7.12.2004   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 302/23

1.1

Komissio on puuttunut merenkulun turvatoimien parantamista koskevassa tiedonannossaan (1) ja ehdotuksessaan asetukseksi alusten ja satamarakenteiden turvatoimien parantamisesta (2) alusten sekä alusten ja satamien vuorovaikutuksen turvallisuusnäkökohtiin sekä ehdottanut erityistoimia, joita käsitellään parhaillaan lainsäädäntämenettelyssä. Ehdotettu asetus koskee kuitenkin ainoastaan sataman sitä osaa, jossa aluksen ja sataman vuorovaikutus tapahtuu, eli terminaalia.

1.2

Antamassaan lausunnossa (3) ETSK on suhtautunut myönteisesti komission ehdottamaan toimeen ja kannattanut komission pyrkimystä ryhtyä seuraavaksi toteuttamaan yhteisön lisätoimenpiteitä, joilla taataan sekä satamien että satamien ja niitä ympäröivien alueiden välisten yhteyksien turvallisuus.

1.3

Komission aloitteen toisessa ja edellistä vaikeammassa vaiheessa todetaan, että on käynnistettävä kattava satamien turvallisuuspolitiikka, koska yhä laajemmat satama-alueet, jotka ovat koko kuljetusketjun ja matkustajavirtojen olennainen yhtymäkohta, altistuvat vaaroille.

2.1

Ehdotuksella täydennetään alusten ja satamarakenteiden turvatoimien parantamista koskevalla asetuksella käyttöönotettuja turvatoimia varmistamalla, että ehdotuksen myötä koko satama kuuluu turvajärjestelmän piiriin. Direktiivillä taataan yhteisön satamien asianmukainen turvallisuustaso ja varmistetaan, että kaikkia satama-alueet kattavia turvallisuustoimenpiteitä sovelletaan yhtenäisesti.

2.2

Komissio toteaa, ettei vaaditun turvajärjestelmän perustamista varhaisessa vaiheessa voida taata IMO:n ja ILO:n yhteistoimenpiteillä, joihin kuuluvat parhaillaan laadittavat vapaaehtoiset satamien turvatoimia koskevat käytännesäännöt. EU:n on siis toimittava ennakoivasti, mieluiten säätämällä direktiivi, joka jättää tarvittavaa joustovaraa.

2.3

Ehdotetussa direktiivissä sallitaan satamien nykyisten turvajärjestelmien säilyttäminen, jos ne vastaavat direktiivin perusperiaatteita ja -vaatimuksia. Direktiivissä velvoitetaan tekemään turvallisuusarviointeja, määrittelemään turvallisuustasot, laatimaan ja hyväksymään turvallisuussuunnitelmia, nimeämään turvallisuudesta vastaava viranomainen, nimeämään turvapäällikkö, asettamaan turvakomiteoita ja tukemaan toimenpiteiden täytäntöönpanoa.

3.1

Syyskuun 11. päivänä tehtyjen terrori-iskujen jälkeiset tapahtumat ja toimet ovat osoittaneet oikeiksi arviot, joiden mukaan terrorismin vastainen taistelu kestää pitkään. Madridissa 11. maaliskuuta 2004 sattuneet traagiset tapahtumat osoittivat koko liikennejärjestelmän olevan altis terrori-iskuille. Ne todistivat myös, ettei täydellistä turvallisuutta milloinkaan saavuteta. Liikenteen turvallisuudesta antamassaan valmistelevassa lausunnossa (4) ja sitä seuranneessa lausunnossa merenkulun turvatoimista (5) ETSK oli vakaasti sitä mieltä, että EU:n tulisi astua kansainvälisen toiminnan johtoon ja laatia nykyistä laajemmat turvallisuuspuitteet, joissa puututaan terrorismin syihin eikä pelkästään pyritä ehkäisemään sitä tai poistamaan sen vaikutuksia.

