Choose the experimental features you want to try

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document C2004/074E/02

PÖYTÄKIRJA
Tiistai 1. heinäkuuta 2003

EUVL C 74E, 24.3.2004, p. 17–96 (ES, DA, DE, EL, EN, FR, IT, NL, PT, FI, SV)

24.3.2004   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

CE 74/17


PÖYTÄKIRJA

(2004/C 74 E/02)

ISTUNNON KULKU

Puhetta johti

puhemies Pat COX

1.   Istunnon avaaminen

Istunto avattiin klo 9.05.

Puheenvuorot:

Gérard Onesta ilmoitti, että ranskalaisilla jäsenillä olevan oikeuden vastaisesti häntä ei päästetty tapaamaan ranskalaisessa vankilassa rangaistustaan kärsivää ammattiyhdistysaktivisti José Bovéa sillä tekosyyllä, että Euroopan parlamentin ranskalainen jäsen ei ole ranskalainen parlamentaarikko. Hän pyysi puhemiestä ottamaan yhteyttä Ranskan viranomaisiin, jotta Euroopan parlamentin jäsenten työskentelylle ei vastaisuudessa aseteta esteitä, ja pyysi, että pääsihteeri laatii puhemiehistölle selvityksen Euroopan parlamentin jäsenten työskentelylle asetetuista rajoituksista kansallisten parlamenttien jäsenten oikeuksiin ja velvollisuuksiin verrattuna (puhemies vastasi kirjoittavansa Ranskan toimivaltaisille viranomaisille, jotta tämä ongelma voidaan ratkaista suoraan ilman Euroopan parlamentin puhemiehistön väliintuloa);

José Ribeiro e Castro Angolan tilanteesta ja maassa hänen mukaansa saavutetusta edistymisestä demokratiaan siirtymisessä.

2.   Keskustelu ihmisoikeuksien sekä demokratian ja oikeusvaltion periaatteiden loukkauksia koskevista tapauksista (käsiteltäväksi jätetyt päätöslauselmaesitykset)

Seuraavat jäsenet tai poliittiset ryhmät ovat esittäneet työjärjestyksen 50 artiklan mukaisesti pyynnön ottaa kyseiseen keskusteluun seuraavat päätöslauselmaesitykset:

KAMBODŽA

Bastiaan Belder EDD-ryhmän puolesta: Kambodžan tilanne 27. heinäkuuta 2003 järjestettävien vaalien alla (B5-0337/2003);

Margrietus J. van den Berg PSE-ryhmän puolesta: Kambodžan parlamenttivaalit (B5-0343/2003);

Patricia McKenna Verts/ALE-ryhmän puolesta: Kambodža (B5-0346/2003);

Hartmut Nassauer PPE-DE-ryhmän puolesta: Kambodža (B5-0349/2003);

Luisa Morgantini GUE/NGL-ryhmän puolesta: Kambodžan tilanne 27. heinäkuuta 2003 järjestettävien vaalien alla (B5-0353/2003);

Graham R. Watson ELDR-ryhmän puolesta: Kambodžan tilanne 27. heinäkuuta 2003 järjestettävien vaalien alla (B5-0357/2003);

LAOS

Bastiaan Belder EDD-ryhmän puolesta: Laos (B5-0336/2003);

Pervenche Berès PSE-ryhmän puolesta: Eurooppalaisten toimittajien, amerikkalaisen tulkin ja heidän laosilaisten avustajiensa pidätys (B5-0345/2003);

Patricia McKenna Verts/ALE-ryhmän puolesta: Eurooppalaisten toimittajien, amerikkalaisen tulkin ja heidän laosilaisten avustajiensa pidätys (B5-0348/2003);

Hartmut Nassauer PPE-DE-ryhmän puolesta: Laos (B5-0350/2003);

Pernille Frahm GUE/NGL-ryhmän puolesta: Toimittajien pidätys Laosissa (B5-0354/2003);

Anne André-Léonard ELDR-ryhmän puolesta: Falisen, Reynaudin, Muan ja neljän Laosin kansalaisen pidätys ja yleinen tilanne Laosissa (B5-0356/2003);

UGANDA

Margrietus J. van den Berg PSE-ryhmän puolesta: Ugandan tilanne (B5-0344/2003);

Nelly Maes Verts/ALE-ryhmän puolesta: Ugandan tilanne (B5-0347/2003);

Mario Mauro PPE-DE-ryhmän puolesta: Ihmisoikeusloukkaukset Pohjois-Ugandassa (B5-0351/2003);

Yasmine Boudjenah GUE/NGL-ryhmän puolesta: Ugandan tilanne (B5-0352/2003);

Johan Van Hecke ELDR-ryhmän puolesta: LRA:n sieppaamat lapset (B5-0355/2003);

Cristiana Muscardini UEN-ryhmän puolesta: Ihmisoikeusloukkaukset Pohjois-Ugandassa (B5-0358/2003).

Puheaika jaetaan työjärjestyksen 120 artiklan mukaisesti.

3.   Kreikan puheenjohtajakausi (julkilausumat ja keskustelu)

Eurooppa-neuvoston selonteko ja komission julkilausuma – Eurooppa-neuvoston kokous (Thessaloniki, 20. ja 21. kesäkuuta 2003) ja neuvoston puheenjohtajavaltion julkilausuma – Kreikan puheenjohtajakauden tulokset

Konstantinos Simitis (neuvoston puheenjohtaja) antoi selonteon ja julkilausuman.

Romano Prodi (komission puheenjohtaja) antoi julkilausuman.

Puheenvuorot: Hans-Gert Poettering PPE-DE-ryhmän puolesta, Enrique Barón Crespo PSE-ryhmän puolesta, Graham R. Watson ELDR-ryhmän puolesta, Francis Wurtz GUE/NGL-ryhmän puolesta, Johannes Voggenhuber Verts/ALE-ryhmän puolesta, Gerard Collins UEN-ryhmän puolesta, Jens-Peter Bonde EDD-ryhmän puolesta, sitoutumaton Charles de Gaulle, Jonathan Evans, Giorgos Katiforis, Andrew Nicholas Duff, Efstratios Korakas, Neil MacCormick ja Luís Queiró.

Puhetta johti

varapuhemies Giorgos DIMITRAKOPOULOS

Puheenvuorot: Jean-Louis Bernié, Georges Berthu, Antonios Trakatellis, Jannis Sakellariou, Bob van den Bos, Mihail Papayannakis, Jean Lambert, Mario Borghezio, Elmar Brok, Anna Terrón i Cusí, Sarah Ludford, Gérard Caudron, Arie M. Oostlander, Richard Corbett, Alexandros Alavanos, Hartmut Nassauer, Carlos Lage, Hanja Maij-Weggen, Dimitris Tsatsos, Ursula Stenzel, Pervenche Berès, Marianne L.P. Thyssen, Jan Andersson, Francesco Fiori, Othmar Karas, Doris Pack, Karl von Wogau, Konstantinos Simitis ja Romano Prodi.

Työjärjestyksen 37 artiklan 2 kohdan mukaisesti keskustelun päätteeksi käsiteltäväksi jätetyt päätöslauselmaesitykset:

Monica Frassoni, Daniel Marc Cohn-Bendit ja Nelly Maes Verts/ALE-ryhmän puolesta: Thessalonikin Eurooppa-neuvosto (B5-0325/2003)

Hans-Gert Poettering, Ilkka Suominen, Francesco Fiori, Elmar Brok, Arie M. Oostlander, Doris Pack, Karl von Wogau ja Hubert Pirker PPE-DE-ryhmän puolesta: Thessalonikin Eurooppa-neuvoston kokous 19.–20. kesäkuuta 2003 (B5-0327/2003)

Francis Wurtz GUE/NGL-ryhmän puolesta: Thessalonikin Eurooppa-neuvoston päätelmät (B5-0331/2003)

Enrique Barón Crespo PSE-ryhmän puolesta: Thessalonikissa 19. ja 20. kesäkuuta 2003 pidetystä Eurooppa-neuvoston kokouksesta (B5-0333/2003)

Andrew Nicholas Duff ELDR-ryhmän puolesta: Thessalonikissa 19. ja 20. kesäkuuta 2003 pidetystä Eurooppa-neuvoston kokouksesta (B5-0335/2003)

Gerard Collins ja Cristiana Muscardini UEN-ryhmän puolesta: Thessalonikissa 20.–21. kesäkuuta 2003 pidetty Eurooppa-neuvoston kokous (B5-0340/2003)

Keskustelu julistettiin päättyneeksi.

Äänestys: Istunnon pöytäkirja 3.7.2003, kohta 8.

4.   Tervetulotoivotukset

Puhemies toivotti parlamentin puolesta tervetulleiksi viralliselle lehterille saapuneet Italian parlamentin edustajainhuoneen puhemiehen Pier Ferdinando Casinin ja Alankomaiden parlamentin alahuoneen puhemiehen Frans Weisglasin.

Puhetta johti

varapuhemies Guido PODESTÀ

ÄÄNESTYKSET

Äänestysten kulkua koskevat yksityiskohdat (tarkistukset, erilliset äänestykset, kohta kohdalta -äänestykset, ...) esitetään pöytäkirjaan sisältyvässä liitteessä 1.

5.   Komissiolle siirretty täytäntöönpanovalta * (äänestys)

Mietintö: Ehdotus neuvoston päätökseksi menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä tehdyn päätöksen 1999/468/EY muuttamisesta [KOM(2002) 719 – C5-0002/2003 – 2002/0298(CNS)] – Perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunta. Esittelijä: Richard Corbett (A5-0128/2003)

(Keskustelu komission ehdotuksesta käytiin ja sitä koskeva äänestys toimitettiin 13. toukokuuta 2003(kyseisen istunnon pöytäkirja, kohdat 7 ja 19), ja asia palautettiin valiokuntaan uudelleenkäsittelyä varten työjärjestyksen 69 artiklan 2 kohdan mukaisesti.)

(yksinkertainen enemmistö)

(äänestystulokset: liite 1, kohta 1)

LUONNOS LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI

Valiokuntaan palauttamista koskeva pyyntö työjärjestyksen 68 artiklan 1 kohdan ja 144 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

Hyväksyttiin

6.   Euroopan ympäristökeskus sekä ympäristöä koskeva Euroopan tieto- ja seurantaverkosto ***II (työjärjestyksen 110 a artikla) (äänestys)

Suositus toiseen käsittelyyn (kirjeen muodossa): Neuvoston yhteinen kanta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen antamiseksi Euroopan ympäristökeskuksen sekä ympäristöä koskevan Euroopan tietoja seurantaverkoston perustamisesta annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1210/90 muuttamisesta [8239/1/2003 – C5-0274/2003 – 2002/0169(COD)] – Budjettivaliokunta.

(määräenemmistö)

(äänestystulokset: liite 1, kohta 2)

NEUVOSTON YHTEINEN KANTA

Julistettiin hyväksytyksi (P5_TA(2003)0298)

7.   Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen ***II (työjärjestyksen 110 a artikla) (äänestys)

Suositus toiseen käsittelyyn (kirjeen muodossa): Neuvoston yhteinen kanta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen antamiseksi elintarvikelainsäädäntöä koskevista yleisistä periaatteista ja vaatimuksista, Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen perustamisesta sekä elintarvikkeiden turvallisuuteen liittyvistä menettelyistä annetun asetuksen (EY) N:o 178/2002 muuttamisesta [8240/1/2003 – C5-0275/2003 – 2002/0179(COD)] – Budjettivaliokunta.

(määräenemmistö)

(äänestystulokset: liite 1, kohta 3)

NEUVOSTON YHTEINEN KANTA

Julistettiin hyväksytyksi (P5_TA(2003)0299)

8.   Euroopan lentoturvallisuusvirasto ***II (työjärjestyksen 110 a artikla) (äänestys)

Suositus toiseen käsittelyyn (kirjeen muodossa): Neuvoston yhteinen kanta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen antamiseksi yhteisistä säännöistä siviili-ilmailun alalla ja Euroopan lentoturvallisuusviraston perustamisesta annetun asetuksen (EY) N:o 1592/2002 muuttamisesta [8241/1/2003 – C5-0276/2003 – 2002/0181(COD)] – Budjettivaliokunta.

(määräenemmistö)

(äänestystulokset: liite 1, kohta 4)

NEUVOSTON YHTEINEN KANTA

Julistettiin hyväksytyksi (P5_TA(2003)0300)

9.   Euroopan meriturvallisuusvirasto ***II (työjärjestyksen 110 a artikla) (äänestys)

Suositus toiseen käsittelyyn (kirjeen muodossa): Neuvoston yhteinen kanta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen antamiseksi Euroopan meriturvallisuusviraston perustamisesta annetun asetuksen (EY) N:o 1406/2002 muuttamisesta [8242/1/2003 – C5-0277/2003 – 2002/0182(COD)] – Budjettivaliokunta.

(määräenemmistö)

(äänestystulokset: liite 1, kohta 5)

NEUVOSTON YHTEINEN KANTA

Julistettiin hyväksytyksi (P5_TA(2003)0301)

10.   Hyvän laboratoriokäytännön noudattaminen ***I (työjärjestyksen 110 a artikla) (äänestys)

Mietintö: Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi hyvän laboratoriokäytännön periaatteiden noudattamista kemiallisten aineiden kokeissa ja periaatteiden noudattamisen todentamista koskevien lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten lähentämisestä (kodifioitu toisinto) [KOM(2002) 530 – C5-0444/2002 – 2002/0231(COD)] – Oikeudellisten ja sisämarkkina-asioiden valiokunta. Esittelijä: Giuseppe Gargani (A5-0206/2003)

(yksinkertainen enemmistö)

(äänestystulokset: liite 1, kohta 6)

KOMISSION EHDOTUS ja LUONNOS LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI

Hyväksyttiin kertaäänestyksessä (P5_TA(2003)0302)

11.   Hyvän laboratoriokäytännön tarkastaminen ja todentaminen ***I (työjärjestyksen 110 a artikla) (äänestys)

Mietintö: Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi hyvän laboratoriokäytännön (GLP) tarkastamisesta ja todentamisesta (kodifioitu toisinto) [KOM(2002) 529 – C5-0445/2002 – 2002/0233(COD)] – Oikeudellisten ja sisämarkkina-asioiden valiokunta. Esittelijä: Giuseppe Gargani (A5-0205/2003)

(yksinkertainen enemmistö)

(äänestystulokset: liite 1, kohta 7)

KOMISSION EHDOTUS ja LUONNOS LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI

Hyväksyttiin kertaäänestyksessä (P5_TA(2003)0303)

12.   Pinta-ala- ja kaukokartoitustekniikan soveltaminen maataloustilastoihin ***I (työjärjestyksen 110 a artikla) (äänestys)

Mietintö: Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi pinta-ala- ja kaukokartoitustekniikan soveltamisesta maataloustilastoihin vuosina 2004 – 2007 ja Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 1445/2000/EY muuttamisesta [KOM(2003) 218 – C5-0196/2003 – 2003/0085(COD)] – Maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunta. Esittelijä: Joseph Daul (A5-0208/2003)

(yksinkertainen enemmistö)

(äänestystulokset: liite 1, kohta 8)

KOMISSION EHDOTUS ja LUONNOS LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI

Hyväksyttiin kertaäänestyksessä (P5_TA(2003)0304)

13.   Tiede- ja teknologiayhteistyötä koskeva sopimus EY/Ukraina * (työjärjestyksen 110 a artikla) (äänestys)

Mietintö: Ehdotus neuvoston päätökseksi sopimuksesta, jolla uusitaan Euroopan yhteisön ja Ukrainan välinen tiede- ja teknologiayhteistyötä koskeva sopimus [KOM(2003) 231 – C5-0242/2003 – 2003/0087(CNS)] – Teollisuus-, ulkomaankauppa-, tutkimus- ja energiavaliokunta. Esittelijä: Carlos Westendorp y Cabeza (A5-0227/2003)

(yksinkertainen enemmistö)

(äänestystulokset: liite 1, kohta 9)

LUONNOS LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI

Hyväksyttiin kertaäänestyksessä (P5_TA(2003)0305)

14.   Lisätalousarvioesitys 2/2003 (työjärjestyksen 110 a artikla) (äänestys)

Mietintö: Esitys Euroopan unionin lisätalousarvioksi N:o 2 varainhoitovuodeksi 2003 – Pääluokka VII: Alueiden komitea [2003/2058(BUD)] – Budjettivaliokunta. Esittelijä: Per Stenmarck (A5-0241/2003)

(määräenemmistö)

(äänestystulokset: liite 1, kohta 10)

PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

Hyväksyttiin kertaäänestyksessä (P5_TA(2003)0306)

15.   Pyyntö Cohn-Benditin parlamentaarisen koskemattomuuden pidättämiseksi (äänestys)

Mietintö: Daniel Marc Cohn-Benditin parlamentaarisen koskemattomuuden pidättämistä koskeva pyyntö [2000/2109(IMM)] – Oikeudellisten ja sisämarkkina-asioiden valiokunta. Esittelijä: Klaus-Heiner Lehne (A5-0246/2003)

(yksinkertainen enemmistö)

(äänestystulokset: liite 1, kohta 11)

EHDOTUS PÄÄTÖKSEKSI

Hyväksyttiin (P5_TA(2003)0307)

16.   Pyyntö Camren parlamentaarisen koskemattomuuden pidättämiseksi (äänestys)

Mietintö: Mogens N.J. Camren parlamentaarisen koskemattomuuden pidättämistä koskeva pyyntö [2002/2249(IMM)] – Oikeudellisten ja sisämarkkina-asioiden valiokunta. Esittelijä: Neil MacCormick (A5-0243/2003)

(yksinkertainen enemmistö)

(äänestystulokset: liite 1, kohta 12)

EHDOTUS PÄÄTÖKSEKSI

Hyväksyttiin (P5_TA(2003)0308)

17.   Pyyntö Musotton parlamentaarisen koskemattomuuden ja erioikeuksien puolustamiseksi (äänestys)

Mietintö: Francesco Musotton parlamentaarisen koskemattomuuden ja erioikeuksien puolustamista koskeva pyyntö [2002/2201(IMM)] – Oikeudellisten ja sisämarkkina-asioiden valiokunta. Esittelijä: François Zimeray (A5-0248/2003)

(yksinkertainen enemmistö)

(äänestystulokset: liite 1, kohta 13)

EHDOTUS PÄÄTÖKSEKSI

Hyväksyttiin (P5_TA(2003)0309)

18.   Epäsuoran näkemän tarjoavien laitteiden tyyppihyväksyntä ***II (äänestys)

Suositus toiseen käsittelyyn: Neuvoston yhteinen kanta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin antamiseksi epäsuoran näkemän tarjoavien laitteiden sekä tällaisilla laitteilla varustettujen ajoneuvojen tyyppihyväksyntää koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä, direktiivin 70/156/ETY muuttamisesta ja direktiivin 71/127/ETY kumoamisesta [10880/1/2002 – C5-0169/2003 – 2001/0317(COD)] – Oikeudellisten ja sisämarkkina-asioiden valiokunta. Esittelijä: Giuseppe Gargani (A5-0234/2003)

(määräenemmistö)

(äänestystulokset: liite 1, kohta 14)

NEUVOSTON YHTEINEN KANTA

Julistettiin hyväksytyksi tarkistettuna (P5_TA(2003)0310)

19.   Äänestysselitykset

Kirjalliset äänestysselitykset:

Työjärjestyksen 137 artiklan 3 kohdan mukaiset kirjalliset äänestysselitykset julkaistaan tämän istunnon sanatarkoissa istuntoselostuksissa.

Suulliset äänestysselitykset:

Mietintö: MacCormick – A5-0243/2003: Philip Claeys

20.   Äänestyskäyttäytymistä koskevat ilmoitukset

Seuraavat jäsenet ovat ilmoittaneet halunneensa äänestää seuraavasti:

Mietintö: Gargani – A5-0206/2003

kertaäänestys

puolesta: Juan José Bayona de Perogordo

Mietintö: Daul – A5-0208/2003

kertaäänestys

puolesta: Juan José Bayona de Perogordo, Hiltrud Breyer

Mietintö: MacCormick – A5-0243/2003

kertaäänestys

puolesta: Juan José Bayona de Perogordo, Hans-Peter Martin, Roseline Vachetta

vastaan: Jan Andersson, Göran Färm, Hans Karlsson, Ewa Hedkvist Petersen, Yvonne Sandberg-Fries, Maj Britt Theorin

ÄÄNESTYKSET PÄÄTTYIVÄT

Edward H.C. McMillan-Scott käytti puheenvuoron lentoyhteyksiä Strasbourgiin koskevista ongelmista, joita useat jäsenet jälleen eilen kohtasivat, ja toi esille kysymyksen Euroopan parlamentin kotipaikasta.

Seuraavat jäsenet käyttivät puheenvuoron edellisen johdosta: Elizabeth Lynne, Richard Corbett, John Hume, Dominique Vlasto, Francesco Enrico Speroni, Pervenche Berès, Bruno Gollnisch, Jean-Louis Bourlanges, Hugues Martin ja Christopher Heaton-Harris.

(Istunto keskeytettiin klo 13.00 ja sitä jatkettiin klo 15.05.)

Puhetta johti

varapuhemies Catherine LALUMIÈRE

21.   Edellisen istunnon pöytäkirjan hyväksyminen

Gérard Onesta ja Eurig Wyn ilmoittivat olleensa läsnä 30. kesäkuuta 2003 pidetyssä istunnossa, mutta heidän nimensä eivät ole läsnäololistassa.

Teknisestä ongelmasta johtuen Marcin Libickin ja Adam Bielan nimet eivät ole tarkkailijoiden läsnäololistassa.

Edellisen istunnon pöytäkirja hyväksyttiin.

22.   Muuntogeeniset elintarvikkeet ja rehut ***II – Muuntogeenisten organismien jäljitettävyys ja merkitseminen ***II (keskustelu)

Suositus toiseen käsittelyyn: Neuvoston yhteinen kanta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen antamiseksi muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista [5204/3/2003 – C5-0133/2003 – 2001/0173(COD)] – Ympäristöasioiden, kansanterveyden ja kuluttajapolitiikan valiokunta. Esittelijä: Karin Scheele (A5-0202/2003)

Suositus toiseen käsittelyyn: Neuvoston yhteinen kanta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen antamiseksi muuntogeenisten organismien jäljitettävyydestä ja merkitsemisestä ja muuntogeenisistä organismeista valmistettujen elintarvikkeiden ja rehujen jäljitettävyydestä sekä direktiivin 2001/18/EY muuttamisesta [15798/1/2002 – C5-0131/2003 – 2001/0180(COD)] – Ympäristöasioiden, kansanterveyden ja kuluttajapolitiikan valiokunta. Esittelijä: Antonios Trakatellis (A5-0204/2003)

Karin Scheele esitteli suosituksen toiseen käsittelyyn.

Antonios Trakatellis esitteli suosituksen toiseen käsittelyyn.

Puheenvuorot: David Byrne (komission jäsen), Margot Wallström (komission jäsen), Renate Sommer PPEDE-ryhmän puolesta, Torben Lund PSE-ryhmän puolesta, Chris Davies ELDR-ryhmän puolesta, Jonas Sjöstedt GUE/NGL-ryhmän puolesta, Hiltrud Breyer Verts/ALE-ryhmän puolesta, Mauro Nobilia UENryhmän puolesta, Jean-Louis Bernié EDD-ryhmän puolesta, sitoutumaton Dominique F.C. Souchet, Françoise Grossetête, Robert Goebbels, Frédérique Ries, Ioannis Patakis, Jillian Evans, Bent Hindrup Andersen, Jean-Claude Martinez, Caroline F. Jackson, Dagmar Roth-Behrendt, Jules Maaten, Arlette Laguiller, Danielle Auroi, Ria G.H.C. Oomen-Ruijten, Anne Ferreira, Erik Meijer, Patricia McKenna, Horst Schnellhardt, David Robert Bowe, Marie Anne Isler Béguin ja Marialiese Flemming.

Puhetta johti

varapuhemies Gerhard SCHMID

Puheenvuorot: Dorette Corbey, Inger Schörling, Emilia Franziska Müller, Karin Scheele, Caroline Lucas, David Byrne ja Margot Wallström.

Hiltrud Breyer antoi henkilökohtaisen lausuman sen johdosta, mitä Horst Schnellhardt oli hänestä lausunut.

Keskustelu julistettiin päättyneeksi.

Äänestys: istunnon pöytäkirja 2.7.2003, kohta 7 ja 8.

23.   Euroopan lääketeollisuuden kehittäminen potilaiden etujen mukaisesti – Toimintaehdotukset (komission tiedonanto)

Komission tiedonanto: Euroopan lääketeollisuuden kehittäminen potilaiden etujen mukaisesti – Toimintaehdotukset

Erkki Liikanen (komission jäsen) ja David Byrne (komission jäsen) esittivät tiedonannon.

Dagmar Roth-Behrendt käytti puheenvuoron ”catch the eye”-menettelyn mukaisesti esittääkseen kysymyksen, johon Erkki Liikanen vastasi.

