52000IE1198

Talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta "Komission tiedonanto Strategiset tavoitteet vuosina 2000-2005 'Uuden Euroopan hahmotteleminen'"

(2001/C 14/25)

Talous- ja sosiaalikomitea päätti 2. maaliskuuta 2000 työjärjestyksensä 23 artiklan 3 kohdan nojalla laatia lausunnon komission tiedonannosta "Strategiset tavoitteet vuosina 2000-2005 'Uuden Euroopan hahmotteleminen'".

Komitea päätti työjärjestyksensä 11 artiklan 4 kohdan ja 19 artiklan 1 kohdan mukaisesti perustaa alakomitean valmistelemaan aihetta koskevaa työtä.

Alakomitea hyväksyi lausuntoluonnoksensa 30. elokuuta 2000. Alakomitea antoi José Ignacio Gafo Fernándezin tehtäväksi esitellä lausuntoluonnos täysistunnossa.

Talous- ja sosiaalikomitea hyväksyi 19. lokakuuta 2000 pitämässään 376. täysistunnossa seuraavan lausunnon. Äänestyksessä annettiin 59 ääntä puolesta ja 7 vastaan 1:n pidättyessä äänestämästä.

1. Johdanto

1.1. Komission puheenjohtaja Romano Prodi esitteli komission strategiset tavoitteet vuosiksi 2000-2005 Euroopan parlamentille 15. helmikuuta 2000. Tällöin Prodi kertoi parlamentille komission aikovan julkistaa hallintoa koskevan valkoisen kirjan heinäkuuhun 2001 mennessä. Valkoisessa kirjassa käsitellään seuraavia kahta pääaihetta:

- vastuun hajauttaminen EU:ssa

- komission toiminnan modernisointi ja johdonmukaisuuden palauttaminen.

Aiheen tärkeyden sekä Euroopan unionissa toteuttamansa tehtävän vuoksi komitea toivoo, että se jo periaatteen vuoksi kutsutaan osallistumaan tämän asiakirjan laadintaan aivan alusta asti.

Komitea ehdottaa, että valkoisessa kirjassa korostettaisiin yhteisön toimi- ja muiden elinten ja järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan välisiä suhteita samoin kuin tulevien poliittisten haasteiden muotoilua sekä päätösmenettelyjen kehittämistä osallistumista edistävään suuntaan. Olisi myös syytä käynnistää keskustelu siitä, miten voitaisiin järjestää kaikki edut kattava kansalaiskeskustelu sekoittamatta sitä ja sosiaalidialogia toisiinsa. Komitea korostaa tässä yhteydessä sen tapaa hallita eri eturyhmien välisiä ristiriitoja vuoropuhelun ja asiantuntemukseen pohjautuvien kompromissien pohjalta.

1.2. Komitea toivoo erityisalaansa vedoten, että sitä kuultaisiin kysymyksistä, joihin komissio etsii parhaillaan konkreettisia vastauksia valkoista kirjaa laatiessaan ja joissa komitea voisi antaa arvokkaan panoksensa valmistavien lausuntojen tai kuulemisten muodossa tai muulla tavoin. Komitea viittaa tässä yhteydessä järjestäytynyttä kansalaisyhteiskuntaa, komission ja kansalaisjärjestöjen välistä kumppanuutta sekä mahdollisen seurantaryhmän perustamista koskeviin lausuntoihinsa.

2. Komission ehdotukset

2.1. Strategiset tavoitteet vuosiksi 2000-2005

2.1.1. Strategisia tavoitteita käsittelevä komission asiakirja on tarkoitettu strategiseksi toiminta-asiakirjaksi, jossa pyritään määrittelemään komission tärkeimpinä pitämät haasteet lähitulevaisuudessa sekä alueet, joilla se pyrkii merkittäviin muutoksiin. Siinä on tarkoituksellisesti jätetty käsittelemättä menetelmät, joilla muutokset toteutetaan. Asiaa on määrä käsitellä vuosittain annettavissa tiedonannoissa, joissa tarkastellaan toimintatapakysymyksiä viisivuotissuunnitelman puitteissa.

2.1.2. Komissio pyrkii toteuttamaan yhteisiin arvoihin ja yhteisiin tavoitteisiin nojautuvan yhä tiiviimmän kansojen välisen liiton. Komission tavoitteena on edistää poliittista yhdentymistä perustamalla vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuva alue sekä kehittämällä yhteistä ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa. Komissio toivoo, että Eurooppa voi osoittaa todellista johtajuutta maailmannäyttämöllä.

2.1.2.1. Komissio uskoo Euroopan tarvitsevan vahvoja toimielimiä, jotka pystyvät vastaamaan uudenlaisiin demokraattisen hallintotavan vaatimuksiin. Tämän päämäärän saavuttamiseksi komissio pyrkii synergiaan kaikkien EU:n demokraattisten toimielinten välillä osana laajempaa EU:n hallintotapojen parantamista. Komissio toivoo, että saavutettaisiin uudenlainen tasapaino komission, muiden toimielinten, jäsenvaltioiden ja kansalaisyhteiskunnan kesken. Varmistaakseen tavoitteen onnistumisen komissio ilmoittaa pyrkivänsä läheiseen yhteistyöhön unionin muiden toimielinten kanssa sekä tarkkaan työnjakoon jäsenvaltioiden kanssa.

2.1.3. Komissio toteuttaa tarkasteltavana olevana ajanjaksona neljää strategista tavoitetta, jotka ovat

- uusi tapa ohjata Euroopan asioita

- vakaa Eurooppa, jonka ääntä maailma kuuntelee

- uusi talous- ja sosiaalipoliittinen ohjelma

- kansalaisten elämänlaadun parantaminen.

