Päätöksellä otetaan käyttöön Euroopan kulttuuriperintötunnus, joka voidaan myöntää EU:ssa sijaitseville kohteille, jotka ovat Euroopan historian, kulttuurin ja yhdentymisen kannalta avainasemassa.

TÄRKEIMMÄT KOHDAT

Euroopan kulttuuriperintötunnuksen tavoitteena on

tuoda esiin Euroopan yhteinen kulttuuriperintö ja vahvistaa näin kansalaisten tunnetta kuuluvuudesta EU:hun ja
vahvistaa kulttuurien välistä vuoropuhelua.

Varsinkin kulttuurimatkailun ansiosta kulttuuriperintö lisää myös merkittävästi taloudellista kehitystä Euroopan alueilla, joiden kannattaa siis korostaa kulttuuriperinnön merkitystä.

Kohteiden eurooppalaisen symboliarvon ja pedagogisen ulottuvuuden korostaminen erottaa Euroopan kulttuuriperintötunnuksen Unescon ja Euroopan neuvoston kulttuuriperintöaloitteista (esim. Unescon maailmanperintöluettelo tai aineettoman kulttuuriperinnön luettelo).

Tunnuksen myöntämiskriteerit

Tunnusta voidaan hakea

muistomerkeille
luontokohteille, vedenalaisille tai arkeologisille kohteille sekä teollisuus- tai kaupunkikohteille
kulttuurimaisemille
historiallisille paikoille
kulttuurituotteille ja -esineille (eli tuotteille ja esineille, joilla on taiteellista, historiallista tai arkeologista arvoa tietylle maalle) sekä
tiettyyn paikkaan liittyvälle aineettomalle perinnölle (esim. suullinen perinne, rituaalit ja esittävät taiteet), nykyajan kulttuuriperintö mukaan lukien.

Yhteisen hakemuksen voi esittää

rajatylittävistä kohteista, jotka sijaitsevat useassa EU-maassa ja joita yhdistää yksi tietty teema sekä
kansallisista temaattisista kohteista eli useista samassa maassa sijaitsevista kohteista, jotka keskittyvät yhteen tiettyyn teemaan.

Tunnusta hakevien kohteiden on täytettävä vähintään yksi seuraavista edellytyksistä:

ne ovat monikansallisia tai yleiseurooppalaisia, ja hakemuksessa osoitetaan, miten niiden vaikutus ja vetovoima ylittää kansalliset rajat
niiden asema ja merkitys Euroopan historiassa ja yhdentymisessä ja niiden yhteys eurooppalaisiin merkkitapahtumiin tai -henkilöihin taikka merkittäviin aatesuuntiin
niiden asema ja merkitys EU:n perustana olevien yhteisten arvojen kehittymisessä ja edistämisessä (esim. Alankomaiden Haagissa sijaitseva Rauhanpalatsi).

Tunnusta hakevista kohteista on lisäksi esitettävä hanke, jossa sitoudutaan

valistamaan kansalaisia kohteen eurooppalaisesta ulottuvuudesta
järjestämään opetustoimintaa
edistämään monikielisyyttä
osallistumaan tunnuksen saaneiden kohteiden väliseen verkostotoimintaan ja
lisäämään kohteen tunnettuutta Euroopan tasolla.

Tunnusta hakevista kohteista on esitettävä myös toimintasuunnitelma ja osoitettava, miten hakijat täyttävät tietyt vaatimukset, jotka koskevat muun muassa kohteen asiallista hoitoa, kohteen suojelun takaamista ja sen pitämistä avoinna mahdollisimman laajalle yleisölle.

Valintamenettely

Kohteiden esivalinnan suorittavat EU-maat: kukin EU-maa saa valita enintään kaksi kohdetta kahden vuoden välein. Luettelo esivalituista kohteista toimitetaan puolueettomalle eurooppalaiselle asiantuntijaraadille, joka valitsee enintään yhden kohteen kustakin maasta. Euroopan komissio nimeää raadin suositusten perusteella ne kohteet, joille tunnus myönnetään.

Tunnuksen saaneita kohteita seurataan säännöllisesti, jotta voidaan varmistaa, että ne täyttävät edelleen kriteerit ja toteuttavat hakemuksessa esitettyä hanketta ja toimintasuunnitelmaa. Jos seurannassa todetaan puutteita, raati esittää muutosehdotuksia yhteistyössä asianomaisen maan kanssa. Jos tarvittaviin toimiin ei ryhdytä, komissio voi peruuttaa tunnuksen.

Ensimmäiset tunnukset myönnettiin vuonna 2013.

MISTÄ ALKAEN PÄÄTÖSTÄ SOVELLETAAN?

Sitä on sovellettu 23. marraskuuta 2011 alkaen.

TAUSTAA

Sittemmin EU:n viralliseksi aloitteeksi ja osaksi Luova Eurooppa -ohjelmaa (2014–2020) nimetty Euroopan kulttuuriperintötunnus sai alkunsa vuonna 2006 tehdystä 18 EU-maan hallituksen yhteisestä aloitteesta.

Lisätietoja:

Euroopan kulttuuriperintötunnusta koskeva osio Euroopan komission verkkosivustolla

ASIAKIRJA

Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 1194/2011/EU, annettu 16 päivänä marraskuuta 2011, Euroopan kulttuuriperintötunnusta koskevan Euroopan unionin toimen perustamisesta (EUVL L 303, 22.11.2011, s. 1–9)

Viimeisin päivitys: 04.07.2016

Top