20.5.2005   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 120/17

1.1

Pysyvän valmisteluryhmän tehtäväkenttää laajennettiin (1) koskemaan kaikkia yleiseurooppalaisiin liikennekäytäviin liittyviä kysymyksiä, ja se aloitti työnsä uudelleen tammikuussa 2003. Komitean täysistunto oli joulukuussa 2002 pannut tyytyväisenä merkille pysyvän valmisteluryhmän edellisellä toimikaudella tekemän työn. Liikennekäytäviä koskevien toimien jatkamiseen ja kehittämiseen on vuosina 2003–2004 liittynyt myös komission tekemiä tärkeitä uusia linjauksia Euroopan laajuisten liikenneverkkojen kehityksen suhteen. Ne koskevat myös Helsingissä annetussa julkilausumassa mainituissa kymmenessä yleiseurooppalaisessa liikennekäytävässä tehtäviä töitä. Euroopan unionin laajentuminen toukokuussa 2004 ja Kaakkois-Euroopan valtioiden liittymisnäkymät muuttavat yhteisen infrastruktuuripolitiikan ja liikennekäytäväyhteistyön toimintaympäristöä.

1.2

Käsillä olevan oma-aloitteisen lausunnon tarkoituksena ei ole pelkästään raportoida yleiseurooppalaisiin liikennekäytäviin liittyvistä ETSK:n kahden viime vuoden toimista ja tuloksista, vaan esittää myös ehdotuksia siitä, mihin jatkotoimiin asianomaisten tahojen tulisi ryhtyä ja millä tavoin komitea voi niitä siinä tukea.

2.1

Komissio käynnisti vuoden 2003 puolivälissä Euroopan laajuisia liikenneverkkoja koskevan uudistuksen Karel van Miertin johtaman asiantuntijatyöryhmän laatimalla raportilla. Raportissa laajennettiin vuonna 1996 laadittua hankeluetteloa ja ehdotettiin uusia EU:n rahoitusmahdollisuuksia sekä uutta ja parempaa koordinointimuotoa (2). Suunnitelmiin kuului ajatus liikennekäytävien sisällyttämisestä EU:n infrastruktuuripolitiikkaan. EU:n yleisen verkkokeskeisen infrastruktuuripolitiikan sijasta oli tulevaisuudessa tarkoitus keskittyä tietyillä pääliikenneväylillä sijaitseviin painopisteisiin. Tämä van Miertin ryhmän lähestymistapa ei saanut kannatusta.

2.2

ETSK:n TEN-erityisjaosto keskusteli laajasti syyskuussa 2003 Roomassa pitämässään komitean ulkopuolisessa kokouksessa Euroopan laajuisten liikenneverkkojen tulevaisuudesta yhdessä Italian talous- ja työneuvoston CNEL:n ”perusrakenteet ja perusrakenneverkot” -valiokunnan kanssa ja hyväksyi asiasta yhteisen päätöslauselman (3). Päätöslauselmassa vaadittiin lisätoimia sellaisen integroidun liikenneverkon toteuttamiseksi, joka liittää uudet jäsenvaltiot tehokkaasti muihin jäsenvaltioihin ja ulottuu tätäkin kauemmaksi. Intermodaalisuus ja kestävyys olisi asetettava etusijalle, ja rahoitusta olisi yhdessä vahvistettava ja mahdollisesti täydennettävä Euroopan laajuisille liikenneverkoille tarkoitetulla rahastolla.

2.3

Puheenjohtajamaa Italian pyynnöstä ETSK laati oma-aloitteisen lausunnon, jolla oli tarkoitus syventää Roomassa aloitettua keskustelua. Komitea kokosi ajankohtaiset EU:n liikenneinfrastruktuuripolitiikkaa koskevat keskeiset näkemyksensä asiakirjaan ”Tulevaisuuden liikenneinfrastruktuurit: suunnittelu ja naapurimaat – kestävä liikkuvuus – rahoitus” (4). Tulevaisuuteen viitaten ETSK ehdottaa uusien rahoitusmuotojen ja -välineiden kokeilemista sekä ympäristönsuojelun ja sosiaalisen ja ekologisen kestävyyden painoarvon lisäämistä. Lisäksi Euroopan laajuisen liikenneverkon suunnittelussa ja toteutuksessa tulisi sekä jatkaa hyväksi havaittua työtä Helsingin julkilausumassa mainituissa liikennekäytävissä että reagoida uusilla menettelyillä muuttuneisiin haasteisiin.