3.2

Koska merenkulun turvallisuus on maailmanlaajuinen ongelma, sekä kansainvälinen yhteisö että EU ovat kiinnittäneet siihen asianmukaista huomiota. Raideliikenteen turvallisuudessa näkyy kuitenkin keskityttävän pitkälti kansallisen tason aloitteisiin, kun taas tieliikenteessä ja sisävesiliikenteessä terrorismi on jäänyt suhteellisen vähäiselle huomiolle. ETSK painottaa, että elleivät muut liikennemuodot huolehdi omasta vastuustaan, ”heikoin lenkki” on terrorismin kohteena, jota kautta se tunkeutuu järjestelmään. On epärealistista odottaa, että satamat täyttäisivät muiden liikennemuotojen turva-aukot, ja on epäreilua sälyttää niille turvatoimista koituva taloudellinen taakka.

3.3

ETSK toteaa jälleen kerran, että terrorismin torjuntaan tähtäävät toimenpiteet olisi yhdistettävä toimenpiteisiin, joilla pyritään torjumaan perinteisiä turvallisuusongelmia (järjestäytynyttä rikollisuutta, luvatonta jäljentämistä, petoksia, salakuljetusta ja laitonta maahanmuuttoa). Näitä ongelmia tavataan laajoilla satama-alueilla, ja niihin olisi pitänyt puuttua pikaisesti, kuten ETSK on vaatinut. ETSK pahoittelee nyt sitä, etteivät tietyt EU:n jäsenvaltiot ole vielä liittyneet laittomien tekojen ehkäisemistä koskevaan yleissopimukseen ja siihen liittyviin pöytäkirjoihin. Komitea painottaa, että ne on ratifioitava pikaisesti, sillä näin vahvistettaisiin terrorismin torjuntaan käytettävissä olevia oikeudellisia välineitä.

3.4

ETSK:n mielestä (6) EU:n olisi ryhdyttävä toimiin varmistaakseen vastavuoroisen ja yhteistyöhön pohjautuvan toiminnan Yhdysvaltojen kanssa, jotta kaikkea EU:sta lähtevää rahtia (kontteja) kohdellaan tasavertaisesti. Unionin olisi siirrettävä tai sisällytettävä kahdenväliset järjestelyt Maailman tullijärjestön WCO:n alaisuudessa tehtävään monenkeskiseen sopimukseen. Samantapaisia vastavuoroisia järjestelyjä olisi toteutettava myös muiden alueiden tai maiden kanssa, ja niiden tueksi olisi perustettava tiedonvaihtojärjestelmä. Sopimusten puitteissa voitaisiin tarvittaessa tehdä teknistä yhteistyötä ja antaa kehitysmaille rahoitustukea, jotta ne parantaisivat satamiensa turvarakenteita.

3.5

Ehdotettujen toimenpiteiden puitteet muistuttavat satamarakenteille (terminaaleille) asetettuja puitteita. Niissä on uutta etenkin se, että maantieteellinen soveltamisala ulotetaan kattamaan koko satama-alue, jonka jäsenvaltiot määrittelevät Yhdysvaltojen toteuttamien vastaavien toimien mukaisesti. ETSK:n mielestä tarkoitus olisi saavutettu parhaiten laajentamalla asetuksen (EY) N:o 725/2004 (7) soveltamisalaa. ETSK myöntää kuitenkin, ettei edellä mainitun asetuksen mukaista täydellistä turvajärjestelmää vielä voida ulottaa kattamaan laajempia satama-alueita ja että direktiivissä on jätettävä jäsenvaltioille vaadittua joustovaraa toteuttaa asianmukaisia toimenpiteitä, joissa otetaan huomioon, että yhteisön satamat ja niiden toiminta poikkeavat huomattavasti toisistaan. Jousto ei kuitenkaan saa johtaa siihen, että EU:n satamissa toteutetaan hyvin erilaisia toimenpiteitä, sillä näin ulkomaiset satamat saatettaisiin luokitella ”turvallisiksi” tai laatia musta lista ”turvattomista” satamista sen mukaan, miten ne tunnistavat laittomat maahanmuuttajat ja terroristit. Tämä saattaisi vääristää markkinoita ja voisi haitata kansainvälisen kaupan joustavaa kulkua.