Armonia Bordes käytti puheenvuoron.

Puheenvuorot: Didier Rod, Anne Ferreira, Dorette Corbey, Gérard Caudron, Carlos Lage ja Imelda Mary Read esittivät myös kysymyksiä, joihin Erkki Liikanen ja David Byrne vastasivat yksitellen.

Puhetta johti

varapuhemies Alonso José PUERTA

Asian käsittely julistettiin päättyneeksi.

24.   Kyselytunti (kysymykset komissiolle)

Parlamentti käsitteli komissiolle osoitettuja kysymyksiä (B5-0098/2003).

Ensimmäinen osa

Puhemies ilmoitti, että kysymys 30 käsitellään toisessa osassa, jotta Pascal Lamy voi vastata siihen.

Kysymys 31 – Carlos Lage: Kalastuspolitiikan uudistaminen ja vakauden periaate.

Franz Fischler (komission jäsen) vastasi kysymykseen sekä lisäkysymykseen, jonka esitti Carlos Lage.

Kysymys 32 – Proinsias De Rossa: Euroopan unionin tuki ILOn kansainväliselle ohjelmalle lapsityövoiman käytön poistamiseksi.

Poul Nielson (komission jäsen) vastasi kysymykseen sekä lisäkysymykseen, jonka esitti Proinsias De Rossa.

Toinen osa

Kysymys 33 – Camilo Nogueira Román: Mercosurin ja Euroopan unionin välisen kumppanuuden tila Brasilian ja Argentiinan uudessa poliittisessa tilanteessa ja taloussuhteet näihin maihin.

Pascal Lamy (komission jäsen) vastasi kysymykseen sekä lisäkysymykseen, jonka esitti Camilo Nogueira Román.

Kysymys 34 – Bernd Posselt: Eteläisen Afrikan kanssa käytävä ulkomaankauppa.

Pascal Lamy vastasi kysymykseen sekä lisäkysymyksiin, joita esittivät Bernd Posselt, John Purvis ja Carlos Lage.

Kysymys 35 – Glenys Kinnock: WTO ja TRIPS-sopimus.

Pascal Lamy vastasi kysymykseen sekä lisäkysymykseen, jonka esitti Glenys Kinnock.

Kysymys 36 – Juan José Bayona de Perogordo: Epäoikeudenmukainen kilpailu Kiinasta tapahtuvan tuonnin yhteydessä.

Pascal Lamy vastasi kysymykseen sekä lisäkysymyksiin, joita esittivät Juan José Bayona de Perogordo, José Manuel García-Margallo y Marfil ja Malcolm Harbour.

Kysymys 30 – Christos Zacharakis: Turkin syyllistyminen kansainvälisten sääntöjen rikkomiseen ja matkustajakoneeseen kohdistunut vakavan onnettomuuden vaara Kreikan ilmatilassa.

John Purvis käytti puheenvuoron työjärjestyksen soveltamisesta.

Pascal Lamy vastasi kysymykseen sekä lisäkysymykseen, jonka esitti Christos Zacharakis.

Kysymys 37 on peruutettu.

Kysymys 38 – Lennart Sacrédeus: Jäsenvaltion veromaksajien tuki toisen jäsenvaltion kansalaisten aborteille.

Frits Bolkestein (komission jäsen) vastasi kysymykseen sekä lisäkysymykseen, jonka esitti Lennart Sacrédeus.

Kysymys 39 – Antonios Trakatellis: Julkisten hankkeiden myöntäminen matemaattisen kaavan perusteella: kilpailumääräysten vesittäminen.

Frits Bolkestein vastasi kysymykseen sekä lisäkysymykseen, jonka esitti Antonios Trakatellis.

Kysymys 40 – Elly Plooij-van Gorsel: ”Sopivan korvauksen” periaate.

Frits Bolkestein vastasi kysymykseen sekä lisäkysymyksiin, joita esittivät Elly Plooij-van Gorsel ja Astrid Thors.

Kysymys 41 – Patricia McKenna: Hälytysilmoitukset.

David Byrne (komission jäsen) vastasi kysymykseen sekä lisäkysymykseen, jonka esitti Patricia McKenna.

Kysymystä 42 ei käsitelty, sillä sen aihe oli jo tämän istuntojakson esityslistalla.

Kysymys 43 – John Purvis: Lampaiden ja vuohien tunnistamista ja rekisteröintiä koskeva kustannushyötyanalyysi.

David Byrne vastasi kysymykseen sekä lisäkysymykseen, jonka esitti John Purvis.

Kysymys 44 – María Izquierdo Rojo: Nautojen tarttuvan spongiformisen enkefalopatian (BSE) eli ”hullun lehmän taudin” vastuuton lisääntyminen Espanjassa.

David Byrne vastasi kysymykseen sekä lisäkysymykseen, jonka esitti María Izquierdo Rojo.

Kysymyksiin, joihin ei ajanpuutteen vuoksi voitu vastata, vastataan kirjallisesti.

Komissiolle varattu kyselytunti julistettiin päättyneeksi.

(Istunto keskeytettiin klo 19.20 ja sitä jatkettiin klo 21.00.)

Puhetta johti

varapuhemies Gérard ONESTA

25.   Elintarvikkeisiin sisältyvien ainesosien merkinnät ***II – Elintarvikkeiden muut lisäaineet kuin väri- ja makeutusaineet ***I – Tiettyjen hormonaalista tai tyrostaattista vaikutusta omaavien aineiden ja beta-agonistien käytön kieltäminen kotieläintuotannossa ***II (keskustelu)

Suositus toiseen käsittelyyn: Neuvoston yhteinen kanta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin antamiseksi direktiivin 2000/13/EY muuttamisesta elintarvikkeisiin sisältyvien ainesosien merkintöjen osalta [15514/2/2002 – C5-0080/2003 – 2001/0199(COD)] – Ympäristöasioiden, kansanterveyden ja kuluttajapolitiikan valiokunta. Esittelijä: Christa Klaß (A5-0191/2003)

Mietintö: Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi elintarvikkeiden muista lisäaineista kuin väri- ja makeutusaineista annetun direktiivin 95/2/EY muuttamisesta [KOM(2002) 662 – C5-0577/2002 – 2002/0274(COD)] – Ympäristöasioiden, kansanterveyden ja kuluttajapolitiikan valiokunta. Esittelijä: María del Pilar Ayuso González (A5-0216/2003)

Suositus toiseen käsittelyyn: Neuvoston yhteinen kanta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin antamiseksi tiettyjen hormonaalista tai tyrostaattista vaikutusta omaavien aineiden ja beta-agonistien käytön kieltämisestä kotieläintuotannossa annetun neuvoston direktiivin 96/22/EY muuttamisesta [14502/1/2002 – C5-0079/2003 – 2000/0132(COD)] – Ympäristöasioiden, kansanterveyden ja kuluttajapolitiikan valiokunta. Esittelijä: Karl Erik Olsson (A5-0201/2003)

Christa Klaß esitteli suosituksen toiseen käsittelyyn.

María del Pilar Ayuso González esitteli laatimansa mietinnön.

Karl Erik Olsson esitteli suosituksen toiseen käsittelyyn.

David Byrne (komission jäsen) käytti puheenvuoron.

Puheenvuorot: Astrid Lulling PPE-DE-ryhmän puolesta, Béatrice Patrie PSE-ryhmän puolesta, Marit Paulsen ELDR-ryhmän puolesta, Alexander de Roo Verts/ALE-ryhmän puolesta, Nicole Thomas-Mauro UENryhmän puolesta, Eija-Riitta Anneli Korhola, Torben Lund, Horst Schnellhardt, David Byrne, Christa Klaß, joka esitti komissiolle kysymyksen, johon David Byrne vastasi.

Keskustelu julistettiin päättyneeksi.

Äänestys: istunnon pöytäkirja 2.7.2003, kohdat 9 ja 10 (A5-0191 ja 0201/2003) sekä istunnon pöytäkirja 3.7.2003, kohta 16 (A5-0216/2003).

26.   Pakkaukset ja pakkausjätteet ***II (keskustelu)

Suositus toiseen käsittelyyn: Neuvoston yhteinen kanta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin antamiseksi pakkauksista ja pakkausjätteestä annetun direktiivin 94/62/EY muuttamisesta [14843/1/2002 – C5-0082/2003 – 2001/0291(COD)] – Ympäristöasioiden, kansanterveyden ja kuluttajapolitiikan valiokunta. Esittelijä: Dorette Corbey (A5-0200/2003)

Dorette Corbey esitteli suosituksen toiseen käsittelyyn.

Margot Wallström (komission jäsen) käytti puheenvuoron.

Puheenvuorot: María del Pilar Ayuso González PPE-DE-ryhmän puolesta, Riitta Myller PSE-ryhmän puolesta, Marit Paulsen ELDR-ryhmän puolesta, Laura González Álvarez GUE/NGL-ryhmän puolesta, Patricia McKenna Verts/ALE-ryhmän puolesta, Johannes (Hans) Blokland EDD-ryhmän puolesta, Caroline F. Jackson, Ralf Walter, Karl-Heinz Florenz, David Robert Bowe, Ria G.H.C. Oomen-Ruijten, Avril Doyle, Eija-Riitta Anneli Korhola, Emilia Franziska Müller ja Margot Wallström.

Keskustelu julistettiin päättyneeksi.

Äänestys: Istunnon pöytäkirja 2.7.2003, kohta 11.

27.   Kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kauppa ***II (keskustelu)

Suositus toiseen käsittelyyn: Neuvoston yhteinen kanta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin antamiseksi kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kaupan järjestelmän toteuttamisesta yhteisössä ja neuvoston direktiivin 96/61/EY muuttamisesta [15792/1/2002 – C5-0135/2003 – 2001/0245(COD)] – Ympäristöasioiden, kansanterveyden ja kuluttajapolitiikan valiokunta. Esittelijä: Jorge Moreira Da Silva (A5-0207/2003)

Jorge Moreira Da Silva esitteli suosituksen toiseen käsittelyyn.

Margot Wallström (komission jäsen) käytti puheenvuoron.

Puheenvuorot: Karl-Heinz Florenz PPE-DE-ryhmän puolesta, Dorette Corbey PSE-ryhmän puolesta, Chris Davies ELDR-ryhmän puolesta, Esko Olavi Seppänen GUE/NGL-ryhmän puolesta, Alexander de Roo Verts/ALE-ryhmän puolesta, Ria G.H.C. Oomen-Ruijten, Bernd Lange, Laura González Álvarez, Cristina García-Orcoyen Tormo, Riitta Myller, Peter Liese, Rolf Linkohr, Avril Doyle, Eija-Riitta Anneli Korhola, Margot Wallström ja Alexander de Roo, joka esitti komissiolle kysymyksen, johon Margot Wallström vastasi.

Keskustelu julistettiin päättyneeksi.

Äänestys: Istunnon pöytäkirja 2.7.2003, kohta 12.

28.   Kananlihaan lisätty vesi ja proteiini (suullinen kysymys, josta keskustellaan)

Suullinen kysymys: Paul A.A.J.G. Lannoye, Caroline Lucas ja Alexander de Roo Verts/ALE-ryhmän puolesta komissiolle: Kananlihaan lisätty vesi ja proteiini (B5-0099/2003)

Alexander de Roo esitteli suullisen kysymyksen.

David Byrne (komission jäsen) vastasi kysymykseen.

Puheenvuorot: Phillip Whitehead PSE-ryhmän puolesta, Diana Wallis ELDR-ryhmän puolesta ja David Byrne, joka täsmensi Phillip Whiteheadin ja Diana Wallisin huomautuksia.

Keskustelu julistettiin päättyneeksi.

29.   Neuvottelumenettely (talousarvio 2004) (keskustelu)

Mietintö: Vuoden 2004 talousarvio ja ennen neuvoston ensimmäistä käsittelyä järjestettävä neuvottelumenettely [2003/2027(BUD)] – Budjettivaliokunta. Esittelijä: Jan Mulder (A5-0240/2003)

Jan Mulder esitteli laatimansa mietinnön.

Michaele Schreyer (komission jäsen) käytti puheenvuoron.

Puheenvuorot: Johan Van Hecke (AFET-valiokunnan lausunnon valmistelija), Albert Jan Maat (AGRIvaliokunnan lausunnon valmistelija), Brigitte Langenhagen (PECH-valiokunnan lausunnon valmistelija), Salvador Garriga Polledo PPE-DE-ryhmän puolesta, Ralf Walter PSE-ryhmän puolesta, Kyösti Tapio Virrankoski ELDR-ryhmän puolesta, Joaquim Miranda GUE/NGL-ryhmän puolesta, Rijk van Dam EDDryhmän puolesta ja Brigitte Langenhagen Ralf Walterin puheenvuorosta.

Keskustelu julistettiin päättyneeksi.

Äänestys: Istunnon pöytäkirja 3.7.2003, kohta 18.

30.   Vuoden 2003 talousarvion toteuttaminen (keskustelu)

Mietintö: Vuoden 2003 talousarvio: toteuttamisaikataulu, määrärahasiirrot ja lisätalousarviot [2003/2026(BUD)] – Budjettivaliokunta. Esittelijä: Göran Färm (A5-0233/2003)

Göran Färm esitteli laatimansa mietinnön.

Michaele Schreyer (komission jäsen) käytti puheenvuoron.

Puheenvuorot: Markus Ferber PPE-DE-ryhmän puolesta ja Kyösti Tapio Virrankoski ELDR-ryhmän puolesta.

Keskustelu julistettiin päättyneeksi.

Äänestys: Istunnon pöytäkirja 3.7.2003, kohta 19.

31.   Lapsikauppa ja lapsisotilaat (keskustelu)

Päätöslauselmaesitys lapsikaupasta ja lapsisotilaista – Kehitysyhteistyövaliokunta (B5-0320/2003)

Marie-Arlette Carlotti esitteli päätöslauselmaesityksen.

Puheenvuorot: Glyn Ford ja Michaele Schreyer (komission jäsen).

Keskustelu julistettiin päättyneeksi.

Äänestys: Istunnon pöytäkirja 3.7.2003, kohta 20.

32.   Seuraavan istunnon esityslista

Huomisen istunnon esityslista on vahvistettu (ks. ”Esityslista” PE 332.957/OJME).

33.   Istunnon päättäminen

Istunto päättyi klo 00.35.

Julian Priestley

pääsihteeri

Guido Podestà

varapuhemies


LÄSNÄOLOLISTA

Allekirjoittaneet:

Aaltonen, Abitbol, Ahern, Ainardi, Alavanos, Alyssandrakis, Andersen, Andersson, Andreasen, André-Léonard, Andrews, Andria, Angelilli, Aparicio Sánchez, Arvidsson, Atkins, Attwooll, Auroi, Avilés Perea, Ayuso González, Bakopoulos, Baltas, Barón Crespo, Bartolozzi, Bastos, Bautista Ojeda, Bayona de Perogordo, Beazley, Bébéar, Belder, Berend, Berenguer Fuster, Berès, van den Berg, Berger, Berlato, Bernié, Berthu, Bertinotti, Bethell, Beysen, Bigliardo, Blak, Blokland, Böge, Bösch, von Boetticher, Bonde, Boogerd-Quaak, Booth, Bordes, van den Bos, Boselli, Boudjenah, Boumediene-Thiery, Bourlanges, Bouwman, Bowe, Bowis, Bradbourn, Breyer, Brie, Brienza, Brok, Brunetta, Buitenweg, Bullmann, van den Burg, Bushill-Matthews, Busk, Butel, Callanan, Camisón Asensio, Campos, Camre, Cappato, Carlotti, Carnero González, Carraro, Carrilho, Casaca, Cashman, Caudron, Caullery, Cauquil, Caveri, Celli, Cercas, Cerdeira Morterero, Cesaro, Ceyhun, Chichester, Philip Claeys, Clegg, Cocilovo, Coelho, Cohn-Bendit, Collins, Colom i Naval, Corbett, Corbey, Cornillet, Corrie, Cossutta, Raffaele Costa, Coûteaux, Cox, Crowley, Cunha, Cushnahan, van Dam, Daul, Davies, De Clercq, Decourrière, Dehousse, De Keyser, Dell'Alba, Dell'Utri, De Mita, Deprez, De Rossa, De Sarnez, Descamps, Désir, Deva, De Veyrac, Dhaene, Díez González, Di Lello Finuoli, Dillen, Dimitrakopoulos, Doorn, Dover, Doyle, Dührkop Dührkop, Duff, Duhamel, Duin, Dupuis, Dybkjær, Ebner, Echerer, Elles, Eriksson, Esclopé, Ettl, Jillian Evans, Jonathan Evans, Färm, Farage, Fatuzzo, Fava, Ferber, Fernández Martín, Ferreira, Ferrer, Ferri, Fiebiger, Figueiredo, Fiori, Fitzsimons, Flautre, Flemming, Flesch, Florenz, Folias, Ford, Formentini, Foster, Fourtou, Frahm, Fraisse, Frassoni, Friedrich, Fruteau, Gahler, Garaud, García-Margallo y Marfil, García-Orcoyen Tormo, Gargani, Garot, Garriga Polledo, Gasòliba i Böhm, de Gaulle, Gawronski, Gebhardt, Gemelli, Ghilardotti, Gill, Gillig, Gil-Robles Gil-Delgado, Glante, Glase, Gobbo, Goebbels, Goepel, Görlach, Gollnisch, Gomolka, González Álvarez, Goodwill, Gorostiaga Atxalandabaso, Graefe zu Baringdorf, Graça Moura, Gröner, Grönfeldt Bergman, Grosch, Grossetête, Gutiérrez-Cortines, Guy-Quint, Hänsch, Hager, Hannan, Hansenne, Harbour, Hatzidakis, Haug, Hazan, Heaton-Harris, Hedkvist Petersen, Helmer, Hermange, Hernández Mollar, Herranz García, Herzog, Hieronymi, Hoff, Honeyball, Hortefeux, Howitt, Hudghton, Hughes, Huhne, van Hulten, Hume, Hyland, Iivari, Ilgenfritz, Imbeni, Inglewood, Isler Béguin, Izquierdo Collado, Izquierdo Rojo, Jackson, Jarzembowski, Jeggle, Jensen, Jöns, Jonckheer, Jové Peres, Junker, Karamanou, Karas, Karlsson, Katiforis, Kaufmann, Kauppi, Keppelhoff-Wiechert, Keßler, Khanbhai, Kindermann, Glenys Kinnock, Kirkhope, Klamt, Klaß, Knolle, Koch, Konrad, Korakas, Korhola, Koukiadis, Koulourianos, Krarup, Kratsa-Tsagaropoulou, Krehl, Kreissl-Dörfler, Krivine, Kronberger, Kuckelkorn, Kuhne, Kuntz, Lage, Lagendijk, Laguiller, Lalumière, Lamassoure, Lambert, Lang, Lange, Langen, Langenhagen, Lannoye, de La Perriere, Laschet, Lavarra, Lechner, Lehne, Leinen, Linkohr, Lipietz, Lisi, Lombardo, Lucas, Ludford, Lulling, Lund, Lynne, Maat, Maaten, McCarthy, McCartin, MacCormick, McKenna, McMillan-Scott, McNally, Maes, Maij-Weggen, Malliori, Manders, Manisco, Erika Mann, Thomas Mann, Mantovani, Marchiani, Marinho, Marini, Marinos, Markov, Marques, Marset Campos, Martens, David W. Martin, Hans-Peter Martin, Hugues Martin, Martinez, Martínez Martínez, Mastella, Mastorakis, Mathieu, Matikainen-Kallström, Mauro, Hans-Peter Mayer, Xaver Mayer, Mayol i Raynal, Medina Ortega, Meijer, Méndez de Vigo, Mendiluce Pereiro, Menéndez del Valle, Mennea, Mennitti, Menrad, Miguélez Ramos, Miller, Miranda, Miranda de Lage, Modrow, Mombaur, Monsonís Domingo, Montfort, Moraes, Moreira Da Silva, Morgantini, Morillon, Emilia Franziska Müller, Müller, Mulder, Murphy, Muscardini, Musotto, Mussa, Musumeci, Myller, Napoletano, Napolitano, Naranjo Escobar, Nassauer, Newton Dunn, Nicholson, Nicholson of Winterbourne, Niebler, Nisticò, Nobilia, Nogueira Román, Nordmann, Obiols i Germà, Ojeda Sanz, Olsson, Ó Neachtain, Onesta, Oostlander, Oreja Arburúa, Ortuondo Larrea, Paasilinna, Pacheco Pereira, Paciotti, Pack, Paisley, Pannella, Papayannakis, Parish, Pasqua, Pastorelli, Patakis, Patrie, Paulsen, Pérez Álvarez, Pérez Royo, Roy Perry, Pesälä, Pex, Piecyk, Piétrasanta, Pirker, Piscarreta, Plooij-van Gorsel, Podestà, Poettering, Pohjamo, Poignant, Poli Bortone, Pomés Ruiz, Poos, Posselt, Prets, Procacci, Pronk, Provan, Puerta, Purvis, Queiró, Quisthoudt-Rowohl, Rack, Radwan, Randzio-Plath, Rapkay, Raschhofer, Raymond, Read, Redondo Jiménez, Ribeiro e Castro, Ridruejo, Ries, Riis-Jørgensen, Ripoll y Martínez de Bedoya, Rocard, Rod, Rodríguez Ramos, de Roo, Roth-Behrendt, Rothe, Roure, Rovsing, Rübig, Rühle, Ruffolo, Rutelli, Sacconi, Sacrédeus, Saint-Josse, Sakellariou, Salafranca Sánchez-Neyra, Sandbæk, Sanders-ten Holte, Santer, Santini, dos Santos, Sartori, Sauquillo Pérez del Arco, Savary, Sbarbati, Scallon, Scapagnini, Scarbonchi, Schaffner, Scheele, Schierhuber, Schleicher, Gerhard Schmid, Herman Schmid, Olle Schmidt, Schmitt, Schnellhardt, Schörling, Ilka Schröder, Jürgen Schröder, Schroedter, Schulz, Schwaiger, Segni, Seppänen, Sichrovsky, Simpson, Sjöstedt, Skinner, Smet, Soares, Sommer, Sornosa Martínez, Souchet, Souladakis, Sousa Pinto, Speroni, Staes, Stauner, Stenmarck, Stenzel, Sterckx, Stevenson, Stihler, Stirbois, Stockmann, Stockton, Sturdy, Sudre, Sumberg, Suominen, Swiebel, Swoboda, Sylla, Sørensen, Tajani, Tannock, Terrón i Cusí, Theato, Theorin, Thomas-Mauro, Thorning-Schmidt, Thors, Thyssen, Titford, Titley, Torres Marques, Trakatellis, Trentin, Tsatsos, Turchi, Turco, Turmes, Uca, Vachetta, Vairinhos, Valdivielso de Cué, Valenciano Martínez-Orozco, Vallvé, Van Brempt, Van Hecke, Van Lancker, Van Orden, Varaut, Varela Suanzes-Carpegna, Vatanen, Vattimo, Veltroni, van Velzen, Vermeer, de Veyrinas, Vidal-Quadras Roca, Villiers, Vinci, Virrankoski, Vlasto, Voggenhuber, Volcic, Wachtmeister, Wallis, Walter, Watson, Watts, Weiler, Wenzel-Perillo, Whitehead, Wieland, Wiersma, Wijkman, von Wogau, Wuermeling, Wuori, Wurtz, Wynn, Xarchakos, Zabell, Zacharakis, Zimmerling, Zissener, Zorba, Zrihen.

Tarkkailijat

Bagó Zoltán, Balla Mihály, Balsai István, Bastys Mindaugas, Bekasovs Martijans, Beneš Miroslav, Biela Adam, Bielan Adam, Bobelis Kazys Jaunutis, Bonnici Josef, Brejc Mihael, Christodoulidis Doros, Chronowski Andrzej, Chrzanowski Zbigniew, Ciemniak Grażyna, Cilevičs Boriss, Cybulski Zygmunt, Czinege Imre, Demetriou Panayiotis, Didžiokas Gintaras, Drzęźla Bernard, Ekert Milan, Ékes József, Fajmon Hynek, Fazakas Szabolcs, Fenech Antonio, Filipek Krzysztof, Gałażewski Andrzej, Gawłowski Andrzej, Germič Ljubo, Giertych Maciej, Gruber Attila, Grzebisz-Nowicka Zofia, Grzyb Andrzej, Gyürk András, Hegyi Gyula, Holáň Vilém, Horvat Franc, Kamiński Michał Tomasz, Kāposts Andis, Kelemen András, Kiršteins Aleksandrs, Kļaviņš Paulis, Kłopotek Eugeniusz, Klukowski Wacław, Kolář Robert, Kósa Kovács Magda, Kowalska Bronisława, Kozlík Sergej, Kreitzberg Peeter, Kriščiūnas Kęstutis, Kroupa Daniel, Kuzmickas Kęstutis, Kvietkauskas Vytautas, Lachnit Petr, Landsbergis Vytautas, Laštůvka Vladimír, Lepper Andrzej, Lewandowski Janusz Antoni, Libicki Marcin, Liepina Liene, Lisak Janusz, Litwiniec Bogusław, Lydeka Arminas, Macierewicz Antoni, Maldeikis Eugenijus, Mallotová Helena, Manninger Jenő, Matsakis Marios, Mavrou Eleni, Oleksy Józef, Őry Csaba, Ouzký Miroslav, Palečková Alena, Pasternak Agnieszka, Pęczak Andrzej, Peterle Alojz, Pieniążek Jerzy, Pīks Rihards, Plokšto Artur, Podgórski Bogdan, Podobnik Janez, Pospíšil Jiří, Pusz Sylwia, Reiljan Janno, Rouček Libor, Rutkowski Krzysztof, Savi Toomas, Sefzig Luděk, Smorawiński Jerzy, Surján László, Svoboda Pavel, Szabó Zoltán, Szájer József, Szczygło Aleksander, Szent-Iványi István, Tabajdi Csaba, Tomaka Jan, Tomczak Witold, Vaculík Josef, Valys Antanas, Vareikis Egidijus, Vastagh Pál, Vella George, Vėsaitė Birutė, Wenderlich Jerzy, Widuch Marek, Wikiński Marek, Winiarczyk-Kossakowska Małgorzata, Wiśniowska Genowefa, Wojciechowski Janusz, Zahradil Jan, Żenkiewicz Marian.


