkityksen varmistamiseksi jäsenvaltioilla on oltava asianmukainen infrastruktuuri, joka helpottaa urheilun harjoittamista ja jonka perustana on urheilutilojen ja -välineiden asianmukainen, riittävä ja tasapainoinen perusverkosto niiden alueella.

3.2

Vapaaehtoistoiminta on edelleen urheilun kulmakivi EU:ssa, sillä vapaaehtoistyöntekijät sekä voittoa tavoittelemattomat urheilujärjestöt mahdollistavat urheiluihanteiden kehittämisen ja levittämisen. Tässä yhteydessä on korostettava koulujen roolia olympia-arvojen levittämisessä, sillä koulut edistävät rauhaa ja sopusointua urheilussa ja luovat perustan yhteiselolle ja integroitumiselle demokraattisessa ja moniarvoisessa yhteiskunnassa. Tämä koskee myös inhimillisiä arvoja, jotka kuuluvat urheiluun ja joissa sitoudutaan väkivallan, rasismin, suvaitsemattomuuden ja muukalaisvihan poistamiseen urheilusta.

3.2.1

Urheilujärjestöjen tulee soveltaa hyvän hallintotavan periaatteita urheilun alalla. Niiden on perustuttava avoimuuden, vastuullisuuden ja demokratian periaatteisiin, ja kaikkien asiaankuuluvien osapuolten on oltava asianmukaisesti edustettuina päätöksentekoprosessissa, myös kannattajien, jotka yleensä tukevat reilun pelin periaatteita. Tulisi pohtia mahdollisuutta määrätä nykyistä tiukemmista avoimuusvaatimuksista, kun urheilujärjestöjen toimintaa rahoitetaan julkisin varoin.

3.2.2

ETSK katsoo, että on tarkasteltava mahdollisuutta sopia toimista ei-toivottujen ilmiöiden – kuten urheilutuloksiin liittyvän korruption, dopingin ja väkivallan – torjumiseksi. Lähtökohtana tässä voisivat olla valtuudet, jotka EU:lle on myönnetty Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 6 ja 165 artiklassa, mutta myös valtuudet, jotka liittyvät vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueeseen, tai mitkä tahansa muut valtuudet, jotka voisivat olla tarpeen, jotta voidaan toteuttaa ylikansallisia toimenpiteitä, joilla voisi olla myös todellinen pelotevaikutus.

3.2.3

Näiden toimenpiteiden tavoitteena tulisi olla korkean turvallisuustason varmistaminen, ja kyse voisi olla esimerkiksi toimenpiteistä, joilla pyritään poliisiviranomaisten (Europol) ja oikeusviranomaisten (Eurojust) sekä muiden toimivaltaisten viranomaisten – niiden joukossa ehdottomasti myös urheiluliittojen – väliseen koordinointiin ja yhteistyöhön.

3.3

Kansanterveyden vaalimiseksi nyky-yhteiskunnassa on ratkaisevan tärkeää edistää liikuntaa sekä urheilun harjoittamista. On aiheellista korostaa, että urheilun harjoittaminen edistää terveellistä elämäntapaa ja parantaa elämänlaatua ja että hyödyntämällä täysipainoisesti urheilun tarjoamia mahdollisuuksia voidaan vähentää terveydenhuollon kustannuksia.

3.4

EU:n institutionaalista toimintaa urheilun alalla ovat merkittävästi edistäneet muun muassa aiheesta ”urheilun eurooppalainen ulottuvuus” syntynyt julkinen keskustelu, urheilun sisällyttäminen mukaan Erasmus+-ohjelmaan sekä strategiset toimet, jotka liittyvät sukupuolten tasa-arvoon urheilussa. Erasmus+-ohjelman painopisteistä käydään vuosittain keskustelu, joten ETSK esittää, että seuraavassa arvioinnissa otetaan huomioon käsillä olevassa lausunnossa esitetyt huomiot.

3.4.1

Tätä institutionaalista toimintaa on vahvistettava ryhtymällä tarvittaviin toimenpiteisiin, jotta voidaan hyödyntää kotoperäisten, perinteisten ja paikallisten urheilumuotojen lisäarvoa ja myönteisiä näkökohtia. Kyseiset urheilumuodot, joita tulisi tukea ja tehdä tunnetuksi, ovat vakuuttava osoitus EU:n kulttuurisesta ja historiallisesta monimuotoisuudesta.

3.4.2

Erasmus+-ohjelman pohjalta komission tulisi esittää selkeä katsaus vaikutuksista, joita urheilutoiminnan sisällyttämisellä kyseiseen ohjelmaan on erityisesti, kun on kyse uutta osaamista, työllisyyttä ja nuoria koskevien tavoitteiden saavuttamisesta.