2.4

Euroopan unioni on antanut Kaakkois-Euroopan rauhanomaiselle jälleenrakentamiselle ensisijaisen aseman ja edistänytkin päättäväisesti toimintakykyisen liikenneinfrastruktuurin rakentamista. Kaakkois-Euroopan liikennesuunnitelma on kehitetty täydennyksenä alueisiin X, V, VII, IV ja VIII liittyville jo olemassa oleville käytäville sekä vuonna 1997 annetun Helsingin julkilausuman ja TINA-prosessista (5) saatujen kokemusten perusteella. Siihen kuuluu intermodaalinen infrastruktuuriverkko, ns. Kaakkois-Euroopan ydinalueiden liikenneverkko (South East Europe Core Regional Transport Network), joka on tarkoitus toteuttaa yhdessä ja koordinoidusti. Asianomaiset valtiot (6) ovat valmistelleet yhteisymmärryspöytäkirjan, jossa mm. viitataan selkeästi alueen sosioekonomisten eturyhmien ja ETSK:n pysyvän valmisteluryhmän kanssa tehtävään yhteistyöhön.

2.5

Ohjauskomiteoiden työn koordinointia Helsingin julkilausumassa mainituissa kymmenessä liikennekäytävässä (7) ja neljällä yleiseurooppalaisella liikennealueella (PETrA) (8) on uudistettu. Noin kerran vuodessa komissio kutsuu liikennekäytävien puheenjohtajat ja sihteeristöjen johtajat sekä joukon muita eurooppalaisten tai EU:n elinten edustajia työtilannetta ja sen näkymiä koskeviin keskusteluihin. Entinen G-24-työryhmä ”liikenne” oli tarkoitus korvata pienemmällä ja tehokkaammalla rakenteella. Samalla asiasta vastaavat komission edustajat ovat tietoisia siitä, että vain he pystyvät toteuttamaan tiettyjä koordinointitehtäviä ja antamaan teknis-organisatorista tukea. Viimeisimmät tapaamiset järjestettiin kesäkuussa 2003 ja 15. maaliskuuta 2004. Näiden kokousten tärkeimmät tulokset on esitelty kohdissa 3 ja 4.

2.6

Laajentuminen ja EU:n ”uusi naapuruuspolitiikka” vaikuttavat myös Euroopan tulevaan liikennepoliittiseen suunnitteluun ja tätäkin laajemmin. Kesäkuussa järjestettiin komission ja Euroopan parlamentin yhteinen strategiatapaaminen, johon kutsuttiin myös eurooppalaisen liikennesektorin edustajia, erityisesti EU:n naapurimaista. Siellä päätettiin perustaa korkean tason työryhmä, jonka tehtävänä on laatia sopimuksia Euroopan laajuisten pääliikenneväylien rakentamisesta, erityisesti itäisten naapurivaltioiden, Venäjän, Mustameren alueen ja Balkanin suuntaan. Välimeren aluetta varten käynnistettiin hanke Eurooppa–Välimeri-liikenneverkon luomiseksi. Turkin liikenneinfrastruktuuritarpeita tutkitaan parhaillaan.

3.1.1

Edes Helsingin julkilausuman seitsemän vuotta jatkuneella toimeenpanolla ja yhteistyön vakiinnuttamisella ohjauskomiteoissa ja ylimmällä tasolla EU:n komission avulla ei ole pystytty huomattavasti parantamaan eri suunnitteluprosessien avoimuutta ja verkottumista. Euroopan laajuisia liikenneverkkoja koskevat uudet suuntaviivat, liikennekäytävät ja -alueet, Kaakkois-Euroopan ydinalueiden liikenneverkko, Euroopan liikenneministerikonferenssin ja YK:n Euroopan talouskomission työ sekä erilaiset alueelliset yhteistyön tehostamiseen tähtäävät aloitteet avautuvat ainoastaan pienelle asiantuntijapiirille.