LIITE 1

ÄÄNESTYSTEN TULOKSET

Käytettyjen merkkien ja lyhenteiden selitykset

+

hyväksytty

-

hylätty

rauennut

per.

peruutettu

NHÄ (..., ..., ...)

nimenhuutoäänestys (puolesta, vastaan, tyhjää)

KÄ (..., ..., ...)

koneäänestys (puolesta, vastaan, tyhjää)

osat

kohta kohdalta -äänestys

erillinen äänestys

tark.

tarkistus

KT

kompromissitarkistus

vo

vastaava osa

P

tekstiä poistava tarkistus

=

identtiset tarkistukset

§

kohta

art

artikla

kappale

johdanto-osan kappale

PR

päätöslauselmaesitys

PRC

yhteinen päätöslauselmaesitys

SEC

salainen äänestys

1.   Komissiolle siirretty täytäntöönpanovalta *

Mietintö: CORBETT (A5-0128/2003)

Kohde

NHÄ jne.

Äänestys

NHÄ/KÄ – huomautukset

äänestys valiokuntaan palauttamisesta

 

+

144 art., 1 kohta

Äänestys komission ehdotuksesta toimitettiin 13. toukokuuta 2003.

2.   Euroopan ympäristökeskus sekä ympäristöä koskeva Euroopan tieto- ja seurantaverkosto ***II

Suositus toiseen käsittelyyn kirjeen muodossa (C5-0274/2003)

Kohde

 

hyväksyminen ilman äänestystä

julistettiin hyväksytyksi

3.   Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen ***II

Suositus toiseen käsittelyyn kirjeen muodossa (C5-0275/2003)

Kohde

huomautukset

hyväksyminen ilman äänestystä

julistettiin hyväksytyksi

4.   Euroopan lentoturvallisuusvirasto ***II

Suositus toiseen käsittelyyn kirjeen muodossa (C5-0276/2003)

Kohde

huomautukset

hyväksyminen ilman äänestystä

julistettiin hyväksytyksi

5.   Euroopan meriturvallisuusviranomainen ***II

Suositus toiseen käsittelyyn kirjeen muodossa (C5-0277/2003)

Kohde

huomautukset

hyväksyminen ilman äänestystä

julistettiin hyväksytyksi

6.   Hyvän laboratoriokäytännön noudattaminen ***I

Mietintö: GARGANI (A5-0206/2003)

Kohde

NHÄ jne.

Äänestys

NHÄ/KÄ – huomautukset

kertaäänestys

NHÄ

+

545, 3, 11

Nimenhuutoäänestyksiä koskevat pyynnöt

PPE-DE lopullinen äänestys

7.   Hyvän laboratoriokäytännön tarkastaminen ja todentaminen ***I

Mietintö: GARGANI (A5-0205/2003)

Kohde

NHÄ jne.

Äänestys

NHÄ/KÄ – huomautukset

kertaäänestys

 

+

 

8.   Pinta-ala- ja kaukokartoitustekniikan soveltaminen maataloustilastoihin ***I

Mietintö: DAUL (A5-0208/2003)

Kohde

NHÄ jne.

Äänestys

NHÄ/KÄ – huomautukset

kertaäänestys

NHÄ

+

537, 4, 22

Nimenhuutoäänestyksiä koskevat pyynnöt

PPE-DE lopullinen äänestys

9.   Tiede- ja teknologiayhteistyötä koskeva sopimus EY/Ukraina *

Mietintö: WESTENDORP Y CABEZA (A5-0227/2003)

Kohde

NHÄ jne.

Äänestys

NHÄ/KÄ – huomautukset

kertaäänestys

 

+

 

10.   Lisätalousarvioesitys 2/2003

Mietintö: STENMARCK (A5-0241/2003)

Kohde

NHÄ jne.

Äänestys

NHÄ/KÄ – huomautukset

kertaäänestys

 

+

 

11.   Pyyntö Cohn-Benditin parlamentaarisen koskemattomuuden pidättämiseksi

Mietintö: LEHNE (A5-0246/2003)

Kohde

NHÄ jne.

Äänestys

NHÄ/KÄ – huomautukset

äänestys: ehdotus päätökseksi (kokonaisuudessaan)

 

+

 

12.   Pyyntö Camren parlamentaarisen koskemattomuuden pidättämiseksi

Mietintö: MacCORMICK (A5-0243/2003)

Kohde

NHÄ jne.

Äänestys

NHÄ/KÄ – huomautukset

äänestys: ehdotus päätökseksi (kokonaisuudessaan)

NHÄ

+

492, 48, 18

Nimenhuutoäänestyksiä koskevat pyynnöt

GUE/NGL: lopullinen äänestys

13.   Pyyntö Musotton parlamentaarisen koskemattomuuden ja erioikeuksien puolustamiseksi

Mietintö: ZIMERAY (A5-0248/2003)

Kohde

NHÄ jne.

Äänestys

NHÄ/KÄ – huomautukset

äänestys: ehdotus päätökseksi (kokonaisuudessaan)

 

+

 

14.   Epäsuoran näkemän tarjoavien laitteiden tyyppihyväksyntä ***II

Suositus toiseen käsittelyyn: GARGANI (A5-0234/2003)

Kohde

Tark. nro

Laatija

NHÄ jne.

Äänestys

NHÄ/KÄ – huomautukset

art. 2

2

PPE-DE

 

+

 

1

valiokunta

 

 


LIITE II

NIMENHUUTOÄÄNESTYSTEN TULOKSET

Mietintö Gargani A5-0206/2003

Kokonaisuudessaan

Puolesta: 545

EDD: Andersen, Belder, Bernié, Blokland, Bonde, Butel, van Dam, Esclopé, Mathieu, Raymond, Saint-Josse, Sandbæk

ELDR: Andreasen, André-Léonard, Attwooll, Boogerd-Quaak, van den Bos, Busk, Caveri, Clegg, Davies, De Clercq, Duff, Dybkjær, Flesch, Formentini, Gasòliba i Böhm, Huhne, Jensen, Ludford, Lynne, Maaten, Manders, Monsonís Domingo, Mulder, Newton Dunn, Nicholson of Winterbourne, Nordmann, Olsson, Paulsen, Pesälä, Plooij-van Gorsel, Pohjamo, Procacci, Ries, Riis-Jørgensen, Sanders-ten Holte, Sbarbati, Schmidt, Sterckx, Sørensen, Thors, Väyrynen, Vallvé, Van Hecke, Vermeer, Virrankoski, Wallis, Watson

GUE/NGL: Ainardi, Alavanos, Alyssandrakis, Bakopoulos, Bertinotti, Blak, Bordes, Boudjenah, Brie, Caudron, Cauquil, Cossutta, Di Lello Finuoli, Eriksson, Fiebiger, Figueiredo, Frahm, González Álvarez, Herzog, Jové Peres, Kaufmann, Korakas, Koulourianos, Krarup, Krivine, Laguiller, Manisco, Markov, Marset Campos, Meijer, Miranda, Modrow, Morgantini, Papayannakis, Patakis, Puerta, Scarbonchi, Schmid Herman, Schröder Ilka, Seppänen, Sjöstedt, Sylla, Uca, Vachetta, Vinci, Wurtz

NI: Berthu, Beysen, Claeys, Dillen, Garaud, de Gaulle, Gollnisch, Gorostiaga Atxalandabaso, Hager, Ilgenfritz, Kronberger, Lang, de La Perriere, Martinez, Raschhofer, Souchet, Stirbois, Varaut

PPE-DE: Andria, Arvidsson, Atkins, Averoff, Avilés Perea, Ayuso González, Banotti, Bartolozzi, Bastos, Beazley, Berend, Bethell, Bodrato, Böge, von Boetticher, Bourlanges, Bowis, Bradbourn, Brienza, Brok, Brunetta, Bushill-Matthews, Callanan, Camisón Asensio, Cesaro, Chichester, Cocilovo, Coelho, Cornillet, Corrie, Cunha, Cushnahan, Daul, Decourrière, De Mita, Deprez, De Sarnez, Descamps, Deva, De Veyrac, Doorn, Dover, Doyle, Ebner, Elles, Evans Jonathan, Fatuzzo, Ferber, Fernández Martín, Ferrer, Fiori, Flemming, Folias, Foster, Fourtou, Friedrich, Gahler, García-Margallo y Marfil, García-Orcoyen Tormo, Gargani, Garriga Polledo, Gawronski, Gemelli, Gil-Robles Gil-Delgado, Glase, Goepel, Gomolka, Goodwill, Graça Moura, Grönfeldt Bergman, Grosch, Grossetête, Gutiérrez-Cortines, Hannan, Hansenne, Harbour, Hatzidakis, Heaton-Harris, Helmer, Hermange, Hernández Mollar, Herranz García, Hieronymi, Inglewood, Jackson, Jarzembowski, Jeggle, Karas, Kauppi, Khanbhai, Kirkhope, Klamt, Klaß, Knolle, Koch, Konrad, Korhola, Lamassoure, Langen, Langenhagen, Laschet, Lechner, Lehne, Liese, Lisi, Lombardo, Lulling, Maat, McCartin, McMillan-Scott, Maij-Weggen, Mann Thomas, Marini, Marinos, Marques, Martens, Martin Hugues, Mastella, Matikainen-Kallström, Mauro, Mayer Hans-Peter, Mayer Xaver, Mennea, Mennitti, Menrad, Mombaur, Montfort, Moreira Da Silva, Morillon, Müller Emilia Franziska, Musotto, Naranjo Escobar, Nassauer, Niebler, Nisticò, Ojeda Sanz, Oomen-Ruijten, Oostlander, Oreja Arburúa, Pacheco Pereira, Pack, Parish, Pastorelli, Pérez Álvarez, Perry, Pex, Piscarreta, Podestà, Poettering, Pomés Ruiz, Posselt, Pronk, Provan, Purvis, Quisthoudt-Rowohl, Rack, Radwan, Ridruejo, Ripoll y Martínez de Bedoya, Rovsing, Sacrédeus, Salafranca Sánchez-Neyra, Santer, Santini, Scallon, Scapagnini, Schaffner, Schierhuber, Schleicher, Schmitt, Schnellhardt, Schwaiger, Smet, Sommer, Stauner, Stenmarck, Stenzel, Stevenson, Stockton, Sturdy, Sudre, Sumberg, Suominen, Tajani, Tannock, Theato, Thyssen, Trakatellis, Valdivielso de Cué, Van Orden, Varela Suanzes-Carpegna, Vatanen, van Velzen, de Veyrinas, Vidal-Quadras Roca, Villiers, Vlasto, Wachtmeister, Wenzel-Perillo, Wieland, Wijkman, von Wogau, Wuermeling, Zabell, Zacharakis, Zappalà, Zimmerling, Zissener

PSE: Andersson, Aparicio Sánchez, Baltas, Barón Crespo, Berenguer Fuster, Berès, van den Berg, Berger, Bösch, Boselli, Bowe, Bullmann, van den Burg, Campos, Carlotti, Carnero González, Carraro, Carrilho, Casaca, Cashman, Cercas, Cerdeira Morterero, Colom i Naval, Corbett, Corbey, Dehousse, De Keyser, De Rossa, Désir, Díez González, Dührkop Dührkop, Duhamel, Duin, Ettl, Färm, Fava, Ferreira, Ford, Fruteau, Garot, Gebhardt, Ghilardotti, Gill, Gillig, Glante, Goebbels, Görlach, Gröner, Guy-Quint, Hänsch, Haug, Hazan, Hedkvist Petersen, Honeyball, Howitt, Hughes, van Hulten, Hume, Iivari, Imbeni, Izquierdo Collado, Izquierdo Rojo, Jöns, Junker, Karamanou, Karlsson, Katiforis, Keßler, Kindermann, Kinnock, Koukiadis, Krehl, Kreissl-Dörfler, Kuckelkorn, Kuhne, Lage, Lalumière, Lange, Leinen, Linkohr, Lund, McCarthy, McNally, Malliori, Mann Erika, Martin David W., Martin Hans-Peter, Martínez Martínez, Mastorakis, Mendiluce Pereiro, Menéndez del Valle, Miguélez Ramos, Miller, Miranda de Lage, Moraes, Murphy, Myller, Napoletano, Napolitano, Obiols i Germà, Paasilinna, Paciotti, Patrie, Pérez Royo, Piecyk, Pittella, Poignant, Poos, Prets, Randzio-Plath, Rapkay, Read, Rocard, Roth-Behrendt, Rothe, Rothley, Roure, Ruffolo, Sacconi, Sakellariou, Sandberg-Fries, dos Santos, Sauquillo Pérez del Arco, Savary, Scheele, Schmid Gerhard, Schulz, Simpson, Skinner, Soares, Sornosa Martínez, Souladakis, Sousa Pinto, Stihler, Stockmann, Swiebel, Swoboda, Terrón i Cusí, Theorin, Thorning-Schmidt, Titley, Torres Marques, Trentin, Tsatsos, Vairinhos, Valenciano Martínez-Orozco, Van Brempt, Van Lancker, Vattimo, Veltroni, Volcic, Walter, Watts, Weiler, Whitehead, Wiersma, Wynn, Zorba, Zrihen

UEN: Andrews, Berlato, Bigliardo, Camre, Caullery, Collins, Crowley, Hyland, Marchiani, Muscardini, Mussa, Musumeci, Nobilia, Ó Neachtain, Pasqua, Queiró, Ribeiro e Castro, Segni, Thomas-Mauro, Turchi

Verts/ALE: Ahern, Auroi, Bautista Ojeda, Boumediene-Thiery, Bouwman, Buitenweg, Celli, Echerer, Evans Jillian, Flautre, Frassoni, Graefe zu Baringdorf, Hudghton, Isler Béguin, Jonckheer, Lagendijk, Lambert, Lannoye, Lucas, MacCormick, McKenna, Maes, Mayol i Raynal, Nogueira Román, Onesta, Piétrasanta, Rod, de Roo, Rühle, Schörling, Schroedter, Staes, Turmes, Voggenhuber, Wuori

Vastaan: 3

EDD: Booth, Farage, Titford

Tyhjää: 11

EDD: Abitbol, Coûteaux, Kuntz

NI: Borghezio, Cappato, Dell'Alba, Dupuis, Gobbo, Speroni, Turco

PPE-DE: Costa Raffaele

Mietintö Daul A5-0208/2003

Kokonaisuudessaan

Puolesta: 537

EDD: Abitbol, Andersen, Belder, Bernié, Blokland, Bonde, Butel, van Dam, Esclopé, Mathieu, Raymond, Saint-Josse, Sandbæk

ELDR: Andreasen, André-Léonard, Attwooll, Boogerd-Quaak, van den Bos, Busk, Caveri, Clegg, Davies, De Clercq, Duff, Dybkjær, Flesch, Formentini, Gasòliba i Böhm, Huhne, Jensen, Ludford, Lynne, Maaten, Manders, Monsonís Domingo, Mulder, Newton Dunn, Nicholson of Winterbourne, Nordmann, Olsson, Paulsen, Pesälä, Plooij-van Gorsel, Pohjamo, Procacci, Ries, Riis-Jørgensen, Sanders-ten Holte, Sbarbati, Schmidt, Sterckx, Sørensen, Thors, Väyrynen, Vallvé, Van Hecke, Vermeer, Virrankoski, Wallis, Watson

GUE/NGL: Ainardi, Alavanos, Bakopoulos, Bertinotti, Blak, Boudjenah, Brie, Caudron, Cossutta, Di Lello Finuoli, Eriksson, Fiebiger, Figueiredo, Frahm, González Álvarez, Herzog, Jové Peres, Kaufmann, Koulourianos, Krarup, Krivine, Manisco, Markov, Marset Campos, Meijer, Miranda, Modrow, Morgantini, Papayannakis, Puerta, Scarbonchi, Schmid Herman, Schröder Ilka, Seppänen, Sjöstedt, Sylla, Uca, Vachetta, Vinci, Wurtz

NI: Berthu, Beysen, Gorostiaga Atxalandabaso, Hager, Ilgenfritz, Kronberger, de La Perriere, Raschhofer, Souchet, Varaut

PPE-DE: Andria, Arvidsson, Atkins, Averoff, Avilés Perea, Ayuso González, Banotti, Bartolozzi, Bastos, Beazley, Berend, Bethell, Bodrato, Böge, von Boetticher, Bourlanges, Bowis, Bradbourn, Brienza, Brok, Brunetta, Bushill-Matthews, Callanan, Camisón Asensio, Cesaro, Chichester, Cocilovo, Coelho, Cornillet, Corrie, Costa Raffaele, Cunha, Cushnahan, Daul, Decourrière, De Mita, Deprez, De Sarnez, Descamps, Deva, De Veyrac, Dimitrakopoulos, Doorn, Dover, Doyle, Ebner, Elles, Evans Jonathan, Fatuzzo, Ferber, Fernández Martín, Ferrer, Fiori, Flemming, Folias, Foster, Fourtou, Friedrich, Gahler, García-Margallo y Marfil, García-Orcoyen Tormo, Gargani, Garriga Polledo, Gawronski, Gemelli, Gil-Robles Gil-Delgado, Glase, Goepel, Gomolka, Goodwill, Graça Moura, Grönfeldt Bergman, Grosch, Grossetête, Gutiérrez-Cortines, Hannan, Hansenne, Harbour, Hatzidakis, Heaton-Harris, Helmer, Hermange, Hernández Mollar, Herranz García, Hieronymi, Inglewood, Jackson, Jarzembowski, Jeggle, Karas, Kauppi, Khanbhai, Kirkhope, Klamt, Klaß, Knolle, Koch, Konrad, Korhola, Lamassoure, Langen, Langenhagen, Laschet, Lechner, Lehne, Liese, Lisi, Lombardo, Lulling, Maat, McCartin, McMillan-Scott, Maij-Weggen, Mann Thomas, Marini, Marinos, Martens, Martin Hugues, Mastella, Matikainen-Kallström, Mauro, Mayer Hans-Peter, Mayer Xaver, Mennea, Mennitti, Menrad, Mombaur, Montfort, Moreira Da Silva, Morillon, Müller Emilia Franziska, Musotto, Naranjo Escobar, Nassauer, Niebler, Nisticò, Ojeda Sanz, Oomen-Ruijten, Oostlander, Oreja Arburúa, Pacheco Pereira, Pack, Parish, Pastorelli, Pérez Álvarez, Perry, Pex, Piscarreta, Podestà, Poettering, Pomés Ruiz, Posselt, Pronk, Provan, Purvis, Quisthoudt-Rowohl, Rack, Radwan, Ridruejo, Ripoll y Martínez de Bedoya, Rovsing, Sacrédeus, Salafranca Sánchez-Neyra, Santer, Santini, Scallon, Scapagnini, Schaffner, Schierhuber, Schleicher, Schmitt, Schnellhardt, Schwaiger, Smet, Sommer, Stauner, Stenmarck, Stenzel, Stevenson, Stockton, Sturdy, Sudre, Sumberg, Suominen, Tajani, Tannock, Theato, Thyssen, Trakatellis, Valdivielso de Cué, Van Orden, Varela Suanzes-Carpegna, Vatanen, van Velzen, de Veyrinas, Vidal-Quadras Roca, Villiers, Vlasto, Wachtmeister, Wenzel-Perillo, Wieland, Wijkman, von Wogau, Wuermeling, Xarchakos, Zabell, Zacharakis, Zappalà, Zimmerling, Zissener

PSE: Andersson, Aparicio Sánchez, Baltas, Barón Crespo, Berenguer Fuster, Berès, van den Berg, Berger, Bösch, Boselli, Bowe, Bullmann, van den Burg, Campos, Carlotti, Carnero González, Carraro, Carrilho, Casaca, Cashman, Cercas, Cerdeira Morterero, Colom i Naval, Corbett, Corbey, Dehousse, De Keyser, De Rossa, Désir, Díez González, Dührkop Dührkop, Duhamel, Duin, Ettl, Färm, Fava, Ferreira, Ford, Fruteau, Garot, Gebhardt, Ghilardotti, Gill, Gillig, Glante, Goebbels, Görlach, Gröner, Guy-Quint, Hänsch, Haug, Hazan, Hedkvist Petersen, Honeyball, Howitt, Hughes, van Hulten, Hume, Iivari, Imbeni, Izquierdo Collado, Izquierdo Rojo, Jöns, Junker, Karamanou, Karlsson, Katiforis, Keßler, Kindermann, Kinnock, Koukiadis, Krehl, Kreissl-Dörfler, Kuckelkorn, Kuhne, Lage, Lalumière, Lange, Leinen, Linkohr, Lund, McCarthy, McNally, Malliori, Mann Erika, Martin David W., Martin Hans-Peter, Martínez Martínez, Mastorakis, Medina Ortega, Mendiluce Pereiro, Menéndez del Valle, Miguélez Ramos, Miller, Miranda de Lage, Moraes, Murphy, Myller, Napoletano, Napolitano, Obiols i Germà, Paasilinna, Paciotti, Patrie, Pérez Royo, Piecyk, Pittella, Poignant, Poos, Prets, Randzio-Plath, Rapkay, Read, Rocard, Roth-Behrendt, Rothe, Rothley, Roure, Ruffolo, Sacconi, Sakellariou, Sandberg-Fries, dos Santos, Sauquillo Pérez del Arco, Savary, Scheele, Schmid Gerhard, Schulz, Simpson, Skinner, Soares, Sornosa Martínez, Souladakis, Sousa Pinto, Stihler, Stockmann, Swiebel, Swoboda, Terrón i Cusí, Theorin, Thorning-Schmidt, Titley, Torres Marques, Trentin, Tsatsos, Vairinhos, Valenciano Martínez-Orozco, Van Brempt, Van Lancker, Vattimo, Veltroni, Volcic, Walter, Watts, Weiler, Whitehead, Wiersma, Wynn, Zorba, Zrihen

UEN: Andrews, Berlato, Bigliardo, Camre, Caullery, Collins, Crowley, Hyland, Marchiani, Muscardini, Mussa, Musumeci, Nobilia, Ó Neachtain, Pasqua, Queiró, Ribeiro e Castro, Segni, Thomas-Mauro, Turchi

Verts/ALE: Aaltonen, Ahern, Auroi, Bautista Ojeda, Boumediene-Thiery, Bouwman, Buitenweg, Celli, Cohn-Bendit, Dhaene, Echerer, Evans Jillian, Flautre, Frassoni, Graefe zu Baringdorf, Hudghton, Isler Béguin, Lagendijk, Lambert, Lannoye, Lucas, MacCormick, McKenna, Maes, Mayol i Raynal, Nogueira Román, Onesta, Piétrasanta, Rod, de Roo, Rühle, Schörling, Schroedter, Staes, Turmes, Voggenhuber, Wuori

Vastaan: 4

EDD: Booth, Coûteaux, Farage, Titford

Tyhjää: 22

EDD: Kuntz

GUE/NGL: Alyssandrakis, Bordes, Cauquil, Korakas, Laguiller, Patakis

NI: Borghezio, Cappato, Claeys, Dell'Alba, Dillen, Dupuis, Garaud, de Gaulle, Gobbo, Gollnisch, Lang, Martinez, Speroni, Stirbois, Turco

Mietintö MacCormick A5-0243/2003

Ehdotus

Puolesta: 492

EDD: Abitbol, Belder, Blokland, Coûteaux, van Dam, Kuntz

ELDR: Andreasen, André-Léonard, Attwooll, Boogerd-Quaak, van den Bos, Busk, Caveri, Clegg, Davies, De Clercq, Duff, Flesch, Formentini, Gasòliba i Böhm, Huhne, Jensen, Ludford, Lynne, Maaten, Manders, Monsonís Domingo, Mulder, Newton Dunn, Nicholson of Winterbourne, Nordmann, Olsson, Paulsen, Pesälä, Plooij-van Gorsel, Pohjamo, Procacci, Ries, Riis-Jørgensen, Sanders-ten Holte, Sbarbati, Schmidt, Sterckx, Thors, Väyrynen, Vallvé, Van Hecke, Vermeer, Virrankoski, Wallis, Watson

