52003AE0288

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta "Komission tiedonanto 'Uutta voimaa eurooppalaiselle tutkimusalueelle - Uudet panostukset, suuntaviivat ja näköalat'"

(KOM(2002) 565 lopullinen)

(2003/C 95/13)

Komissio päätti 17. lokakuuta 2002 Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 262 artiklan nojalla pyytää Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon edellä mainitusta tiedonannosta.

Asian valmistelusta vastannut "yhtenäismarkkinat, tuotanto ja kulutus" -erityisjaosto antoi lausuntonsa 29. tammikuuta 2003. Esittelijä oli Gerd Wolf.

Talous- ja sosiaalikomitea hyväksyi 26. ja 27. helmikuuta 2003 pitämässään 397. täysistunnossa (helmikuun 26. päivän kokouksessa) seuraavan lausunnon. Äänestyksessä annettiin 72 ääntä puolesta ja 7 vastaan 4:n pidättyessä äänestämästä.

1. Tiivistelmä

- Euroopan talous- ja sosiaalikomitea pitää käsillä olevaa komission tiedonantoa periaatteessa tervetulleena ja tukee siinä asetettuja tavoitteita.

- ETSK vahvistaa uudelleen eurooppalaisen tutkimusalueen merkityksen. Komitea arvostaa tämän tavoitteen ja "tutkimusalan sisämarkkinoiden" suhteen jo saavutettua edistystä.

- Komitea kannattaa yleisesti myös ehdotettuja yksittäisiä toimenpiteitä.

- Komitea suosittelee kuitenkin, että tutkimusta, koordinointia, verkottumista ja integraatiota edistävät uudet toimenpiteet ja niiden ajoitus sovitetaan huipputason tieteen ja tutkimuksen herkkävireisiin toimintaehtoihin.

- ETSK korostaa tiedon siirtäjinä ja verkkojen katalysaattoreina toimivien tieteen ja tutkimuksen toimijoiden riittävän liikkuvuuden merkitystä ja tukee asiaa koskevia komission ehdotuksia. Komitea suosittelee, että liikkuvuuteen liittyvät rasitukset otetaan tukitoimissa ja säännöstöissä huomioon ja että haitat kompensoidaan korvauksin ja riittävin kannustimin.

- Komitea tukee painokkaasti yhteisöpatentin luomista.

- Komission tavoittelemassa jäsenvaltioiden tutkimuspolitiikkojen koordinoinnissa komitea suosittelee eriytettyä lähestymistapaa. Komitea tukee kaikkia toimenpiteitä, jotka edistävät tutkimuslaitosten ja niiden toimijoiden omatoimista koordinaatiota myös eurooppalaisella tasolla. Komission toimeenpaneman koordinoinnin tulisi - läheisyysperiaatteen mukaisesti - keskittyä ja rajoittua niihin tavoitealueisiin ja laitteistotarpeisiin (suuret laitteistot ja tutkimusinfrastruktuurit), joiden kohdalla yksittäisten jäsenvaltioiden rajat ylittävä koordinointi on todella hyödyllistä tai tarpeen.

- Vastaavasti komitea tukee myös komission pyrkimyksiä eurooppalaisen tieteellisen infrastruktuurin luomiseksi, joka käsittää myös tarvittavat suuret laitteistot.

- Komitea tukee komission pyrkimyksiä edistää tieteellis-teknistä yhteistyötä tekniikan suhteen eri kehitystasoilla olevien alueiden välillä ensisijaisesti ja entistä tehokkaammin aluekehitysrahaston kautta.

- Tieteen ja yhteiskunnan tärkeää aihetta komitea on vastikään käsitellyt erillisessä lausunnossa.

- Aiheesta "Yksityisen sektorin tutkimusinvestointien tehostaminen" komitea laatii erillisen lausunnon.