3.1.2

Avoimuuden puute lisääntyy järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan tasolla. Yksi pysyvän valmisteluryhmän keskeisistä tehtävistä on toimia tiedonkulun varmistajana virallisissa elimissä sekä kiinnostuneiden kanaslaisjärjestöjen suuntaan. Komissio valmistelee tietojärjestelmää, jota on tarkoitus käyttää yleisesti suunnittelussa ja vaikutusten arvioinnissa (GIS). Kyseistä tietojärjestelmää pystytään nykyisin käyttämään ainoastaan sisäisesti, mutta sitä voidaan mahdollisesti laajentaa sosioekonomisten tietojen suhteen ja siten hyödyntää paremmin myös ETSK:n työssä. Tästä toiveesta tulisi keskustella komission kanssa.

3.2.1

Van Miertin ryhmän tuloksissa ilmenivät vaikeudet, jotka aiheuttavat kunnianhimoisten eurooppalaisten suunnitelmien ja niiden toteuttamisen välisen kuilun, johon on vaikea vaikuttaa. Rajanylittävien suunnittelumenettelyiden ja kansalaisjärjestöjen osallistumisen lisääminen on oikein tunnistettu tulevien parannusten edellytykseksi, ja se on otettu huomioon myös Euroopan laajuisia verkkoja koskevissa uusissa suuntaviivoissa.

3.2.2

Kansalaisjärjestöjen osallistuminen on avain tasapainoiseen kehitykseen, jossa otetaan huomioon myös paikalliset ja alueelliset edut ja elävöitetään liikenneväylien ylläpitoa ja hyödyntämistä. Euroopan edun mukaiset infrastruktuurihankkeet täyttävät tehtävänsä vasta kun ne ovat kestävyyden vaatimusten mukaisia ja pyrkivät vastaamaan niihin. Tätä varten Euroopan tasolla tarvitaan talousalan järjestöjen, liikenneyritysten, ammattijärjestöjen sekä ympäristönsuojelu- ja kuluttajansuojajärjestöjen rajanylittävää osallistumista. ”Eurooppalaisten” liikenneväylien toteuttamisvirikkeiden on pohjauduttava yhteiskunnan tukemaan ”eurooppalaiseen” ymmärrykseen ja konsensukseen. ETSK on tarjoutunut toistuvasti osallistumaan tämän yhteisymmärryksen rakentamiseen. Tämä edellyttää kuulemisten järjestelmällistä hyödyntämistä Euroopan tasolla. ETSK varoittaa kuitenkin järjestämästä kuulemisia vain muodon vuoksi ja vaatii, että niiden tulosten huomioonottaminen on taattava. ETSK:n yhteistyössä komission kanssa vuonna 1998 toteuttamaa kuulemista TINA-prosessista ei suuresta mielenkiinnosta ja selkeistä päätelmistä huolimatta otettu päätösraportissa huomioon.

3.3.1

Osallistumista ja kuulemista koskeva periaatevaatimus oli kauan ETSK:n yhteiseurooppalaista liikennepolitiikkaa koskevan pitkäaikaisen työn keskipisteessä. Nykyisin tämä perusajatus on levinnyt laajalti Euroopan laajuisesti toimivien osapuolten parissa, ja ETSK on luonut hyviä työkontakteja. Näin ollen nyt on aika toteuttaa pyrkimys päästä osallistumaan ohjauskomiteoiden ja muiden elinten suunnittelu- ja toimeenpanotyöhön.

3.3.2

Suunnitteluyhteistyön sisältö pohjautuu erityisesti komitean tuoreimpaan oma-aloitteiseen lausuntoon ”Tulevaisuuden liikenneinfrastruktuurit”, jossa määritellään selkeästi eurooppalaisen liikennepolitiikan perusta komitean näkökulmasta. Painopisteinä ovat kestävyys, rahoituksen parantamista koskevat pohdinnat sekä liikenneinfrastruktuurin yhteiseurooppalainen suuntaaminen. Liikennekäytävien rakentamisen suhteen määritellään toimintapainopisteitä, jotka ovat ohjanneet pysyvän valmisteluryhmän työtä ja jotka siksi luetellaan tässä lyhyesti (9):

3.3.3

Komissio on sisällyttänyt nämä tavoitteet osittain Euroopan laajuisia verkkoja koskeviin tarkistettuihin suuntaviivoihin. Olisi pystyttävä edistämään tavoitteiden toimeenpanoa ymmärrettävästi ja toteuttamaan se yhteisesti ja rajanylittävästi. ETSK:lla on hyvät mahdollisuudet osallistua tähän erityisten ja käytännönläheisten toimien avulla.