3.5

Jotta urheilun avulla onnistutaan edistämään eurooppalaisten arvojen vakiintumista ja kehittämistä, on otettava käyttöön ja toteutettava koordinointi-, lisä- ja tukitoimenpiteitä, jotka on suunnattu näiden eurooppalaisten arvojen suojelemiseen etenkin, kun on kyse arvoista, joilla pyritään ihmisarvon suojelemiseen, sekä tietyistä yksilön oppimisprosessiin liittyvistä seikoista, joiden asianmukainen omaksuminen on ratkaisevan tärkeää demokratian toimivuuden ja oikeusvaltion kannalta. Tätä lähestymistapaa voidaan vahvistaa urheilun välittämän reilun pelin sanoman avulla. Sanomassa välittyy yhteiskunnalle merkittävä osa eurooppalaisista arvoista.

Urheilun eurooppalainen ulottuvuus on yhtä lailla omiaan edistämään sellaisten parametrien saavuttamista, jotka johtavat naisten ja miesten tasa-arvoon. Olisi tärkeää laatia ja hyödyntää oppimateriaaleja sekä urheilualan vastuutahojen että vanhempien kouluttamiseksi, jotta voidaan osaltaan auttaa poistamaan sukupuolistereotypiat ja tukea sukupuolten tasa-arvoa urheilussa sekä edistää kummankin sukupuolen yhä tasapainoisempaa edustusta urheilualan johtokunnissa ja komiteoissa. Tässä yhteydessä merkittävä askel on laatia peruskirja parhaista käytänteistä, jotka liittyvät nuorison kehitykseen sekä suojeluun urheilussa (2).

3.6

Urheilun harjoittaminen yksilö- tai kollektiivisella tasolla voi olla varteenotettava keino luoda työllisyyttä, vaurautta ja hyvinvointia, ja sen asianmukainen hyödyntäminen on nykyisin erittäin tärkeää nuorisotyöttömyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjumiseksi. On aiheellista mainita erityisesti niiden urheilijoiden tilanne, jotka aloittavat toisen työuran lopetettuaan huipputason urheilun ja joiden on valmistauduttava erityisellä tavalla tähän elämänsä uuteen vaiheeseen (kaksoisura). Näiden nuorten asianmukaisen kehityksen edellytyksenä on urheilualan tutkintojen ja pätevyyksien vastaavuus ja tunnustaminen. Viimeksi mainittu seikka on tärkeä pyrittäessä lopettamaan tällä alalla mahdollisesti vallitseva harmaa talous ja edettäessä kohti sen laillistamista tulevaisuudessa.

3.6.1

On aiheellista määritellä, millä tavoin eurooppalaisia rahoitusmekanismeja voidaan hyödyntää, jotta edistetään urheilua välineenä, jonka avulla tuetaan sosiaalista osallisuutta ja nuorten työllisyyttä, sukupuolten tasa-arvoa, innovointia, yhteiskuntaan sopeuttamista edistävien organisaatioiden verkostoitumista ja muita yhteistä etua koskevia tavoitteita.

Urheilu on oivallinen keino torjua sosiaalista syrjäytymistä ja edistää yhteiskuntaan sopeutumista sekä vahvistaa arvoja, jotka edistävät yksilöiden ja yhteiskunnan kehitystä. Urheilulla on myös vaikutus yksilöiden terveyteen ja koulutukseen. EU:n tasolla tulisi edistää sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja ihmisten sosiaalista osallisuutta. Tämä koskee myös vapautensa menettäneitä henkilöitä, jotka voivat löytää urheilusta keinon integroitua uudelleen yhteiskuntaan, sillä urheilu synnyttää emotionaalista hyvinvointia ja luo yhteenkuuluvuutta ja vakautta ponnisteluun, yhteisvastuuseen ja viime kädessä reiluun peliin liittyvien arvojensa ansiosta.

3.6.2

Tulisi luoda sellaisten järjestöjen verkosto, jotka edistävät sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja yhteiskuntaan sopeutumista erityisesti yleisempien urheilumuotojen harjoittamisen pohjalta, jotta voitaisiin vaihtaa perussopimuksissa vahvistettuihin eurooppalaisiin arvoihin pohjautuvia hyviä toimintatapoja. Niin ikään tulisi järjestää eurooppalainen kongressi innovatiivisista käytänteistä, jotka koskevat yhteiskuntaan sopeuttamista urheilun avulla, ja Euroopan unionin tason mestaruuskisoja sekä julkistaa näiden verkostojen tulokset ja tiedottaa niistä.

