31.3.2009   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 76/30

—

on tyytyväinen siihen, että komissio tiedostaa entistä paremmin, että paikallisyhteisöt ”ilmoittavat yhä useammin haluavansa olla sidosryhmänä ja toimijana kehitysyhteistyössä”. Komitea korostaa kuitenkin, että paikallis- ja alueyhteisöt eivät ole uusia toimijoita tällä alalla, sillä ne ovat toimineet alalla jo vuosikymmenien ajan ja ovat sekä sitoutuneita että kiinnostuneita olemaan mukana aktiivisina toimijoina kehitysyhteistyössä sekä sen rahoituksessa ja uudistuksessa.

—

toistaa tarpeen luoda hajautettuun yhteistyöhön aktiivisesti osallistuvia paikallis- ja alueviranomaisia palveleva, paikallis- ja aluetason järjestelmään perustuva mekanismi (sähköinen internet-portaali). Tällainen portaali helpottaisi huomattavasti kehitysyhteistyöasioiden parissa toimivien eurooppalaisten paikallis- ja alueviranomaisten välistä tietojenvaihtoa ja mahdollistaisi Euroopan ja kehitysmaiden paikallis- ja alueyhteisöjen hankkeiden yhteensovittamisen. Siten voitaisiin helpottaa ja koordinoida entistä tehokkaammin hajautetun yhteistyön piiriin kuuluvien hankkeiden kehittämistä, parantaa niiden koordinointia, luoda synergiaa ja välttää päällekkäisyyksiä. Komitea pitää tervetulleena komission ”kehitysyhteistyö”-pääosaston kanssa tehtävää tähän liittyvää yhteistyötä.

—

kiinnittää huomiota siihen, että monilla unionin paikallis- ja alueyhteisöillä on yhteistyöhön perustuvia yhteyksiä kehitysmaissa toimivien vastaavien yhteisöjen kanssa ja niille on karttunut asiantuntemusta erityisesti sellaisilla aloilla kuin koulutus, terveys, kaupunkialueiden palvelut (vesi- ja jätehuolto), pienimuotoinen kalastus ja vesiviljely, infrastruktuurit, liikenne, viestintä, ympäristö, maaseudun kehittäminen, alueellinen talouskehitys ja paikallisten toimielinten kehittämisen tukeminen sekä poliittinen hajauttaminen.

—

tuo esille, että tavoiteltaessa kehitysyhteistyöpolitiikan tehostamista ja johdonmukaistamista on huomioitava kohdemaiden paikallis- ja alueyhteisöjen osallisuus.

Esittelijä

:

Heini UTUNEN (FI, ALDE), Jyväskylän kaupunginvaltuuston jäsen

1.

pitää komission tiedonantoa tervetulleena, sillä kehitysyhteistyöpolitiikkaa tarvitaan kiireesti maailmanlaajuisen köyhyyden sekä sen syiden torjumiseksi ja yhdenvertaisuuden saavuttamiseksi. Eurooppa ei voi eristäytyä muun maailman ongelmista.

2.

toivoo, että vuosi 2008 olisi käännekohta EU:n kehitysyhteistyöponnisteluissa, joiden tavoitteena on tehdä vuosituhannen kehitystavoitteista poliittinen painopisteala.

3.

huomauttaa huolestuneena, että jo toisena vuotena peräkkäin Euroopan julkisen avun määrä on vähentynyt ja vain harvat valtiot (mm. Alankomaat, Ruotsi, Tanska) täyttävät kansainvälisen velvoitteen avun määrässä.

4.

pahoittelee niin ikään, että Euroopan unionin myöntämän määrän ohella myöskään avun tehokkuus ei ole riittävä.

5.

katsoo, että asiakirjan merkitys paikallis- ja alueyhteisöille on erittäin suuri ja pitää tervetulleena komission toteamusta, jonka mukaan EU:n on hyväksyttävä lähestymistapa, joka edistää kansalaisyhteiskunnan ja paikallisyhteisöjen osallistamista niin Euroopassa kuin kehitysmaissakin.