2. Taustaa

2.1. Komissio esitteli vuoden 2000 alussa(1) eurooppalaista tutkimusaluetta koskevan aloitteen ja ehdotti toimenpiteitä sen toteuttamiseksi. Eurooppa-neuvosto hyväksyi ja vahvisti komission ehdotukset jo Lissabonissa maaliskuussa 2000 pitämässään kokouksessa. Suunnitelmia tarkennettiin kuudetta puiteohjelmaa koskevassa komission ehdotuksessa(2) sekä niin kutsuttuja "osallistumissääntöjä" koskevissa ehdotuksissa(3).

2.2. Komitea on antanut näistä ehdotuksista yksityiskohtaiset lausunnot(4). Lausunnoissa komitea kannatti painokkaasti eurooppalaisen tutkimusalueen luomista ja korosti tieteen, tutkimuksen ja kehityksen ratkaisevaa merkitystä hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn perustekijöinä. Lisäksi komitea huomautti, että useimmat tähänastiset tieteellis-tekniset saavutukset tukeutuvat yhteiseen eurooppalaiseen kulttuuripohjaan, joka siis vaikuttaa huomattavalla tavalla Euroopan yhdentymiseen. Tämä osoittaa myös eurooppalaisen tutkimusalueen historiallisen merkityksen.

2.3. Samalla komitea on analysoinut edellä mainittujen komission ehdotusten yksityiskohdat, ilmaissut yksittäisissä tapauksissa varauksensa sekä esittänyt konkreettisia muutos- tai lisäysehdotuksia. Keskeinen pyrkimys oli varmistaa menestyksekkäälle tutkimukselle ja kehitykselle parhaat mahdolliset toimintaolosuhteet ja huolehtia kolmen peruspilarin, "perustutkimus - soveltava tutkimus - kehitys", tasapuolisesta tuesta. Eräät näistä komitean aikaisemmista suosituksista ja toteamuksista pätevät myös käsillä olevaan komission ehdotukseen, ja niihin palataan jäljempänä.

3. Komission ehdotus

3.1. Tiedonantonsa aluksi komissio toteaa, että sen tähänastiset aloitteet ja toimenpiteet ovat muuttaneet tutkimuspolitiikan maisemaa Euroopassa. Niiden ansiosta tutkimuksen eurooppalainen ulottuvuus tiedostetaan kansallisella tasolla ja alan toimijoiden lähentyminen ja uusien yhteistyöaloitteiden tekeminen on helpottunut. Lisäksi hankkeiden johdosta on laadittu ja hyväksytty merkittävästi uudistettu tutkimuksen puiteohjelma. Eri tasoilla saavutetusta edistyksestä huolimatta toimintaa rajoittaa kuitenkin jäsenvaltioiden liian suppea osallistuminen. Tämä vähentää toimien kantavuutta ja mahdollisuuksia luoda todelliset "tutkimusalan sisämarkkinat".

3.2. Komission tiedonannossa luodaan katsaus tähänastisiin toimiin ja yksilöidään toimet, joilla hankkeelle voitaisiin antaa uutta pontta.

3.3. Tiedonannossa käsitellään seuraavia aiheita ja esitetään niihin liittyviä ehdotuksia:

- tutkimuspolitiikkojen esikuva-analyysi (benchmarking)

- huippuosaamisen kartoittaminen

- tutkijoiden liikkuvuus

- tutkimusinfrastruktuurit

- kansallisten tutkimusohjelmien verkottaminen

- yksityisen sektorin tutkimusinvestointien tehostaminen

- teollis- ja tekijänoikeudet

- Euroopan kattava elektroninen tutkimusverkko

- eurooppalaisen tutkimusalueen kansainvälinen ulottuvuus

- eurooppalaisen tutkimusalueen alueellinen ulottuvuus

- tieteen ja yhteiskunnan suhteet

- edellytysten luominen tutkimuspolitiikkojen todelliselle koordinoinnille

- oikeudellisten välineiden käytön lisääminen

- eurooppalaisten yhteistyöaloitteiden vaikutuksen optimointi

- ehdokasmaiden täysimääräinen osallistuminen.

4. Yleistä

4.1. ETSK pitää komission tiedonantoa periaatteessa tervetulleena ja tukee siinä esitettyjä tavoitteita. Komitea toistaa uudelleen pitävänsä eurooppalaista tutkimusaluetta erittäin tärkeänä. Mikäli seuraavassa ei toisin mainita, komitea kannattaa myös komission ehdottamia yksittäisiä toimenpiteitä.

