31.7.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 251/7

Esittelijä:

Carlos TRIAS PINTÓ

1.1

Siirryttäessä rahoitusalalla kohti pankkien ja muiden rahoituslaitosten uusia liiketoimintamalleja (new banking business models) ETSK katsoo, että on tärkeää säilyttää rahoitusjärjestelmän ”biodiversiteetti” ilman että se tarkoittaa mielivaltaisuutta sääntöjen noudattamisessa (1).

1.2

Omistaja-arvoon (shareholder-value) perustuvia pankkeja on täydennettävä tarkoituksenmukaisella tavalla sidosryhmäarvoon (stakeholder-value) perustuvilla pankeilla tukku-, vähittäis- ja sijoitustoiminnan puitteissa. Vain tällä tavoin voidaan saavuttaa vakaa ja tehokas taloudellinen toimintaympäristö, joka edistää kaikilta osin reaalitalouden kehitystä.

1.3

ETSK tukee päättäväisesti Euroopan komission ponnisteluja osuus- ja säästöpankkien erityisluonteen huomioon ottamiseksi rahoitusalan uusissa säännöksissä, jotta vältetään vakavaraisuussääntöjen yhdenmukaisen soveltamisen ei-toivotut seuraukset ja mahdollinen liiallinen hallinnollinen taakka.

1.4

Merkittävin ongelma on kuitenkin edelleen se, ettei suhteellisuusperiaatetta sovelleta asianmukaisesti uusissa pankkisäännöksissä (erityisesti, kun kyse on vakavaraisuusdirektiivistä (CRD IV) ja vakavaraisuusasetuksesta (CRR)), joiden soveltamisessa Baselin pankkivalvontakomitea on ehdottanut noudatettavaksi suhteellisuutta Euroopan unionin perussopimusten mukaisesti. Tämä tarkoittaa, että globaalilla tasolla toimiviin pankkeihin olisi sovellettava tiukimpia vaatimuksia, yleiseurooppalaisiin pankkeihin (jotka ovat järjestelmän kannalta tärkeitä Euroopassa) tiukkoja vaatimuksia ja kansallisiin ja paikallisiin pankkeihin joustavampia vaatimuksia (kuitenkin niin, että varmistetaan kuluttajansuojan asianmukainen taso).

1.5

Tarkoitus ei ole myöntää perusteettomasti etuoikeuksia tietyille rahoitusalan segmenteille. ETSK on aina kannattanut tasapuolisia kilpailuedellytyksiä ja suosittaa näin ollen, että käytetään objektiivisia muuttujia, jotka oikeuttavat kutakin liiketoimintamallia koskevat erityissäännökset. Niitä ovat ensisijaisesti taloudellinen ja rahoituksellinen suorituskyky, vaikutus reaalitalouteen, riskinhallinta ja hallintotapa. ETSK ehdottaa, että rahoitusalan viranomaiset tarjoavat kannustimia toimijoille, jotka täyttävät parhaiten nämä edellytykset.

1.6

ETSK pyrkii lisäämään osuus- ja säästöpankkien edustaman pankkitoimintamallin arvostusta samalla kun se korostaa, että se tuomitsee tietynlaiset, alan muutamia toimijoita koskevat toimintatavat rahoitusalalla, ja kehottaa vahvistamaan koko rahoitusalan eettisiä sääntöjä ja hyviä hallintokäytäntöjä, mikä on ehdoton edellytys menetetyn luottamuksen palauttamiseksi.

1.7

ETSK korostaa dramaattisia vaikutuksia, joita pk-yritysten ja kotitalouksien luotonsaannin jatkuvalla kiristymisellä ja kallistumisella voi olla Euroopan unionin tulevaisuuteen. Komitea myös yhtyy kritiikkiin, jota Euroopan parlamentti on äskettäin esittänyt koskien Baselin komitean kannanottoa, jossa se kyseenalaistaa pk-yritysten rahoittamiseen tarkoitetut erityiset eurooppalaiset välineet.

1.8

Mikäli Eurooppa haluaa vastata menestyksekkäästi tuleviin haasteisiin ja toimia muutosvoimana (eikä vain antaa muutosten tapahtua passiivisesti), sen on ryhdyttävä rahoitusalalla kiireellisesti moniin eri toimenpiteisiin, jotka mahdollistavat muun muassa Eurooppa 2020 -strategian, sisämarkkinoiden ensimmäisen ja toisen toimenpidepaketin, eurooppalaisia pk-yrityksiä tukevan Small Business Act -aloitteen, Cosme-ohjelman ja sosiaalisen yrittäjyyden aloitteen tehokkaan toteuttamisen. Säästö- ja osuuspankkien roolin vahvistaminen eurooppalaisessa rahoitusjärjestelmässä on olennaisen tärkeää näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.