6.

on tyytyväinen siihen, että komissio tiedostaa entistä paremmin, että paikallisyhteisöt ”ilmoittavat yhä useammin haluavansa olla sidosryhmänä ja toimijana kehitysyhteistyössä”. Komitea korostaa kuitenkin, että paikallis- ja alueyhteisöt eivät ole uusia toimijoita tällä alalla, sillä ne ovat toimineet alalla jo vuosikymmenien ajan ja ovat sekä sitoutuneita että kiinnostuneita olemaan mukana aktiivisina toimijoina kehitysyhteistyössä sekä sen rahoituksessa ja uudistuksessa. Komitea tuo esille, että eräät eurooppalaiset maakunnat ja alueet täyttävät jo suhteellisen osuutensa tavoitteesta kohdentaa kehitysyhteistyöhön 0,7 % bruttokansantulosta.

7.

ilmaisee tyytyväisyytensä alueiden komitean ja komission hedelmälliseen yhteistyöhön, joka osoittaa, että alueiden komitean ja paikallis- ja alueviranomaisten rooli kehityspolitiikassa tunnustetaan koko ajan painokkaammin. Paikallis- ja alueyhteisöt tulee ottaa tärkeiksi kumppaneiksi, jotka osallistuvat EU:n kehitysyhteistyöpolitiikkaan.

8.

muistuttaa periaatteista, jonka mukaan hyvä hallintotapa on ratkaisevan tärkeä menestyksekkään kehitysyhteistyöpolitiikan kannalta ja jonka mukaan hyvän hallintotavan keskeinen tekijä on sen tunnustaminen, että parhaat päätökset tehdään mahdollisimman lähellä ruohonjuuritasoa.

9.

tunnustaa budjetti- ja sektoriavun merkityksen erityisesti köyhimpien maiden kohdalla, mutta kehottaa luomaan mekanismin keskusvaltion ja kansalaisyhteiskunnan toimintojen välille, jotta uusi kulttuuri avun käytössä voisi syntyä. Tällainen mekanismi voisi olla kehitysavun ylä- ja alatason (keskushallinto ja kansalaisyhteiskunta) yhdistävä, alue- ja paikallishallintotasoon perustuva toiminto.

10.

toteaa, että voimakkaampi ja tehokkaampi kumppanuus eurooppalaisten toimijoiden välillä takaisi sen, että toiminnot ovat toisiaan täydentäviä ja strategisesti kestäviä erityisesti avustushallinnon alalla.

11.

kehottaa komissiota asettamaan etusijalle Euroopan kehitysrahaston (EKR) sisällyttämisen yhteisön talousarvioon sekä varmistamaan sen koordinoinnin Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) kanssa Euroopan laajennetun naapuruuspolitiikan puitteissa, jotta parannettaisiin EU:n toimien koordinointia kaikissa kehitysyhteistyöpolitiikoissa.

12.

ilmaisee tyytyväisyytensä siihen, että komissio myöntää, että vuosituhannen kehitystavoitteiden saavuttamiseksi EU:n täytyy omaksua osallistamista edistävä lähestymistapa. Komitea on tyytyväinen myös siihen, että se kutsuu paikallis- ja aluehallinnon sekä kansalaisyhteiskunnan osallistumaan kehitysyhteistyöpolitiikkaan sekä Euroopassa että kehitysmaissa.

13.

kehottaa käsittelemään paikallis- ja aluehallintoa sekä kansalaisyhteiskuntaa omina toimijoinaan, joilla molemmilla on merkittävät, mutta erilaiset roolit ja merkitys kehitysyhteistyössä ja kehottaa niitä toimimaan koordinoidusti, täydentävästi, tuloksellisesti ja tehokkaasti, avoimesti sekä osallistavasti.

14.

toistaa tarpeen luoda hajautettuun yhteistyöhön aktiivisesti osallistuvia paikallis- ja alueviranomaisia palveleva, paikallis- ja aluetason järjestelmään perustuva mekanismi (sähköinen internet-portaali). Tällainen portaali helpottaisi huomattavasti kehitysyhteistyöasioiden parissa toimivien eurooppalaisten paikallis- ja alueviranomaisten välistä tietojenvaihtoa ja mahdollistaisi Euroopan ja kehitysmaiden paikallis- ja alueyhteisöjen hankkeiden yhteensovittamisen. Siten voitaisiin helpottaa ja koordinoida entistä tehokkaammin hajautetun yhteistyön piiriin kuuluvien hankkeiden kehittämistä, parantaa niiden koordinointia, luoda synergiaa ja välttää päällekkäisyyksiä. Komitea pitää tervetulleena komission ”kehitysyhteistyö”-pääosaston kanssa tehtävää tähän liittyvää yhteistyötä.