4.1.1. ETSK katsoo kuitenkin, että komissio aliarvioi jo saavutettua huomattavaa edistystä, kun se asettaa "tutkimusalan sisämarkkinoiden" luomisen yleisesti kyseenalaiseksi. Komitea kannattaa ja tukee painokkaasti "tutkimusalan sisämarkkinoiden" luomista ja huipputason tutkimuksen kannustamista ja tukemista Euroopan laajuisesti. Tämä tavoite voidaan kuitenkin saavuttaa ainoastaan pitkän aikavälin kehitysprosessin myötä ja soveltuvalla aikataululla. Tämä koskee sekä komission ja jäsenvaltioiden keskinäisten vastuukysymysten, yhteistyöalojen ja keskinäisen työnjaon selvittämistä - eli läheisyysperiaatteen soveltamista ja tulkintaa - että yksittäisiltä tutkimuslaitoksilta ja niiden toimijoilta vaadittavaa sopeutumisprosessia (ks. tähän liittyen myös käsillä olevan lausunnon liitettä).

4.1.2. Jäljellä on kieltämättä vielä paljon tehtävää ja myös parannettavaa, ja eräitä ongelmakysymyksiä tarkastellaan tarkemmin kohdassa 5.

4.1.3. Erityisen tärkeää on pitää yllä tarvittavaa poliittista dynamiikkaa yhteisön yleisten sisämarkkinoiden säännöstön ajanmukaistamiseksi ja täydentämiseksi. Tähän liittyvät toimenpiteet luovat nimittäin samalla myös pohjan eurooppalaisen tutkimusalueen ja tutkimusalan sisämarkkinoiden kehittämiselle ja edistämiselle.

4.1.4. On kuitenkin otettava huomioon, että pätevyyden, tuloksellisuuden tai peräti johtavan aseman saavuttaminen tietyllä tieteenalalla edellyttää kyseessä olevilta tutkijoilta tai tutkijaryhmiltä tavallisesti monta vuotta kestävää ja vaativaa sisäänajojaksoa. Lisäksi usein on aluksi hankittava kallis tekninen laitteisto sekä luotava tarvittava tieteellinen kasvualusta eli tutkimusrakenteet. Kyseessä on arvokas ja kallis sijoitus tietopääomaan ja tutkimusinfrastruktuuriin.

4.1.4.1. Hyvää ja tuloksellista tutkimusta ei siis voida käynnistää, lopettaa tai suunnata uudelleen taloudellisten syklien tai poliittisten virtausten mukaan, eikä sitä saa asettaa uusien tukivälineiden tai pelisääntöjen alaiseksi, vaan se vaatii asianmukaista jatkuvuutta ja vakautta(5). Tämä koskee myös aikataulua komission odottamien tai toivomien uusien toimenpiteiden ja menettelytapojen toteuttamiselle. Muuten vaarana saattaa jopa olla, että komission parhain aikomuksin käynnistämät ja periaatteessa järkevät toimenpiteet aiheuttavat vastahakoisuutta asianomaisten tutkimuslaitosten ja toimijoiden parissa.

4.1.4.2. Tässä yhteydessä ETSK toteaa tyytyväisenä, että komissio on ottanut (valitettavasti kuitenkin vain osittain) huomioon komitean aikaisemman suosituksen, jonka mukaan komissio tulisi tarjouskilpailuissa tarjota käyttöön paitsi kuudetta puiteohjelmaa varten ehdotettuja välineitä myös jo viidennen puiteohjelman yhteydessä käyttöön otettuja välineitä. Olisi kuitenkin toivottavaa, että tarjouskilpailuissa ei määrättäisi, mitä välinettä tietyn tutkimuspaketin yhteydessä tulee käyttää, vaan annettaisiin hakijoille mahdollisuus valita heidän kannaltaan parhaiden soveltuva väline.