2.1

Säästö- ja osuuspankeilla on perinteisesti ollut keskeinen rooli talouden kehittämisessä, erityisesti maataloutta, pienteollisuutta ja kauppaa tuettaessa. Nykyisin niiden osuus Euroopan unionin rahoitusalasta on noin 40 prosenttia (Ranskassa osuus yltää 70 prosenttiin ja Saksassa 60 prosenttiin), samalla kun niiden rakenteessa on merkittäviä eroja maittain. Säästöpankkien tapauksessa alakohtainen keskittyminen Espanjan ja Suomen kaltaisissa maissa eroaa jyrkästi Saksan tai Itävallan hyvin pirstaleisesta tilanteesta.

2.2

Yleisesti ottaen pankkien rakenneuudistus on synnyttänyt suppeamman, terveemmän mutta vähemmän kattavan alan, sillä viime vuosina pk-yrityksiä ja kotitalouksia on jätetty ilman rahoitusta. Tämä on kulkenut käsi kädessä pankkikonttorien alueellisen verkoston ja lukuisten työpaikkojen asteittaisen karsimisen kanssa. Suuntaus voi jyrkentyä, mikäli paikalliset pankit suljetaan markkinoilta.

2.3

Vähittäispankkien liiketoimintamallin mukaisilla osuus- ja säästöpankeilla on hyvin merkittäviä ominaispiirteitä, jotka erottavat ne muista rahoituslaitoksista: niiden kytkökset paikalliseen tuotantorakenteeseen, alueellinen ankkuroituminen, tiheä kaupallinen verkosto, läheisyys asiakkaisiin, erityisalojen rahoittaminen, läheisyys paikallisiin intresseihin ja yhteiskuntaelämän toimijoihin sekä yhteisvastuullisuus.

2.4

Säästö- ja osuuspankkien rakenteellisen muodon ansiosta niiden varojen rakenne on yleensä terve ja riskinotto järkevää, ja ne suuntaavat investointi- ja pääomitusprosessinsa alueiden endogeeniseen kehittämiseen tähtäävien politiikkojen mukaisesti.

2.5

Käsitteellisesti on syytä tuoda esiin osuus- ja säästöpankkeja erottavat tekijät:

2.6

Osuuspankkeja koskevat tilastotiedot ovat kriisiaikana paljonpuhuvia: yksikään osuuspankki ei ole mennyt vielä vararikkoon EU:ssa. Osuuspankkien markkinaosuus talletuksista on noin 20 prosenttia, ja Italian, Ranskan, Saksan ja Alankomaiden kaltaisissa maissa ne rahoittavat 25–45 prosenttia pk-yrityksille myönnettävistä lainoista, minkä lisäksi ne ovat jatkuvasti kasvattaneet talletusosuuttaan viime vuosina, mikä on merkittävä osoitus luottamuksesta tämäntyyppistä pankkimallia kohtaan.

2.7

Säästöpankeilla on puolestaan edelleen merkittävä rooli EU:n rahoitusjärjestelmässä. Saksassa niiden markkinaosuus yltää 43 prosenttiin talletuksissa ja 39 prosenttiin lainanannossa. Espanjassa vastaavat luvut ovat 41 ja 42 prosenttia.

2.8

Myös Kansainvälinen valuuttarahasto (2) korostaa osuuspankkien olennaista roolia. Koska nämä laitokset eivät ole niin riippuvaisia osakkeenomistajien odotuksista, ne vastaavat luotettavasti ja turvallisesti pk-yritysten ja monien kotitalouksien luottotarpeisiin.

2.9

On kuitenkin voitu havaita poikkeuksia: eräät säästö- ja osuuspankit ovat hylänneet omat tavoitteensa ja ryhtyneet spekulatiiviseen toimintaan sekä panostaneet kohtuuttomaan laajentumiseen muilla alueilla, mikä on johtanut maineen menettämiseen. Tämän johdosta eräissä maissa on pantu täytäntöön sääntelytoimenpiteitä, jotka ovat tietyssä määrin vääristäneet tätä pankkimallia.

2.10

Lyhyesti sanottuna pääoman vahvistamisen, tarkoituksenmukaisen koon saavuttamisen, alueellisen luonteen säilyttämisen ja kuluttajansuojan korkean tason ylläpitämisen on kuljettava käsi kädessä ainutlaatuisen liiketoimintamallin peruspiirteiden säilyttämisen kanssa. Tässä prosessissa ETSK peräänkuuluttaa tunnustusta ja tukea Euroopan unionin toimielimiltä.