GUE/NGL: Alyssandrakis, Di Lello Finuoli, Korakas, Manisco, Markov, Patakis

NI: Berthu, Beysen, Borghezio, Cappato, Claeys, Dell'Alba, Dillen, Dupuis, Garaud, de Gaulle, Gobbo, Gollnisch, Hager, Ilgenfritz, Kronberger, Lang, de La Perriere, Martinez, Raschhofer, Souchet, Speroni, Stirbois, Turco, Varaut

PPE-DE: Andria, Arvidsson, Atkins, Averoff, Avilés Perea, Ayuso González, Banotti, Bartolozzi, Bastos, Bayona de Perogordo, Beazley, Berend, Bethell, Bodrato, Böge, von Boetticher, Bourlanges, Bowis, Bradbourn, Brienza, Brok, Brunetta, Bushill-Matthews, Callanan, Camisón Asensio, Cesaro, Chichester, Cocilovo, Coelho, Cornillet, Corrie, Cunha, Cushnahan, Daul, Decourrière, De Mita, Deprez, De Sarnez, Descamps, Deva, De Veyrac, Dimitrakopoulos, Doorn, Dover, Doyle, Ebner, Elles, Evans Jonathan, Fatuzzo, Ferber, Fernández Martín, Ferrer, Fiori, Flemming, Folias, Foster, Fourtou, Friedrich, Gahler, García-Margallo y Marfil, García-Orcoyen Tormo, Gargani, Garriga Polledo, Gawronski, Gemelli, Glase, Goepel, Gomolka, Goodwill, Graça Moura, Grönfeldt Bergman, Grosch, Grossetête, Gutiérrez-Cortines, Hannan, Hansenne, Harbour, Hatzidakis, Heaton-Harris, Helmer, Hernández Mollar, Herranz García, Hieronymi, Inglewood, Jackson, Jarzembowski, Jeggle, Karas, Kauppi, Khanbhai, Kirkhope, Klamt, Klaß, Knolle, Koch, Konrad, Korhola, Lamassoure, Langen, Langenhagen, Laschet, Lechner, Lehne, Liese, Lisi, Lulling, Maat, McCartin, McMillan-Scott, Maij-Weggen, Mann Thomas, Marini, Marinos, Marques, Martens, Mastella, Matikainen-Kallström, Mauro, Mayer Hans-Peter, Mayer Xaver, Mennea, Mennitti, Menrad, Mombaur, Montfort, Moreira Da Silva, Morillon, Müller Emilia Franziska, Musotto, Naranjo Escobar, Nassauer, Niebler, Nisticò, Ojeda Sanz, Oomen-Ruijten, Oostlander, Oreja Arburúa, Pacheco Pereira, Pack, Parish, Pastorelli, Pérez Álvarez, Perry, Pex, Piscarreta, Podestà, Poettering, Posselt, Pronk, Provan, Purvis, Quisthoudt-Rowohl, Rack, Radwan, Ridruejo, Ripoll y Martínez de Bedoya, Rovsing, Sacrédeus, Salafranca Sánchez-Neyra, Santer, Santini, Scallon, Scapagnini, Schaffner, Schierhuber, Schleicher, Schmitt, Schnellhardt, Schwaiger, Smet, Sommer, Stauner, Stenmarck, Stenzel, Stevenson, Stockton, Sturdy, Sudre, Sumberg, Suominen, Tajani, Tannock, Theato, Thyssen, Trakatellis, Van Orden, Varela Suanzes-Carpegna, Vatanen, van Velzen, Vidal-Quadras Roca, Wachtmeister, Wenzel-Perillo, Wieland, Wijkman, von Wogau, Wuermeling, Xarchakos, Zabell, Zacharakis, Zappalà, Zimmerling, Zissener

PSE: Andersson, Aparicio Sánchez, Baltas, Barón Crespo, Berenguer Fuster, Berès, van den Berg, Berger, Bösch, Boselli, Bowe, Bullmann, van den Burg, Campos, Carlotti, Carnero González, Carraro, Carrilho, Casaca, Cashman, Cercas, Cerdeira Morterero, Ceyhun, Colom i Naval, Corbett, Corbey, Dehousse, De Keyser, De Rossa, Désir, Díez González, Dührkop Dührkop, Duhamel, Duin, Ettl, Färm, Fava, Ferreira, Fruteau, Garot, Gebhardt, Ghilardotti, Gill, Gillig, Glante, Goebbels, Görlach, Gröner, Guy-Quint, Hänsch, Haug, Hazan, Hedkvist Petersen, Honeyball, Howitt, Hughes, van Hulten, Hume, Iivari, Imbeni, Izquierdo Collado, Izquierdo Rojo, Jöns, Junker, Karamanou, Karlsson, Katiforis, Kindermann, Kinnock, Koukiadis, Krehl, Kreissl-Dörfler, Kuckelkorn, Lage, Lalumière, Lange, Leinen, Linkohr, McCarthy, McNally, Malliori, Mann Erika, Martin David W., Martin Hans-Peter, Martínez Martínez, Mastorakis, Medina Ortega, Mendiluce Pereiro, Menéndez del Valle, Miguélez Ramos, Miller, Miranda de Lage, Moraes, Murphy, Myller, Napoletano, Napolitano, Obiols i Germà, Paasilinna, Paciotti, Patrie, Pérez Royo, Piecyk, Pittella, Poignant, Poos, Prets, Randzio-Plath, Rapkay, Read, Rocard, Roth-Behrendt, Rothe, Rothley, Roure, Ruffolo, Sacconi, Sakellariou, Sandberg-Fries, dos Santos, Sauquillo Pérez del Arco, Savary, Scheele, Schmid Gerhard, Schulz, Simpson, Skinner, Soares, Sornosa Martínez, Souladakis, Sousa Pinto, Stihler, Stockmann, Swiebel, Swoboda, Terrón i Cusí, Theorin, Titley, Torres Marques, Trentin, Tsatsos, Vairinhos, Valenciano Martínez-Orozco, Van Brempt, Van Lancker, Vattimo, Veltroni, Volcic, Walter, Watts, Weiler, Wiersma, Wynn, Zorba, Zrihen

UEN: Andrews, Berlato, Bigliardo, Caullery, Collins, Crowley, Hyland, Marchiani, Mussa, Musumeci, Nobilia, Ó Neachtain, Pasqua, Queiró, Ribeiro e Castro, Segni, Thomas-Mauro, Turchi

Verts/ALE: Aaltonen, Ahern, Auroi, Bautista Ojeda, Bouwman, Breyer, Buitenweg, Celli, Cohn-Bendit, Dhaene, Echerer, Evans Jillian, Flautre, Frassoni, Graefe zu Baringdorf, Isler Béguin, Jonckheer, Lagendijk, Lambert, Lannoye, Lucas, MacCormick, McKenna, Maes, Mayol i Raynal, Nogueira Román, Onesta, Piétrasanta, Rod, de Roo, Rühle, Schroedter, Staes, Turmes, Voggenhuber, Wuori

Vastaan: 48

EDD: Andersen, Bonde, Sandbæk

ELDR: Dybkjær, Sørensen

GUE/NGL: Ainardi, Alavanos, Bakopoulos, Bertinotti, Blak, Bordes, Boudjenah, Brie, Caudron, Cauquil, Cossutta, Eriksson, Fiebiger, Figueiredo, Frahm, González Álvarez, Herzog, Jové Peres, Kaufmann, Koulourianos, Krarup, Krivine, Laguiller, Marset Campos, Meijer, Miranda, Modrow, Papayannakis, Puerta, Scarbonchi, Schmid Herman, Schröder Ilka, Seppänen, Sjöstedt, Sylla, Uca, Vinci, Wurtz

PPE-DE: Gil-Robles Gil-Delgado

PSE: Keßler, Kuhne, Lund, Thorning-Schmidt

Tyhjää: 18

EDD: Booth, Farage, Titford

GUE/NGL: Vachetta

NI: Gorostiaga Atxalandabaso

PPE-DE: Costa Raffaele, Hermange, Lombardo, Martin Hugues, Valdivielso de Cué, de Veyrinas, Vlasto

PSE: Ford, Whitehead

UEN: Camre

Verts/ALE: Boumediene-Thiery, Hudghton, Schörling


HYVÄKSYTYT TEKSTIT

 

P5_TA(2003)0298

Euroopan ympäristökeskus sekä ympäristöä koskeva Euroopan tieto- ja seurantaverkosto ***II

Neuvoston yhteinen kanta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen antamiseksi Euroopan ympäristökeskuksen sekä ympäristöä koskevan Euroopan tieto- ja seurantaverkoston perustamisesta annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1210/90 muuttamisesta (8239/1/2003 – C5-0274/2003 – 2002/0169(COD))

(Yhteispäätösmenettely: toinen käsittely)

Yhteinen kanta hyväksyttiin, ja kyseinen säädös katsotaan annetuksi yhteisen kannan mukaisesti.

P5_TA(2003)0299

Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen ***II

Neuvoston yhteinen kanta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen antamiseksi elintarvikelainsäädäntöä koskevista yleisistä periaatteista ja vaatimuksista, Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen perustamisesta sekä elintarvikkeiden turvallisuuteen liittyvistä menettelyistä annetun asetuksen (EY) N:o 178/2002 muuttamisesta (8240/1/2003 – C5-0275/2003 – 2002/0179(COD))

(Yhteispäätösmenettely: toinen käsittely)

Yhteinen kanta hyväksyttiin, ja kyseinen säädös katsotaan annetuksi yhteisen kannan mukaisesti.

P5_TA(2003)0300

Euroopan lentoturvallisuusvirasto ***II

Neuvoston yhteinen kanta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen antamiseksi yhteisistä säännöistä siviili-ilmailun alalla ja Euroopan lentoturvallisuusviraston perustamisesta annetun asetuksen (EY) N:o 1592/2002 muuttamisesta (8241/1/2003 – C5-0276/2003 – 2002/0181(COD))

(Yhteispäätösmenettely: toinen käsittely)

Yhteinen kanta hyväksyttiin, ja kyseinen säädös katsotaan annetuksi yhteisen kannan mukaisesti.

P5_TA(2003)0301

Euroopan meriturvallisuusvirasto ***II

Neuvoston yhteinen kanta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen antamiseksi Euroopan meriturvallisuusviraston perustamisesta annetun asetuksen (EY) N:o 1406/2002 muuttamisesta (8242/1/2003 – C5-0277/2003 – 2002/0182(COD))

(Yhteispäätösmenettely: toinen käsittely)

Yhteinen kanta hyväksyttiin, ja kyseinen säädös katsotaan annetuksi yhteisen kannan mukaisesti.

P5_TA(2003)0302

Hyvän laboratoriokäytännön noudattaminen ***I

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi hyvän laboratoriokäytännön periaatteiden noudattamista kemiallisten aineiden kokeissa ja periaatteiden noudattamisen todentamista koskevien lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten lähentämisestä (kodifioitu toisinto) (KOM(2002) 530 – C5-0444/2002 – 2002/0231(COD))

(Yhteispäätösmenettely: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (KOM(2002) 530) (1),

ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan ja 95 artiklan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C5-0444/2002),

ottaa huomioon työjärjestyksen 67 artiklan, 89 artiklan ja 158 artiklan 1 kohdan,

ottaa huomioon oikeudellisten ja sisämarkkina-asioiden valiokunnan mietinnön (A5-0206/2003),

1.

hyväksyy komission ehdotuksen;

2.

pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se aikoo tehdä tähän ehdotukseen huomattavia muutoksia tai korvata sen toisella ehdotuksella;

3.

kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle.


(1)  Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.

P5_TA(2003)0303

Hyvän laboratoriokäytännön tarkastaminen ja todentaminen ***I

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi hyvän laboratoriokäytännön (GLP) tarkastamisesta ja todentamisesta (kodifioitu toisinto) (KOM(2002) 529 – C5-0445/2002 – 2002/0233(COD))

(Yhteispäätösmenettely: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (KOM(2002) 529) (1),

ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan ja 95 artiklan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C5-0445/2002),

ottaa huomioon työjärjestyksen 67 artiklan, 89 artiklan ja 158 artiklan 1 kohdan,

ottaa huomioon oikeudellisten ja sisämarkkina-asioiden valiokunnan mietinnön (A5-0205/2003),

1.

hyväksyy komission ehdotuksen;

2.

pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se aikoo tehdä tähän ehdotukseen huomattavia muutoksia tai korvata sen toisella ehdotuksella;

3.

kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle.


(1)  Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.

P5_TA(2003)0304

Pinta-ala- ja kaukokartoitustekniikan soveltaminen maataloustilastoihin ***I

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi pinta-ala- ja kaukokartoitustekniikan soveltamisesta maataloustilastoihin vuosina 2004–2007 ja Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 1445/2000/EY muuttamisesta (KOM (2003) 218 – C5-0196/2003 – 2003/0085(COD))

(Yhteispäätösmenettely: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (KOM (2003) 218) (1),

ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan ja 285 artiklan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C5-0196/2003),

ottaa huomioon työjärjestyksen 67 artiklan ja 158 artiklan 1 kohdan,

ottaa huomioon maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan mietinnön (A5-0208/2003),

1.

hyväksyy komission ehdotuksen;

2.

pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se aikoo tehdä ehdotukseensa huomattavia muutoksia tai korvata sen toisella ehdotuksella;

3.

kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle.


(1)  Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.

P5_TA(2003)0305

Tiede- ja teknologiayhteistyötä koskeva sopimus EY/Ukraina *

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma ehdotuksesta neuvoston päätökseksi sopimuksesta, jolla uusitaan Euroopan yhteisön ja Ukrainan välinen tiede- ja teknologiayhteistyötä koskeva sopimus (KOM(2003) 231 – C5-0242/2003 – 2003/0087(CNS))

(Kuulemismenettely)

Euroopan parlamentti, joka

ottaa huomioon komission ehdotuksen neuvostolle (KOM(2003) 231) (1),

ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 170 artiklan 2 kohdan, 300 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan ensimmäisen virkkeen ja 300 artiklan 3 kohdan ensimmäisen alakohdan, joiden mukaisesti neuvosto on kuullut parlamenttia (C5-0242/2003),

ottaa huomioon työjärjestyksen 67 artiklan, 97 artiklan 7 kohdan ja 158 artiklan 1 kohdan,

ottaa huomioon teollisuus-, ulkomaankauppa-, tutkimus- ja energiavaliokunnan mietinnön (A5-0227/2003),

1.

hyväksyy sopimuksen tekemisen;

2.

kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden ja Ukrainan hallituksille ja parlamenteille.


(1)  Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.

P5_TA(2003)0306

Lisätalousarvioesitys 2/2003

Euroopan parlamentin päätöslauselma esityksestä Euroopan unionin lisätalousarvioksi N:o 2 varainhoitovuodeksi 2003 – Pääluokka VII: Alueiden komitea (10177/2003 – C5-0280/2003 – 2003/2058(BUD))

Euroopan parlamentti, joka

ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 272 artiklan ja Euratomin perustamissopimuksen 177 artiklan,

ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25. kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 (1) ja erityisesti sen 37 ja 38 artiklan,

ottaa huomioon 19. joulukuuta 2002 lopullisesti vahvistetun Euroopan unionin yleisen talousarvion varainhoitovuodeksi 2003 (2),

ottaa huomioon talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja talousarviomenettelyn parantamisesta 6. toukokuuta 1999 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen (3),

ottaa huomioon komission 31. maaliskuuta 2003 esittämän alustavan lisätalousarvioesityksen nro 2/2003 vuoden 2003 talousarvioon (SEC(2003) 423),

ottaa huomioon esityksen lisätalousarvioksi nro 2/2003, joka hyväksyttiin neuvostossa 16. kesäkuuta 2003 (10177/2003 – C5-0280/2003),

ottaa huomioon työjärjestyksen 92 artiklan ja liitteen IV,

ottaa huomioon budjettivaliokunnan mietinnön (A5-0241/2003),

A.

ottaa huomioon, että alustavassa lisätalousarvioesityksessä nro 2/2003 ehdotetaan otettavaksi alueiden komitean vuoden 2003 talousarvioon (pääluokka VII) 350 000 euroa, jotta 95 tarkkailijaa tulevista jäsenvaltioista voi osallistua täysistuntoihin heinäkuusta 2003 alkaen,

B.

ottaa huomioon, että tämä määrä merkitsisi huomattavaa lisäystä momentin 251 (Jäsenyyttä hakeneiden maiden edustajien kokouskulut) määrärahoihin, mitkä nousisivat 70 000 eurosta 420 000 euroon,

C.

ottaa huomioon, että alueiden komitea ei katsonut tarpeelliseksi pyytää näitä määrärahoja varainhoitovuotta 2003 koskevan talousarviomenettelyn aikana,

D.

ottaa huomioon, että alueiden komitean vuoden 2003 talousarviossa on tiettyä liikkumavaraa siirroille,

1.

panee tyytyväisenä merkille, että neuvosto on muuttanut alustavaa lisätalousarvioesitystä nro 2/2003;

2.

on päättänyt olla esittämättä budjettitarkistuksia ja hyväksyä neuvoston esityksen lisätalousarvioksi;

3.

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle ja alueiden komitealle.


(1)  EYVL L 248, 16.9.2002.

(2)  EUVL L 54, 28.2.2003.

(3)  EYVL C 172, 18.6.1999, s. 1.

P5_TA(2003)0307

Pyyntö Cohn-Benditin parlamentaarisen koskemattomuuden pidättämiseksi

Euroopan parlamentin päätös Daniel Marc Cohn-Benditin parlamentaarisen koskemattomuuden pidättämistä koskevasta pyynnöstä (2000/2109(IMM))

Euroopan parlamentti, joka

käsittelee Saksan asianomaisten viranomaisten tekemää 23. maaliskuuta 2000 päivättyä, 23. maaliskuuta 2000 toimitettua ja 14. huhtikuuta 2000 täysistunnossa tiedoksi annettua pyyntöä Daniel Marc Cohn-Benditin koskemattomuuden pidättämisestä,

ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen erioikeuksista ja vapauksista 8. huhtikuuta 1965 tehdyn pöytäkirjan 10 artiklan sekä edustajien valitsemisesta Euroopan parlamenttiin yleisillä, välittömillä vaaleilla 20. syyskuuta 1976 annetun säädöksen 4 artiklan 2 kohdan,

ottaa huomioon toimivaltaisten viranomaisten 18. heinäkuuta 2002 ja 27. tammikuuta 2003 asiasta vastaavan valiokunnan 29. kesäkuuta 2000 ja 3. joulukuuta 2002 esittämien pyyntöjen johdosta toimittamat lisätiedot,

ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen tuomiot 12. toukokuuta 1964 ja 10. heinäkuuta 1986 (1),

ottaa huomioon Saksan liittotasavallan perustuslain 46 artiklan,

ottaa huomioon työjärjestyksen 6 ja 6 a artiklan,

ottaa huomioon oikeudellisten ja sisämarkkina-asioiden valiokunnan mietinnön (A5-0246/2003),

1.

päättää olla pidättämättä Daniel Marc Cohn-Benditin parlamentaarista koskemattomuutta;

2.

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen ja valiokunnan mietinnön viipymättä Landgericht Frankfurt am Mainin syyttäjänvirastolle.


(1)  Ks. yhteisöjen tuomioistuimen oikeustapauskokoelma, asia 101/63, Wagner v. Fohrmann ja Krier, suomenkielinen erityispainos I, s. 203 ja asia 149/85, Wybot v. Faure ym., suomenkielinen erityispainos VIII, s. 729.

P5_TA(2003)0308

Pyyntö Camren parlamentaarisen koskemattomuuden pidättämiseksi

Euroopan parlamentin päätös Mogens N. J. Camren parlamentaarisen koskemattomuuden pidättämistä koskevasta pyynnöstä (2002/2249(IMM))

Euroopan parlamentti, joka

on vastaanottanut Tanskan Eurooppa-asioiden ministerin lähettämän 30. lokakuuta 2002 päivätyn, Mogens N. J. Camren parlamentaarisen koskemattomuuden pidättämistä koskevan pyynnön ja saanut siitä tiedon täysistunnossa 18. marraskuuta 2002,

ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen erioikeuksista ja vapauksista 8. huhtikuuta 1965 tehdyn pöytäkirjan 10 artiklan sekä edustajien valitsemisesta Euroopan parlamenttiin yleisillä, välittömillä vaaleilla 20. syyskuuta 1976 annetun säädöksen 4 artiklan 2 kohdan,

ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen 12. toukokuuta 1964 ja 10. heinäkuuta 1986 (1) antamat tuomiot,

ottaa huomioon Tanskan kuningaskunnan perustuslain 57 artiklan,

ottaa huomioon työjärjestyksen 6 ja 6 a artiklan,

ottaa huomioon oikeudellisten ja sisämarkkina-asioiden valiokunnan mietinnön (A5-0243/2003),

1.

päättää olla pidättämättä Mogens N. J. Camren parlamentaarista koskemattomuutta;

2.

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen ja valiokunnan mietinnön viipymättä Tanskan Eurooppa-asioiden ministerille toimitettavaksi toimivaltaiselle viranomaiselle.


(1)  Ks. yhteisöjen tuomioistuimen oikeustapauskokoelma, asia 101/63, Wagner v. Fohrmann ja Krier, suomenkielinen erityispainos I, s. 203 ja asia 149/85, Wybot v. Faure ym., suomenkielinen erityispainos VIII, s. 729.

P5_TA(2003)0309

Pyyntö Musotton parlamentaarisen koskemattomuuden ja erioikeuksien puolustamiseksi

Euroopan parlamentin päätös Francesco Musotton parlamentaarisen koskemattomuuden ja erioikeuksien puolustamista koskevasta pyynnöstä (2002)2201(IMM))

Euroopan parlamentti, joka

on vastaanottanut Francesco Musotton 29. elokuuta 2002 päivätyn pyynnön, jonka aiheena on tämän koskemattomuuden puolustaminen italialaisessa tuomioistuimessa käsiteltävässä rikosasiassa ja josta ilmoitettiin täysistunnossa 2. syyskuuta 2002,

ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen erioikeuksista ja vapauksista 8. huhtikuuta 1965 tehdyn pöytäkirjan 10 artiklan sekä edustajien valitsemisesta Euroopan parlamenttiin yleisillä, välittömillä vaaleilla 20. syyskuuta 1976 annetun säädöksen 4 artiklan 2 kohdan,

ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen 12. toukokuuta 1964 ja 10. heinäkuuta 1986 antamat tuomiot (1),

ottaa huomioon työjärjestyksen 6 artiklan ja 6 a artiklan,

ottaa huomioon oikeudellisten ja sisämarkkina-asioiden valiokunnan mietinnön (A5-0248/2003),

A.

ottaa huomioon, että Francesco Musotto valittiin Euroopan parlamentin jäseneksi 10.-13. kesäkuuta 1999 pidetyissä viidensissä välittömissä vaaleissa ja että Euroopan parlamentti on tarkastanut hänen valtakirjansa 13. joulukuuta 1999 (2),

B.

ottaa huomioon, että Euroopan parlamentti kokoontuu viiden vuoden aikana yhtäjaksoisiin istuntoihin (3),

C.

ottaa huomioon, että Euroopan parlamentin nykyinen istunto päättyy 8. maaliskuuta 2004 ja seuraava istunto alkaa 9. maaliskuuta 2004 (4) ja että nykyinen Euroopan parlamentti päättää työskentelynsä 19. heinäkuuta 2004,

D.

ottaa huomioon, että Euroopan parlamentin jäseniä ei voida alistaa tutkittavaksi, pidättää tai haastaa oikeuteen heidän tehtäviään hoitaessaan ilmaisemiensa mielipiteiden tai äänestystensä perusteella (5),

E.

ottaa huomioon, että Euroopan parlamentin istuntojen ajan sen jäsenillä on oman valtionsa alueella kansanedustajille myönnetty koskemattomuus ja että koskemattomuuteen ei voida vedota silloin kun jäsen tavataan itse teosta eikä se estä Euroopan parlamenttia käyttämästä oikeuttaan pidättää koskemattomuuden yhden jäsenen osalta (6),

F.

katsoo, että kun otetaan huomioon Euroopan yhteisöjen erioikeuksista ja vapauksista annetun pöytäkirjan 9 ja 10 artiklan tavoite, niitä on tulkittava siten, että niiden määräykset ovat voimassa hetkestä, jolloin Euroopan parlamentin vaalien tulokset on julkistettu,

1.

päättää puolustaa Francesco Musotton parlamentaarista koskemattomuutta;

2.

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen ja valiokunnan mietinnön viipymättä Tribunal de Caltanissettan viralliselle syyttäjälle rikosasiassa nro 1020/99 R.G.N.R.