4.2. Komitea on jo antanut erittäin yksityiskohtaisen lausunnon(6) tieteen ja yhteiskunnan hyvin monitahoisista suhteista. Kyseisessä lausunnossa esitetyt näkemykset pätevät edelleen, myös komission uusien ehdotusten suhteen. Näihin uusiin näkökohtiin liittyen toistetaan jäljempänä otteita aikaisemmista kannanotoista.

4.2.1. Erityisen tärkeä on taloudellinen, poliittinen, sosiaalinen ja kulttuurinen ympäristö, jossa luovuus ja kekseliäisyys voivat parhaiten kukoistaa ja joka mahdollistaa parhaiden tutkijoiden ja insinöörien houkuttelemisen eurooppalaiselle tutkimusalueelle ja heidän jäämisensä sinne. Tähän ajatukseen pohjautuvat seuraavassa luetellut toimenpiteet, joilla edistetään hyvän tieteen parhaiden toimintaedellytysten säilymistä tai luomista:

- perustutkimuksen, soveltavan tutkimuksen ja kehityksen välisen vuorovaikutuksen vahvistaminen moniarvoisessa ja -keskuksisessa tiedejärjestelmässä

- tutkijoiden riippumattomuuden ja tieteellisen vapauden suojaaminen eettisiä näkökohtia ja lainsäädäntöä kunnioittaen

- tieteen itsejärjestäytymisen ja itsehallinnon suojaaminen ja vahvistaminen poliittisten toimintaedellytysten puitteissa

- erilaisten hakemus- ja hyväksymismenettelyiden aiheuttaman vaikutuksen, työmäärän ja tehon tutkiminen

- yhteiskunnallisten tavoitteiden ja intressien moninaisuuden huomioon ottaminen

- myös sellaisen tieteen edistäminen ja vaaliminen, josta "yhteiskunta" ei juuri sillä hetkellä ole kiinnostunut.

4.2.2. Tiede ja tutkimus edellyttävät menestyäkseen kilpailua parhaista ideoista, menetelmistä ja tuloksista sekä saatujen tulosten riippumatonta toistamista (tai niiden kumoamista) - eli "sertifiointia" - samoin kuin niiden levittämistä, syventämistä ja täydentämistä. Myös todentava tutkimus on luontainen osa tieteellistä saavutusta ja edistystä.

4.2.3. Tästä syystä tarvitaan siis moniarvoista ja monialaista tutkimusta, jossa on mahdollistettava ja edistettävä erilaisia lähestymistapoja, arviointimenetelmiä ja rakenteita. Tuloksena oleva kilpailu tarjoaa runsaasti ideoita ja tuloksia, joista parhaita voidaan kehittää eteenpäin ja hyödyntää.

4.2.4. Tutkimuspolitiikan periaatteena tulisi olla, että toiminta suuntautuu niin paljon "alhaalta ylös" kuin mahdollista ja niin paljon "ylhäältä alas" kuin tarpeen. Toisin sanoen pyritään niin suureen hajautukseen kuin mahdollista ja niin suureen keskittämiseen kuin on tarpeen. Komitean mielestä tämä periaate ei ole ristiriidassa eurooppalaisen tutkimusalueen tavoitteiden kanssa, vaan merkitsee, että - tapauskohtaisesta tavoiteasettelusta riippuen - myös komission tulisi ajamassaan tutkimuspolitiikassa hajauttaa kompetenssit, päätösvalta ja aloiteoikeudet mahdollisimman laajalle.

4.3. Yksityisen sektorin tuki-investointien tehostamisesta komissio on laatinut erillisen tiedonannon(7), josta komitea on jo esittänyt näkemyksensä. Kyseisessä lausunnossa komission ehdotuksia pidetään periaatteessa tervetulleina, eikä aihetta siis käsitellä tässä lähemmin.

5. Erityistä

5.1. Liikkuvuus

Tiedon siirtoon, yhteydenpitoon ja verkottumiseen tarvitaan ihmisiä. Näin ollen liikkuvuus on edellytys eurooppalaisen tutkimusalueen luomiselle. Komitea viittaa tähän liittyen myös aikaisempaan lausuntoonsa(8).