3.1

Osuus- ja säästöpankeille ovat ominaisia vähittäispankkitoimintamallille tyypilliset erityispiirteet: läheisyys asiakkaisiin, alueellinen ankkuroituminen, yhteistyö, sosiaaliset päämäärät jne. Eri tekijät vaikuttavat kuitenkin niiden potentiaalin kehittämiseen (3):

3.2

Edellä todetusta huolimatta osuus- ja säästöpankeilla on edelleen erittäin merkittävä rooli Eurooppa 2020 -strategian toteuttamisessa taloudellisten, sosiaalisten ja alueellisten tehtäviensä ansiosta, ja niiden toimintaa täydentävät pankkisektorin ulkopuoliset rahoitusmuodot (joukkorahoitus, riskipääoma, bisnesenkelit yms.), jotka ovat syntyneet pankkien luotonannon voimakkaan kiristymisen (luottolama) ja korkeiden vakuusvaatimusten johdosta.

3.3

ETSK katsoo, että talous- ja rahoitusalan viranomaisten on tehostettava toimenpiteitä pk-yritysten rahoituksensaannin helpottamiseksi ja pitkäaikaisen rahoituksen edistämiseksi tukemalla erilaisia yritysmuotoja (4) sekä riskien jakamista rahoituspalvelujen alalla.

4.1

Osuus- ja säästöpankkien taloudelliset ja yhteiskunnalliset toiminnot ovat niveltyneet läheisesti toisiinsa, kun ajatellaan pankkien sitoutumista alueellisen yhteenkuuluvuuden edistämiseen. Yhteiskunnallinen sitoutuminen ja kiinnostus yhteisöä kohtaan ovat suurelle yleisölle näkyvimmät erityispiirteet (5).

4.2

Syntynyt ylijäämä jaetaan esimerkiksi kulttuurin, sosiaali- ja terveydenhuollon, koulutuksen ja tutkimuksen, taidehistoriallisen perinnön ja ekologisen kestävyyden hyväksi, ja säästöpankkien osalta sosiaalinen osinko nousee useisiin miljardeihin euroihin vuosittain.

4.3

Kun otetaan huomioon tarve luoda lisäarvoa paikallistalouksiin, sidosryhmäarvoon perustuvasta lähestymistavasta on tulossa yhä merkittävämpi. Käytännössä sosiaalinen pankkitoiminta edistää taloudellista osallisuutta ja alueellista yhteenkuuluvuutta ja tukee yrittäjyyttä sekä mikrorahoitushankkeiden ja sosiaalisesti vastuullisten investointihankkeiden toteuttamista.

4.4

Osuus- ja säästöpankeilla on tärkeä rooli EU:n välineiden ja ohjelmien välittäjätahoina. ETSK katsoo, että on yksinkertaistettava hallinnollisia vaatimuksia, jotta helpotetaan pienempien osuuspankkien välittäjätahon roolia, kun kyse on Euroopan investointipankin (EIP) ja Euroopan investointirahaston (EIR) rahoitusvälineistä. Tämä on keskeinen kysymys Junckerin suunnitelman toteuttamiseksi. On myös tärkeää, että ne voivat vahvistaa rooliaan sosiaalisen yrittäjyyden aloitteen toteuttamisessa.

5.1

Viime aikoina säästöpankit ovat olleet EU:ssa intensiivisen rakenneuudistuksen kohteena, mikä on eräissä maissa merkinnyt sitä, että niiden säätiöluonnetta on muutettu.

5.2

Myöhemmin maailmanlaajuisen rahoituskriisin johdosta on toteutettu pelastus- ja tervehdyttämisprosesseja, sulautumia ja yrityskauppoja sekä kansallistamisia ja jopa muutettu espanjalaiset säästöpankit liikepankeiksi.

5.3

Hallinnointi- ja ohjausjärjestelmiin liittyvät ongelmat, rahoitusalan uusien säännösten tiukemmat vaatimukset sekä tarve mukauttaa alan koko supistuviin markkinoihin ovat johtaneet tiettyyn keskittymiseen pankkialalla. Näiden rahoituslaitosten kansainvälistyminen yrityskoon kasvattamiseksi on vaikeaa, ja ETSK korostaa, että riskinotto on yleensä suurempaa monikansallisissa yhtymissä.