2.1.4. Edessä olevat monimuotoiset haasteet edellyttävät uudenlaista tapaa hoitaa Euroopan asioita. Asia ei koske pelkästään Euroopan unionin toimielimiä, vaan myös jäsenvaltioiden hallituksia ja parlamentteja sekä alue- ja paikallisviranomaisia.

2.1.4.1. Jäsenvaltioiden viranomaiset ovat olennainen osa eurooppalaista hallintoa, mutta kansalaiset eivät asiaa näin miellä. He eivät tunne omistavansa niitä laitoksia, jotka määräävät heidän elämästään. Harva erottaa toimielimet toisistaan, ja useimmat uskovat kansallisten ja unionin politiikkojen olevan omia täysin erillisiä maailmojaan.

2.1.4.2. Euroopan asioiden ohjaaminen edellyttää vahvoja toimielimiä, yhteistä näkemystä ja liikkeellepanevaa voimaa, mutta myös demokraattista valvontaa ja kansalaisten täydellistä osallistumista. Komissio näkee itsensä näkemyksen ja liikkeellepanevan voiman lähteenä.

2.1.4.3. Komissio sitoutuu tarjoamaan avointa hallintoa ja vastuullisuutta. Se katsoo, että kansalaisyhteiskunnalla on ratkaiseva rooli tässä yhteydessä. Rutiininomaisten suoritustehtävien delegointi ja hajauttaminen ovat keskeinen osa uutta tapaa ohjata Euroopan asioita.

2.1.5. Euroopan asioiden ohjaamisen on tarjottava Euroopan unionille mahdollisuus esittää maailmanpolitiikassa yksi yhteinen kanta, ottaen huomioon toimielinjärjestelyt ja kolmen pilarin järjestelmä.

2.1.5.1. Euroopan nähdään olevan geopoliittisten mullistusten keskellä. Nämä muutokset ovat samalla sekä uhka että mahdollisuus. Komission tavoitteena on vakiinnuttaa maanosamme olot ja tehdä eurooppalaisista perusarvoista kaikille yhteisiä. Sen kunnianhimoisena päämääränä on tehdä Euroopan vakaudesta ja vauraudesta vientitavaraa. Siksi komissio sanoo jatkavansa laajentumisstrategiaa. Tämä vaikuttaa väistämättä merkittävästi EU:n toimielimiin ja politiikkoihin.

2.1.5.2. Komissio näkee myös tarpeen luoda aito strateginen kumppanuus niiden valtioiden kanssa, jotka sijaitsevat laajentuneen EU:n syrjäisillä alueilla. Samalla komissio katsoo, että Euroopan on vahvistettava rooliaan kehitysmaiden solidaarisena kumppanina ja keskitettävä toimintaansa köyhyyttä vastaan paitsi EU:ssa myös kyseisissä maissa.

2.1.5.3. Kansainvälisen järjestelmän heikkouden, selkkausten lisääntymisen, köyhyyden laajenemisen ja järjestäytyneen rikollisuuden leviämisen nähdään edellyttävän unionilta päättäväistä toimintaa. Komission tavoitteena on tehdä Euroopan unionista globaali toimija, jonka poliittinen painoarvo vastaa sen taloudellista painoarvoa. Tähän sisältyy mm. aidosti yhteisen ulkopolitiikan kehittäminen sekä sotilaallisten ja ei-sotilaallisten voimavarojen kehittäminen yhteisessä puolustus- ja turvallisuuspolitiikassa.

2.1.5.4. Komissio tuo jälleen julki strategisen kiinnostuksensa Millennium-kierroksen käynnistämiseen ja Maailman kauppajärjestön WTO:n uudistamiseen. Se pyrkii maksimoimaan globalisaation mahdollisuudet ja minimoimaan sen epätoivotut sivuvaikutukset.

2.1.6. Unionista on tultava maailmanlaajuisesti kilpailukykyinen talous, joka perustuu osaamiseen, innovatiivisuuteen ja kestävän talouskehityksen strategiaan. Euroopan suurimpana heikkoutena on sen voimavarojen alhainen käyttöaste. Euroopan potentiaali on saatava käyttöön; kaikkein selvimmin tämä näkyy työllisyyden alalla.

2.1.6.1. Unioni tarvitsee uuden talous- ja sosiaalipoliittisen ohjelman, jonka avulla kehitetään kilpailukykyinen, osallistumista edistävä, osaamiseen perustuva talous, joka tuottaa pitkäaikaista ja voimakasta kasvua, sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja täystyöllisyyden.

2.1.6.2. Komissio asettaa unionin ja jäsenvaltioiden tasolla koordinoidun toiminnan tärkeimmiksi tavoitteiksi seuraavat:

- täystyöllisyyteen pyrkiminen

- talouselämän dynaamisuuden lisääminen toteuttamalla työ-, tuote- ja pääomamarkkinoilla uudistuksia, joiden tavoitteena on kannustaa innovatiivisuutta ja yrittäjyyttä

- eläkejärjestelmän jatkuvuuden turvaaminen toteuttamalla uudistuksia, jotka luovat uusia työpaikkoja, kasvattamalla tulopohjaa ja tarkistamalla eläkejärjestelyjä Euroopan väestö- ja terveystilanteen muuttumisen pohjalta

- syrjäytymisen ja köyhyyden torjumista ja EU:n alueellisten erojen vähentämistä koskevan eurooppalaisen strategian laatiminen

- julkisten varojen käytön ja julkisen talouden kestävyyden arviointi

- virikkeiden antaminen eurooppalaiselle tutkimukselle

- tietopääomaan panostamisen edistäminen

- eurooppalaisen maatalousmallin kehittäminen ja vahvistaminen alan kilpailukyvyn lisäämiseksi ja jatkuvuuden turvaamiseksi sekä elintärkeiden maaseutualueiden kehittämiseksi.