(1)  Ks. yhteisöjen tuomioistuimen oikeustapauskokoelma, asia 101/63, Wagner v. Fohrmann ja Krier, suomenkielinen erityispainos I, s. 203 ja asia 149/85, Wybot v. Faure ym., suomenkielinen erityispainos VIII, s. 729.

(2)  Euroopan parlamentin päätös valtakirjojen tarkastuksesta Euroopan parlamentin viidensien suorien vaalien jälkeen (EYVL C 296, 18.10.2000, s. 93).

(3)  Säädös edustajien valitsemisesta Euroopan parlamenttiin yleisillä välittömillä vaaleilla, 3 ja 10 artikla sekä edellä mainitussa asiassa 149/85, Wybot v. Faure ym. annettu tuomio.

(4)  EY:n perustamissopimuksen 196 artikla.

(5)  Pöytäkirja Euroopan yhteisöjen erioikeuksista ja vapauksista, 9 artikla.

(6)  Pöytäkirja Euroopan yhteisöjen erioikeuksista ja vapauksista, 10 artikla.

P5_TA(2003)0310

Epäsuoran näkemän tarjoavien laitteiden tyyppihyväksyntä ***II

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma neuvoston yhteisestä kannasta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin antamiseksi epäsuoran näkemän tarjoavien laitteiden sekä tällaisilla laitteilla varustettujen ajoneuvojen tyyppihyväksyntää koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä, direktiivin 70/156/ETY muuttamisesta ja direktiivin 71/127/ETY kumoamisesta (10880/1/2002 – C5-0169/2003 – 2001/0317(COD))

(Yhteispäätösmenettely: toinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

ottaa huomioon neuvoston yhteisen kannan (10880/1/2002 – C5-0169/2003),

ottaa huomioon ensimmäisessä käsittelyssä esittämänsä kannan (1) komission ehdotuksesta Euroopan parlamentille ja neuvostolle (KOM(2001) 811 (2)),

ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan,

ottaa huomioon työjärjestyksen 80 artiklan,

ottaa huomioon oikeudellisten ja sisämarkkina-asioiden valiokunnan suosituksen toiseen käsittelyyn (A5-0234/2003),

1.

tarkistaa yhteistä kantaa seuraavasti;

2.

kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle.


(1)  EUVL C 127 E, 29.5.2003, s. 88.

(2)   EYVL C 126 E, 28.5.2002, s. 225.

P5_TC2-COD(2001)0317

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu toisessa käsittelyssä 1. heinäkuuta 2003, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/.../EY antamiseksi epäsuoran näkemän tarjoavien laitteiden sekä tällaisilla laitteilla varustettujen ajoneuvojen tyyppihyväksyntää koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä, direktiivin 70/156/ETY muuttamisesta ja direktiivin 71/127/ETY kumoamisesta

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 95 artiklan,

ottavat huomioon komission ehdotuksen (1),

ottavat huomioon talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (2),

noudattavat perustamissopimuksen 251 artiklassa määrättyä menettelyä (3),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)

Moottoriajoneuvojen taustapeilejä koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä 1 päivänä maaliskuuta 1971 annettu neuvoston direktiivi 71/127/ETY (4) hyväksyttiin yhtenä EY-tyyppihyväksyntämenettelyä koskevista erityisdirektiiveistä; EY-tyyppihyväksyntämenettelystä oli säädetty moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen tyyppihyväksyntää koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä 6 päivänä helmikuuta 1970 annetussa neuvoston direktiivissä 70/156/ETY (5). Näin ollen ajoneuvojärjestelmiin, osiin ja erillisiin teknisiin yksiköihin liittyviä direktiivin 70/156/ETY säännöksiä sovelletaan direktiiviin 71/127/ETY.

(2)

Erityisesti N2-, N3-, M2- ja M3-luokkaa koskevat nykyiset säännökset ovat osoittautuneet puutteellisiksi ajoneuvon ulkopuolelle sivulle, eteen ja taakse ulottuvan näkökentän osalta. Tämän puutteen korjaamiseksi on tarpeen vaatia näkökentän laajentamista.

(3)

Saatujen kokemusten ja nykytietämyksen perusteella voidaan laajentaa tiettyjä direktiivin 71/127/ETY vaatimuksia tieliikenteen turvallisuuden parantamiseksi ja sallia peilien lisäksi muun täydentävän tekniikan käyttäminen.

(4)

Nyt voimassa oleviin vaatimuksiin tarvittavien muutosten luonne ja määrä huomioon ottaen on aiheellista kumota direktiivi 71/127/ETY ja korvata se tällä direktiivillä. Koska tyyppihyväksyntämenettelyistä ja tuotannon vaatimustenmukaisuusmenettelyistä säädetään direktiivissä 70/156/ETY, näitä säännöksiä ei ole tarpeen toistaa tässä direktiivissä.

(5)

Direktiivin 70/156/ETY liitteet olisi muutettava vastaavasti,

OVAT ANTANEET TÄMÄN DIREKTIIVIN:

1 artikla

Tällä direktiivillä on määrä yhdenmukaistaa epäsuoran näkemän tarjoavien laitteiden ja tällaisilla laitteilla varustettujen ajoneuvojen tyyppihyväksyntää koskevia sääntöjä.

Nämä säännöt ovat tämän direktiivin liitteissä.

Tässä direktiivissä tarkoitetaan ’ajoneuvolla’ kaikkia direktiivin 70/156/ETY liitteessä II olevassa A osassa määriteltyjä moottoriajoneuvoja.

2 artikla

1.   Jäsenvaltiot eivät saa (...) (6) alkaen epäsuoran näkemän tarjoaviin laitteisiin liittyvillä perusteilla

kieltäytyä myöntämästä EY-tyyppihyväksyntää tai kansallista tyyppihyväksyntää ajoneuvolle tai epäsuoran näkemän tarjoavalle laitteelle,

kieltää ajoneuvojen tai epäsuoran näkemän tarjoavien laitteiden myyntiä, rekisteröintiä tai käyttöönottoa,

jos kyseiset ajoneuvot tai epäsuoran näkemän tarjoavat laitteet ovat tämän direktiivin vaatimusten mukaisia.

2.   Jäsenvaltioiden on (...) (6) alkaen kieltäydyttävä myöntämästä EY-tyyppihyväksyntää uudelle ajoneuvotyypille epäsuoran näkemän tarjoavaan laitteeseen liittyvillä perusteilla tai uudelle epäsuoran näkemän tarjoavan laitteen tyypille, jos tämän direktiivin vaatimukset eivät täyty.

Tätä päivämäärää lykätään kuitenkin 12 kuukaudella niiden vaatimusten osalta, jotka koskevat luokan VI etupeilejä osina ja niiden kiinnittämistä ajoneuvoon.

3.   Jäsenvaltioiden on (...) (7) alkaen evättävä kansallinen tyyppihyväksyntä uudelta ajoneuvotyypiltä epäsuoran näkemän tarjoavaan laitteeseen liittyvillä perusteilla, jos tämän direktiivin vaatimukset eivät täyty.

Tätä päivämäärää lykätään kuitenkin 12 kuukaudella niiden vaatimusten osalta, jotka koskevat luokan VI etupeilejä osina ja niiden kiinnittämistä ajoneuvoon.

4.   Jäsenvaltioiden on (...) (8) alkaen M1- ja N1-luokan ajoneuvojen osalta ja (...) (9) alkaen kaikkien muiden luokkien ajoneuvojen osalta:

katsottava, että uusille ajoneuvoille direktiivin 70/156/ETY säännösten mukaisesti annetut vaatimustenmukaisuustodistukset eivät enää ole päteviä kyseisen direktiivin 7 artiklan 1 kohdan merkityksessä

kiellettävä ajoneuvojen myynti, rekisteröinti ja käyttöönotto

epäsuoran näkemän tarjoavaan laitteeseen liittyvillä perusteilla, jos ajoneuvot eivät ole tämän direktiivin vaatimusten mukaisia.

5.   Tämän direktiivin vaatimuksia, jotka koskevat epäsuoran näkemän tarjoavaa laitetta osana, sovelletaan direktiivin 70/156/ETY 7 artiklan 2 kohdan merkityksessä (...) (10) alkaen M1- ja N1-luokan ajoneuvojen osalta ja (...) (11) alkaen kaikkien muiden luokkien ajoneuvojen osalta.

6.   Sen estämättä, mitä 2 ja 5 kohdassa säädetään, jäsenvaltioiden on edelleen myönnettävä EYtyyppihyväksyntöjä sellaisille osille tai erillisille teknisille yksiköille, jotka on tarkoitettu käytettäviksi varaosatarkoituksiin ennen (...) (11) direktiivin 71/127/ETY mukaisesti hyväksytyissä ajoneuvotyypeissä, sekä sallittava kyseisten osien tai yksiköiden myynti ja käyttöönotto ja soveltuvin osin sallittava tällaisten hyväksyntöjen jatkaminen.

7.   Sen estämättä, mitä 3 kohdassa säädetään, jäsenvaltiot voivat jatkaa kansallisten tyyppihyväksyntöjen myöntämistä direktiivin 2001/85/EY (12) liitteessä I olevassa 2.1.1.1 kohdassa määritellyille M2- ja M3-luokan alaluokan I uusille nivelajoneuvotyypeille, jotka muodostuvat vähintään kolmesta nivelletystä jäykästä osasta ja jotka eivät ole tämän direktiivin säännösten mukaisia, edellyttäen että noudatetaan tämän direktiivin liitteessä III olevassa 5 kohdassa tarkoitettuja kuljettajan näkökenttää koskevia vaatimuksia.

8.     Tämän direktiivin säännöksillä pyritään myös takaamaan suojelun korkea taso alaa koskevan lainsäädännön kansainvälisen yhdenmukaistamisen yhteydessä. Siksi komissio esittää mahdollisimman pian tämän direktiivin hyväksymisen jälkeen YK:n Euroopan talouskomissiolle ehdotuksen talouskomission säännön N:o 46 yhteensovittamiseksi tämän direktiivin säännösten kanssa.

3 artikla

Komissio toteuttaa (...) (10) mennessä yksityiskohtaisen tutkimuksen, jolla selvitetään, parantavatko tämän direktiivin mukaiset muutokset liikenneturvallisuutta, erityisesti jalankulkijoiden, pyöräilijöiden ja muiden riskialttiiden tienkäyttäjien osalta. Tutkimuksen tulosten pohjalta komissio ehdottaa tarvittaessa uusia lainsäädäntötoimia epäsuoran näkemän edelleen parantamiseksi.

4 artikla

Muutetaan direktiivi 70/156/ETY seuraavasti:

1)

Korvataan liitteessä I oleva 9.9 kohta seuraavasti:

Image

Image

2)

Korvataan liitteessä III oleva 9.9 kohta seuraavasti:

Image

3)

Muutetaan liitettä IV seuraavasti:

Korvataan I osassa olevan taulukon 8 kohta seuraavalla:

”Kohde

Direktiivin numero

EY:n virallisen lehden viite

A Sovellettavuus

 

 

 

M1

M2

M3

N1

N2

N3

O1

O2

O3

O4

...

8.

Epäsuoran näkemän tarjoavat laitteet

.../.../EY

L ..., .../.../...

X

X

X

X

X

X”

 

 

 

 

Korvataan I osan 8 kohdassa sana ”taustapeilit” sanoilla ”epäsuoran näkemän tarjoavat laitteet”.

Korvataan II osan 8 kohdassa sana ”taustapeilit” sanoilla ”epäsuoran näkemän tarjoavat laitteet”.

4)

Korvataan liitteen XI lisäyksissä 1 ja 2 olevassa 8 kohdassa sana ”taustapeilit” sanoilla ”epäsuoran näkemän tarjoavat laitteet”.

5 artikla

1.   Jäsenvaltioiden on saatettava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan viimeistään ... (13). Niiden on ilmoitettava tästä komissiolle viipymättä.

Näissä jäsenvaltioiden antamissa säädöksissä on viitattava tähän direktiiviin tai niihin on liitettävä tällainen viittaus, kun ne virallisesti julkaistaan. Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, miten viittaukset tehdään.

2.   Jäsenvaltioiden on toimitettava tässä direktiivissä tarkoitetuista kysymyksistä antamansa kansalliset säännökset kirjallisina komissiolle.

6 artikla

Kumotaan direktiivi 71/127/ETY ... (14) alkaen.

Viittauksia kumottuun direktiiviin pidetään viittauksina tähän direktiiviin liitteessä IV olevan vastaavuustaulukon mukaisesti.

7 artikla

Tämä direktiivi tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

8 artikla

Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty ...ssa/ssä ... päivänä ...kuuta ...

Euroopan parlamentin puolesta

Puhemies

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja


(1)  EYVL C 126 E, 28.5.2002, s. 225.

(2)  EYVL C 149, 21.6.2002, s. 5.

(3)  Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu9. huhtikuuta 2002(EUVL C 127 E, 29.5.2003, s. 88), neuvoston yhteinen kanta, vahvistettu 8. huhtikuuta 2003 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä) ja Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 1. heinäkuuta 2003.

(4)  EYVL L 68, 22.3.1971, s. 1. Direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna vuoden 1994 liittymisasiakirjalla.

(5)  EYVL L 42, 23.2.1970, s. 1. Direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 807/2003 (EUVL L 122, 16.5.2003, s. 36).

(6)  12 kuukautta tämän direktiivin voimaantulopäivästä.

(7)  24 kuukautta tämän direktiivin voimaantulopäivästä.

(8)  72 kuukautta tämän direktiivin voimaantulopäivästä.

(9)  36 kuukautta tämän direktiivin voimaantulopäivästä.

(10)  72 kuukautta tämän direktiivin voimaantulopäivästä.

(11)  36 kuukautta tämän direktiivin voimaantulopäivästä.

(12)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2001/85/EY, annettu 20 päivänä marraskuuta 2001, matkustajien kuljetuksessa käytettäviä, kuljettajan istuimen lisäksi enemmän kuin kahdeksan istuinta käsittäviä ajoneuvoja koskevista erityissäännöksistä sekä direktiivien 70/156/ETY ja 97/27/EY muuttamisesta (EYVL L 42, 13.2.2002, s. 1).

(13)  12 kuukautta tämän direktiivin voimaantulopäivästä.

(14)  72 kuukautta tämän direktiivin voimaantulopäivästä.

LIITE

LUETTELO LIITTEISTÄ

Liite I

Määritelmät ja hallinnolliset määräykset EY-tyyppihyväksyntää varten

Lisäys 1

Epäsuoran näkemän tarjoavan laitteen EY-tyyppihyväksyntää koskeva ilmoituslomake

Lisäys 2

Osan EY-tyyppihyväksyntätodistuksen malli epäsuoran näkemän tarjoavaa laitetta varten

Lisäys 3

Ajoneuvon EY-tyyppihyväksyntää koskeva ilmoituslomake

Lisäys 4

Ajoneuvon EY-tyyppihyväksyntätodistuksen malli epäsuoran näkemän tarjoavan laitteen asentamisen osalta

Lisäys 5

Osan EY-tyyppihyväksyntämerkki

Lisäys 6

Menettely H-pisteen määrittämiseksi ja R- ja H-pisteiden suhteellisen sijainnin vahvistamiseksi

Liite II

Epäsuoran näkemän tarjoaville laitteille myönnettävä osaa koskeva EY-tyyppihyväksyntä - vaadittavat rakennevaatimukset ja testit

Lisäys 1

Menettely peilin heijastavan pinnan kaarevuussäteen ’r’ määrittämiseksi

Lisäys 2

Testausmenetelmä heijastuskyvyn määrittelemiseksi

Liite III

Vaatimukset, jotka koskevat peilien ja muiden epäsuoran näkemän tarjoavien laitteiden asentamista ajoneuvoihin

Lisäys

Havaintoetäisyyden laskeminen

Liite IV

6 artiklassa tarkoitettu vastaavuustaulukko

LIITE I

MÄÄRITELMÄT JA HALLINNOLLISET MÄÄRÄYKSET EY-TYYPPIHYVÄKSYNTÄÄ VARTEN

1.   MÄÄRITELMÄT

1.1.

”Epäsuoran näkemän tarjoavilla laitteilla” tarkoitetaan laitteita, joilla voidaan tarkkailla ajoneuvon viereistä liikennealuetta, joka ei ole suoraan nähtävissä. Ne voivat olla tavanomaisia peilejä, kamera-näyttölaitteita tai muita laitteita, jotka tarjoavat kuljettajalle tietoa epäsuorasta näkökentästä.

1.1.1.

”Peilillä” tarkoitetaan laitetta, joka on tarkoitettu takaamaan selvä näkyvyys ajoneuvon taakse, sivulle tai eteen liitteessä III olevassa 5 kohdassa määriteltyjen näkökenttien alueella. Peileillä ei tarkoiteta sellaisia laitteita kuin periskooppeja.

1.1.1.1.

”Sisäpuolisella peilillä” tarkoitetaan 1.1 kohdassa määriteltyä laitetta, joka voidaan asentaa ajoneuvon matkustamoon.

1.1.1.2.

”Ulkopuolisella peilillä” tarkoitetaan 1.1 kohdassa määriteltyä laitetta, joka voidaan asentaa ajoneuvon ulkopintaan.

1.1.1.3.

”Valvontapeilillä” tarkoitetaan muuta kuin 1.1.1 kohdassa määriteltyä peiliä, joka voidaan asentaa ajoneuvon sisä- tai ulkopuolelle ja joka tarjoaa liitteessä III olevassa 5 kohdassa määritellyistä näkökentistä poikkeavan näkökentän.

1.1.1.4.

”r:llä” tarkoitetaan peilin heijastavan pinnan kaarevuussäteiden keskiarvoa mitattuna liitteen II lisäyksessä 1 olevassa 2 kohdassa määriteltyä menetelmää noudattaen.

1.1.1.5.

”Pääkaarevuussäteillä heijastavan pinnan yhdessä pisteessä (ri)” tarkoitetaan liitteen II lisäyksessä 1 määritellyn laitteen avulla saatavia arvoja, jotka mitataan liitteessä II olevassa 2.2.1 kohdassa määritellyn janan b kanssa samansuuntaisella peilin keskustan lävistävän heijastavan pinnan kaarella sekä tämän janan kanssa kohtisuorassa olevalla kaarella.

1.1.1.6.

”Kaarevuussäteellä heijastavan pinnan yhdessä pisteessä (rp)” tarkoitetaan pääkaarevuussäteiden ri ja r'i aritmeettista keskiarvoa, joka on:

Formula

1.1.1.7.

”Pallopinnalla” tarkoitetaan pintaa, jossa säde kaikkiin suuntiin on vakio ja samansuuruinen.

1.1.1.8.

”Ei-pallomaisella (asfäärisellä) pinnalla” tarkoitetaan pintaa, jolla on vain yhdellä tasolla vakiomittainen säde.

1.1.1.9.

”Ei-pallomaisella peilillä” tarkoitetaan peiliä, joka koostuu sekä pallomaisesta että ei-pallomaisesta osasta ja jossa heijastavaan pintaan on merkittävä siirtyminen pallomaisesta ei-pallomaiseen osaan. Peilin pääakselin kaarevuus määritellään x/y-koordinaattijärjestelmässä, jonka määrittelee pallomainen ensisijainen kalotti, jossa:

Formula

R

:

nimellinen säde pallomaisessa osassa

k

:

kaarevuuden muutoksen vakio

a

:

pallomaisen ensisijaisen kalotin pallomaisen koon vakio

1.1.1.10.

”Heijastavan pinnan keskipisteellä” tarkoitetaan heijastavan pinnan näkyvän osan keskipistettä.

1.1.1.11.

”Peilin olennaisten osien kaarevuussäteellä” tarkoitetaan sen ympyrän kaaren sädettä ”c”, joka tarkimmin jäljittelee kyseisen osan kaarevaa muotoa.

1.1.1.12.

”Kuljettajan näköpisteillä” tarkoitetaan kahta, 65 millimetrin päässä toisistaan olevaa pistettä, jotka ovat 635 millimetrin korkeudella kuljettajan istuimen R-pisteestä, niin kuin se määritellään tämän liitteen lisäyksessä 6. Nämä kaksi pistettä yhdistävä suora viiva on kohtisuorassa ajoneuvon pystysuoraa pitkittäiskeskitasoa vasten. Kaksi näköpistettä yhdistävän janan keskiväli on pituusakselin suuntaisella pystytasolla, jonka on kuljettava ajoneuvon valmistajan kuljettajalle suunnitteleman istuma-asennon keskeltä.

1.1.1.13.

”Laajalla kaksisilmäisellä näkökentällä” tarkoitetaan kokonaisnäkökenttää, joka saadaan asettamalla päällekkäin vasemman ja oikean silmän näkökentät (ks. kuvio 1 alla).

Image

1.1.1.14.

”Peililuokalla” tarkoitetaan kaikkia niitä laitteita, joilla on yksi tai useampi yhteinen ominaisuus tai toiminto. Peilit luokitellaan seuraavasti:

Luokka I: ”Sisäpuolinen taustapeili”, antaa liitteessä III olevassa 5.1 kohdassa määritellyn näkökentän.

Luokat II ja III: ”Ulkopuolinen päätaustapeili”, antaa liitteessä III olevassa 5.2 ja 5.3 kohdassa määritellyn näkökentän.

Luokka IV: ”Ulkopuolinen laajakulmapeili”, antaa liitteessä III olevassa 5.4 kohdassa määritellyn näkökentän.

Luokka V: ”Ulkopuolinen lähietäisyystaustapeili”, antaa liitteessä III olevassa 5.5 kohdassa määritellyn näkökentän.

Luokka VI: ”Etupeili”, antaa liitteessä III olevassa 5.6 kohdassa määritellyn näkökentän.

1.1.2.

”Epäsuoran näkemän tarjoavalla kamera-näyttölaitteella” tarkoitetaan 1.1 kohdassa määriteltyä laitetta, jossa näkökenttä saadaan aikaan 1.1.2.1 ja 1.1.2.2 kohdassa määritellyllä kameran ja näytön yhdistelmällä.

1.1.2.1.

”Kameralla” tarkoitetaan laitetta, jolla saadaan linssin avulla kuva ulkomaailmasta valoherkkään ilmaisimeen, joka muuntaa tämän kuvan videosignaaliksi.

1.1.2.2.

”Näytöllä” tarkoitetaan laitetta, jolla videosignaali muunnetaan näkyviksi kuviksi.

1.1.2.3.

”Havaitsemisella” tarkoitetaan kykyä erottaa kohde sen taustasta ja/tai ympäristöstä tietyltä etäisyydeltä.

1.1.2.4.

”Valoisuuskontrastilla” tarkoitetaan kohteen ja sen välittömän taustan ja/tai ympäristön välistä kirkkauseroa, jonka avulla kohde voidaan erottaa taustastaan ja/tai ympäristöstään.

1.1.2.5.

”Erottelukyvyllä” tarkoitetaan pienintä havaintojärjestelmän erottamaa eli laajemmasta kokonaisuudesta erilliseksi havaitsemaa yksityiskohtaa. Silmän erottelukykyä kuvataan ”näkötarkkuutena”.

1.1.2.6.

”Merkittävällä kohteella” tarkoitetaan pyöreää kohdetta, jonka halkaisija D0 = 0,8 m (1).

1.1.2.7.

”Merkittävällä havainnolla” tarkoitetaan havaintotasoa, johon ihmisen silmä yleensä yltää eri olosuhteissa. Liikenneoloissa merkittävän havainnon raja-arvo on näkökulman 8 kaariminuuttia.

1.1.2.8.

”Näkökentällä” tarkoitetaan kolmiulotteisen tilan osaa, jossa merkittävää kohdetta voidaan tarkkailla ja se voidaan ilmaista epäsuoran näkemän tarjoavalla laitteella. Tämä perustuu laitteen tarjoamaan näkymään maanpinnan tasolla, ja sitä voidaan mahdollisesti rajoittaa laitteessa sovellettavan suurimman havaintoetäisyyden perusteella.

1.1.2.9.

”Havaintoetäisyydellä” tarkoitetaan maanpinnan tasolla mitattua etäisyyttä katselun vertailupisteestä äärimmäiseen pisteeseen, josta merkittävä kohde voidaan vielä juuri havaita (merkittävän havainnon raja-arvo juuri saavutetaan).

1.1.2.10.

”Merkittävällä näkökentällä” tarkoitetaan aluetta, jolla epäsuoran näkemän tarjoavan laitteen on havaittava merkittävä kohde ja jota määrittää kulma sekä yksi tai useampi havaintoetäisyys.

1.1.2.11.

”Katselun vertailupisteellä” tarkoitetaan pistettä, joka yhdistyy ajoneuvoon, johon vaadittu näkökenttä liittyy. Tämän pisteen määrittää maanpinnan tasossa kuljettajan näköpisteiden kautta kulkevan pystysuoran tason sekä ajoneuvon pitkittäisen keskitason suuntaisesti 20 cm ajoneuvon ulkopuolella kulkevan tason leikkauksen projektio.

1.1.2.12.