3.6

ETSK toistaa näkemyksensä (8), jonka mukaan EU:n laajentuminen korostaa Välimeren roolia. Välimeri sijaitsee potentiaalisia turvaongelmia aiheuttavien alueiden läheisyydessä. Tämä lisää tarvetta antaa merenkulun turvatoimille välimerellinen ulottuvuus. ETSK on suhtautunut myönteisesti Euro—Välimeri-liikenneverkon kehittämiseen (9) ja merenkulun turvallisuuden sisällyttämiseen osaksi verkoston tavoitteita. Komitea on ollut komission kanssa yhtä mieltä siitä, että Välimeren alueen kumppaneiden on olennaista vahvistaa turvatoimenpiteitä. Ensimmäisenä askeleena tämän päämäärän saavuttamiseksi on pidetty turvallisuutta ja turvatoimia käsittelevän Euro—Välimeri-instituutin perustamista.

3.7

Nykyisessä muodossaan direktiivissä keskitytään hallinnollisiin näkökohtiin. Direktiivissä ei määritellä yhtenäisiä menettelyjä liitteissä mainittujen yksityiskohtien soveltamiseksi, vaan annetaan mahdollisuus mukauttaa direktiiviä myöhemmin. ETSK toteaa olevan välttämätöntä parantaa pikimmiten turvatoimia myös muualla kuin sataman siinä osassa, jossa aluksen ja sataman vuorovaikutus tapahtuu. Komitea korostaa kuitenkin, että olisi ollut järkevämpää ottaa huomioon asiassa tapahtunut tähänastinen kansainvälinen kehitys ja erityisesti IMO:n, ILO:n ja Maailman tullijärjestön WCO:n toimet sekä antaa nopeasti selkeitä suuntaviivoja direktiivin tavoitteiden toteuttamiseksi.

3.8

ETSK panee merkille, ettei direktiivillä luoda uusia velvoitteita alueilla, jotka jo kuuluvat asetuksen (EY) N:o 725/2004 (10) soveltamisalaan, eikä laajennetuilla satama-alueilla. Siinä kuitenkin korostetaan perusperiaatetta, jonka mukaan satamien turvatoimien tulisi olla tasapainossa asetettujen tavoitteiden, kustannusten ja liikennevaikutusten sekä tavaravirtojen kanssa. Turvatoimien tarvetta onkin harkittava huolellisesti ja on arvioitava, ovatko ne realistisia ja toteuttamiskelpoisia käytännössä. Toimenpiteissä olisi kunnioitettava perusoikeuksia ja noudatettava etenkin Euroopan unionin perusoikeuskirjassa tunnustettuja periaatteita, jotta ei rajoiteta kansalaisten henkilökohtaisia ihmisoikeuksia eikä perustuslaillista järjestystä eikä palvella näin terroristien tarkoitusperiä. Siksi olisi huolehdittava siitä, että vältetään seuraavia seikkoja:

3.9

Useimpien satamien kustannukset moninkertaistuvat, kun niiden on toteutettava lisätoimenpiteitä turvatakseen tuntuvasti laajentuneen sataman maantieteellisen alueen. Kustannuksia koituu etenkin sataman pääsyrajoituksista, rahdin ja matkatavaroiden valvonnasta sekä matkustajien tunnistamisesta. Turvatoimien laajentaminen edellyttää, että satamissa toteutetaan perusrakenteisiin, varusteisiin, työvoimaan ja koulutukseen liittyviä lisäjärjestelyjä. ETSK viittaa aiempiin lausuntoihinsa turvajärjestelyjen kustannusten rahoituksesta ja toistaa komissiolle esittämänsä kehotuksen laatia toimenpiteiden toteuttamista varten EU:n rahoitussuunnitelma. ETSK on lausunnoissaan todennut erityisesti, että ”vaikka asiakkaat maksavat osan turvatoimien tehostamisesta johtuvista lisäkustannuksista, myös valtiovallan odotetaan osallistuvan tiettyihin terrorismin torjumisesta aiheutuviin kustannuksiin, sillä terrorismi on reaktio valtioiden harjoittamaa politiikkaa vastaan”. Lisäksi ETSK toistaa komissiolle esittämänsä kehotuksen tutkia merenkulun turvallisuuden tehostamisesta koituvien kustannusten kokonaisvaikutuksia ja yhtyy Euroopan parlamentin esittämään samantapaiseen pyyntöön.