15.

pitää tervetulleena Euroopan kuntien ja alueiden neuvoston (CEMR) aloitetta kehittää kuntien käyttöön Internet-portaali, jonka avulla kunnat voivat löytää eurooppalaisen ystävyyskunnan. Komitea on tyytyväinen Euroopan kuntien ja alueiden neuvoston hallinnoiman kumppanuusportaalin laajentamiseen, sillä se mahdollistaa kumppanuustoiminnan Euroopan ja kehitysmaiden kuntien välillä. Komitean tulee vahvistaa ja tukea CEMRin tekemää työtä.

16.

korostaa, että yhteisvastuu maailman kehityskysymyksistä koskee kaikkia eurooppalaisia, niin julkishallintoa, yksityistä sektoria kuin yksityisiä kansalaisiakin.

17.

toteaa, että vaikka kaikilla paikallis- ja aluehallinnon tasoilla ei jäsenmaasta riippuen ole välttämättä toimivaltaa kehitysyhteistyössä, kehityskysymyksistä tulee kantaa kollektiivinen vastuu Euroopan tasolla. Kehitysyhteistyö on liitettävä tavalla tai toisella alue- ja kuntatason toimintaan, vaikkei suoranaisesti rahoituksellisena aputoimintana kehitysmaiden kumppaneiden kanssa. Tällaisia tapoja voitaisiin tuoda esille erityisessä vaihtotoiminnan foorumissa.

18.

pitää myönteisenä paikallis- ja aluehallinnon näkökulmasta sitä, että komissio myöntää tarpeen kutsua paikallis- ja alueyhteisöt mukaan kehitysyhteistyöhön, ja juuri tältä osin komission tiedonanto on erittäin tervetullut.

19.

kiinnittää huomiota siihen, että monilla unionin paikallis- ja alueyhteisöillä on yhteistyöhön perustuvia yhteyksiä kehitysmaissa toimivien vastaavien yhteisöjen kanssa ja niille on karttunut asiantuntemusta erityisesti sellaisilla aloilla kuin koulutus, terveys, kaupunkialueiden palvelut (vesi- ja jätehuolto), pienimuotoinen kalastus ja vesiviljely, infrastruktuurit, liikenne, viestintä, ympäristö, maaseudun kehittäminen, alueellinen talouskehitys ja paikallisten toimielinten kehittämisen tukeminen sekä poliittinen hajauttaminen.

20.

kokee, että hankkeiden avulla paikallis- ja alueyhteisöt saavat pätevyyttä, taitotietoa ja kokemusta niillä aloilla, jotka ovat erityisen tärkeitä kehitysmaiden taloudelliselle ja yhteiskunnalliselle kehitykselle, ja siksi on elintärkeää antaa niille entistä tärkeämpi rooli ja hyödyntää niiden kokemusta kehitysyhteistyöpolitiikassa.

21.

huomauttaa, että monissa EU:n jäsenvaltioissa paikallis- ja alueyhteisöillä on oikeudelliset mahdollisuudet osallistua kansalliseen kehitysyhteistyöpolitiikkaan hajautetun yhteistyön avulla. Sen vuoksi niitä voidaan pitää EU:n kehitysyhteistyöpolitiikan ja ulkosuhteiden suoranaisina toimijoina.

22.

panee merkille hajautetun yhteistyön edut ja kiinnittää huomiota tarpeeseen edistää sitä, koska monet paikallis- ja alueyhteisöt rahoittavat ja toteuttavat kehitysyhteistyöpolitiikkaa suoraan. Niillä on täydentävä rooli ja ne lisäävät kehityspolitiikan johdonmukaisuutta.

23.

painottaa, että kunnat ja alueet haluavat vahvistaa osallistumistaan kumppanuuteen ja asiantuntemukseen perustaen ja panostaen erityisesti erikoisosaamiseen, jota paikallis- ja aluehallinnolla on. Lisäksi ne tekevät yhteistyötä kehitysyhteistyön yhteiskunnallisten toimijoiden kanssa valistamalla kansalaisia yhteisvastuusta kehitysmaita kohtaan.

24.

uskoo, että kun otetaan huomioon alue- ja paikallishallinnon kansalaisläheisyys ja toissijaisuusperiaate, sen rooli mahdollistaa monitasoisen näkökulman osana kansallista, eurooppalaista ja maailmanlaajuista kehityspolitiikkaa ja on omalta osaltaan varmistamassa sekä parantamassa avun tehokkuutta.

25.

painottaa merkittävää roolia, joka syrjäisimpien alueiden paikallis- ja alueyhteisöillä voi olla ensisijaisina kumppaneina kehitettäessä EU:n yhteistyöpolitiikkoja naapureina olevien kolmansien maiden kanssa. Lisäksi kyseisiä alueita voidaan käyttää kokeilukenttänä toteutettaessa hankkeita, jotka edellyttävät Euroopan kehitysrahaston (EKR) ja Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) asianmukaista koordinointia.

26.

tuo esille, että tavoiteltaessa kehitysyhteistyöpolitiikan tehostamista ja johdonmukaistamista on huomioitava kohdemaiden paikallis- ja alueyhteisöjen osallisuus.

27.

painottaa, että kehitysyhteistyöpanostuksissa ja kehitysyhteistyöpolitiikassa tulisi paikallisen omistajuuden (local ownership) periaatteen ja hajauttamisen olla keskeinen periaatteellinen ohjenuora.

28.

haluaa edistettävän lähestymistapaa, jonka ansiosta paikallishallinto Euroopassa ja kehitysmaissa voi tukea entistä paremmin kehitysyhteistyön sidosryhmiä ja toimijoita.

29.

jakaa käsityksen, jonka mukaan demokratia ei ole vain vapaita vaaleja, vaan se rakentuu päivittäin — heijastellen taloudellista ja sosiaalista kehitystä, joissa kaikissa alue- ja paikallishallinnolla on keskeinen rooli.

30.

panee merkille, että alue- ja paikallishallinnon lisäarvo ilmenee erityisesti niiden roolissa, joka on parhaimmillaan demokratian ja hyvän hallinnon jalkauttamista sekä hajautetun hallintomallin edistämisessä.

31.

korostaa, että Euroopan alue- ja paikallisviranomaiset eivät toimi vain etelän vastaavien tahojen edustajien kanssa, vaan laajasti muunkin kansalaisyhteiskunnan kanssa.

32.

kiinnittää huomiota ongelmallisuuteen, joka johtuu avun sitomisesta yksipuoliseen top-down -logiikkaan, joka useimmiten on Euroopan komissionkin tapa kanavoida rahoitusta. Todellinen kumppanuus sekä paikallistason ja sitä edustavien organisaatioiden (paikallis- ja aluehallinnon järjestöjen) osallistuminen jäävät puuttumaan, ja siten myös rahoituksen vaikutus ei saavuta paikallistasoa. Samanaikaisesti kansalaisjärjestöjen kanavoima, yleensä paikallinen apu ei välttämättä pysty ulottamaan vaikutuksia julkiseen hallintoon, paikallis- ja alueviranomaisiin eikä institutionaalisiin järjestelmiin, mikä edelleen estää avun pitkäaikaiset vaikutukset ja tehokkuuden.

33.

kokee, että ylhäältä alaspäin -mekanismi ei osallistuta riittävästi paikallis- ja alueyhteisöjä ja oikeita ihmisiä eikä mahdollista erilaisia muunnelmia ja laaja-alaisuutta. Kaivataankin siltaa, joka yhdistää niin keskushallinnon kuin ruohonjuuritason. Useissa avun kohdemaissa paikallishallinto ja sen tukeminen voisi tuoda kouriintuntuvia ratkaisuja tähän problematiikkaan, joka toki täytyy tapauskohtaisesti toteuttaa.

34.

on vakuuttunut, että avun tarjoaminen valtion eri viranomaisille kohdemaan sisällä toisi useissa tapauksissa parempaa, läpinäkyvämpää ja kestävämpää hallintoa. Tässä yhteydessä on erityisesti varmistettava, että avunantajalle aiheutuvat kulut säilyvät kohtuullisina.