5.1.1. Tutkijoiden ja teknisen alan ammattilaisten liikkuvuudessa kyse on kuitenkin aivan toisista näkökohdista ja liikkuvuuden muodoista:

- tiedeyhteisön ja teollisuuden välinen vuorovaikutteinen liikkuvuus

- EU:n jäsenvaltioiden välinen liikkuvuus

- EU:n ja sen ulkopuolisten valtioiden välinen liikkuvuus

- kolmansiin maihin siirtyneiden tutkijoiden EU:hun paluun edistäminen

- liikkuvuuden edistäminen (esimerkiksi komission tarjoamilla) taloudellisilla kannustimilla/tuilla

- mainittujen liikkuvuuden muotojen esteet ja niiden poistaminen.

Osaa näistä liikkuvuuden muodoista on käsitelty komission tiedonannossa, ja siinä ehdotetaan esimerkiksi kannusteiden parantamista ja mahdollisille osallistujille suunnatun tiedottamisen lisäämistä. Komitea tukee painokkaasti näitä ehdotuksia.

5.1.2. Komission mainitsemien liikkuvuusesteiden lisäksi komitea muistuttaa seuraavista tutkijoiden ja insinöörien liikkuvuutta haittaavista ongelmista:

- Liikkuvuudella on seurauksia perheille ja elinkumppaneille. Tarvitaan ratkaisuja, joissa otetaan huomioon myös elinkumppaneiden ammatilliset toiveet ja lasten koulunkäynti. Kyseessä on perhepolitiikan tärkeä näkökohta.

- Asunnon vaihtamiseen tai talokauppoihin liittyy osittain huomattavia kustannuksia (välittäjä, verot, notaari, kunnostustyöt jne.). Tästä ei saa koitua asianomaisille sellaista haittaa, joka aiheuttaisi ylipääsemättömiä esteitä liikkuvuudelle.

- Eri maiden sosiaali- ja vakuutusjärjestelmät eivät ole riittävän yhteensopivia eivätkä takaa etujen siirrettävyyttä (esimerkiksi eläkkeeseen, työkyvyttömyyteen tai sairausvakuutukseen liittyvät oikeudet ja edellytykset).

5.1.3. Kohdassa 5.1.2 mainittujen ongelmien vaikutukset eivät kuitenkaan rajoitu ainoastaan tutkijoiden liikkuvuuteen vaan koskevat viime kädessä myös muita ammattiryhmiä ja siten koko sisämarkkinoita. Näin ollen niiden ratkaiseminen on entistä tärkeämpää.

5.1.4. Tarvitaan kuitenkin riittäviä tutkijoiden ja insinöörien liikkuvuutta parantavia kannusteita ja tukivälineitä, jotta pk-yritysten osallistumista tutkimus- ja kehitysohjelmaan voidaan helpottaa ja edistää ja olemassa olevia esteitä poistaa. Komitea on jo käsitellyt tätä tarvetta ja siihen liittyviä erityisongelmia perusteellisesti aikaisemmassa eurooppalaista tutkimusaluetta koskevassa lausunnossaan(9).

5.2. Teollis- ja tekijänoikeudet

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea tukee komission jatkuvia - ja jäsenvaltioiden vastustuksesta johtuen toistaiseksi valitettavan turhia - pyrkimyksiä yhteisöpatentin luomiseksi. Komitea suosittelee uudelleen yhteisöpatentin saamisen ja käytön edellyttämien prosessien yksinkertaistamista, lyhentämistä ja kustannusten laskua, koska sillä olisi erittäin suuri kansantaloudellinen merkitys. Komitea viittaa erityisesti jo aiemmin tekemiinsä kielijärjestelmää, jäsenvaltioiden patenttivirastojen asemaa ja oikeudellista suojaa koskeviin huomioihin. Lisäksi käyttöön tulisi ottaa (Yhdysvaltojen käytäntöä vastaava) patentin ennakkojulkaisu edellyttäen, ettei julkaiseminen vaaranna patentin uutuutta. Näin vältettäisiin keksijän etukäteen julkaisemien tulosten sulkeminen jo ennakkoon patentoinnin ulkopuolelle.

5.3. Tutkimuspolitiikan koordinointi

Komission mukaan kansallisten tutkimuspolitiikkojen koordinointi on keskeinen osa eurooppalaiseen tutkimusalueeseen tähtäävää hanketta.

5.3.1. ETSK tukee komission ehdotuksia, joilla edistetään ja tuetaan jäsenvaltioiden sekä tutkimuksesta ja kehityksestä vastaavien laitosten ja niiden toimijoiden omia toimia(10) tutkimuspolitiikan ja tutkimushankkeiden koordinoimiseksi eurooppalaisella tasolla.

5.3.2. Komission ylemmältä tasolta ohjaaman koordinoinnin tulisi sen sijaan keskittyä ja rajoittua niihin tavoitealueisiin ja laitteistotarpeisiin (suuret laitteistot ja tutkimusinfrastruktuurit), joiden kohdalla yksittäisten jäsenvaltioiden rajat ylittävä koordinointi on todella hyödyllistä tai tarpeen.

5.3.3. Tätä arkaluonteista kysymystä on tarkasteltava eriytetysti, sillä se koskettaa subsidiariteetin keskeistä ongelmaa. Komitea viittaa tässä yhteydessä eurooppalaisesta tutkimusalueesta antamaansa ensimmäiseen lausuntoon(11), jonka kohdassa 9 käsitellään aihetta "Eurooppalainen ulottuvuus: läheisyysperiaate, keskittyminen ja monimuotoisuus, kilpailu ja organisaatio". Kysymyksen periaatteellisen merkityksen vuoksi kyseisen kohdan alkuosa (9-9.8.5) on liitetty käsillä olevaan lausuntoon, jota se siis täydentää.

5.4. Tutkimusinfrastruktuurit ja suuret laitteistot

5.4.1. Erityisen tärkeä ja keskeinen aihe tässä yhteydessä ovat huippututkimuksessa tarvittavat ja erittäin kalliit tutkimusinfrastruktuurit ja suuret laitteistot, joiden kustannukset ja käyttöpotentiaali ylittävät useimmiten yksittäisten jäsenvaltioiden resurssit ja tarpeet. Näin ollen komissiolle tarjoutuu lähes luonnostaan tehtävä tukea ja myös koordinoida mm. näiden laitteistojen tarpeeseen, parhaaseen sijaintipaikkaan, rakentamiseen, hyödyntämiseen sekä laajentamiseen liittyvää päätöksentekoa Euroopan tasolla. Tämänkaltaisia laitteistoja ovat hiukkaskiihdyttimet, säteily- ja neutronilähteet, observatoriot ja satelliitit, energiatutkimuksen koelaitokset (kansainvälinen lämpöydinkoereaktori), ilmailu- ja avaruusalan koelaitokset jne. Luonnollinen seuraus tästä taas on, että komission on ohjattava, koordinoitava ja tuettava (mm. liikkuvuutta edistämällä) myös näiden laitosten hyödyntämisessä käytettäviä menettelytapoja, tutkimustöitä jne. Euroopan talous- ja sosiaalikomitea tukee siksi painokkaasti Euroopan komission pyrkimyksiä tällä alalla.

5.4.2. Komitea kannattaa ehdotusta perustaa infrastruktuureja käsittelevän eurooppalaisen foorumin yhteyteen virallisia mekanismeja, jotta toimintaa voitaisiin koordinoida ja antaa lausuntoja jäsenvaltioille, ja varaa itselleen oikeuden esittää erityinen lausunto tätä koskevista ehdotuksista.

5.5. Eurooppalaisen tutkimusalueen alueellinen ulottuvuus

Eurooppalaisen tutkimusalueen kehittämisessä on kaksi perspektiiviä, joihin pätevät erilaiset arviointikriteerit.

5.5.1. Toisaalta kyse on puiteohjelman sääntöjen mukaan toteutetusta ja verkotetusta parhaiden tutkijoiden ja tutkimuslaitosten osallistumisesta Euroopan laajuisiin temaattisiin tutkimus- ja kehitysohjelmiin.