3.4.1

Ohjauskomiteoiden työskentely on nykyisin kaikissa liikennekäytävissä suunnilleen yhtä intensiivisessä vaiheessa. Samalla on todettava yleisesti alueellisten yhteyksien olemassaolo, joten nykyisin voidaan puhua ennemminkin käytäväverkosta kuin yksittäisistä liikenneväylistä. Yhdessä liikennealueita koskevien toimien kanssa on pääsemässä yhä enemmän vallalle alueellisen yhteistyön muoto, esimerkiksi Kaakkois-Euroopassa käytävien IV, V, VII ja X ja Itämeren alueella käytävien I ja IX kohdalla. Tämä eroaa suuresti virallisesti määritellyillä liikennealueilla (PETrA) toteutettujen toimien vähäisyydestä.

3.4.2

Molemmat lähestymistavat – pääliikenneväylien toteuttaminen ja laaja-alainen alueellinen verkottaminen – täydentävät toisiaan. Pysyvän valmisteluryhmän työssä on tarkoitus käsitellä aiempaa enemmän alueellisia kehittämistoimia. Liikennepolitiikan, aluekehityksen ja ETSK:n ulkosuhteiden painopisteiden (itäiset naapurivaltiot, pohjoinen ulottuvuus, Kaakkois-Eurooppa) välinen yhteys on ESTK:n merkittävä, erityisjaostojen vastuualueiden rajat ylittävä panos.

3.5.1

ETSK pitää tervetulleena kesäkuussa 2004 järjestettyä komission ja Euroopan parlamentin strategiatapaamista, sillä komitea on aina korostanut, että EU:n aloitetta eurooppalaisten liikenneyhteyksien toteuttamiseksi ei tulisi laajentumisen myötä heikentää. ETSK:n kanssa käymässään kirjeenvaihdossa komissio vakuutti, että tapaamisella käynnistettiin yhteisymmärryksen löytämiseksi laaja ja avoin menettely, johon kaikki osapuolet pääsevät osallistumaan. Tämä avautuminen on ratkaisevaa Euroopan tason uusien liikennesuunnitelmien onnistumisen ja kestävyyden kannalta.

3.5.2

Tähänastiset kokemukset, erityisesti ohjauskomiteoiden työ, muodostavat tärkeän ja välttämättömän perustan uusille suunnitelmille. ETSK voisi antaa nyt infrastruktuurisuunnittelun aikaisessa vaiheessa erityisen panoksensa, joka on esitelty käsillä olevassa lausunnossa ja joka on kehittynyt vuosien käytännön työn seurauksena. Tätä mahdollisuutta on hyödynnettävä.

4.1

Liikennekäytävässä II  (10) on perustettu ammattiliittojen työryhmä. Sen ensimmäinen kokous pidettiin 10.–11. huhtikuuta 2003 Moskovassa. ETSK osallistui myös 15.–16. toukokuuta 2003 Berliinissä pidettyyn viralliseen ohjauskomitean kokoukseen. Molemmissa tapaamisissa tuli esiin työmme kannalta lupaavia suuntauksia. Liikennekäytävän II ongelmana on vaikea yhteistyö ValkoVenäjän kanssa. Tällä välin käytännöksi on muodostunut, että Valko-Venäjä – ja näin ollen suuri ja hyväkuntoinen osa käytävää – kierretään pohjoisen kautta. Syynä ovat ongelmat rajoilla. Rautatieyhtiöiden yhteistyötä ollaan parhaillaan tiivistämässä. Vastikään ehdotettiin liikennekäytävän jatkamista Jekaterinburgiin asti. Sidosryhmät ovat erittäin kiinnostuneita hyödyntämään ETSK:n apua maantieliikenteen ongelmien hallitsemisessa ja rajanylityspaikkojen käytänteiden parantamisessa.

4.2

Osallistuminen liikennekäytävän IV  (11) työhön on jatkuvasti vahvistunut. Toukokuun 20.–21. päivänä 2003 Sopronissa Unkarissa pidetyn ohjauskomitean kokouksen yhteydessä toteutettiin myös liikennekäytävässä IV toimivien rautatieyhtiöiden ja rautatietyöntekijöiden ammattiliittojen edustajien tapaaminen, joka johti antoisaan rautatiekuljetusten edistämistä koskevaan keskusteluun, jota tulee jatkaa. Näin tapahtuikin viimeisimmässä, 10.–11. marraskuuta 2003 Dortmundissa Saksassa pidetyssä kokouksessa. Jatkokeskusteluiden sisällöllisiksi painopisteiksi on määritelty rajanylityspaikkoja koskevat teknis-organisatoriset esteet ja ratkaisuehdotukset. Jatkuvuuden varmistamiseksi yksi rautatietyöläisten ammattiliiton edustaja pääsee osallistumaan tarkkailijana ohjauskomitean kokouksiin. Johdonmukaista olisi käsitellä seuraavaksi liikennekäytävässä IV tapahtuvien maantiekuljetusten taloudellista ja sosiaalista tilannetta sekä teknis-organisatorisia näkökohtia.

4.3

ETSK antaa erityistä arvoa liikennekäytävän X  (12) tukemiselle. Tämän vuoksi yhteyksiä kyseisen liikennekäytävän ohjauskomiteaan on tiivistetty. Mahdollisia ETSK:n toimia konkretisoitiin 18.–19. heinäkuuta 2003 Sloveniassa pidetyssä ohjauskomitean kokouksessa. Marraskuun 3. päivänä 2003 ETSK järjesti Belgradissa erittäin onnistuneen vuoropuhelukonferenssin, joka päättyi yhteiseen päätöslauselmaan (13). Tästä seuraa toimia työn tehostamiseksi etenkin rautatieliikenteessä. Tähän työhön liittyvät myös yhteydet Sarajevoon sekä yhteistyö Kaakkois-Euroopan ydinalueiden liikenneverkon ohjausryhmän kanssa. Liikennekäytävä V  (14) muodostaa tässä tärkeän yhteysväylän, kun otetaan huomioon tasapainoinen merisatamapolitiikka ja satamien yhdysliikenne.

4.3.1

Marraskuun 2004 alussa aiotaan järjestää yhteinen tapahtuma rautatieyhtiöiden yhteishankkeen (ARGE Korridor Xline) kanssa rautatiepalveluiden parantamiseksi. Siihen kuuluu erityinen esittelyjuna ja tapahtumia Villachissa (Itävalta), Zagrebissa (Kroatia) ja Sarajevossa (Bosnia ja Hertsegovina) (15).

4.4

ETSK on laatinut joukon ehdotuksia sisävesiliikenteen ja liikennekäytävän VII  (16) (Tonava) edistämiseksi (17). Viimeisin ohjausryhmän kokous pidettiin heinäkuussa 2004. Parhaillaan pysyvässä valmisteluryhmässä käydään keskusteluja, jotka koskevat liikennekäytävän VII laivaliikenteen nykyisiä kehitysesteitä ja sopivia toimia näiden esteiden poistamiseksi. Samalla kyse on multimodaaliseen liikennejärjestelmään integrointia koskevista mahdollisuuksista ja sen vaatimista investoinneista (18).

4.4.1

ETSK korosti 28. tammikuuta 2004 antamassaan lausunnossa (19)”Tulevaisuuden liikenneinfrastruktuurit” seuraavia edellytyksiä: ”sisävesiliikenteen käytävä VII:n erityinen tukeminen, Tonava, rautatielinjojen yhdistäminen sekä rajanylittävää sisävesiliikennettä koskevat asianmukaiset tekniset ja sosiaalialaa koskevat säännöt”.

4.4.2

Lisäksi EU:n ja Romanian välinen neuvoa-antava sekakomitea ehdotti 23.–24. toukokuuta 2002 Bukarestissa pitämässään kokouksessa, että ryhdyttäisiin asianmukaisiin toimiin ja lisättäisiin rahoitustukia Tonavan liikennöintimahdollisuuksien ja sen Mustanmeren yhteyden parantamiseksi, jotta Tonavan rooli yleiseurooppalaisena liikennekäytävänä voitaisiin optimoida.

4.5

Vuonna 2001 Katowicessa järjestetyn liikennekäytäviä III  (20) ja VI  (21) koskevan vuoropuhelukonferenssin jälkeen ETSK ei ole ryhtynyt näitä käytäviä koskeviin toimiin. ETSK on vastaanottanut elokuussa 2004 liikennekäytävän III sihteeristön kirjeen, jossa komiteaa pyydetään osallistumaan käytävän kehittämiseen esittämällä ehdotuksia vuosien 2003–2004 työohjelmaan.