3.9.1

Merisatamat ovat keskeistä kansallista omaisuutta. Koko satama-alueen kattavat turvatoimet voidaan siis luokitella yleisen edun mukaisiksi. Tällaisten toimenpiteiden julkinen rahoitus ei näin ollen ole EU:n perustamissopimuksen mukaisten valtiontukia koskevien määräysten alaista. Koska jäsenvaltiot voivat kuitenkin päättää, myöntävätkö ne kyseisiin toimiin julkista rahoitusta vai eivät, EU:n olisi sovittava yhtenäisestä lähestymistavasta kilpailuvääristymien välttämiseksi. Lähestymistavassa on otettava huomioon myös satamarakenteiden turvatoimien rahoitus, ja sen lähtökohdaksi olisi otettava seuraavat periaatteet:

3.9.2

Satamien turvatoimien kustannuksia on äärimmäisen vaikea arvioida. EU:n satamien turvatoimien kustannusten odotetaan kuitenkin maantieteellisistä syistä kohoavan suhteessa korkeammiksi kuin Yhdysvalloissa, koska EU:ssa on enemmän satamia. On arvioitu, että toimien toteuttamisesta aiheutuu suhteellisen runsaasti kustannuksia suurille (11) ja pienille satamille.

3.10

Jos uudenlaiseen terrorismiin ei vastata pikaisesti, satamia voidaan joutua sulkemaan, mistä saattaa koitua miljardien eurojen tappiot. Turvallisuusriskistä saattaa näin muodostua kaupalle muita kuin tullitariffien aiheuttamia esteitä.

4.1

Satamien maantieteellinen kattavuus ja hallinto on yleensä määritelty tarkkaan, ja niissä harjoitetaan samanaikaisesti monenlaista toimintaa. Satamien rajat kattavat tavallisesti satamarakenteet eikä päinvastoin, kuten ehdotetun direktiivin 2 artiklan 4 kohdassa ja 3 artiklaan sisältyvässä ”sataman” tai ”merisataman” määritelmässä esitetään. Määritelmän mukaan satama-alue olisi pienempi kuin ”satamarakenteen” kattama alue, johon kuuluvat lisäksi ankkurointialueet, odotuspaikat ja sisääntuloväylät. Siksi 2 artiklan 4 kohdassa mainittua ilmausta ”ensisijaisesti” on selkiytettävä.

4.2

Koska sataman turvasuunnitelma on tärkeä, sen on ennen kaikkea vastattava ISPS-säännöstön täytäntöönpanoprosessin yhteydessä jo tehtyjä päätöksiä ja asetusta (EY) N:o 725/2004 (12) satamarakenteiden vaatimuksista. Suunnitelman olisi sisällettävä sataman rajojen sisäpuolella sijaitsevien satamarakenteiden kokonaisvaltaiset turvasuunnitelmat. Suunnitelman piiriin kuuluvien satamarakenteiden tulisi toimia sataman osa-alueina, ja niiden turvasuunnitelmien olisi oltava osa sataman kokonaisvaltaista turvasuunnitelmaa, jota mukautetaan tarvittaessa vastaamaan suunnitelman kokonaistavoitteita. Sataman turvaviranomaisen tulisi siis viime kädessä vastata suunnitelmasta.

4.3

Suunnitteilla olevat satamien neuvoa-antavat turvakomiteat tehostavat sataman turvasuunnitelman täytäntöönpanoa. ETSK olettaa, että sataman turvaviranomainen perustaa komiteat kartoittamaan myös sataman turvasuunnitelmaan sisältyviä seikkoja. ETSK kannattaa merimiesten ja satamatyöntekijöiden edustajien osallistumista satamien turvakomiteoiden työskentelyyn käytännöllisten ratkaisujen löytämiseksi.