”Spektrin näkyvällä osalla” tarkoitetaan valoa, jonka aallonpituus on ihmissilmän havaintoalueella eli 380–780 nm.

1.1.3.

”Muilla epäsuoran näkemän tarjoavilla laitteilla” tarkoitetaan 1.1 kohdassa määriteltyjä laitteita, joissa näkökenttää ei saada aikaan peilillä tai epäsuoran näkemän tarjoavalla kamera-näyttölaitteella.

1.1.4.

”Epäsuoran näkemän tarjoavan laitteen tyypillä” tarkoitetaan laitteita, jotka eivät eroa toisistaan seuraavien olennaisten ominaisuuksien osalta:

laitteen suunnittelu, mukaan lukien tarvittaessa kiinnitys koriin

kun kyseessä ovat peilit: luokka, muoto ja peilin heijastavan pinnan mitat ja kaarevuussäde

kun kyseessä ovat kamera-näyttölaitteet: havaintoetäisyys ja näkökenttä.

1.2.

M1-, M2-, M3-, N1-, N2- ja N3-luokan ajoneuvoilla' tarkoitetaan direktiivin 70/156/ETY liitteessä II olevassa A osassa määriteltyjä ajoneuvoja.

1.2.1

Ajoneuvotyypillä epäsuoran näkemän osalta' tarkoitetaan moottoriajoneuvoja, joiden seuraavat perusominaisuudet ovat samanlaiset:

1.2.1.1.

Epäsuoran näkemän tarjoavan laitteen tyyppi

1.2.1.2.

Näkökenttää rajoittavat korin osat

1.2.1.3.

R-pisteen koordinaatit

1.2.1.4.

Pakollisten ja vapaaehtoisten (jos asennettu) epäsuoran näkemän tarjoavien laitteiden määräpaikat ja tyyppihyväksyntämerkinnät.

2.   OSAN EY-TYYPPIHYVÄKSYNNÄN HAKEMINEN EPÄSUORAN NÄKEMÄN TARJOAVAN LAITTEEN OSALTA

2.1.

Valmistajan on haettava osan EY-tyyppihyväksyntää epäsuoran näkemän tarjoavan laitteen tyypin osalta.

2.2.

Ilmoituslomakkeen malli on tämän liitteen lisäyksessä 1.

2.3.

Jokaisen epäsuoran näkemän tarjoavan laitteen tyypin hakemukseen on liitettävä:

2.3.1.

Peilien osalta neljä näytettä: kolme testejä varten ja yksi laboratorion säilytettäväksi myöhemmin mahdollisesti tarvittavia testejä varten. Laboratorio voi pyytää lisänäytekappaleita.

2.3.2.

Muiden epäsuoran näkemän tarjoavien laitteiden osalta: yksi näyte kaikista osista.

3.   MERKINNÄT

Osan EY-tyyppihyväksyntää varten toimitetuissa peilien tai epäsuoran näkemän tarjoavien muiden laitteiden kuin peilien tyyppien näytekappaleissa on oltava selvästi luettavalla ja pysyvällä tavalla hakijan tavaramerkki tai kaupallinen merkki ja niissä on oltava riittävä tila osan EY-tyyppihyväksyntämerkille; tämän tilan on käytävä ilmi tämän liitteen lisäyksessä 1 olevassa 1.2.1.2 kohdassa tarkoitetuista piirustuksista.

4.   AJONEUVON EY-TYYPPIHYVÄKSYNNÄN HAKEMINEN EPÄSUORAN NÄKEMÄN TARJOAVAN LAITTEEN ASENTAMISEN OSALTA

4.1.

Valmistajan on haettava ajoneuvon EY-tyyppihyväksyntää epäsuoran näkemän tarjoavan laitteen osalta.

4.2.

Ilmoituslomakkeen malli on tämän liitteen lisäyksessä 3.

4.3.

Jokaisen ajoneuvotyypin hakemukseen on liitettävä:

4.3.1.

Tyyppiä edustava ajoneuvo siten, että kyseinen ajoneuvo määritetään tarvittaessa testien suorittamisesta vastaavan tutkimuslaitoksen kanssa tehtävällä sopimuksella.

5.   OSAN EY-TYYPPIHYVÄKSYNTÄ

5.1.

Kun asiaankuuluvat vaatimukset ovat täyttyneet, myönnetään osan EY-tyyppihyväksyntä ja annetaan direktiivin 70/156/ETY liitteen VII mukainen osan tyyppihyväksyntänumero peilien ja epäsuoran näkemän tarjoavien muiden laitteiden kuin peilien osalta.

5.2.

Tätä numeroa ei saa antaa muille epäsuoran näkemän tarjoavien laitteiden tyypeille.

5.3.

EY-tyyppihyväksyntätodistuksen malli on tämän liitteen lisäyksessä 2.

6.   MERKINTÄ

Jokaisessa epäsuoran näkemän tarjoavassa laitteessa, joka vastaa sitä tyyppiä, jolle on tämän direktiivin mukaisesti annettu osan tyyppihyväksyntä, on oltava osan EY-tyyppihyväksyntämerkki sellaisena kuin se on määritelty lisäyksessä 5.

7.   AJONEUVON EY-TYYPPIHYVÄKSYNTÄ

7.1.

Kun asiaankuuluvat vaatimukset ovat täyttyneet, ajoneuvotyypille myönnetään ajoneuvon EY-tyyppihyväksyntä.

7.2.

EY-tyyppihyväksyntätodistuksen malli on tämän liitteen lisäyksessä 4.

7.3.

Kullekin ajoneuvotyypille annetaan direktiivin 70/156/ETY liitteen VII mukainen tyyppihyväksyntänumero. Sama jäsenvaltio ei saa antaa samaa numeroa toiselle ajoneuvotyypille.

8.   TYYPIN JA HYVÄKSYNTÖJEN MUUTOKSET

8.1.

Jos tämän direktiivin mukaisesti hyväksyttyyn ajoneuvotyyppiin tai epäsuoran näkemän tarjoavan laitteen tyyppiin tehdään tyypin muutoksia, sovelletaan direktiivin 70/156/ETY 5 artiklan säännöksiä.

9.   TUOTANNON VAATIMUSTENMUKAISUUS (AJONEUVOT JA OSAT)

9.1.

Tuotannon vaatimustenmukaisuuden varmistamiseksi on toteutettava direktiivin 70/156/ETY 10 artiklan säännösten mukaiset toimenpiteet.


(1)  Epäsuoran näkemän tarjoavan järjestelmän on määrä havaita merkittävät tielläliikkujat. Tielläliikkujan merkittävyyden määrää hänen asemansa ja (potentiaalinen) nopeutensa. Suunnilleen suhteessa jalankulkijan, pyöräilijän tai mopoilijan nopeuteen myös tielläliikkujan mittasuhteet kasvavat. Havaitsemisen kannalta mopoilija (D = 0,8) 40 m:n etäisyydellä vastaisi jalankulkijaa (D = 0,5) 25 m:n etäisyydellä. Kun otetaan huomioon nopeudet, mopoilija valittaisiin havaintokoon kriteeriksi, ja tämän vuoksi 0,8 m:n kokoista kohdetta käytetään havaintokyvyn määritykseen.

Lisäys 1

Image

Image

Lisäys 2

Osan EY-tyyppihyväksyntätodistuksen malli epäsuoran näkemän tarjoavaa laitetta varten

Image

Image

Lisäys 3

Image

Image

Lisäys 4

Riittävän yksityiskohtaiset piirustukset sekä asennusohjeet: ...

Image

Image

Lisäys 5

Osan EY-tyyppihyväksyntämerkki

1.   YLEISTÄ

1.1.

Osan EY-tyyppihyväksyntämerkki muodostuu suorakulmiosta, joka ympäröi pientä ”e”-kirjainta ja sen jäljessä olevaa osan tyyppihyväksynnän antaneen jäsenvaltion tunnusnumeroa (1 Saksa, 2 Ranska, 3 Italia, 4 Alankomaat, 5 Ruotsi, 6 Belgia, 9 Espanja, 11 Yhdistynyt kuningaskunta, 12 Itävalta, 13 Luxemburg, 17 Suomi, 18 Tanska, 21 Portugali, 23 Kreikka ja 24 Irlanti). Suorakulmion läheisyydessä on oltava myös osan EY-tyyppihyväksyntänumero. Kyseinen numero koostuu tyypille täytetyssä todistuksessa (ks. lisäys 3) olevasta osan tyyppihyväksyntänumerosta, jota edeltävät kaksi numeroa ilmoittavat tämän direktiivin viimeisimmän muutoksen järjestysnumeron osan EY-tyyppihyväksynnän antamispäivänä. Muutoksen järjestysnumero ja todistuksesta ilmenevä tyyppihyväksyntänumero on erotettava tähdellä. Tässä direktiivissä järjestysnumero on 03.

1.2.

Osan EY-tyyppihyväksyntämerkissä on oltava lisäksi tunnus I, II, III, IV, V tai VI, joka osoittaa mihin luokkaan peilityyppi kuluu, tai tunnus S, jos kyseessä on muu epäsuoran näkemän tarjoava laite kuin peili. Tämä lisätunnus on sijoitettava sopivaan paikkaan ”e”-kirjaimen sisältävän suorakulmion läheisyyteen.

1.3.

Osan EY-tyyppihyväksyntämerkki sekä lisätunnus on merkittävä pysyvällä tavalla peilin tai muun epäsuoran näkemän tarjoavan laitteen kuin peilin kiinteään osaan siten, että se on selvästi luettavissa myös sen jälkeen, kun peili tai muu epäsuoran näkemän tarjoava laite on asennettu ajoneuvoon.

2.   ESIMERKKEJÄ OSAN EY-TYYPPIHYVÄKSYNTÄMERKISTÄ

2.1.

Viisi esimerkkiä osan EY-tyyppihyväksyntämerkistä ja lisätunnuksesta.

Esimerkkejä osan EY-tyyppihyväksyntämerkistä ja lisätunnuksesta

Esimerkki 1

Image

Edellä olevalla osan EY-tyyppihyväksyntämerkillä varustettu peili on luokan I peili (sisäpuolinen taustapeili), joka on hyväksytty Ranskassa (e2) numerolla 03*3500.

Esimerkki 2

Image

Edellä olevalla osan EY-tyyppihyväksyntämerkillä varustettu peili on luokan II peili (ulkopuolinen taustapeili), joka on hyväksytty Alankomaissa (e4) numerolla 03*1870.

Esimerkki 3

Image

Edellä olevalla osan EY-tyyppihyväksyntämerkillä varustettu peili on luokan V peili (lähietäisyyspeili), joka on hyväksytty Kreikassa (e23) numerolla 03*3901.

Esimerkki 4

Image

a>= 6 mm

Edellä olevalla osan EY-tyyppihyväksyntämerkillä varustettu peili on luokan IV peili (ulkopuolinen taustapeili - laajakulma), joka on hyväksytty Italiassa (e3) numerolla 03*1248.

Esimerkki 5

Image

Selitys:

Edellä olevalla osan EY-tyyppihyväksyntämerkillä varustettu epäsuoran näkemän tarjoava laite on muu epäsuoran näkemän tarjoava laite kuin peili (S), joka on hyväksytty Alankomaissa (e4) numerolla 03*3002.

Lisäys 6

Menettely H-pisteen määrittämiseksi ja R- ja H-pisteiden suhteellisen sijainnin vahvistamiseksi

Sovelletaan direktiivin 77/649/ETY (1) liitteen III määräyksiä soveltuvin osin.


(1)  Neuvoston direktiivi 77/649/ETY, annettu 27 päivänä syyskuuta 1977, moottoriajoneuvojen kuljettajien näkökenttää koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä (EYVL L 267, 19.10.1977, s. 1). Direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission direktiivillä 90/630/ETY (EYVL L 341, 6.12.1990, s. 20).

LIITE II

EPÄSUORAN NÄKEMÄN TARJOAVILLE LAITTEILLE MYÖNNETTÄVÄ OSAA KOSKEVA EY-TYYPPIHYVÄKSYNTÄ – VAADITTAVAT RAKENNEVAATIMUKSET JA TESTIT

A   PEILIT

1.   YLEISET VAATIMUKSET

1.1.

Kaikkien peilien on oltava säädettäviä.

1.2.

Heijastavan pinnan reuna on suljettava suojaavaan kuoreen (koteloon tms.), jonka ympäryksen arvon ’c’ on oltava vähintään 2,5 mm kaikilta kohdin ja kaikkiin suuntiin. Jos heijastava pinta ulottuu suojaavan kotelon ulkopuolelle, ulkonevan osan reunan kaarevuussäteen ’c’ on oltava vähintään 2,5 mm ja heijastavan pinnan on palattava suojaavaan koteloon, kun 50 N:n voima kohdistuu suojaavaan koteloon nähden suurimpaan ulkonemaan vaakatasossa ajoneuvon pitkittäisen keskitason suuntaisesti.

1.3.

Kun peili asennetaan tasaiselle pinnalle, kaikilla osilla – mukaan lukien ne osat, jotka jäävät kiinni kannakkeeseen 4.2 kohdassa tarkoitetun testin jälkeen – jotka ovat mahdollisessa staattisessa kosketuksessa halkaisijaltaan 165 mm palloon, kun kyse on sisäpuolisesta peilistä, ja halkaisijaltaan 100 mm palloon, kun kyse on ulkopuolisesta peilistä, on oltava vähintään 2,5 mm:n kaarevuussäde ’c’.

1.3.1.

1.3 kohdassa vahvistetut vaatimukset eivät koske kiinnitysreikien tai -syvennysten reunoja, kun kyseisen kiinnitysreiän tai -syvennyksen halkaisija tai suurin lävistäjä on pienempi kuin 12 mm, jos ne on pyöristetty.

1.4.

Peilien kiinnitys ajoneuvoon on suunniteltava siten, että säteeltään 70 mm oleva sylinteri, jonka akseli tai yksi akseleista toimii kierto- tai pyörintäakselina varmistaen peilin taipumisen iskun suuntaan, kulkee läpi ainakin jostain osasta sitä pintaa, johon laite on kiinnitetty.

1.5.

1.2 ja 1.3 kohdassa tarkoitettuihin ulkopuolisten peilien osiin, jotka on valmistettu kovuudeltaan korkeintaan 60 Shore A -astetta olevasta materiaalista, ei tätä koskevia säännöksiä kuitenkaan sovelleta.

1.6.

Kun sisäpuolisten peilien osien kovuus on alle 50 Shore A -astetta ja ne on asennettu jäykkään kannakkeeseen, 1.2 ja 1.3 kohdan vaatimuksia sovelletaan vain kannakkeeseen.

2.   MITAT

2.1.

Sisäpuoliset taustapeilit (luokka I)

Heijastavan pinnan mittojen on oltava sellaiset, että muodostuvan alueen sisään voidaan piirtää suorakulmio, jonka yksi sivu on pituudeltaan 40 mm ja toinen ”a” mm, joka lasketaan:

Formula

jossa r on kaarevuussäde.

2.2.

Ulkopuoliset päätaustapeilit (luokat II ja III)

2.2.1.

Heijastavan pinnan mittojen on oltava sellaiset, että muodostuvan alueen sisään voidaan piirtää

suorakulmio, joka on 40 mm korkea ja jonka kannan pituus on a mm

suorakulmion korkeuden kanssa yhdensuuntainen jana, jonka pituus on b mm.

2.2.2.

A:n ja b:n pienimmät arvot saadaan alla olevasta taulukosta:

Taustapeilin luokka

a

[mm]

b

[mm]

II

Formula

200

III

Formula

70

2.3.

Ulkopuoliset ”laajakulmapeilit” (luokka IV)

Heijastavan pinnan ääriviivojen geometristen muotojen on oltava yksinkertaiset ja heijastuspinnan mittojen sellaiset, että ne antavat tarvittaessa yhdessä luokkaan II kuuluvien ulkopuolisten peilien kanssa liitteessä III olevassa 5.4 kohdassa määritellyn näkökentän.

2.4.

Ulkopuoliset ”lähietäisyyspeilit” (luokka V)

Heijastuspinnan ääriviivojen geometristen muotojen on oltava yksinkertaiset ja heijastuspinnan mitoiltaan sellainen, että peili antaa liitteessä III olevassa 5.5 kohdassa määritellyn näkökentän.

2.5.

Etupeilit (luokka VI)

Heijastuspinnan ääriviivojen geometristen muotojen on oltava yksinkertaiset ja heijastuspinnan mitoiltaan sellainen, että peili antaa liitteessä III olevassa 5.6 kohdassa määritellyn näkökentän.

3.   HEIJASTAVA PINTA JA HEIJASTUSKERROIN

3.1.

Peilin heijastavan pinnan on oltava joko tasainen tai pallomaisesti kupera. Ulkopuoliset peilit voidaan lisäksi varustaa ei-pallomaisella osalla, jos päätaustapeili täyttää epäsuoraa näkökenttää koskevat vaatimukset.

3.2.

Peilien kaarevuussäteiden väliset erot

3.2.1.

ri:n tai r'i:n ja rp:n välinen ero ei missään vertailupisteessä saa olla yli 0,15 r.

3.2.2.

Yhdenkään kaarevuussäteen (rp1, rp2, ja rp3) ja r:n välinen ero ei saa olla yli 0,15 r.

3.2.3.

Kun r on vähintään 3 000 mm, arvo 0,15 r, johon viitataan 3.2.1 ja 3.2.2 kohdassa, korvataan arvolla 0,25 r.

3.3.

Peilien ei-pallomaisia osia koskevat vaatimukset

3.3.1.

Ei-pallomaisten peilien on oltava kooltaan ja muodoltaan riittäviä hyödyllisen tiedon välittämiseksi kuljettajalle. Tämä edellyttää yleensä vähintään 30 mm leveyttä joltakin kohdalta.

3.3.2.

Ei-pallomaisen osan kaarevuussäteen ri on oltava vähintään 150 mm.

3.4.

Pallomaisen peilin ’r’:n arvon on oltava vähintään:

3.4.1.

1 200 mm sisäpuolisten taustapeilien osalta (luokka I)

3.4.2.

1 200 mm luokkaan II ja III kuuluvien ulkopuolisten päätaustapeilien osalta

3.4.3.

300 mm ulkopuolisten ”laajakulmapeilien” (luokka IV) ja ulkopuolisten ”lähietäisyyspeilien” (luokka V) osalta

3.4.4.

200 mm etupeilien (luokka VI) osalta.

3.5.

Tämän liitteen lisäyksessä 1 tarkoitetun normaalin heijastuskertoimen on oltava vähintään 40 %.

Jos heijastavan pinnan heijastustasoa voidaan muuttaa, ”päiväasennossa” on kyettävä tunnistamaan tieliikenteessä käytettävien merkkien ja valojen värit. Normaalin heijastuskertoimen on oltava ”yöasennossa” vähintään 4 %.

3.6.

Heijastavan pinnan on säilytettävä 3.5 kohdassa tarkoitetut ominaisuudet, vaikka se joutuisi tavanomaisessa käytössä pitkäaikaisestikin vaikeisiin sääolosuhteisiin.

4.   TESTIT

4.1.

Peilit on testattava 4.2 kohdassa kuvatulla tavalla.

4.1.1.

Ulkopuolisia peilejä ei tarvitse testata 4.2 kohdassa tarkoitetulla tavalla, jos yksikään niiden osista ei säätöasennosta riippumatta ole alle 2 m:n korkeudella maanpinnasta, kun ajoneuvoon kohdistuva kuorma vastaa sen suurinta teknisesti sallittua kokonaismassaa.

Tätä poikkeusta sovelletaan myös niihin peilien kiinnikkeisiin (kiinnityslevyt, varret, kääntönivelet jne.), jotka ovat alle 2 metrin korkeudella maanpinnasta eivätkä ulotu ajoneuvon kokonaisleveyden yli, kun kokonaisleveys mitataan poikittaistasosta, poikittaistason kulkiessa peilin alimmaisten kiinnikkeiden läpi tai mistä tahansa edellä mainitun tason etupuolella olevasta pisteestä, jos ajoneuvo on siinä kohdassa leveämpi kuin kiinnikkeiden kohdalla.

Tällaisissa tapauksissa on annettava selostus siitä, että peili on asennettava kiinnikkeilleen ajoneuvoon edellä mainittujen määräysten mukaisille paikoille.

Tätä poikkeusta sovellettaessa varteen on merkittävä pysyvällä tavalla tunnus

Formula

ja siitä on oltava maininta tyyppihyväksyntätodistuksessa.

4.2.

Iskutesti

Tämän kohdan mukaista testiä ei tehdä ajoneuvon koriin liitetyille laitteille, jotka tarjoavat etuheijastusalueen, jonka kulma on enintään 45° suhteessa ajoneuvon pituusakselin suuntaiseen keskitasoon, tai laitteille, jotka ulkonevat enintään 100 mm mitattuna ajoneuvon ympäröivästä korirakenteesta direktiivin 74/483/ETY mukaisesti.

4.2.1.

Testilaitteiden kuvaus

4.2.1.1.

Testilaite koostuu heilurista, joka voi heilua kahden vaakatasossa suorassa kulmassa toisiinsa nähden olevan akselin ympäri, joista toinen on kohtisuorassa heilurin vapaata liikerataa vastaavaan tasoon nähden.

Heilurin päässä on halkaisijaltaan 165 mm (± 1 mm) oleva pallomainen iskuvasara, joka on päällystetty 5 mm paksuisella kumikerroksella. Kumikerroksen kovuus on 50 Shore A -astetta.

Lisäksi käytettävissä on oltava laite, jolla voidaan määrittää suurin kulma varren ollessa vapaatasolla.

Heilurin runkoon lujasti kiinnitetty tuki pitää kappaleen paikallaan 4.2.2.6 kohdassa eriteltyjen iskutestiä koskevien vaatimusten mukaisesti.

Kuviossa 2 esitetään testilaitteen mitat ja erityiset rakennevaatimukset: Kuvio 2

Image

4.2.1.2.

Heilurin iskukeskuksen on oltava sama kuin iskuvasaran pään pallomaisen osan keskus. Sen etäisyys ”l” pyörimisakselista vapaatasolla on 1 m ± 5 mm. Heilurin pelkistetty massa mo = 6,8 ± 0,05 kg. ’mo’:n suhde heilurin kokonaismassaan ’m’ ja heilurin painopisteen ja pyörimisakselin väliseen etäisyyteen ’d’ ilmaistaan yhtälöllä:

Formula

4.2.2.

Testin kuvaus

4.2.2.1.

Peili kiinnitetään kannakkeeseen, laitteen valmistajan tai tarvittaessa ajoneuvon valmistajan suosittelemalla tavalla.

4.2.2.2.

Peilin asentaminen paikoilleen testiä varten

4.2.2.2.1.

Peili on asennettava testilaitteeseen siten, että sen pysty- ja vaakasuorat akselit ovat samassa asennossa kuin silloin, kun peili on hakijan antamien asennusohjeiden mukaisesti ajoneuvoon asennettuna.

4.2.2.2.2.

Jos peili on säädettävissä jalustaan nähden, on testiasennon oltava sellainen, että nivelet toimivat mahdollisimman huonosti hakijan määrittelemän säätöalueen rajoissa.

4.2.2.2.3.

Jos peilin etäisyyttä jalustaan voidaan säätää, on jalustan ja peilin kuoren välinen etäisyys säädettävä mahdollisimman lyhyeksi.

4.2.2.2.4.

Jos peili liikkuu kuoressaan, on se säädettävä siten, että peilin se yläkulma, joka on kauimmaisena ajoneuvosta, on uloimmassa asennossaan kehykseen nähden.

4.2.2.3.

Lukuun ottamatta sisäpuolisten taustapeilien testiä 2 (ks. 4.2.2.6.1 kohta) on heilurin ollessa pystyasennossa iskuvasaran keskipisteen läpi kulkevien pysty- ja pitkittäistasojen kuljettava myös liitteessä I olevassa 1.1.1.10 kohdassa tarkoitetun heijastuspinnan keskipisteen läpi. Heilurin pituussuuntaisen liikkeen on oltava samansuuntainen ajoneuvon pituusakselin suuntaisen keskitason kanssa.

4.2.2.4.

Kun 4.2.2.1 ja 4.2.2.2 kohdan mukaisesti säädetyn peilin osat estävät heilurin paluun, iskupistettä on siirrettävä kohtisuoraan suuntaan kyseisten pyörimis- tai kiertymisakseleita vastaan.

Iskupistettä ei saa siirtää enempää kuin testin suorittamiseksi on tarpeen; siirtämistä on rajoitettava seuraavasti:

joko iskuvasaraa rajoittavan pallon on ainakin sivuttava 1.4 kohdassa tarkoitettua sylinteriä

tai iskuvasaran kosketuspisteen on oltava vähintään 10 mm heijastuspinnan reunojen sisäpuolella.

4.2.2.5.

Testissä iskuvasara päästetään irti 60° kulmasta pystysuoraan nähden niin, että se iskeytyy peiliin juuri sillä hetkellä, kun heiluri saavuttaa pystysuoran asennon.

4.2.2.6.