3.7

EU:n tärkeänä institutionaalisena tehtävänä on torjua eriarvoisuutta, jotta poistetaan esteet, joiden vuoksi vammaiset eivät pysty osallistumaan urheilutoimintaan, edistetään heidän osallistumistaan kilpailuihin ja kitketään kaikenlaiset tähän liittyvät sosiaaliset ennakkoluulot.

Olisi hyödyllistä, että komissio ehdottaisi ministerineuvostolle ”urheilua ja sosiaalista osallisuutta koskevien hyvien käytäntöjen eurooppalaisen säännöstön” laatimista.

3.7.1

Vammaisten integroitumista tulisi edistää urheilun ja urheilutapahtumiin osallistumisen avulla elämänlaadun parantamiseksi sekä vammaisten ja heidän perheidensä sosiaalisen kanssakäymisen kehittämiseksi. Urheilu ei näin ollen ole pelkästään terveellinen tapa, vaan se myös parantaa ja lisää kyseisten henkilöiden liikkuvuutta ja auttaa kehittämään päätöksentekokykyä sekä vuorovaikutus- ja ryhmätyötaitoja.

3.7.2

Jotta edistetään vammaisten olympiaurheilun ja vammaisten huippu-urheilun tunnettuutta ja lisätään näin tietoisuutta asiasta kansalaisten keskuudessa, viranomaistahojen on otettava käyttöön paralympialaisia ja muita kansainvälisiä korkean tason tapahtumia koskeva viestintästrategia turvautumalla asiaankuuluviin tiedotusvälineisiin ja asiantuntijoihin sekä huolehtimalla siitä, että paralympialaisten televisiointi on laadultaan korkeatasoista ja että lähetysaikaa niistä on tarjolla runsaasti parhaaseen katseluaikaan.

3.7.3

Kansallisissa lainsäädännöissä, joiden säännökset ovat vammaisten henkilöiden oikeuksista tehdyn kansainvälisen yleissopimuksen mukaisia, pyritään samoihin tavoitteisiin ja vahvistetaan esteettömyys sekä kaikkien tarpeet huomioon ottava suunnittelu välineiksi, joita tulee soveltaa muutettaessa ja luotaessa ympäristöjä, jotka mahdollistavat kansalaisten täysipainoisen osallistumisen.

3.7.4

Koska yksi esteistä, joka yleensä järjestelmällisesti havaitaan pyrittäessä kehittämään ohjelmia, joilla edistetään ikäihmisten ja vammaisten osallistumista urheilutoimintaan, on prosessiin osallistuvien eri toimijoiden puutteellinen koulutus, suosituksena on laatia tarpeellista materiaalia, jotta vastataan opettajien, liikunnanopettajien ja urheilualan teknisen henkilöstön koulutuksellisiin tarpeisiin, jotka liittyvät liikunta- ja urheilutoiminnan kehittämiseen osallistavassa ympäristössä.

3.8

Eurooppalaisen yhteiskunnan ikääntymisen vaikuttaessa vääjäämättömältä ja elinajanodotteen samalla koko ajan noustessa on välttämätöntä kehittää kohdennettuja hankkeita ja ohjelmia ikäihmisten urheilun ja liikkumisen edistämiseksi. Tämä asia on useimmissa maissa unohdettu, ja siihen olisi kiinnitettävä erityistä huomiota sekä EU:n että jäsenvaltioiden tasolla.

4.1

Urheilulla on taloudellinen ulottuvuus, joka johtuu urheilun harjoittamiseen liittyvästä taloudellisesta toiminnasta ja urheilun ammattimaisuudesta – näkökohtia, joilla on vaikutuksia sisämarkkinoihin. Sillä on myös erityinen luonne, joka perustuu rakenteisiin, jotka liittyvät vapaaehtoistoimintaan ja urheilun sosiaalisiin, kasvatuksellisiin ja kulttuurisiin tehtäviin, joilla on merkittävä vaikutus urheilullisuuden, kunnioituksen ja sosiaalisen osallisuuden kaltaisiin myönteisiin arvoihin.

Urheilullisten ja kaupallisten intressien välillä on näin ollen tehtävä ero, ja ETSK katsookin, että urheilua on suojeltava talouden liialliselta vaikutukselta urheiluun sisältyvien periaatteiden ja arvojen säilymisen varmistamiseksi.