2.1.7. Komissio katsoo, että EU:n on vauhditettava vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuvan alueen luomiseen tähtäävää prosessia. Se huomauttaa, että rikollisuuteen ja henkilökohtaiseen turvallisuuteen liittyvät ongelmat ylittävät kansalliset rajat ja että Euroopan kansalaiset odottavat, että heidän oikeuksiaan suojataan ja vahvistetaan kaikkialla unionissa.

2.1.7.1. Komission mukaan tarvitaan päättäväistä yhteistä reaktiota ympäristön tilan jatkuvaan heikkenemiseen. Tämä vaatii komission mukaan kestävän kehityksen strategiaa, jossa yhdistetään ympäristökehitys, sosiaalinen edistys ja kestävä taloudellinen kasvu.

2.1.7.2. Kansalaiset vaativat komission mukaan korkeampia elintarvikkeiden turvallisuusnormeja. Komissio aikoo toteuttaa elintarvikkeiden turvallisuutta koskevaan valkoiseen kirjaan sisältyvät ehdotuksensa ja perustaa viraston valvomaan elintarvikkeiden turvallisuutta. Se aikoo myös vahvistaa kuluttajien luottamusta sähköiseen kaupankäyntiin.

2.1.7.3. Komissio aikoo ehdottaa yhtenäisen eurooppalaisen liikennealueen luomista perustamalla yhtenäisen ilmatilan ja kehittämällä Euroopan laajuisia verkkoja. Tähän se aikoo hyödyntää uusinta teknologiaa ja monimuotoliikennejärjestelmää. Komissio ehdottaa myös lentoturvallisuudesta vastaavan EU:n viraston perustamista ja pyrkii vahvistamaan meriliikenteen turvallisuusnormeja ja merenkulkualan koulutusta.

3. Yleistä

3.1. Strategiset tavoitteet vuosina 2000-2005

3.1.1. Talous- ja sosiaalikomitea pitää tervetulleena komission pyrkimystä uudistua, jotta se voi vastata niihin haasteisiin, jotka Euroopan unionin johdattaminen 21. vuosituhannelle asettaa, sekä varustaa unionin vastaamaan niihin uhkiin ja hyödyntämään ne mahdollisuudet, joita se tulevina vuosina kohtaa.

3.1.1.1. Euroopan unioni on onnistunut hanke, joka perustuu 1950-luvun alussa sen alulle panneiden visioihin. Ratkaisevaa menestyksen kannalta on ollut strategioiden ja politiikkojen jatkuva kehittäminen. Ne ovat ohjanneet Euroopan unionin 20. vuosisadan jälkimmäiseltä puoliskolta uudelle vuosituhannelle.

3.1.1.2. Euroopan unioniin kohdistuvat toiveet kasvavat edelleen. Komitea pitääkin "Uuteen Eurooppaan" liittyvien ja vuosia 2000-2005 koskevien strategisten tavoitteiden muodollista määrittelyä tervetulleena johdantona nykyistä pidemmälle ulottuvan perspektiivin omaksumiselle.

3.1.1.3. Strategisten tavoitteiden määrittelyn jälkeen on luonnollista miettiä niiden saavuttamista helpottavaa hallintokehystä. Lausunnon loppuosassa pyritään pitkälti ennakoimaan sitä, miten unionin hallintotapaa on tarpeen sopeuttaa, muuttaa ja parantaa.

3.1.1.4. Euroopan unionin hallintotavan tulee mahdollisimman luonnollisesti liittyä koko yhteisöä koskeviin toimintoihin. Lisäksi sen tulee niveltyä muuhun jäsenvaltio- ja aluetason hallintoon.

3.1.1.5. Uusien EU:n hallintotapojen kehittäminen perustuu siten niiden tavoitteiden hyväkymiseen, joita kyseisen hallinnon odotetaan eri tasoilla (yhteisö, jäsenvaltiot, läänit, alueet ja kunnat) saavuttavan. Siihen on vuorovaikutussuhteessa myös eri tasojen toimintavastuun hajauttamisen tai keskittämisen aste. Keskustelu EU:n hallintotavoista on siis aiheeltaan paljon laajempi kuin pelkkä yhteisön toimielinten roolin pohdinta.

3.1.1.6. Näin ollen kolme muuta strategista tavoitetta jäsentävät hallintotavasta käytävää keskustelua.

3.1.1.7. Komitea pitää näitä aiempaa kunnianhimoisempia pyrkimyksiä ja niiden vaikutuksia Euroopan kansalaisten kannalta tervetulleina. Ne asettavat kaikille toimielimille ja yksiköille kaikilla tasoilla haasteen, joka liittyy yhteisten päämäärien saavuttamiseen, integrointiin ja koordinointiin.

3.1.1.8. Strategisista tavoitteista toinen on saanut otsikokseen "vakaa Eurooppa, jonka ääntä maailma kuuntelee" tai "maanosamme vakauttaminen ja sen äänen voimistaminen maailmassa". Kumpikaan otsikko ei riittävästi välitä sitä tärkeää johtopäätöstä, että Euroopalla (eli tässä yhteydessä yhteisöllä, jäsenvaltioilla ja kaikilla mittavilla instituutioilla) on vastuu sen vahvuuden ja voimavarojen hyödyntämisestä globaalin näkemyksen omaksumiseksi Euroopan kansalaisten ja muidenkin ihmisten elämään vaikuttavista seikoista. Kyseessä on paljon merkittävämpi asia kuin "maanosan vakauttaminen" tai "äänen vahvistaminen".

3.1.1.9. Tämän strategisen tavoitteen kuvaus on harhaanjohtava. Siksi myös tulevien viiden vuoden keskeisimmiksi aiheiksi mainitut seikat ovat hieman liian rajoittavia, vaikkakin tarpeellisia ja hyväksyttäviä.