Isku kohdistetaan peileihin seuraavissa eri olosuhteissa:

4.2.2.6.1.

Sisäpeilit

Testi 1: Iskupisteiden on oltava 4.2.2.3 kohdan mukaisia. Heilurin pään on iskeydyttävä peilin heijastuspinnan puolelle.

Testi 2: Suojakuoren reunassa olevan iskupisteen on oltava sellainen, että isku muodostaa 45° kulman heijastuspinnan kanssa ja sijaitsee vaakasuorassa tasossa, joka kulkee heijastuspinnan keskipisteen kautta. Iskun on osuttava heijastuspinnan puolelle.

4.2.2.6.2.

Ulkopeilit

Testi 1: Iskupisteen on oltava 4.2.2.3 tai 4.2.2.4 kohdan mukainen. Heilurin pään on iskeydyttävä peilin heijastuspinnan puolelle.

Testi 2: Iskupisteen on oltava 4.2.2.3 tai 4.2.2.4 kohdan mukainen. Heilurin pään on iskeydyttävä peilin heijastuspinnan taakse.

Kun luokkaan II tai III kuuluva taustapeili on kiinnitetty samaan kiinnikkeeseen kuin luokkaan IV kuuluva taustapeili, edellä tarkoitettu testi on suoritettava alemmalle peilille. Testistä vastaava tutkimuslaitos saa kuitenkin toistaa toisen tai molemmat kyseisistä testeistä ylemmälle peilille, jos se sijaitsee alle 2 m korkeudella maanpinnasta.

5.   TESTITULOKSET

5.1.

4.2 kohdassa tarkoitetuissa testeissä heilurin on iskun jälkeen jatkettava heilahdusta siten, että pyörimisakselin ja iskukeskuksen yhdistävä suora linja muodostaa vähintään 20°:n kulman pystysuoraan nähden. Kulman mittaustarkkuuden on oltava ± 1°.

5.1.1.

Tätä vaatimusta ei kuitenkaan sovelleta tuulilasiin kiinnitettäviin peileihin, joihin testin jälkeen sovelletaan 5.2 kohdassa vahvistettuja vaatimuksia.

5.1.2.

Edellytettävä kulma pystysuoraan nähden on alennettu 20°:sta 10°:een kaikille luokkaan II ja IV kuuluville taustapeileille sekä niille luokkaan III kuuluville taustapeileille, jotka on asennettu samoihin kiinnikkeisiin kuin luokkaan IV kuuluvat peilit.

5.2.

Jos tuulilasiin kiinnitettävän peilin kiinnike katkeaa 4.2 kohdassa tarkoitetussa testissä, jäljelle jäävä ulkonema voi olla enintään 10 mm jalustasta ja muodon on lisäksi täytettävä 1.3 kohdassa vahvistetut vaatimukset.

5.3.

Heijastuspinta ei saa särkyä 4.2 kohdassa kuvattujen testien aikana. Heijastuspinta saa kuitenkin särkyä jonkin seuraavista edellytyksistä täyttyessä:

5.3.1.

lasinsirpaleet ovat edelleen kiinni joko kuoren takaosassa tai kuoreen lujasti kiinnitetyssä pinnassa; lasin osittainen irtaantuminen on sallittua, jos se ulottuu enintään 2,5 mm halkeaman jommallekummalle puolelle. Heijastavan pinnan iskukohdasta saa irrota pieniä siruja;

5.3.2.

heijastuspinta on valmistettu turvalasista.

B   MUUT EPÄSUORAN NÄKEMÄN TARJOAVAT LAITTEET KUIN PEILIT

1.   YLEISET VAATIMUKSET

1.1.

Jos käyttäjä tarvitsee säätömahdollisuutta, epäsuoran näkemän tarjoavan laitteen on oltava säädettävissä ilman työkaluja.

1.2.

Jos epäsuoran näkemän tarjoava laite voi tuottaa edellytetyn näkökentän kokonaisuudessaan vain näkökenttää selaamalla, koko prosessi, johon kuuluu selaus, kuvan toisto ja paluu aloitusasemaan, voi kestää enintään 2 sekuntia.

2.   EPÄSUORAN NÄKEMÄN TARJOAVAT KAMERA–NÄYTTÖLAITTEET

2.1.

Yleiset vaatimukset

2.1.1.

Kun epäsuoran näkemän tarjoava kamera–näyttölaite on asennettu tasaiselle pinnalle, kaikilla osilla, jotka ovat laitteen säätöasennosta riippumatta mahdollisessa staattisessa kosketuksessa halkaisijaltaan 165 mm palloon, kun kyse on näytöstä, ja halkaisijaltaan 100 mm palloon, kun kyse on kamerasta, on oltava vähintään 2,5 mm:n kaarevuussäde ”c”.

2.1.2.

2.1.1 kohdan mukaiset vaatimukset eivät koske kiinnitysreikien tai -syvennysten reunoja, kun kyseisen kiinnitysreiän tai -syvennyksen halkaisija tai suurin lävistäjä on pienempi kuin 12 mm, jos ne on pyöristetty.

2.1.3.

Kameran ja näytön osiin, jotka on valmistettu materiaalista, jonka kovuus on alle 60 Shore A -astetta, ja jotka on asennettu jäykkään kannakkeeseen, sovelletaan 2.1.1 kohdan vaatimuksia vain kannakkeen osalta.

2.2.

Toiminnalliset vaatimukset

2.2.1.

Kameran on toimittava hyvin niukassa päivänvalossa. Kameran on tarjottava valoisuuskontrasti, joka on vähintään 1:3 niukassa päivänvalossa sen kuva-alan ulkopuolella, jossa valonlähde toistetaan (olosuhteet EN 12368: 8.4 mukaiset). Valonlähteen on valaistava kameraa valovirralla, joka on 40 000 luksia. Kuvailmaisimen kohtisuoran akselin sekä kuvailmaisimen keskipisteen ja valonlähteen yhdistävän janan välisen kulman on oltava 10°.

2.2.2.

Näytön erilaisissa valaistusolosuhteissa tuottaman kontrastin on oltava kansainvälisen standardiehdotuksen ISO/DIS 15008 [2] mukainen.

2.2.3.

Näytön keskimääräistä kirkkautta on voitava säätää joko manuaalisesti tai automaattisesti vallitsevien olosuhteiden mukaisesti.

2.2.4.

Valoisuuskontrastin mittaukset on tehtävä ISO/DIS 15008:n mukaisesti.

3.   MUUT EPÄSUORAN NÄKEMÄN TARJOAVAT LAITTEET

On osoitettava, että laite täyttää seuraavat vaatimukset:

3.1.

Laitteen on havaittava spektrin näkyvä osa ja aina toistettava tämä kuva siten, että tulkintaa spektrin näkyväksi osaksi ei tarvita.

3.2.

Järjestelmän toimivuus on taattava toimintaolosuhteissa, joissa järjestelmä otetaan käyttöön. Kuvien saamiseen ja niiden esittämiseen käytetyn tekniikan mukaisesti 2.2 kohtaa sovelletaan kokonaisuudessaan tai osittain. Muissa tapauksissa tämä voidaan tehdä osoittamalla ja todistamalla herkkyydeltään 2.2 kohtaa vastaavan järjestelyn avulla, että järjestelmä takaa toiminnan, joka vastaa vaatimuksia tai ylittää ne, sekä osoittamalla että järjestelmässä taataan toimivuus, joka vastaa peili- tai kamera–näyttö-tyyppisten epäsuoran näkemän tarjoavien laitteiden vaatimuksia tai ylittää ne.

Lisäys 1

Menettely peilin heijastavan pinnan kaarevuussäteen ’r’ määrittämiseksi

1.   MITTAUS

1.1.

Laitteet

Käytetään kuviossa 3 esitetyn kaltaista ”pallon säteen mittauslaitetta”, jonka mittataulun piirtopuikon ja tangon kiinteiden jalkojen välinen etäisyys on vaatimusten mukainen.

1.2.

Mittauspisteet

1.2.1.

Pääkaarevuussäteet on mitattava kolmesta pisteestä, joiden etäisyys on mahdollisimman lähellä yhtä kolmasosaa, puolta ja kahta kolmasosaa peilin keskustan kautta yhdensuuntaisesti janan b kanssa kulkevasta heijastavan pinnan kaaresta tai peilin keskustan kautta kohtisuoraan janan b kanssa kulkevasta kaaresta, jos tämä kaari on pidempi.

1.2.2.

Kun on mahdotonta suorittaa mittaukset liitteessä I olevassa 1.1.1.5 kohdassa tarkoitetuissa suunnissa heijastavan pinnan koon vuoksi, testit suorittava tutkimuslaitos saa tehdä mittaukset kyseisessä pisteessä toisiaan kohtisuorassa olevista suunnista, jotka vastaavat mahdollisimman tarkasti edellä tarkoitettuja suuntia.

2.   KAAREVUUSSÄTEEN ”r” LASKEMINEN

”r”:n arvo millimetreinä lasketaan kaavasta

Formula

jossa

rp1

=

ensimmäisen mittauspisteen kaarevuussäde

rp2

=

toisen mittauspisteen kaarevuussäde

rp3

=

kolmannen mittauspisteen kaarevuussäde.

Image

Lisäys 2

Testausmenetelmä heijastuskyvyn määrittelemiseksi

1.   MÄÄRITELMÄT

1.1.

CIE:n standardin mukainen valaiseva aine A (1): kolorimetrinen valaiseva aine, joka säteilee täysin lämpötilassa T68 = 2 855,6 K.

1.2.

CIE:n standardin mukainen valolähde A (1): kaasulla täytetty volframihehkulankainen lamppu, jonka värilämpötila vastaa T68 = 2 855,6 K.

1.3.

CIE:n standardin 1931 mukainen havaitsija (1) säteilyanturi, jonka kolorimetriset ominaisuudet vastaavat spektrisiä kolmiväriarvoja

Formula

,

Formula

,

Formula

(ks. taulukko).

1.4.

CIE:n spektriset kolmiväriarvot (1): tasaenergisen spektrin osien kolmiväriarvot CIE (XYZ) -järjestelmässä.

1.5.

Hämäränäkökyky (1) normaalin silmän näkökyky sen sopeuduttua valontiheyden tasoon, joka on vähintään useita kandeloita neliömetrille (cd/m2).

2.   LAITTEET

2.1.

Yleistä

Laitteiden on koostuttava valonlähteestä, testikappaleen kannattimesta, valoanturin sisältävästä vastaanottoyksiköstä, mittarista (ks. kuvio 4) sekä välineistä, joilla voidaan estää ulkopuolisen valon aiheuttamat vaikutukset.

Vastaanotin voi sisältää valoa kokoavan pallopinnan helpottamaan käyrien (kuperien) peilien mittaamista (ks. kuvio 5).

2.2.

Valonlähteen ja vastaanottimen spektraalijakauma

Valonlähteen on koostuttava CIE:n standardin mukaisesta lähteestä A sekä sen yhteydessä olevasta lähivalon sädekimpun muodostavasta optiikasta. Jännitteen vakaajaa suositellaan käytettäväksi pitämään lampun jännite vakiona laitteiden käytön aikana.

Vastaanottimessa on oltava valonilmaisin, jonka spektrivaste vastaa CIE:n standardin (1931) mukaisen kolorimetrisen havaitsijan hämärävalontehon funktiota (ks. taulukko). Mitä tahansa muuta CIE:n standardin valaisevaa ainetta täysin vastaavaa valaisevan aineen, suodattimen ja anturin yhdistelmää ja hämäränäkökykyä voidaan käyttää. Käytettäessä vastaanottimessa pallopintaa on pallopinnan sisäpinta päällystettävä spektrisesti epäselektiivisellä mattavalkoisella (helposti leviävä).

2.3.

Geometriset olosuhteet

Tulevan säteen kulman (θ) ja heijastavan pinnan kohtisuoran välisen kulman on mieluiten oltava 0,44 ± 0,09 rad (25 ± 5°) eikä se saa ylittää toleranssin ylärajaa (toisin sanoen 0,53 rad tai 30°). Anturin akseleiden on muodostettava tämän kohtisuoran kanssa yhtä suuri kulma kuin tulevan säteen kulma (θ) (ks. kuvio 4). Tulevan valon säteen halkaisijan on oltava testipinnan kohdalla vähintään 13 mm. Heijastava säde ei saa olla suurempi kuin valoanturin mittaava alue, sen täytyy peittää vähintään 50 % tällaisesta alueesta ja sen on peitettävä mahdollisimman samankokoinen alue kuin laitetta kalibroitaessa.

Kun vastaanotinosassa käytetään kokoavaa pallopintaa, pallopinnan halkaisijan on oltava vähintään 127 mm. Näytteen ja tulevan säteen aukkokulmien pallopinnan seinämässä on oltava niin suuria, että ne päästävät tulevat ja heijastuneet säteet kokonaan lävitse. Valoanturi on sijoitettava siten, että saapuva tai heijastunut säde ei suoraan kohdistu siihen.

2.4.

Valonilmaisin-osoitinyksikön sähköiset ominaisuudet

Osoittavaan mittariin menevän valonilmaisimen ulostulon on oltava valoherkän alueen intensiteetin lineaarifunktio. Välineissä on oltava nollauksen ja kalibroinnin mahdollistavat sähköiset tai optiset säädöt. Tällaiset säädöt eivät saa kuitenkaan vaikuttaa välineiden lineaarisuuteen tai spektrisiin ominaisuuksiin. Anturi-osoitinyksikön tarkkuuden on oltava ± 2 mitta-alueen suurimmasta arvosta tai ± 10 % näytettävästä lukeman arvosta sen mukaan kumpi arvoista on pienempi.

2.5.

Näytteen pidike

Mekanismilla on kyettävä sijoittamaan näytekappale siten, että lähteen ja anturin varsien akselit leikkaavat toisensa heijastuspinnalla. Heijastava pinta voi olla joko peilinäytteen välissä tai molemmilla puolilla sen mukaan onko se ensimmäinen pinta, toinen pinta vai ”käännettävä” prismatyyppinen peili.

3.   MENETTELY

3.1.

Suora kalibrointimenetelmä

Suorassa kalibrointimenetelmässä ilmaa käytetään vertailuvakiona. Menetelmä soveltuu laitteille, jotka on rakennettu siten, että ne voidaan kalibroida 100 %:n pisteessä kääntämällä vastaanotin suoraan valolähteen akselille (ks. kuvio 4).

Joissakin tapauksissa (kuten mitattaessa heikosti heijastavia pintoja) tätä menetelmää käytettäessä voi olla suotavaa käyttää välittäjänä kalibrointipistettä (asteikon 0 ja 100 %:n väliltä). Tällöin optiselle polulle on asetettava tiheyssuodatin, jonka läpäisykyky tunnetaan, minkä jälkeen mittari kalibroidaan näyttämään neutraalin tiheyssuodattimen läpäisykyvyn prosenttiarvoa. Suodatin on poistettava ennen heijastuskyvyn mittauksia.

3.2.

Epäsuora kalibrointimenetelmä

Menetelmä soveltuu laitteille, joiden valonlähteen ja vastaanottimen geometria on vakio. Tällöin edellytetään huolellisesti kalibroitua ja ylläpidettyä heijastusvakiota. Vertailuvakion on mieluiten oltava tasainen peili, jonka heijastusarvo on mahdollisimman lähellä näytekappaleiden vastaavia arvoja.

3.3.

Tasaisen peilin mittaukset

Tasaisten peilien heijastuskyky voidaan mitata joko suoralla tai epäsuoralla menetelmällä kalibroiduilla laitteilla. Heijastusarvo luetaan suoraan mittarista.

3.4.

Käyrien (kuperien) peilien mittaukset

Käyrien (kuperien) peilien heijastuskyvyn mittauksessa tarvitaan laitetta, jonka vastaanotinyksikössä on kokoava pallopinta (ks. kuvio 5). Kun laitteen mittari osoittaa vakiopeilille, jonka heijastuskyky on E %, lukemaa ne, voidaan peilille, jonka heijastuskyky on tuntematon, laskea heijastuskyky X % näytön lukeman nx avulla seuraavasta kaavasta:

Formula

Image

Image

Spektrisiä kolmiväriarvoja CIE:n standardin 1931 mukaista kolometristä havaitsijaa varten (2)

Tämä taulukko on CIE:n julkaisusta 50 (45) (1970)

λ

nm

Formula

Formula

Formula

380

0,001 4

0,000 0

0,006 5

390

0,004 2

0,000 1

0,020 1

400

0,014 3

0,000 4

0,067 9

410

0,043 5

0,001 2

0,207 4

420

0,134 4

0,004 0

0,645 6

430

0,283 9

0,011 6

1,385 6

440

0,348 3

0,023 0

1,747 1

450

0,336 2

0,038 0

1,772 1

460

0,290 8

0,060 0

1,669 2

470

0,195 4

0,091 0

1,287 6

480

0,095 6

0,139 0

0,813 0

490

0,032 0

0,208 0

0,465 2

500

0,004 9

0,323 0

0,272 0

510

0,009 3

0,503 0

0,158 2

520

0,063 3

0,710 0

0,078 2

530

0,165 5

0,862 0

0,042 2

540

0,290 4

0,954 0

0,020 3

550

0,433 4

0,995 0

0,008 7

560

0,594 5

0,995 0

0,003 9

570

0,762 1

0,952 0

0,002 1

580

0,916 3

0,870 0

0,001 7

590

1,026 3

0,757 0

0,001 1

600

1,062 2

0,631 0

0,000 8

610

1,002 6

0,503 0

0,000 3

620

0,854 4

0,381 0

0,000 2

630

0,642 4

0,265 0

0,000 0

640

0,447 9

0,175 0

0,000 0

650

0,283 5

0,107 0

0,000 0

660

0,164 9

0,061 0

0,000 0

670

0,087 4

0,032 0

0,000 0

680

0,046 8

0,017 0

0,000 0

690

0,022 7

0,008 2

0,000 0

700

0,011 4

0,004 1

0,000 0

710

0,005 8

0,002 1

0,000 0

720

0,002 9

0,001 0

0,000 0

730

0,001 4

0,000 5

0,000 0

740

0,000 7

0,000 2 (3)

0,000 0

750

0,000 3

0,000 1

0,000 0

760

0,000 2

0,000 1

0,000 0

770

0,000 1

0,000 0

0,000 0

780

0,000 0

0,000 0

0,000 0


(1)  Määritelmät ovat CIE:n julkaisusta 50 (45), Kansainvälinen Sähkötekniikan Sanasto, Ryhmä 45: Valaistus.

(2)  Lyhennetty taulukko. Arvot Formula pyöristetään neljään desimaaliin.

(3)  Muutettu vuonna 1966 (3->2)

LIITE III

VAATIMUKSET, JOTKA KOSKEVAT PEILIEN JA MUIDEN EPÄSUORAN NÄKEMÄN TARJOAVIEN LAITTEIDEN ASENTAMISTA AJONEUVOIHIN

YLEISTÄ

1.1.

Peilit ja muut epäsuoran näkemän tarjoavat laitteet on asennettava siten, ettei peili tai muu epäsuoran näkemän tarjoava laite liiku niin, että mitattu näkökenttä huomattavasti muuttuu, tai värähtele siinä määrin, että kuljettaja tulkitsee saadun kuvan väärin.

1.2.

1.1 kohdan vaatimusten on täytyttävä ajoneuvon liikkuessa nopeudella, joka voi olla enintään 80 % ajoneuvon suurimmasta mitoitusnopeudesta, mutta kuitenkin korkeintaan 150 km/h.

1.3.

Jäljempänä määriteltyjen näkökenttien on oltava laajoja kaksisilmäisiä näkökenttiä siten, että kuljettajan silmät ovat liitteessä I olevassa 1.1.1.12 kohdassa määritellyt ”kuljettajan näköpisteet”. Näkökentät määritetään, kun ajoneuvo on direktiivin 97/27/EY liitteessä I olevassa 2.5 kohdassa tarkoitetussa ajokunnossa. Näkökenttien on oltava havaittavissa ikkunoiden lävitse, joiden valonsiirtymiskerroin on vähintään 70 % mitattuna kohtisuoraan ikkunan pintaan nähden.

PEILIT

2.

Lukumäärä

2.1.

Pakollisten peilien vähimmäismäärä

2.1.1.

5 kohdassa tarkoitetut näkökentät on saatava aikaan vähimmäismäärällä pakollisia peilejä seuraavassa taulukossa esitetyin tavoin. Jos peili ei ole pakollinen, mitään muutakaan epäsuoraa näkemää tarjoavaa järjestelmää ei voida vaatia pakollisena.

Ajoneuvoluokka

Sisäpeili

Ulkopeilit

Sisäpeili

Luokka I

Pääpeili (suuri)

Luokka II

Pääpeili (pieni)

Luokka III

Laajakulmapeili

Luokka IV

Lähietäisyyspeili

Luokka V

Etupeili

Luokka VI

M1

Pakollinen

Paitsi jos peili ei anna näkyvyyttä taaksepäin

(liitteessä III olevan 5.1 kohdan määritelmän mukaisesti)

Valinnainen

Jos peili ei anna näkyvyyttä taaksepäin

Valinnainen

Pakollinen

1 kuljettajan puolella ja 1 matkustajan puolella

Luokan II peilejä voidaan asentaa vaihtoehtoisesti

Valinnainen

1 kuljettajan puolella ja/tai 1 matkustajan puolella

Valinnainen

1 kuljettajan puolella ja 1 matkustajan puolella

(kumpikin on asennettava vähintään 2 m maanpinnan yläpuolelle)

Valinnainen

(asennettava vähintään 2 m maanpinnan yläpuolelle)

M2

Valinnainen

(ei näkökenttää koskevia vaatimuksia)

Pakollinen

1 kuljettajan puolella ja 1 matkustajan puolella

Kielletty

Valinnainen

1 kuljettajan puolella ja/tai 1 matkustajan puolella

Valinnainen

1 kuljettajan puolella ja

1 matkustajan puolella (kumpikin on asennettava vähintään 2 m maanpinnan yläpuolelle)

Valinnainen

(asennettava vähintään 2 m maanpinnan yläpuolelle)

M3

Valinnainen

(ei näkökenttää koskevia vaatimuksia)

Pakollinen

1 kuljettajan puolella ja 1 matkustajan puolella

Kielletty

Valinnainen

1 kuljettajan puolella ja/tai 1 matkustajan puolella

Valinnainen

1 kuljettajan puolella ja 1 matkustajan puolella

(kumpikin on asennettava vähintään 2 m maanpinnan yläpuolelle)

Valinnainen

(asennettava vähintään 2 m maanpinnan yläpuolelle)

N1

Pakollinen

Paitsi jos peili ei anna näkyvyyttä taaksepäin

(liitteessä III olevan 5.1 kohdan määritelmän mukaisesti)

Valinnainen

Jos peili ei anna näkyvyyttä taaksepäin

Valinnainen

Pakollinen

1 kuljettajan puolella ja 1 matkustajan puolella

Vaihtoehtoisesti voidaan asentaa luokan II peilejä

Valinnainen

1 kuljettajan puolella ja/tai 1 matkustajan puolella

Valinnainen

1 kuljettajan puolella ja 1 matkustajan puolella

(kumpikin on asennettava vähintään 2 m maanpinnan yläpuolelle)

Valinnainen

(asennettava vähintään 2 m maanpinnan yläpuolelle)

N2 ≤ 7,5 t

Valinnainen

(ei näkökenttää koskevia vaatimuksia)

Pakollinen

1 kuljettajan puolella ja 1 matkustajan puolella

Kielletty

Valinnainen

1 kuljettajan puolella ja 1 matkustajan puolella

Valinnainen

1 matkustajan puolella ja 1 kuljettajan puolella

(kumpikin on asennettava vähintään 2 m maanpinnan yläpuolelle)

Valinnainen

1 etupeili

(asennettava vähintään 2 m maanpinnan yläpuolelle)

N2 > 7,5 t

Valinnainen

(ei näkökenttää koskevia vaatimuksia)

Pakollinen

1 kuljettajan puolella ja 1 matkustajan puolella

Kielletty

Pakollinen

1 kuljettajan puolella ja 1 matkustajan puolella

Pakollinen, ks. liitteessä III olevat 3.7 ja 5.5.5 kohta

1 matkustajan puolella

Valinnainen

1 kuljettajan puolella

(kumpikin on asennettava vähintään 2 m maanpinnan yläpuolelle)

Pakollinen, ks. liitteessä III oleva 2.1.2 kohta

1 etupeili

(asennettava vähintään 2 m maanpinnan yläpuolelle)

N3

Valinnainen

(ei näkökenttää koskevia vaatimuksia)

Pakollinen

1 kuljettajan puolella ja 1 matkustajan puolella

Kielletty

Pakollinen

1 kuljettajan puolella ja 1 matkustajan puolella

Pakollinen, ks. liitteessä III olevat 3.7 ja 5.5.5 kohta

1 matkustajan puolella

Valinnainen

1 kuljettajan puolella

(kumpikin on asennettava vähintään 2 m maanpinnan yläpuolelle)

Pakollinen, ks. liitteessä III oleva 2.1.2 kohta

1 etupeili

(asennettava vähintään 2 m maanpinnan yläpuolelle)

2.1.2.