5.5.2. Toisaalta taas pyritään edistämään tieteellis-teknistä yhteistyötä tekniikan suhteen eri kehitystasoilla olevien alueiden välillä ja antamaan samat osallistumismahdollisuudet myös muita eristyneemmille alueille.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea kannattaa komission aikomusta tukea näitä kahta tavoitetta myös eri tukiohjelmin. Kohdassa 5.5.1 esitetty huippuosaamisen tukeminen onkin tutkimuksen puiteohjelman ensisijainen tehtävä, ja kohdassa 5.5.2 esitettyä alueellista perspektiiviä tulisi tukea ensisijaisesti ja entistä enemmän aluerahaston avulla.

Bryssel 26. helmikuuta 2003.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean

puheenjohtaja

Roger Briesch

(1) KOM(2000) 6 lopullinen.

(2) KOM(2001) 94 lopullinen - 2001/0053 COD ja 2001/0054 CNS.

(3) KOM(2001) 500 lopullinen ja sen tarkistettu versio KOM(2001) 822 lopullinen - 2001/0202 COD sekä KOM(2001) 823 lopullinen/2-2001/0327 CNS.

(4) EYVL C 204, 18.7.2000, EYVL C 260 (17.9.2002), EYVL C 221 (7.8.2001), EYVL C 94 (18.4.2002).

(5) EYVL C 221, 7.8.2001, kohta 4.3.

(6) EYVL C 221, 7.8.2001, kohta 4.3.

(7) KOM(2002) 499 lopullinen.

(8) EYVL C 204, 18.7.2000, kohta 8.

(9) EYVL C 204, 18.7.2000, kohdat 7.7, 7.8, 8.2.2 ja 11.7.5.

(10) Komissio käyttää käsitettä "avoin koordinointimenetelmä".

(11) EYVL C 204, 18.7.2000.

LIITE

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausuntoon

Keskustelussa hylättiin seuraavat muutosehdotukset, jotka saivat vähintään neljänneksen annetuista äänistä.

Kohta 5.3.1

Muutetaan seuraavasti:

"ETSK tukee komission ehdotuksia, joilla edistetään ja tuetaan jäsenvaltioiden sekä tutkimuksesta ja kehityksestä vastaavien laitosten ja niiden toimijoiden omia toimia tutkimuspolitiikan ja tutkimushankkeiden koordinoimiseksi eurooppalaisella tasolla."

Perustelu

Käsite "omat koordinointitoimet" on vaikeaselkoinen. Vaikka sillä tarkoitettaisiin alhaalta ylöspäin suuntautuvaa prosessia, se ei ole sopiva ilmaisu tutkimuspolitiikasta puhuttaessa, ja tutkimushankkeiden yhteydessä se on liian rajoittava.

Kohdassa 5.3.1 esitetyin perustein rajoitukset, joita komission toimille asetetaan, eivät ole hyväksyttäviä.

Viittaus komitean aiempaan, EYVL:ssä jo julkaistuun lausuntoon on sinänsä riittävä, eikä kyseistä lausuntoa ole tarpeen liittää tähän lausuntoon. Poistettavaksi esitetty tekstiosuus (kohdissa 5.3.2 ja 5.3.3) ei sitä paitsi täysin vastaa sisällöltään aiempaa lausuntoa.

Äänestystulos

Puolesta: 20, vastaan: 25, pidättyi äänestämästä: 33.

Kohta 5.3.2

Muutetaan seuraavasti:

"Komission tulisi toimia erityisesti sen tavoitteen saavuttamiseksi, että unionista tulee vuoteen 2010 mennessä maailman kilpailukykyisin tietoon perustuva talous. Sen tulee määritellä unionin tasolla yleiset tavoitteet ja suuntaviivat, joiden perusteella jäsenvaltiot voivat määritellä yksityiskohtaiset tavoitteet ja erityiset poliittiset toimet."

Perustelu

Katso kohtaa 5.3.1 koskeva muutosehdotus.

Äänestystulos

Puolesta: 26, vastaan: 45, pidättyi äänestämästä: 7.