3.1.1.10. Muiden (kolmannen ja neljännen) strategisten tavoitteiden voidaan katsoa keskittyvän itse ohjelmaan, koska sillä voi olla suora vaikutus kansalaisiin Euroopassa. Komitean näkemyksen mukaan ne ovat toisistaan riippuvaisia.

3.1.1.11. Komissio olisi epäselvyydestä johtuvan hämmennyksen vaaran vuoksi voinut viimeksi mainittuja tavoitteita kuvatessaan viitata nykyistä selkeämmin eroon, joka vallitsee liian monien poliittisten tavoitteiden - jotka on yksilöity ja joihin pyrkimisestä on sovittu huolimatta toimivalta- ja subsidiariteettikysymyksistä - sekä toisaalta hallintokehyksen eri tasoilla eriasteista harmonisointia ja koordinointia edellyttävien toimintamekanismien välillä.

3.1.1.12. Yhtenä mahdollisista esimerkeistä mainittakoon kannatettava ja erittäin tärkeä tavoite "turvata eläkejärjestelmien jatkuvuus". Kyseessä on kuitenkin toive eurooppalaisen standardin luomisesta. Se puolestaan kuuluu jäsenvaltioiden vastuulle. Samoin "uuden" talousohjelman integroiminen edellyttää pitkälti EU-tason kehittelyä, mikä pitää suhteuttaa sosiaalipolitiikan muokkaamiseen, joka puolestaan kuuluu pitkälti (muttei pelkästään) jäsenvaltioille.

3.1.1.13. Strategisten tavoitteiden asettamisen Euroopalle on oltava erittäin selkeää, kun on kyse painopisteiden muuntamisesta tavoitteiksi ja siitä, millä institutionaalisella tasolla näin tapahtuu.

3.1.2. TSK on komission kanssa samaa mieltä siitä, että toimielinten välisten suhteiden tarkistamiseen on liityttävä toimielinten rohkea hallinnollinen uudistaminen. Euroopan talousyhteisö perustettiin sellaisten suhteellisen rikkaiden Länsi-Euroopan maiden liitoksi, jotka olivat sitoutuneet noudattamaan demokraattisia periaatteita. Rooman sopimus laadittiin tällaista tilannetta varten. Kun jäseneksi liittyy suuri määrä huomattavasti köyhempiä maita, joista monet ovat olleet viimeisen puolen vuosisadan ajan alistettuina totalitaariseen hallintojärjestelmään, sopeutuminen tilanteen aiheuttamiin haasteisiin edellyttää suuria muutoksia yhteisön sääntöihin ja määräyksiin.

3.1.3. Komitea kannattaa komission näkemystä, jonka mukaan yksi suurimmista, kiireellisimmistä, välttämättömimmistä ja vaikeimmista haasteista on voittaa Euroopan kansalaisten pettymys Euroopan yhdentymisprosessia kohtaan. Tätä pettymystä kuvastavat sekä eräiden maiden ikävän alhainen äänestysprosentti viimeksi pidetyissä Euroopan parlamentin vaaleissa että sellaisten äärioikeistolaisten poliittisten puolueiden ilmaantuminen, joiden rasistinen sanoma naamioituu isänmaallisuuden iskulauseiden taakse.

3.1.4. Kuten komissiokin on myöntänyt(1), nykyinen Euroopan unioni on kriisissä, joka koskee toimielinten ja kansalaisten välistä suhdetta. Nyt on käytävä rakentavasti ja tehokkaasti käsiksi tähän ongelmaan. Kansalaiset kannattavat pohjimmiltaan Euroopan yhdentymistä, mutta pelkäävät Euroopan menettäneen kykynsä tuottaa niitä etuja, joita he kaipaavat.

3.1.4.1. Näitä etuja ovat kestävä taloudellinen kasvu, täystyöllisyys, taloudellisen kehityksen ja sosiaalisen yhteenkuluvuuden tavoitteita edistävä oikeudenmukainen poliittinen ohjelma, suoja rikollisuudelta, turva ulkoisilta hyökkäyksiltä, rauha ja vaurauden edistäminen naapurivaltioissa, EU:n selkeä ja voimakas asema taloudellisena voimana maailmanlaajuistumisprosessissa, johdonmukainen ja tehokas ulkopolitiikka sekä keskeinen rooli kehitettäessä heikommassa asemassa olevia maailman alueita.

3.1.4.2. Kansalaiset eivät ymmärrä EU:n järjestelmiä; EU:n lainsäädäntöprosessi on varsin monimutkainen ja tarvitsee enemmän avoimuutta. Avoimuuden puutteesta on syntynyt epäluulon ilmapiiri, josta on päästävä eroon. Äänestäjät eivät enää 2000-luvulla ole valmiita luottamaan sokeasti päätöksentekijöiden kykyyn tai hyvään tahtoon millään päätöksentekotasolla, olipa kyseessä sitten maailmanlaajuinen, eurooppalainen, kansallinen tai paikallinen taso. Euroopan unioni ei useimmille ihmisille ole ongelma; he ovat vain kääntäneet selkänsä sen institutionaaliselle puolelle.

3.1.4.3. Komissio toteaa tiedonantonsa johdannossa, että on "löydettävä uudenlainen synergia Euroopan unionin demokraattisten toimielinten välille osana laajempaa Euroopan asioiden ohjaamisen parantamista". Komitea on sitä mieltä, ettei sen voimavaroja, jotka perustuvat vakaaseen tietämykseen kansalaisten tarpeista taloudellisina ja yhteiskunnallisina toimijoina, vielä hyödynnetä riittävästi ja ajoissa komission yhteiskunnallis-taloudellisissa aloitteissa.