4.1.1

Tähän urheilun erityisluonteeseen, joka johtuu urheiluun liittyvistä ainutlaatuisista ja perusluonteisista näkökohdista, tulisi soveltaa erillistä lähestymistapaa, kun unionin lainsäädäntöä sovelletaan tilanteissa, joissa EU kykenee toimimaan jäsenvaltioita tehokkaammin ja toissijaisuusperiaatetta kunnioittaen.

4.2

Urheilun taloudellisessa ulottuvuudessa on otettava huomioon kyseisen toiminnan erityinen yhteys perusoikeuksiin.

4.2.1

Jotta varmistetaan asianmukainen suojelu teollis- ja tekijänoikeuksien loukkauksilta ja erityisesti digitaaliselta piratismilta, jotka vaarantavat urheiluun liittyvän talouden, toteutettavia toimenpiteitä on tarkasteltava suhteellisuusperiaatteen pohjalta. Joka tapauksessa etusijalle on asetettava kansalaisten perusoikeus saada tietoja, jotta varmistetaan ainakin yleisön oikeus hankkia ja saada tietoa, uutisoiminen erittäin merkittävistä tapahtumista sekä toimittajien oikeus tiedottaa.

4.2.2

On muita aloja, kuten kilpailupolitiikka, varsinkin valtiontuet, joilla olisi aiheellista hyväksyä valtiontukia koskevat suuntaviivat, jotta selkiytetään, millaisia tukia pidetään oikeutettuina urheilun sosiaalisten, kulttuuristen ja kasvatuksellisten tehtävien toteuttamiseksi.

4.2.3

Sähköinen urheiluvedonlyönti sääntelemättömillä markkinoilla ja erityisesti laiton vedonlyönti ovat nykyisin yksi suurimmista uhkista urheilulle. Niiden kielteisiä vaikutuksia voidaan verrata dopingiin ja katsojien harjoittamaan väkivaltaan, ja ne voivat johtaa manipulointiin urheilukilpailuille ominaisen epävarmuuden johdosta. On myös muita seikkoja, kuten vedonlyönti ja uhkapelit sekä tarve ryhtyä yleistä etua koskeviin toimenpiteisiin, joilla pyritään estämään peliriippuvuus ja suojelemaan alaikäisiä erityisesti sähköisesti välitettäviltä rahapeleiltä.

4.2.4

Urheiluun liittyy luontaisesti ja erottamattomasti kannustava elementti, joka ajaa sen harjoittajat parantamaan alituisesti tuloksiaan ja pyrkimään huippusuorituksiin. Tämä selittää sen, että urheilualalle ovat ominaisia jatkuvat innovaatiot, jotka ovat saattaneet urheiluteknologian merkittävään asemaan soveltavan tieteen aloilla: erityisesti tekstiiliteknologia, ihmisen liikemekaniikka, uudet materiaalit, sensorit, toimilaitteet ja ihmiskeskeinen suunnittelu. Urheilupaikkojen rakentamisesta ja ylläpitämisestä sekä urheilutapahtumiin osallistumisesta ja niissä mukana olemisesta on tulossa tärkeä osa elämystaloutta, josta urheilumatkailun kehitys on yksi esimerkki.

4.2.5

Tulisi arvioida muita aihealueita, jotka liittyvät taloudellisesti urheiluun ja joista esimerkkeinä mainittakoon ihmisten ja palveluiden vapaa liikkuvuus, sponsorointisopimukset, pelaaja-agenttien toiminnan sääntely, urheiluvakuutukset ja terveys, urheilijoiden koulutusohjelmat sekä urheiluun liittyvät ammatilliset pätevyydet. Komission tulisi ryhtyä tarvittaessa toimenpiteisiin tai tehdä ehdotuksia.

4.2.6

Nuorten valmentajien ammatillisen koulutuksen osalta on parannettava sääntelyä EU:n eri jäsenvaltioissa ja otettava huomioon, että valmentajan toiminta on verrattavissa pedagogin toimintaan ja että eräissä tapauksissa (esimerkiksi valmistauduttaessa urheilukilpailuihin) valmentaja käyttää enemmän aikaa nuoreen urheilijaan kuin opettaja oppilaaseen. Valmentajan koulutuksen on tapahduttava virallisissa puitteissa, ja se on tunnustettava opettajien tasolla viranomaistahon myöntämällä tutkintotodistuksella.

4.2.7

ETSK kehottaa eurooppalaisia urheiluliittoja sitoutumaan tässä lausunnossa esiin tuotujen arvojen ja periaatteiden puolustamiseen, ja toivoo, että niiden toiminta kaikilla aloilla perustuu näihin arvoihin ja periaatteisiin myös, kun kyse on toiminnasta, joka liittyy yksinomaan palkintojen ja julkisten tunnustusten myöntämiseen.