Jos 5.6 kohdassa kuvattu etupeilin näkökenttä voidaan saavuttaa liitteessä II olevan B osan mukaisesti hyväksytyllä ja tämän liitteen mukaisesti asennetulla epäsuoran näkemän tarjoavalla muulla laitteella, kyseistä laitetta voidaan käyttää peilin sijasta.

Jos käytetään kamera–näyttölaitetta, näytössä on esitettävä ainoastaan 5.6 kohdassa kuvattu näkökenttä, kun ajoneuvo liikkuu eteenpäin nopeudella, joka on enintään 30 km/h. Jos ajoneuvo liikkuu suuremmalla nopeudella tai taaksepäin, näytössä voidaan esittää muiden ajoneuvoon asennettujen kameroiden näkökenttä.

2.2.

Tämän direktiivin säännöksiä ei sovelleta liitteessä I olevassa 1.1.1.3 kohdassa määriteltyihin etukulmapeileihin. Ulkopuoliset etukulmapeilit on kuitenkin asennettava vähintään 2 m maanpinnan yläpuolelle, kun ajoneuvoon kohdistuva kuorma vastaa sen suurinta teknisesti sallittua kokonaismassaa.

3.

Sijainti

3.1.

Peilit on sijoitettava siten, että kuljettajalla on tavanomaisessa ajoasennossa selkeä näkyvyys tielle ajoneuvon taakse, sivu(i)lle ja eteen.

3.2.

Ulkopuolisten peilien on oltava näkyvissä joko sivuikkunan läpi tai pyyhkimien pyyhkimän tuulilasin osan läpi. Tätä viimeksi mainittua säännöstä (eli tuulilasin puhdistettua osaa koskevaa säännöstä) ei kuitenkaan rakennesyistä sovelleta:

M2- ja M3-luokan ajoneuvon matkustajanpuoleisiin ulkopuolisiin peileihin

luokan VI peileihin.

3.3.

Jos näkökenttää mitattaessa ajoneuvo on alusta–ohjaamo-kokoonpanossa, ajoneuvon valmistajan on ilmoitettava korin pienin ja suurin leveys, jotka tarvittaessa on osoitettava ohjaamo/korirakenteen leveyttä vastaavilla mallilevyillä. Kaikki testeissä huomioon otetut ajoneuvot ja peilien muodot on esitettävä peilien asennusta koskevassa ajoneuvon EY-tyyppihyväksyntätodistuksessa (ks. liitteen I lisäys 4).

3.4.

Ajoneuvoon vahvistettu kuljettajan puoleinen ulkopuolinen peili on sijoitettava siten, että korkeintaan 55° kulma muodostuu pystysuoran pituusakselin suuntaisen ajoneuvon keskitason ja pystysuoran peilien keskipisteen sekä kuljettajan näköpisteet yhdistävän 65 mm pitkän suoran keskipisteen kautta kulkevan tason väliin.

3.5.

Peilit eivät saa ulottua ajoneuvon korin ulkopuolelle olennaisesti enempää kuin on tarpeen 5 kohdassa säädettyjen näkökenttävaatimusten täyttämiseksi.

3.6.

Kun ulkopuolisen peilin alin reuna on alle 2 m korkeudella maanpinnasta ajoneuvon ollessa kuormitettu sen suurimpaan teknisesti sallittuun kokonaismassaan, peili ei saa ulottua yli 250 mm ilman peilejä mitatun ajoneuvon kokonaisleveyden yli.

3.7.

Luokkiin V ja VI kuuluvat peilit on kiinnitettävä ajoneuvoihin siten, että riippumatta niiden asennosta säädön jälkeen yksikään peilien osa tai niiden kehysten osa ei ole alle 2 m korkeudella maanpinnasta, kun ajoneuvoon kohdistuva kuorma vastaa sen suurinta teknisesti sallittua kokonaismassaa.

Näitä peilejä ei saa kuitenkaan asentaa ajoneuvoihin, joiden ohjaamon korkeus estää tämän vaatimuksen täyttymisen: tässä tapauksessa ei vaadita muuta epäsuoran näkemän tarjoavaa laitetta.

3.8.

Peilit voivat ylittää ajoneuvon suurimman sallitun leveyden, jollei 3.5, 3.6 ja 3.7 kohdan vaatimuksista muuta johdu.

4.

Säätäminen

4.1.

Kuljettajan on ajoasennossaan kyettävä säätämään sisäpuolista peiliä.

4.2.

Kuljettajanpuoleisen ulkopuolisen peilin on oltava säädettävissä ajoneuvon sisäpuolelta oven ollessa kiinni ikkunan voidessa kuitenkin olla auki. Peili voi kuitenkin olla lukittavissa asentoonsa ulkopuolelta käsin.

4.3.

4.2 kohdan vaatimukset eivät koske ulkopuolisia peilejä, jotka voidaan kääntämisen jälkeen palauttaa alkuperäiseen asentoonsa ilman säätöä.

5.

Näkökentät

5.1.

Sisäpuoliset taustapeilit (luokka I)

Näkökentän on oltava sellainen, että kuljettaja näkee vähintään 20 m leveän tasaisen vaakasuoran tien alueen, jonka keskikohta on pystysuora ajoneuvon pituusakselin suuntainen taso ja joka alkaa 60 m etäisyydeltä ajoneuvon kuljettajan näköpisteiden takaa ja ulottuu taaksepäin horisonttiin asti (kuvio 6).

Image

5.2.

Ulkopuoliset päätaustapeilit luokka II

5.2.1.

Kuljettajanpuolinen ulkotaustapeili

Näkökentän on oltava sellainen, että kuljettaja näkee vähintään 5 m leveän tasaisen ja vaakasuoran tien osuuden, joka rajoittuu tasoon, joka on yhdensuuntainen ajoneuvon pituusakselin suuntaisen keskitason kanssa ja joka kulkee ajoneuvon uloimman kuljettajanpuolisen pisteen kautta, ja tämä näkökenttä alkaa 30 m kuljettajan näköpisteiden takaa ja ulottuu taaksepäin horisonttiin.

Kuljettajan on lisäksi nähtävä 1 m leveä tien osuus, joka rajoittuu tasoon, joka on yhdensuuntainen ajoneuvon pituusakselin suuntaisen keskitason kanssa ja joka kulkee ajoneuvon uloimman pisteen kautta 4 m kuljettajan näköpisteet lävistävän pystytason takana olevasta pisteestä alkaen (ks. kuvio 7).

5.2.2.

Matkustajanpuolinen ulkotaustapeili

Näkökentän on oltava sellainen, että kuljettaja näkee vähintään 5 m leveän tasaisen ja vaakasuoran tien osuuden, joka matkustajan puolella rajoittuu tasoon, joka on yhdensuuntainen ajoneuvon pituusakselin suuntaisen keskitason kanssa ja joka kulkee ajoneuvon uloimman matkustajanpuolisen pisteen kautta, ja tämä näkökenttä alkaa 30 m kuljettajan näköpisteiden takaa ja ulottuu taaksepäin horisonttiin.

Kuljettajan on lisäksi nähtävä 1 m leveä tien osuus, joka rajoittuu tasoon, joka on yhdensuuntainen ajoneuvon pituusakselin suuntaisen keskitason kanssa ja joka kulkee ajoneuvon uloimman pisteen kautta 4 m kuljettajan näköpisteet lävistävän pystytason takana olevasta pisteestä alkaen (ks. kuvio 7).

Image

5.3.

Ulkopuoliset päätaustapeilit luokka III

5.3.1.

Kuljettajanpuolinen ulkotaustapeili

Näkökentän on oltava sellainen, että kuljettaja näkee vähintään 4 m leveän tasaisen ja vaakasuoran tien osuuden, joka rajoittuu tasoon, joka on yhdensuuntainen ajoneuvon pituusakselin suuntaisen keskitason kanssa ja joka kulkee ajoneuvon uloimman kuljettajanpuolisen pisteen kautta, ja tämä näkökenttä alkaa 20 m kuljettajan näköpisteiden takaa ja ulottuu taaksepäin horisonttiin (ks. kuvio 8).

Kuljettajan on lisäksi nähtävä 1 m leveä tien osuus, joka rajoittuu tasoon, joka on yhdensuuntainen ajoneuvon pituusakselin suuntaisen keskitason kanssa ja joka kulkee ajoneuvon uloimman pisteen kautta 4 m kuljettajan näköpisteet lävistävän pystytason takana olevasta pisteestä alkaen.

5.3.2.

Matkustajanpuolinen ulkotaustapeili

Näkökentän on oltava sellainen, että kuljettaja näkee vähintään 4 m leveän tasaisen ja vaakasuoran tien osuuden, joka rajoittuu tasoon, joka on yhdensuuntainen ajoneuvon pituusakselin suuntaisen keskitason kanssa ja joka kulkee ajoneuvon uloimman matkustajanpuolisen pisteen kautta, ja tämä näkökenttä alkaa 20 m kuljettajan näköpisteiden takaa ja ulottuu taaksepäin horisonttiin (ks. kuvio 8).

Kuljettajan on lisäksi nähtävä 1 m leveä tien osuus, joka rajoittuu tasoon, joka on yhdensuuntainen ajoneuvon pituusakselin suuntaisen keskitason kanssa ja joka kulkee ajoneuvon uloimman pisteen kautta 4 m kuljettajan näköpisteet lävistävän pystytason takana olevasta pisteestä alkaen.

Image

5.4.

Ulkopuolinen ”laajakulmapeili” (luokka IV)

5.4.1.

Kuljettajanpuolinen ulkopuolinen ”laajakulmapeili”

Näkökentän on oltava sellainen, että kuljettaja näkee vähintään 15 m leveän tasaisen ja vaakasuoran tien osuuden, joka rajoittuu tasoon, joka on yhdensuuntainen ajoneuvon pituusakselin suuntaisen keskitason kanssa ja joka kulkee ajoneuvon uloimman kuljettajanpuolisen pisteen kautta, ja tämä näkökenttä alkaa vähintään 10 m etäisyydeltä kuljettajan näköpisteiden takaa ja ulottuu 25 m etäisyydelle näköpisteiden taakse.

Kuljettajan on lisäksi nähtävä 4,5 m leveä tien osuus, joka rajoittuu tasoon, joka on yhdensuuntainen ajoneuvon pituusakselin suuntaisen keskitason kanssa ja joka kulkee ajoneuvon uloimman pisteen kautta 1,5 m kuljettajan näköpisteet lävistävän pystytason takana olevasta pisteestä alkaen (ks. kuvio 9).

5.4.2.

Matkustajanpuolinen ulkopuolinen ”laajakulmapeili”

Näkökentän on oltava sellainen, että kuljettaja näkee vähintään 15 m leveän tasaisen ja vaakasuoran tien osuuden, joka rajoittuu tasoon, joka on yhdensuuntainen ajoneuvon pituusakselin suuntaisen keskitason kanssa ja joka kulkee ajoneuvon uloimman kuljettajanpuolisen pisteen kautta, ja tämä näkökenttä ulottuu vähintään 10–25 m kuljettajan näköpisteiden taakse.

Kuljettajan on lisäksi nähtävä 4,5 m leveä tien osuus, joka rajoittuu tasoon, joka on yhdensuuntainen ajoneuvon pituusakselin suuntaisen keskitason kanssa ja joka kulkee ajoneuvon uloimman pisteen kautta 1,5 m kuljettajan näköpisteet lävistävän pystytason takana olevasta pisteestä alkaen (ks. kuvio 9).

Image

5.5.

Ulkopuolinen ”lähietäisyyspeili” (luokka V)

Näkökentän on oltava sellainen, että kuljettaja näkee ajoneuvon sivun suuntaisen tasaisen vaakasuoran tien alueen, jota rajoittavat seuraavat pystysuorat tasot (ks. kuviot 10a ja 10b):

5.5.1.

taso, joka on yhdensuuntainen ajoneuvon pituusakselin suuntaisen pystysuoran keskitason kanssa ja joka lävistää ajoneuvon ohjaamon uloimman pisteen matkustajan puolelta,

5.5.2.

poikittaissuunnassa taso, joka on 5.5.1 kohdassa tarkoitetun tason kanssa yhdensuuntainen ja joka on 2 m etäisyydellä tämän tason edessä,

5.5.3.

takana taso, joka on kuljettajan näköpisteiden kautta kulkevan pystysuoran tason kanssa yhdensuuntainen ja joka on 1,75 m etäisyydellä tämän tason takana,

5.5.4.

edessä taso, joka on kuljettajan näköpisteiden kautta kulkevan pystysuoran tason kanssa yhdensuuntainen ja joka on 1 m etäisyydellä tämän tason edessä. Jos ajoneuvon puskurin etureunan kautta kulkeva poikittainen pystysuora taso on alle 1 m etäisyydellä kuljettajan näköpisteiden kautta kulkevan pystysuoran tason edessä, näkökentän on rajoituttava tähän tasoon.

5.5.5.

Jos kuvioissa 10a ja 10b tarkoitettu näkökenttä voidaan saada aikaan luokan IV laajakulmapeilin näkökentän ja luokan VI etupeilin näkökentän yhdistelmällä, luokan V lähietäisyyspeilin asentaminen ei ole pakollista.

Image

5.6.

Etupeili (luokka VI)

5.6.1.

Näkökentän on oltava sellainen, että kuljettaja näkee vähintään tasaisen ja vaakasuoran tien osuuden, jota rajoittaa

poikittainen pystysuora taso, joka lävistää ajoneuvon uloimman pisteen ohjaamon edessä

poikittainen pystysuora taso, joka on 2 000 mm ajoneuvon edessä

ajoneuvon suuntainen pystysuora taso, joka yhdensuuntainen ajoneuvon pituusakselin suuntaisen keskitason kanssa ja joka kulkee ajoneuvon uloimman kuljettajanpuolisen pisteen kautta

ajoneuvon suuntainen pystysuora taso, joka yhdensuuntainen ajoneuvon pituusakselin suuntaisen keskitason kanssa ja joka kulkee 2 000 mm etäisyydellä ajoneuvon kuljettajan puolen vastaisen puolen uloimmasta pisteestä.

Tämän näkökentän etuosa voidaan pyöristää kuljettajan puolen vastaiselta puolelta 2 000 mm säteellä (ks. kuvio 11).

Etupeilejä koskevat säännökset ovat pakollisia luokkien N2 > 7,5 t ja N3 etuohjaamoajoneuvoissa (jotka on määritelty direktiivin 70/156/ETY liitteen I (a) alaviitteessä (Z))

Jos näihin luokkiin kuuluvat ajoneuvot, joissa on konepellin osalta muita rakenteellisia ominaisuuksia, eivät täytä näitä vaatimuksia etupeilin avulla, on käytettävä kamera–näyttölaitetta. Jos kumpikaan näistä vaihtoehdoista ei tarjoa riittävää näkökenttää, on käytettävä jotakin muuta epäsuoran näkemän tarjoavaa laitetta. Tällaisen laitteen on kyettävä havaitsemaan kuviossa 11 määritellyllä kentällä kohde, jonka korkeus on 50 cm ja läpimitta 30 cm.

Image

5.6.2.

Luokan VI etupeili ei kuitenkaan ole pakollinen, jos kuljettaja voi nähdä, kun otetaan huomioon A- pilarien muodostama este, suoran linjan, joka on 300 mm ajoneuvon edessä ja 1 200 mm korkeudella tienpinnasta ja joka sijaitsee seuraavien tasojen välissä: ajoneuvon suuntainen pystysuora taso, joka on yhdensuuntainen ajoneuvon pituusakselin suuntaisen keskitason kanssa ja joka kulkee ajoneuvon uloimman kuljettajanpuoleisen pisteen kautta, sekä ajoneuvon suuntainen pystysuora taso, joka on yhdensuuntainen ajoneuvon pituusakselin suuntaisen keskitason kanssa ja joka kulkee 900 mm etäisyydellä ajoneuvon kuljettajan puolen vastaisen puolen uloimmasta pisteestä.

5.7.

Jos peili koostuu useista eri kaarevuussäteisistä heijastuspinnoista tai jos heijastuspintojen välissä on kulmia, vähintään yhden heijastuspinnan on täytettävä kyseisen peilityypin näkökentälle ja mitoille (ks. liitteessä II oleva 2.2.2 kohta) vahvistetut vaatimukset.

5.8.

Esteet

5.8.1.

Sisäpuoliset taustapeilit (luokka I)

Näkökenttää voivat rajoittaa niskatuet ja laitteet, erityisesti häikäisysuojat, takalasin pyyhkimet ja luokan S3 jarruvalaisimet tai korin osat, kuten takaovien ikkunapilarit, sillä edellytyksellä, että nämä laitteet yhdessä rajoittavat vahvistettua näkökenttää enintään 15 % projisoituna tasolle, joka on kohtisuorassa ajoneuvon pituussuuntaiseen keskitasoon nähden. Näkökentän rajoittuminen mitataan siten, että niskatuet on asetettu niiden alimpaan asentoon ja häikäisysuojat on käännetty ylös.

5.8.2.

Ulkopuoliset peilit (luokat II, III, IV, V ja VI)

Edellä määriteltyä näkökenttää rajoittavaa ajoneuvon koria tai joitakin sen osia, kuten muita peilejä, oven kahvoja, äärivaloja, vilkkuja ja takapuskureita tai heijastavien pintojen pesulaitteita ei oteta huomioon, jos niiden osuus määritellyn näkökentän rajoittumisesta on enintään 10 %.

5.9.

Testimenettely

Näkökenttä on määriteltävä asettamalla näköpisteiden paikalle tehokkaat valonlähteet ja tutkimalla pystysuoralle pinnalle heijastunutta valoa. Myös muita vastaavia menetelmiä voidaan käyttää.

MUUT EPÄSUORAN NÄKEMÄN TARJOAVAT LAITTEET KUIN PEILIT

6.

Epäsuoran näkemän tarjoavan laitteen suorituskyvyn on oltava sellainen, että merkittävä kohde voidaan havaita kuvatussa näkökentässä, kun otetaan huomioon merkittävän havainnon käsite.

7.

Epäsuoran näkemän tarjoavan laitteen asentamisesta aiheutuva kuljettajan näkökentän rajoittuminen on pidettävä mahdollisimman vähäisenä.

8.

Epäsuoran näkemän tarjoavien kamera–näyttölaitteiden osalta havaintoetäisyys on määritettävä tämän liitteen lisäyksessä esitettyä menettelyä käyttämällä.

9.

Näytön asennusta koskevat vaatimukset

Näytön katselusuunnan on oltava likimain sama kuin pääpeilin katselusuunta.

10.

Luokkiin M2 ja M3 kuuluviin ajoneuvoihin ja luokkiin N2 > 7,5 t ja N3 kuuluviin valmiisiin tai valmistuneisiin ajoneuvoihin, jotka on varustettu erityisesti jätteiden keräämiseen tarkoitetulla korilla, voidaan asentaa niiden korin takaosaan muu epäsuoran näkymän tarjoava laite kuin peili seuraavanlaisen näkökentän varmistamiseksi:

10.1.

Näkökentän (ks. kuvio 12) on oltava sellainen, että kuljettaja näkee ainakin tien vaakasuoran osan, joka rajoittuu:

pystysuoraan tasoon, joka on samassa linjassa valmiin ajoneuvon takimmaisen ääripisteen kanssa ja kohtisuorassa ajoneuvon pituusakselin keskitasoa vasten;

pystysuoraan tasoon, joka on samansuuntainen kuin edellinen taso ja 2000 mm:n etäisyydellä sen takana (ajoneuvon perään nähden);

kahteen ajoneuvon äärisivupisteisiin määritettyyn pituussuuntaiseen pystysuoraan tasoon, jotka ovat samansuuntaisia ajoneuvon pituusakselin suuntaisen pystysuoran keskitason kanssa.

10.2.

Jos näihin luokkiin kuuluvat ajoneuvot eivät voi täyttää 10.1 kohdan vaatimuksia kamera–näyttölaitteen avulla, voidaan käyttää muuta epäsuoran näkemän tarjoavaa laitetta. Siinä tapauksessa laitteen on voitava havaita 50 cm:n korkuinen ja läpimitaltaan 30 cm:n esine 10.1 kohdassa määritellyn kentän sisällä.

Image

Lisäys

Havaintoetäisyyden laskeminen

1.   EPÄSUORAN NÄKEMÄN TARJOAVA KAMERA–NÄYTTÖLAITE

1.1.

Kameran erottelukyvyn kynnysarvo

Kameran erottelukyvyn kynnysarvo määritetään kaavalla:

Formula

jossa

ωc – kameran erottelukyvyn kynnysarvo (kaariminuuttia)

βc – kameran näkökulma (°)

Nc – kameran videojuovien lukumäärä

Valmistaja ilmoittaa arvot βc ja Nc

1.2.

Näytön merkittävän katseluetäisyyden määrittäminen

Monitorin mittojen ja ominaisuuksien mukaisesti sitä varten voidaan laskea etäisyys, jolla havaintoetäisyys riippuu ainoastaan kameran suorituskyvystä. Tämä merkittävä katseluetäisyys rm,c määritellään seuraavasti:

Formula

jossa

rm,c - merkittävä katseluetäisyys (m)

Hm - näytön kuvakorkeus (m)

Nm - näytön videojuovien lukumäärä

ωeye - tarkkailijan erottelukyvyn kynnysarvo (kaariminuuttia)

Luvulla 60 muunnetaan kaariminuutit asteiksi.

Valmistajan on ilmoitettava Hm ja Nm.

ωeye = 1

1.3.

Havaintoetäisyyden määrittäminen

1.3.1.

Tilanne, jossa havaintoetäisyyden enimmäisarvo on merkittävällä katseluetäisyydellä. Kun silmän ja näytön välinen etäisyys on asennussyistä pienempi kuin merkittävä katseluetäisyys, suurin saavutettavissa oleva havaintoetäisyys määritetään seuraavasti:

Formula

jossa

rd - havaintoetäisyys [m]

Do - kohteen halkaisija [m]

ƒ- kynnysarvon kasvukerroin

ωc , βc ja Nc 2.1 kohdan mukaisesti

D0 = 0,8 m

ƒ = 8

1.3.2.

Tilanne, jossa havaintoetäisyys on suurempi kuin merkittävä katseluetäisyys. Kun silmän ja näytön välinen etäisyys on asennussyistä suurempi kuin merkittävä katseluetäisyys, suurin saavutettavissa oleva havaintoetäisyys määritetään seuraavasti:

Formula

jossa

rm - katseluetäisyys näyttöön(m)

Dm - näyttöruudun lävistäjä (tuumaa)

Nm - näytön videojuovien lukumäärä

βc ja Nc 1.1 kohdan mukaisesti

Nm, ja ωeye 1.2 kohdan mukaisesti

2.   TOISSIJAISET TOIMINNALLISET VAATIMUKSET

Asennusolosuhteissa selvitetään, täyttääkö laite kokonaisuudessaan edelleen liitteessä II luetellut toiminnalliset vaatimukset, erityisesti häikäisyn korjauksen sekä näytön kirkkauden enimmäis- ja vähimmäistason osalta. On myös selvitettävä, missä määrin häikäisyn korjausta käytetään, sekä se kulma, jossa auringonvalo voi osua näyttöön, ja näitä on verrattava vastaaviin järjestelmämittauksista saatuihin testituloksiin.

Tämä voidaan tehdä joko tietokoneavusteisesti luodun mallin pohjalta ja näin määrittää valon kulmat, kun laite on asennettu asianmukaiseen ajoneuvoon, tai tarvittavat mittaukset voidaan suorittaa liitteessä II olevan B osan 3.2 kohdassa kuvatussa ajoneuvossa.

LIITE IV

6 ARTIKLASSA TARKOITETTU VASTAAVUUSTAULUKKO

Direktiivi 71/127/ETY, sellaisena kuin se on muutettuna

Tämä direktiivi

-

1 artikla

-

2 artikla

1 artikla

-

2 artikla

-

3 artikla

-

4 artikla

-

5 artikla

-

6 artikla

-

7 artikla

3 artikla

8 artikla

-

-

4 artikla

9 artikla

-

10 artikla

5 artikla

-

6 artikla

-

7 artikla

11 artikla

8 artikla

liite I

liite I

liitteen I lisäys 1

liitteen II lisäys 1

 

liitteen I lisäys 1

 

liitteen I lisäys 2

 

liitteen I lisäys 3

 

liitteen I lisäys 4

 

liitteen I lisäys 5

liitteen I lisäys 2

liitteen I lisäys 6

liite II

liite II, A

-

liite II, B

liitteen II lisäys 1

liitteen II lisäys 1

-

liitteen II lisäys 2

liitteen II lisäys 2

 

liitteen II lisäys 3

liite I ja liitteen I lisäys 5

liite III

liitteen I lisäys 2

-

liite III

liitteen III lisäys

liitteen III lisäys

-

liitteen I lisäys 4

 

liite IV


Top
  翻译: