29.8.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 206/44

1.1

korostaa, että Euroopan vahvuus on sen monimuotoisuudessa. Kulttuurisen, kielellisen, etnisen ja uskonnollisen monimuotoisuuden kunnioittaminen on Euroopan integraatioprosessin perusperiaatteita. Integraatiossa ei ole kyse erojen poistamisesta tai yhtenäisen identiteetin luomisesta vaan entistä laajemman yhteistyön ja keskinäisen ymmärryksen edistämisestä Euroopan kansojen keskuudessa.

1.2

toteaa, että siirtolaisuus on Euroopan unionissa nykyisin tärkeä ilmiö. Julkishallinnon eri tasojen on hyödynnettävä kaikkia käytettävissään olevia välineitä, jotta maahanmuuttajista voitaisiin ammentaa kulttuurienvälistä vuorovaikutusta ja jotta he kotoutuisivat täysin yhteiskuntaamme.

1.3

toteaa, että Euroopan unionin peräkkäiset laajentumiset, sisämarkkinoista johtuva liikkuvuuden lisääntyminen, vanhat ja uudet muuttovirrat, suurempi kauppaan, koulutukseen ja vapaa-aikaan liittyvä vaihtotoiminta muun maailman kanssa sekä globalisaatio yleisesti ja näiden kaikkien yhteisvaikutus ovat lisänneet kansalaisten välistä vuorovaikutusta Euroopassa.

1.4

on tyytyväinen Euroopan komission aloitteeseen nimetä vuosi 2008 Euroopan kulttuurienvälisen vuoropuhelun teemavuodeksi ja kannattaa teemavuoden keskeistä tavoitetta saada Euroopan kansalaiset ja kaikki Euroopan unionissa asuvat tietoisiksi Euroopan yhteisistä arvoista ja siitä, miten tärkeää on kehittää aktiivista ja avointa Euroopan kansalaisuutta, johon liittyy kulttuurisen monimuotoisuuden tunnustaminen ja joka perustuu Euroopan unionin yhteisten arvojen kunnioittamiselle. Kulttuurienväliselle vuoropuhelulle omistettu teemavuosi on ainutlaatuinen väline kansalaisten saamiseksi mukaan toimintaan, sikäli kun kulttuurienvälisellä vuoropuhelulla tarkoitetaan vuoropuhelua, johon kaikki yhteiskunnalliset tahot ja toimijat voivat osallistua.

1.5

pitää myönteisenä sitä, että ehdokasmaat ovat tiiviisti mukana teemavuoden toteutuksessa muiden kulttuurienvälistä vuoropuhelua edistävien aloitteiden välityksellä. AK kannattaa niin ikään ajatusta siitä, että pyritään varmistamaan täydentävyys teemavuoden sekä niiden kulttuurienvälistä vuoropuhelua edistävien aloitteiden välillä, joita toteutetaan EFTA-maiden, Länsi-Balkanin maiden sekä Euroopan naapuruuspolitiikan piiriin kuuluvien kumppanuusmaiden kanssa.

1.6

korostaa, että paikallis- ja alueviranomaisilla on

2.1

toistaa, että Euroopan integraatioprosessin perustava periaate on kulttuurisen monimuotoisuuden kunnioittaminen ja edistäminen. Kulttuurinen monimuotoisuus on rikkauden lähde, joka tulee säilyttää, ja sen hyviä puolia yhtenä Euroopan identiteetin pääpiirteistä tulee korostaa. Kulttuurienvälinen vuoropuhelu on sen vuoksi keskeinen väline kulttuurisen moninaisuuden ymmärryksen edistämisessä.

2.2

painottaa, että kulttuurienvälinen vuoropuhelu voi edistää varsinkin kulttuuriperinteiden, uskonnollisten tapojen ja historian ymmärtämistä. Se voi niinikään ehkäistä kulttuurista välinpitämättömyyttä ja kulttuurin laimentumista sekä epäsosiaalista käyttäytymistä lietsovien rasististen ja muukalaisvihamielisten asenteiden lisääntymistä. AK toistaa, että kulttuurienvälistä yhteistyötä tulee lisätä sen varmistamiseksi, että kulttuurierot auttavat vahvistamaan ja yhdistämään monikielisen ja monikulttuurisen Euroopan kansoja.

2.3

korostaa, että kulttuurienvälinen vuoropuhelu muun muassa auttaa jarruttamaan eräiden yhteiskuntaryhmien radikalisoitumista.

2.4

painottaa, että komitea haluaa erityisesti tukea maahanmuuttajien nykyistä tehokkaampaa kotoutumista.

2.5

painottaa, että kulttuurienvälinen vuoropuhelu voi auttaa juurruttamaan yhteisvastuullisuuden, suvaitsevaisuuden, demokratian ja kulttuurisen moninaisuuden ymmärtämisen kaltaisia yksityiselämän sekä sosiaalisen ja yhteiskuntaelämän perusarvoja. Kulttuurienvälinen vuoropuhelu voi edistää kykyä viestiä eri kulttuuriryhmien välillä ja osallistua yhteiskuntaelämään. Tällainen vuoropuhelu on elintärkeää, sillä rasismi, muukalaisviha ja jännitteet ovat kasvussa. Oikeus erilaisuuteen ei saa johtaa erilaisiin oikeuksiin.

2.6

huomauttaa, että kulttuurienvälinen vuoropuhelu voi auttaa vähentämään heikommassa asemassa olevien yhteiskuntaryhmien ja erityisesti maahanmuuttajien sosiaalista syrjäytymistä, eristäytymistä ja marginalisoitumista. Kulttuuri ja kulttuuritoimintaan osallistuminen voivat tarjota näille ryhmille uusia mahdollisuuksia vahvistaa identiteettiään ja omanarvontuntoaan sekä parantaa asemaansa yhteiskunnassa.

2.7

kehottaa helpottamaan pysyvästi kulttuurienvälistä vuoropuhelua ja siihen liittyviä toimia paikallishallinnossa, jotta voidaan tukea olemassa olevia aloitteita ja vahvistaa kulttuurivaihtoa kansalaisten tasolla eri toimien avulla muun muassa kulttuurin, urheilun ja nuorisotyön aloilla.

2.8

kehottaa kiinnittämään entistä enemmän huomiota kulttuurin horisontaaliseen valtavirtaistamiseen kaikilla politiikanaloilla, erityisesti koulutusalalla sekä sosiaali- ja työllisyyspolitiikassa ja urheilussa.

3.1

kehottaa edistämään harvinaisia sekä alueellisia kieliä Euroopassa sekä eräiden pienten jäsenvaltioiden kieliä.

3.2

korostaa, että koska paikallis- ja alueviranomaiset ovat lähellä kansalaisia, ne ovat strategisesti erittäin edullisessa asemassa vastaamaan unionin eri kulttuuriryhmien eritystarpeisiin ja -vaatimuksiin ja saamaan paikallis- ja alueyhteisöt tehokkaasti liikkeelle edistämään kulttuurienvälistä vuoropuhelua.

3.3

katsoo, että etenkin paikallis- ja alueviranomaisten tulisi osallistua aktiivisesti teemavuoden toteuttamiseen ja toteuttaa erityisesti tiedotuskampanjoja paikallis- ja aluetasolla. Koska paikallis- ja alueviranomaiset ovat lähellä paikallisyhteisöjä ja edustavat niitä, niillä on ainutlaatuiset mahdollisuudet varmistaa mahdollisimman hyvät osallistumismahdollisuudet erityisesti niihin toimiin, jotka on suunnattu ”muita heikommassa asemassa” oleville ryhmille. Ne voivat näin ollen parhaiten varmistaa tarjoutuvien mahdollisuuksien mahdollisimman tehokkaan hyödyntämisen.

3.4

tähdentää, että kansainvälisen diplomatian tason on lisäksi erittäin tärkeää, vaikkakin ehkä myös monimutkaista, laatia alue- ja paikallistasolla sääntöjä ja ohjelmia sosiaalisen ja kulttuurisen syrjäytymisen torjumiseksi.

3.5

korostaa, että kulttuurienvälisen vuoropuhelun tehokkaaseen edistämiseen tarvitaan alue- ja paikallistason yhteistyötä, johon asianomaiset toimijat ja erityisesti (työmarkkinaosapuolet, oppilaitokset, kansalaisjärjestöt, nuorison liikunta- ja kulttuurijärjestöt sekä uskonnolliset järjestöt) osallistuvat ruohonjuuritasolla.

3.6

korostaa kansainvälisellä tasolla käytävän kulttuurienvälisen vuoropuhelun kasvavaa merkitystä.

3.7

painottaa tässä yhteydessä 20. lokakuuta 2005 tehdyn kulttuurisisältöjen ja taiteellisten ilmaisumuotojen monimuotoisuuden suojelemista koskevan UNESCON yleissopimuksen merkitystä. Sopimuksessa on ensimmäistä kertaa saavutettu yhteisymmärrys joukosta kulttuurista monimuotoisuutta koskevia suuntaviivoja ja lähestymistapoja mm. kauppapoliittisten päätösten yhteydessä. Sopimuksella luotiin myös perusta uudelle yleiselle kulttuurialan hallintopilarille.

3.8

arvostaa myös Anna Lindh Euro-Mediterranean Foundation for the Dialogue between Cultures -säätiön työtä ja toivoo, että paikallis- ja alueyhteisöt kutsutaan osallistumaan säätiön toimintaan.

3.9

korostaa, että olemassa olevat alueiden tai kuntien yhteistyöohjelmat ja ystävyyskaupunkitoiminta ovat rikastuttaneet merkittävästi kuntien ja kaupunkien välistä kulttuuriyhteistyötä.

3.10

korostaa, että paikallis- ja alueviranomaiset voivat osaltaan edistää kulttuurienvälistä vuoropuhelua, jota kehitetään koordinoidusti muiden politiikka-alojen kanssa. Näitä aloja ovat esimerkiksi koulutus, yrittäjyys ja työllisyysstrategiat.

3.11

korostaa, että kaikkien edellä mainittujen kulttuurienväliseen vuorovaikutukseen liittyvien toimien ohella Euroopan unioni perustuu kaikille eurooppalaisille yhteisiin kulttuurielementteihin, jotka ovat peräisin omista perinteistämme ja muodostavat yhdessä nk. eurooppalaisen kulttuurin.

4.1

kehottaa järjestämään teemavuoden tapahtumat siten, että sen aikana hyväksi havaitut seikat voidaan analysoida perusteellisesti, ja kehittää siten paikallis- ja alueviranomaisille viestintä- ja tietojenvaihtoväline.

4.2

suosittaa tiivistämään teemavuonna kaikkien kansalaisten vuorovaikutusta ja avointa keskustelua EU:ssa Euroopan integraation arvojen ja perusajatuksen edistämiseksi. Komitea huomauttaa vielä, että pelkkä menestystarinoiden korostaminen ei riitä, vaan se haluaa mallin, jonka avulla toimivia vaihtokäytänteitä voidaan toteuttaa keskipitkällä aikavälillä.

4.3

kehottaa Euroopan komissiota ottamaan esim. kulttuurienvälistä vuoropuhelua koskevan Kulttuuri 2007 -ohjelman kaltaisissa pitkäjänteisissä ohjelmissa huomioon teemavuodesta saadut kokemukset.

4.4

kehottaa jäsenvaltioita tämän vuoksi sisällyttämään kansanedustuslaitostensa ja alueellisten parlamenttiensa lainsäädäntötyöhön kulttuurienvälistä vuoropuhelua ja siihen liittyvää ohjelmaa koskevia kysymyksiä, erityisesti julkista koulutusjärjestelmää, kulttuuriasioita ja kansalaisaloitteita koskevan lainsäädännön yhteydessä.

4.5

kehottaa Euroopan komissiota konkretisoimaan yhteisön tason toimien sisältöä (toimet A ja B) sekä tarjoamaan yksityiskohtaista tietoa käytettävissä olevista välineistä.

4.6

panee merkille, että luonnoksen liitteessä selostetun resurssien jakautuman mukaan suuri osa teemavuoden ehdotetuista määrärahoista on osoitettu merkittäville unionitason toimille (8 suunniteltua toimea – toimi B). AK kehottaa kiinnittämään enemmän huomiota erityisesti paikallis- ja aluetasolla toteutettaviin pienimuotoisiin toimiin, joilla on kestäviä tuloksia ja kerrannaisvaikutuksia yhteisöissä ja jotka voivat tuottaa merkittävää lisäarvoa EU:n kulttuuritoimintaan. Monet uusia uria aukovat, pienehköt paikalliset aloitteet jäävät toteuttamatta resurssien puutteen takia. AK suosittaakin, että teemavuoden yhteydessä painotettaisiin pienehköjä paikallisia aloitteita, ja kehottaa varmistamaan, että ne saavat asianmukaisen rahoitustuen.

4.7

kehottaa tukemaan Euroopan muuttoliikkeiden verkoston toimintaa. Muuttoliikkeiden verkosto on foorumi, joka mahdollistaa EU:n laajuisen keskustelun maahanmuutosta ja maahanmuuttajaryhmien syrjäytymisestä. Näin voidaan torjua kulttuurisia väärinkäsityksiä sekä jakaa poliittisille päättäjille ja suurelle yleisölle tietoa alan kysymyksistä.

4.8

kehottaa tunnustamaan paikallisyhteisöjen sosiaalisten verkostojen merkityksen kulttuurienvälisen vuoropuhelun keskeisenä yhteyslinkkinä sekä liikkeellepanevana ja kantavana voimana.

4.9

korostaa, että paikallis- ja alueviranomaisten osallistuminen teemavuoden toteutukseen vaikuttaa tehokkaimmalta keinolta varmistaa, että teemavuosi tavoittaa Euroopan kansalaiset. Paikallisen ja alueellisen ulottuvuuden sisällyttäminen teemavuoteen on sen onnistumisen perusedellytys.

4.10

kehottaa Euroopan komissiota kutsumaan paikallis- ja alueviranomaiset mukaan teemavuoden ja erityisesti paikallis- ja aluetason tiedotuskampanjoiden toteuttamiseen.

4.11

kehottaa tukemaan ensisijaisesti ohjelmia, joiden taiteellinen lähestymistapa on laaja-alainen ja joiden yhteydessä esitellään rinnakkain eri taidelajeja (mahdollisesti yhtenäisen näkemyksen mukaisesti).

4.12

kehottaa Euroopan komissiota liittämään teemavuoteen 2008 ytimekkään viestin tai tiiviin ydinajatuksen, jotta kaikki Euroopan kansalaiset ymmärtäisivät tunnuslauseen ”moninaisuudessaan yhtenäinen”. Lisäksi komitea kehottaa tukemaan erityisesti hankkeita, joiden päätavoitteena on Euroopan yhteisten kulttuuriperinteiden kartoittaminen tai joihin liittyy tämänsuuntaisia tulevaisuudensuunnitelmia.

4.13

kehottaa arvioimaan kulttuurienväliseen kotoutumiseen tähtääviä toimia, joita yhteisön toimielimet toteuttavat kulttuurienvälisenä teemavuonna, ja tutkimaan, miten toimet edistävät kulttuurin avulla maahanmuuttajien kotoutumista yhteiskuntaan ja auttavat siirtolaisia olemaan Euroopalle pikemminkin rikkaus kuin ongelma.