4.4

Rahdille ja matkustajille ei saa suorittaa päällekkäistarkastuksia satama-alueelle tultaessa ja sen jälkeen mahdollisesti satamarakenteiden alueelle saavuttaessa. Alusten miehistön, vierailijoiden ja tavarantoimittajien liikkuvuuteen on lisäksi suhtauduttava käytännönläheisesti.

4.5

Toisen jäsenvaltion turvallisuusvirkamiesten tietyssä jäsenvaltiossa suorittamat tarkastukset satamien turvatoimien noudattamisesta olisi tehtävä Euroopan komission alaisuudessa (17 artiklan 2 kohta ja 14 artiklan 3 kohta).

5.1

Madridissa 11. maaliskuuta 2004 sattuneet traagiset tapahtumat osoittivat koko liikennejärjestelmän olevan altis terrori-iskuille. Ne todistivat myös, ettei täydellistä turvallisuutta voida milloinkaan saavuttaa.

5.2

ETSK painottaa, että elleivät kaikki liikennemuodot huolehdi omasta vastuustaan, ”heikoin lenkki” on terrorismin kohteena, jota kautta se tunkeutuu järjestelmään. On epärealistista odottaa, että satamat täyttäisivät muiden liikennemuotojen turva-aukot, ja on epäreilua sälyttää niille turvatoimista koituva taloudellinen taakka.

5.3

ETSK uskoo lujasti, että valvontatoimiin perustuva strategia ei anna turvaa turvattomassa maailmassa. EU:n onkin käytävä kansainvälisen toiminnan johtoon, jotta voitaisiin kehittää avarammat turvallisuuspuitteet, joiden ansiosta pystytään puuttumaan terrorismin syihin sen sijaan, että yritettäisiin pelkästään eliminoida sen seuraukset.

5.4

ETSK kannattaa täysin ehdotettua direktiiviä, jotta turvatoimet pannaan täytäntöön nykyistä laajemmilla satama-alueilla. Direktiivin jäsenvaltioille sallima jousto ei kuitenkaan saa johtaa siihen, että ulkomaisia satamia luokitellaan ”turvallisiksi” tai laaditaan musta lista ”turvattomista” satamista. Tämä saattaisi vääristää markkinoita ja voisi haitata kansainvälisen kaupan joustavaa kulkua.

5.5

ETSK toteaa jälleen kerran, että terrorismin torjuntaan tähtäävät toimenpiteet olisi yhdistettävä toimenpiteisiin, joilla pyritään torjumaan perinteisiä turvallisuusongelmia (järjestäytynyttä rikollisuutta, luvatonta kopioimista, petoksia, salakuljetusta ja laitonta maahanmuuttoa).

5.6

Merisatamat ovat keskeistä kansallista omaisuutta. Koko satama-alueen kattavat turvatoimet voidaan siis luokitella yleisen edun mukaisiksi. Tällaisten toimenpiteiden julkinen rahoitus ei näin ollen ole EU:n perustamissopimuksen mukaisten valtiontukia koskevien määräysten alaista. EU:n olisi kilpailuvääristymien välttämiseksi sovittava yhtenäisestä lähestymistavasta, jonka mukaisesti jäsenvaltiot voivat myöntää valtiontukea. ETSK toistaa komissiolle esittämänsä kehotuksen laatia toimenpiteiden toteuttamista varten tarvittaessa EU:n rahoitussuunnitelma. Komitean mielestä satamien turvatoimien taloudellinen ulottuvuus on kansainvälisen kaupan kannalta erittäin tärkeä näkökohta, ja EU:n olisi tarkasteltava sitä pikimmiten.

5.7

Satamien turvatoimissa olisi kunnioitettava perusoikeuksia ja noudatettava etenkin Euroopan unionin perusoikeuskirjassa tunnustettuja periaatteita, jotta ei rajoiteta kansalaisten ihmisoikeuksia eikä perustuslaillista järjestystä.

5.8

ETSK painottaa, että EU:n satamien turvallisuuspolitiikalle on pikaisesti annettava välimerellinen ulottuvuus. Se tulee EU:n laajentumisen myötä olemaan keskeisellä sijalla.