3.1.5. Toinen syy yleiselle epävarmuudelle on se, että yhteiskunnassa tapahtuvien muutosten vauhti hämmentää monia. Nämä muutokset edellyttävät poliittisilta johtajilta päätöksiä, joita on hyvin vaikea tehdä nykyisissä institutionaalisissa puitteissa riittävän nopeasti. Toisaalta kansalaiset eivät aina pysty ymmärtämään ja hyväksymään muutoksia. Euroopan kansalaisia yhdistävät yhteiset pyrkimykset ja ihanteet, joihin kuuluu toive läheisemmästä yhteistyöstä, mutta heitä erottavat erilaiset kansalliset perinteet, tavat ja kulttuuriperintö. Poliittisen unionin luomisessa voidaan edistyä vain, jos siinä otetaan riittävästi huomioon kansalliset erot. Kysymys ei niinkään ole EU-vastaisuudesta vaan eurooppalaisista, joilla on hyvin erilainen näkemys tulevaisuudesta. Eurooppalaista strategiaa kehitettäessä on tärkeää ottaa huomioon se tosiasia, että Euroopan kansojen ja kulttuurien moninaisuus on pikemminkin rikkauden ja voiman kuin erimielisyyden ja epäluottamuksen lähde.

3.1.6. Euroopassa toivotaan yleisesti päätöksentekoprosessien demokratisoimista, julkishallinnon avoimuutta ja kansalaisyhteiskunnan osallistumista. Eurooppalainen kansalaisyhteiskunta on epäilemättä hahmottumassa ja järjestäytymässä Euroopan tasolla, vaikka se tätä nykyä vielä onkin varsin järjestymätön ja täsmentymätön. Ongelmana kansalaisyhteiskunnan syntymisessä on sen institutionaalinen juurettomuus. Järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan muiden osien on löydettävä paikkansa talous- ja yhteiskuntaelämän eturyhmien kaltaisten vakiintuneiden kansalaiskeskustelun järjestelmien rinnalla.

3.1.6.1. Haasteena on kansalaisyhteiskunnan tehokas osallistuminen EU:n hallintoon. Euroopan unioni toimii pyramidin muotoisena järjestelmänä, joka luo mm. ylhäältä alaspäin -lähestymistavan. Yhteisön prosessit on integroitava 2000-luvun eurooppalaiseen yhteiskuntaan sen sijaan, että järjestäytynyt kansalaisyhteiskunta pyrittäisiin integroimaan yhteisön prosessiin, kuten tällä hetkellä tehdään. Sekä talous- ja yhteiskuntaelämän toimijoiden että muiden järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan jäsenten on osallistuttava päätöksenteon institutionaaliseen prosessiin. Päättäjien ja kansalaisten välisestä dialogista on tultava alhaalta ylöspäin toimiva ylhäältä alas -periaatteen sijaan. Demokratian menetelmiä ja välineitä on uudistettava.

3.1.6.2. Komitea kykenee ja on valmis pitkän kokemuksensa perusteella ja yhteistyössä kansalaisyhteiskunnan merkittävien organisaatioiden kanssa laatimaan tehokkaita osallistumismuotoja ja -menettelyjä koskevia ehdotuksia ja esittämään ne komissiolle.

3.1.7. On myös myönnettävä, että vallan ja vastuun jako EU:n toimielinten - erityisesti komission - ja jäsenvaltioiden välillä on hämärä. Komission asiakirjassa tuodaan selkeästi ilmi komission vakaa päätös luoda Euroopan poliittisen tulevaisuuden toimintasuunnitelma, mutta viime kädessä EU:n lainsäädäntövalta on lähinnä neuvostolla, joka koostuu jäsenvaltioiden edustajista. Näillä voi olla erilaisia tavoitteita Euroopan rakennustyön suhteen. Määräenemmistöpäätösten lisääminen sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston välisen yhteispäätösmenettelyn täysimittainen soveltaminen helpottaisivat tätä ongelmaa jossain määrin.

3.1.7.1. Komissio on ilmoittanut asiakirjansa olevan luonteeltaan strateginen ja jättäneensä tarkoituksellisesti pois maininnat menetelmistä, joilla se aikoo toteuttaa asettamansa tavoitteet. Menetelmiä on tarkoitus käsitellä vuosittain laadittavissa asiakirjoissa, jotka koskevat viisivuotissuunnitelman operationaalista toteuttamista. TSK kunnioittaa tätä näkökantaa eikä pyri kommentoimaan menetelmiin liittyviä asioita ennen mainittujen vuosittaisten asiakirjojen julkistamista. TSK edellyttää, että siltä pyydetään lausunto näistä vuosittaisista asiakirjoista niiden julkaisemisen jälkeen, ja toivoisi, että sitä kuullaan niiden valmisteluvaiheessa. Komitea ilmoittaa myös olevansa valmis antamaan aiheesta oma-aloitteisia lausuntoja.

3.1.8. Mistä näkökulmasta nykyistä tilannetta tarkasteleekin, on ilmeistä, että on viipymättä pyrittävä palauttamaan Euroopan kansalaisten luottamus hallintoprosesseihin. Yksi tapa tähän pääsemiseksi on ottaa järjestäytynyt kansalaisyhteiskunta entistä tiiviimmin mukaan päätöksentekoprosessiin. Toinen keskeinen tekijä on, että ihmisten tulee kokea Euroopan tuovan konkreettista etua kansalaisilleen. Lisäksi näiden etujen on oltava merkityksellisiä kansalaisten omien huolenaiheiden ja ongelmien kannalta.

3.1.9 Euroopan unionin on nähtävä rakentuvan kolmen pilarin varaan, jotka ovat talous, poliittis-hallinnollinen rakenne ja kansalaisyhteiskunta. Talous on perusta, jolle muut pilarit rakentuvat; ilman taloudellista hyvinvointia Euroopalla ei ole resursseja kehittää toimintalinjoja ja luoda rakenteita, joita se tarvitsee tai joita tarvitaan komission itselleen asettamien tavoitteiden saavuttamiseksi. Poliittis-hallinnollinen rakenne muodostuu EU:n toimielimistä ja jäsenvaltioiden keskus-, alue- ja paikallishallinnoista. Kansalaisyhteiskunta käsittää kaikki yhteiskunnan osatekijät, kuten 22. syyskuuta 1999 annetussa TSK:n lausunnossa(2) määritellään.

3.1.10 TSK on tietoinen siitä, että samoin kuin muidenkin toimielinten, sen tulee sopeutua Euroopan nyt kohtaamiin haasteisiin. Komitea on tietoinen siitä, että tämä edellyttää komiteassa muutoksia ja tarkistuksia sen suhteissa muihin toimielimiin. Äskettäin antamassaan lausunnossa(3) komitea pohti mahdollisuutta perustaa TSK:hon "kansalaisyhteiskunnan seurantaryhmä", joka tekisi aloitteita kansalaisvuoropuhelun kehittämiseksi ja vahvistaisi komitean roolia kansalaisyhteiskunnan edustajien osallistumisfoorumina demokraattiseen prosessiin.

4. Erityistä

4.1. Strategiset tavoitteet vuosina 2000-2005

4.1.1. Komitea katsoo, että Lissabonin Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan päätelmien perustana ovat juuri kilpailukykyisen, dynaamisen ja tietoperusteisen talouden kehittämiseen, eurooppalaisen yhteiskuntamallin uudenaikaistamiseen ja sosiaalisen syrjäytymisen estämiseen tähtäävät komission strategiset tavoitteet.

4.1.2. Komitea panee erityisen kiinnostuneena merkille "uuden avoimen koordinointimenetelmän" sekä työmarkkinaosapuolille ja muulle kansalaisyhteiskunnalle esitetyn kutsun osallistua politiikkojen toimeenpanoon Lissabonissa määritettyjen erilaisten kumppanuuksien avulla.

4.1.3. Lausunnossaan aiheesta "Työllisyys, talousuudistus ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus - Kohti innovaation ja tiedon Eurooppaa"(4) TSK kehitti ajatusta "uudesta ajattelutavasta". Termillä viitataan kasvuun, joka ei aiheuta inflaatiota. Tämä tarkoittaa

- talouden kehityksen maksimointia ja samalla sosiaalisen syrjäytymisen ja ristiriitojen minimointia,

- talouden kilpailukyvyn varmistamista, samalla kun säilytetään kilpailukykyinen yhteiskuntamalli,

- uuden teknologian käytön optimointia yhteiskunnan, luonnonympäristön sekä luonnonvarojen kannalta kestävällä strategialla,

- kestävyyden varmistamista kehittämällä osallistumiseen perustuvaa kulttuuria sekä yrityskulttuuria, jossa elinikäistä oppimista ja solidaarisuutta sovelletaan luovasti.

4.1.3.1. Lausunnossa edellytettiin myös hallinnolta itseltään "uutta ajattelutapaa". Lausunnon mukaan "perinteinen näkemys, jonka mukaan valtio on itsenäinen palvelujen toimittaja, tulee korvata valtion ja yhteiskunnan yhteistyösuhteella. Suuri yleisö odottaa valtiolta sääntöjen ja määräysten noudattamisen lisäksi asianmukaisten palvelujen tehokasta toimittamista." Valtiollisessa uudistuspolitiikassa tulee lausunnon mukaan keskittyä enemmän hajautettuihin yhteistyöverkkoihin ja painottaa nykyistä enemmän taloudellista tehokkuutta ja suorituskykyä. Tähän liittyy hallinnoinnin tehokkuuden parantaminen sekä vaihtoehtoisten toteuttamistapojen taloudellisuuden punnitseminen.

4.1.3.2. Lausunnossa ehdotettiin, että Lissabonin huippukokouksessa käsiteltäisiin seuraavia aiheita:

- yhteiskuntamalli(e)n sopeuttaminen uuteen ajattelutapaan

- yleinen tietotekniikkakoulutus

- yrittäjäkulttuurin levittäminen ja edistäminen

- vakiintuneiden yritysten auttaminen uuden ajattelutavan omaksumisessa

- koulutuksen sopeuttaminen uuteen ajattelutapaan

- kestävän kehityksen valjastaminen edistämään innovaatiota ja kasvua.

4.1.4. Lissabonin huippukokouksessa käsiteltiin paljolti juuri näitä aiheita komitean lausunnon mukaisesti. Näin huippukokous vei komission strategisia tavoitteita vuosina 2000-2005 käsittelevässä asiakirjassa esitetyt ehdotukset uudelle tasolle. Tämä merkitsee aivan uutta ja tuoretta lähestymistapaa EU:n politiikantekoon Eurooppa-neuvoston johdolla. Kokous osoitti hallitusten ottavan vastuulleen talouspolitiikan suunnittelun.

4.1.4.1. Komission asiakirjassa tuodaan selkeästi ilmi, että komissio näkee itsensä Euroopan kollektiivisen tulevaisuudenkuvan lähteenä ja poliittisen muutoksen liikkeellepanevana voimana sekä sen toimeenpanevana elimenä. Äskettäisessä Lissabonin-kokouksessaan Eurooppa-neuvosto toimi kuitenkin roolinsa edellyttämällä tavalla määritellen poliittisen agendan.

4.1.4.2. Eurooppa-neuvoston uusi näkyvä asema ilmentää hallitusten vakaata päätöstä pysyä suvereeneina poliittisissa asioissa. Tässä mielessä Lissabonissa tehty päätös säännöllisten keväisin pidettävien Eurooppa-neuvoston kokousten aloittamisesta poliittisen strategian tarkistamiseksi on erityisen merkittävä. Vaikka muiden toimielinten suorituskyky parantuisikin komission ehdottamien muutosten seurauksena, Eurooppa-neuvostoilla on todennäköisesti tulevaisuudessa nykyistä tärkeämpi rooli.

4.1.4.3. Tähän liittyy väistämättä kysymys Euroopan parlamentin roolista. Parlamentti on yhteisön toimielin, joka koostuu suorilla vaaleilla valituista edustajista mutta jolla on rajallisesti lainsäädäntövaltaa. Voidaan kysyä, onko parlamentti nykyisellään perustuslaillisesti tai toiminnallisesti kykenevä rooliin Euroopan politiikan suunnan ohjaajana. Ellei näin ole, voidaan ainakin väittää, että tehtävän tulisi olla neuvostolla komission sijaan. Lissabonin tapahtumat antavat aihetta olettaa, että neuvosto on valmis kantamaan tämän vastuun.

4.1.5 Kuten Euroopan komission tulevaisuudentutkimusyksikkö on myöntänyt(5), päätöksenteko Euroopan tasolla on labyrintti ja vaikeaselkoinen prosessi, jota jopa asiantuntijoiden on vaikea ymmärtää. Vaikkakin muodollisen päätöksenteon vaiheessa demokraattinen edustus (neuvosto) on olemassa, tätä pidetään riittämättömänä, sillä ongelmia on sekä prosessin aiemmissa että myöhemmissä vaiheissa, joiden ymmärretään yhä enemmän olevan yhtä ratkaisevia mahdollisten tulosten kannalta.

4.1.5.1. "Demokratiavajeen" poistamiseksi tarvitaan uudistuksia, joilla ei pyritä saavuttamaan legitimiteettiä keskittymällä päätöksenteon hetkeen, vaan vahvistamalla osallistumista prosessin kaikissa vaiheissa.

4.1.5.2. Järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan liittäminen päätöksentekoprosessiin on eurooppalaisen demokratiamallin mukaisen osallistuvan demokratian ratkaisevan tärkeä osa. Ei riitä, että komissio konsultoi muutamia edustavia kansalaisyhteiskunnan organisaatioita, jotka se on itse valinnut. Tilanne ei myöskään paranisi siitä, että "konsultoinnilla" hankittaisiin tukea jo vakiintuneille kannoille. Todellisen avoimuuden luomiseksi järjestäytyneellä kansalaisyhteiskunnalla on oltava paitsi mahdollisuus osallistua, myös keinot mitata osallistumisensa tehokkuutta. Komissio on velvoitettava kertomaan organisaatioille, jotka ovat ottaneet kantaa lainsäädäntöehdotuksiin, kuinka heidän kannanottonsa ovat vaikuttaneet ehdotuksiin tai miksi niitä ei ole hyväksytty.

4.1.6. TSK on erityisen kiinnostunut tästä kysymyksestä, koska se on ainoa eurooppalainen instituutio, joka koostuu järjestäytynyttä kansalaisyhteiskuntaa edustavien organisaatioiden jäsenistä. TSK on tietoinen siitä, että sen edustavuutta voitaisiin parantaa, mutta tämä on jäsenvaltioiden asia ja komitean mielestä sen on myös pysyttävä sellaisena. TSK pitäisi tervetulleina jäsenvaltioiden ehdotuksia järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan edustuksen parantamiseksi komitean jäsenkunnassa, mutta korostaa, että komitean kolmikantaluonne on olennainen piirre, joka tulee säilyttää. Näin komitea toimisi foorumina, jonka kautta järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan osallistuminen EU:n lainsäädäntöprosessiin saisi todellista sisältöä. TSK voisi myös ohjata konsultointiprosesseja ja kanavoida tietoa järjestäytyneestä kansalaisyhteiskunnasta toimielimille ja toisin päin.

4.1.7. Euroopan yhdentymisprosessin kehityskaari on kulkenut negatiivisesta integraatiosta positiiviseen integraatioon. Prosessin alussa keskityttiin esimerkiksi yhtenäismarkkinoiden esteiden poistamiseen ja neljän vapauden takaamiseen; tämä oli negatiivista integraatiota. Kun prosessi eteni, kävi kuitenkin selväksi, että todellisen Euroopan unionin loppuunsaattaminen edellytti aktiivisia toimia yhä useammilla politiikan aloilla, joita ei pidetty tarpeellisina Euroopan integraation ensi vaiheessa, jolloin keskityttiin yhteisen talousalueen rakentamiseen.

4.1.7.1. Tämä nostaa esiin kysymyksen, jota komission asiakirjassa ei käsitellä: kysymyksen subsidiariteetista. Toisaalta jäsenvaltiot myöntävät edut, joita suvereniteetin jakamisesta koituu aloilla, joilla on jo merkittävää keskinäistä riippuvuutta. Positiivisen integraation lisääntyessä yhä useammilla politiikan aloilla politiikan suunnittelun ja toteutuksen vertikaalinen rakenne synnyttää kuitenkin tilintekovelvollisuuteen kuilun, jota ei voida enää puolustaa Euroopan yhdentymisprosessin ylivoimaisen tärkeillä vaatimuksilla. Toisaalta aloilla, joilla EU:n tasoista toimintaa yleisesti vaaditaan - toisin sanoen aloilla, joilla sen helposti ymmärretään olevan tarpeen ja siksi oikeutettua - EU:ta pidetään heikkona. Esimerkiksi yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan aloilla koordinoitua toimintaa pidetään tarpeellisena ja toivottavana, mutta EU:n näyttää olevan hyvin vaikeaa päästä tähän.

4.1.7.2. Euroopan komission puheenjohtaja Romano Prodi on määritellyt Euroopan unionin uusiksi tehtäviksi siirtymisen yhtenäismarkkinoista ja yhteisvaluutasta kohti yhtenäistaloutta ja yhteistä poliittista rakennetta. Tällaista muutosta voidaan pitää positiivisen integraatioprosessin eteenpäin viemisenä. Monille ehdokasvaltioille tämä saattaa olla vaikea saavuttaa, ja myös jotkin nykyiset jäsenvaltiot saattavat katsoa, että prosessi ei ole poliittisesti hyväksyttävä kansallisesta näkökulmasta. Tämä nostaa esiin mahdollisuuden "kahden nopeuden Euroopasta", jossa eri maaryhmät etenevät eri tahtiin. Tällaisen skenaarion riskit ja haasteet ovat vielä täysi kysymysmerkki.

4.1.8. Jotta Euroopan yhdentyminen onnistuisi, Euroopan kansalaiset on asetettava huomion keskipisteeseen. Yksi komission ilmoittamista tavoitteista on parantaa kansalaisten elämänlaatua. Avainkysymys on, että sen on merkittävä elämänlaadun parantamista kaikille ihmisille ja kaikilla aloilla: elintarvikkeiden laatu, ympäristö, rikollisuudelta suojaaminen, työllisyys, elintaso, Euroopan etnisten ryhmien välisen integraation edistäminen sekä syrjinnän ja sosiaalisen syrjäytymisen estäminen. Kuten Romano Prodi on sanonut, "Euroopan on oltava kansalaisten rakentama ja heitä varten rakennettu", ja tämän tulee näkyä kaikissa komission asiakirjoissa. Komitea pahoittelee, että komissio vain tarkastelee tätä aihetta koskevia ongelmia, muttei juurikaan tee strategisia toimintaehdotuksia. Voidaankin olettaa, ettei (vielä) ole olemassa yhtenäistä suunniteltua strategiaa, joka koskee suhdetta Euroopan kansalaisiin. Komitea haluaa ja odottaa, että se kutsutaan osallistumaan ajoissa kansalaisten kanssa käytävää vuoropuhelua ja kansalaisyhteiskunnan kanssa tehtävää yhteistyötä koskevan strategian suunnitteluun, jotta se voisi esittää asiasta käsityksensä.

4.1.8.1. Komission asiakirjassa toistetaan usein tarve puhua Euroopan kansalaisille, mutta yhtä tärkeää on kuunnella heitä. Komission tunnuslauseena tulisi olla "hallinto on palvelemista". Demokraattisessa yhteiskunnassa hallinto on kansan palvelija ja kansalle vastuussa siitä, kuinka se taloudenhoitajan tehtäväänsä suorittaa; kansalaiset eivät ole valtion palvelijoita. Hallintoprosessin on oltava mahdollisimman hajautettu. Kaikkiin institutionaalisiin tasoihin kuuluu oma erityinen vastuu ja toimivalta, joihin tulee liittyä asiaankuuluvat mekanismit vuoropuhelua ja kansalaisten osallistumista varten. Eurooppalaisessa hallintorakenteessa eri vallankäyttötasojen on määrä tehdä yhteistyötä Euroopan kansalaisten edun mukaisesti. Ilman sitä Euroopan rakentaminen ei tuota demokraattista lisäarvoa.

4.1.9. TSK on yhtä mieltä niistä haasteista, joita komissio pitää kaikkein tärkeimpinä Euroopassa tässä vaiheessa. Tiettyjä tärkeitä ongelmia, kuten väestötilannetta, ei kuitenkaan käsitellä juuri lainkaan.

4.1.10. Komissio ilmoittaa pyrkivänsä tekemään Euroopan unionista globaalin toimijan, jonka poliittinen painoarvo vastaa sen taloudellista painoarvoa. Jos tämä on komission tavoite, sen tärkeimpänä prioriteettina tulisi olla Euroopan taloudellisen painoarvon vahvistaminen maksimiinsa. Globalisaatio on mahdollisuus, mutta mahdollisuudesta, johon ei tartuta, tulee uhka. Eurooppa ei tarvitse unelmia - se tarvitsee näkemystä.

Bryssel 19. lokakuuta 2000.

Talous- ja sosiaalikomitean

puheenjohtaja

Göke Frerichs

(1) CdP(99) 750.

(2)

"Kansalaisyhteiskunta on yläkäsite kaikelle sellaisten yksilöiden ja ryhmien yhteiskunnallisen toiminnalle, jotka eivät ole lähtöisin valtiosta eivätkä sen johtamia. [- -]

Järjestäytyneeseen kansalaisyhteiskuntaan kuuluvat

- työmarkkinaosapuolet

- yhteiskunnallis-taloudelliset etujärjestöt, jotka eivät ole tiukasti ottaen työmarkkinaosapuolia

- hallituksesta riippumattomat organisaatiot (engl. NGO's, Non-Governmental Organisations), jotka yhdistävät kansalaisia ajamaan yhteisiä etuja, esim. ympäristöjärjestöt, ihmisoikeusjärjestöt, kuluttajansuojajärjestöt, hyväntekeväisyysjärjestöt, koulutusjärjestöt jne.

- yhteisöstä lähtöisin olevat organisaatiot, jotka syntyvät yhteiskunnan keskuudesta ruohonjuuritasolta ja pyrkivät jäsentensä määrittämiin tavoitteisiin, esim. nuorisojärjestöt, perhejärjestöt sekä kaikki organisaatiot, joiden kautta kansalaiset voivat osallistua yhteisön elämään

- uskonnolliset yhteisöt. EYVL C 329, 17.11.1999."

(3) EYVL C 268, 19.9.2000.

(4) EYVL C 117, 26.4.2000.

(5) CdP(99) 750.