4.6

ETSK on saanut parin viime vuoden aikana erityistä tukea liikennekäytävissä ja yleiseurooppalaisessa kontekstissa uudelleen muotoutuvalta liikennealan ammattiliittojen yhteistyöltä, jonka järjestäjänä on toiminut kansainvälinen kuljetustyöläisten liitto ITF (International Transport Workers' Federation). ITF:n hanke on ylittänyt liikennesektoreiden rajat ja edistänyt tärkeillä suunnitteluun ja käytäntöön liittyvillä toimilla huomattavasti ETSK:n työn onnistumista. Yhteistyötä on tarkoitus vahvistaa myös tulevaisuudessa.

4.7

Todettakoon lisäksi, että pysyvän valmisteluryhmän puheenjohtaja on yhteistyössä TEN-jaoston sihteeristön kanssa ja Euroopan komission asianomaisten yksiköiden avustuksella laatinut koosteen jokaisen liikennekäytävän perustiedoista (22).

5.1

Pysyvä valmisteluryhmä on omaksunut työssään yhteiseurooppalaisen liikennepolitiikan edellä esitetyn uuden toimintaympäristön ja ottanut sen huomioon alueellisessa sekä käytännön- ja teoriatason suunnittelussa. ETSK:n vahvuus löytyy entistä enemmän sen kyvystä yhdistää erilaisia etuja ja esittää käytännönläheisiä ehdotuksia. Toimet on toteutettava esisijaisesti paikan päällä ja läsnäolon on oltava vahvaa.

5.2

Pysyvä valmisteluryhmä toimii eräänlaisena ETSK:n selvitysyhteisönä, joka on tieto- ja kontaktipiste asiasta kiinnostuneille komitean sisäisille tai ulkopuolisille tahoille. Pysyvä valmisteluryhmä on rakentanut työnsä perustan komitean 13 vuotta jatkuneella aktiivisella osallistumisella yhteiseurooppalaiseen liikennepolitiikkaan, ja sen keskeisiä tehtäviä ovat tiedon jakaminen, välittäjänä toimiminen, ETSK:n toimien koordinointi ja vastuullinen osallistuminen Euroopan tason koordinointitoimiin.

5.3

Seuraavien kahden vuoden aikana ETSK:n toimien painopisteenä tulisi olla kansalaisjärjestöjen käytännön osallistumisen ja toiminnan edistäminen asianomaisissa kohteissa. Kohdassa 3.3.2 esitettyjä liikennepoliittisia tavoitteita tulee edistää antamalla asianomaisille kansalaisjärjestöille mahdollisuus ilmaista yksittäisiin liikennekäytäviin, alueisiin tai infrastruktuurihankkeisiin liittyviä arvioita, kritiikkiä ja parannusehdotuksia.

5.4

ETSK:n yhteistyötä liikennekäytävien ohjauskomiteoiden ja EU:n komission kanssa tulisi tiivistää entisestään. Erityisesti tulee hyödyntää pysyvän valmisteluryhmän uuden roolin Kaakkois-Euroopan ydinalueiden liikenneverkon (ks. kohta 2.4) toteuttamisen puitteissa tarjoamat mahdollisuudet.

5.5

Pysyvässä valmisteluryhmässä tulisi pohtia, miten liikenteen operatiivisia näkökohtia voitaisiin ottaa paremmin huomioon yleiseurooppalaisten liikenneväylien toteutuksessa. Tavoitteena tulisi erityisesti olla intermodaalisuuden, ympäristönsuojelun, turvallisuuden, sosiaalikysymysten ja tehokkuuden käytännön toteutus liikennekäytäväpolitiikan yhteydessä.

5.6

Parhaillaan suunnitellaan uusia liikenneväyliä Euroopan naapuruuspolitiikan puitteissa. Komissio on ilmoittanut soveltavansa tässä yhteydessä avointa lähestymistapaa, ja pysyvän valmisteluryhmän tulisi antaa panoksensa asiaan.

5.7

Komission toimia tulisi yhdistää tiiviimmin ohjauskomiteoiden työhön liikennekäytävissä ja liikennealueilla. Komissiolla on tärkeä koordinointitehtävä, johon tulisi sisältyä myös teknis-organisatorinen tuki. Olisi toivottavaa, että eri toimia suunniteltaisiin useammin yleiseurooppalaisella tasolla kaikkien sidosryhmien voimin ja että myös Euroopan parlamentti osallistuisi tähän entistä vahvemmin.