5.4

Toisessa ääripäässä komissio on ehdottanut Liikasen ryhmän vuoden 2012 kertomuksen pohjalta ja ratkaistakseen ongelmat, joita veromaksajien kukkarolle aiheuttavat pankit, ”jotka ovat liian suuria kaatumaan”, asetusta EU:n luottolaitosten häiriönsietokykyä parantavista rakennetoimenpiteistä. ETSK on jo antanut kyseisestä asiakirjasta lausunnon (6), joka hyväksyttiin suurella äänten enemmistöllä.

5.5

Ehdotetun asetuksen eräissä artikloissa säädetään pääomavaatimuksia ja äänioikeuksia koskevista poikkeuksista osuus- tai säästöpankkien kohdalla, koska näillä laitoksilla on hyvin erityinen varainhoito- ja omistusrakenne.

5.6

ETSK katsoo, että tietyt säännöt, jotka koskevat liikepankkien ja investointipankkien välistä erottelua, voisivat vaarantaa pienten paikallisten pankkien toimintatavan ja niiden päivittäisen toiminnan ruohonjuuritasolla reaalitalouden tukemiseksi ja että ne voisivat näin ollen osoittautua suhteettomiksi.

5.7

Näiden muutosten seuraukset eivät ole neutraaleja EU:n kansalaisten kannalta: ne johtavat olemassa olevan kapasiteetin (konttorien ja henkilöstön) supistamiseen, mikä vaikuttaa työllisyyteen sekä yksityishenkilöille ja pk-yrityksille myönnettävään rahoitukseen.

5.8

ETSK katsookin, että ilman tietynasteista joustovaraa säädettyjen uusien vaatimusten noudattamisessa vaarana on, että osuus- ja säästöpankeista tulee tavanomaisia pankkeja ja että ne näin ollen menettävät erityisluonteensa, minkä seurauksena yhteiskunta menettäisi merkittävän sosiaalisen pääoman, jota on rakennettu vuosisatojen ajan.

6.1

Osuus- ja säästöpankit ovat osaltaan edistäneet Euroopan pankkijärjestelmän vakautta, vakavaraisuutta ja kilpailukykyä. Markkinoiden uudet vaatimukset edellyttävät kuitenkin, että vastataan seuraaviin haasteisiin:

6.2

Suhdepääoma on ratkaisevan tärkeä aineeton hyödyke, joten yhteisötalouden rahoituslaitosten tulee hyödyntää yhteys- ja sisäisen tuen verkostojaan. Rahoitusalan viranomaisten on puolestaan tunnustettava osuuspankkien keskinäisten yhteisvastuurahastojen arvo vakavaraisuussääntöjä soveltaessaan.

6.3

On myös seurattava erääntyneiden saatavien määrää, geopoliittisista riskeistä johtuvia epävarmuustilanteita sekä teknologisia innovaatioita (digitaalistrategia), jotka luovat rahoitusjärjestelmälle uudenlaisen ekosysteemin, jossa tulisi tarkkailla seuraavien neljän toimijan keskinäistä vuorovaikutusta tulevaisuudessa: perinteinen pankkilaitos, uudet digitaaliset toimijat, sääntelyviranomaiset ja kuluttajat.

6.4

Osuus- ja säästöpankkien on yhdistettävä vahvuutensa, toisin sanoen paikallinen malli (joka perustuu asiakkaiden tuntemiseen ja sitoutumiseen paikallisyhteisön hankkeisiin), tieto- ja viestintätekniikan käytön kanssa, jotta voidaan tukea tuotantotalouden elpymiseen tähtääviä uusia aloitteita.

6.5

Osuus- ja säästöpankkien on parannettava hallinnointi- ja ohjausjärjestelmiään luomalla asianmukaiset rakenteet koulutusta, hallinnointia ja toiminnan valvontaa varten. Erityisesti on laadittava tiukat käytännesäännöt, jotta varmistetaan ammattitaito ja etiikka edustettaessa eri intressejä hallintoelimissä.

6.6

ETSK ehdottaa, että luodaan säästöpankkien ja osuuspankkien sisäistä valvontaa varten uusi malli, joka kattaa työntekijät, pk-yritysten edustajat ja muut eturyhmät.

6.7

Uutena haasteena osuus- ja säästöpankkien on vastattava pankkisektorin ulkopuoliseen kilpailuun voidakseen – vastauksena kansalaisten uusiin vaatimuksiin – kasvaa joukkorahoitusalustojen ja yhteisöllisen kuluttamisen sovellusten rinnalla ja liittoutua niiden kanssa.

7.1

ETSK kehottaa täydentämään rahoitusalan sääntely- ja valvontajärjestelmiä ja luomaan rahoituslaitoksille riittävät valmiudet selviytyä tulevista kriiseistä.

7.2

Tähän liittyen Euroopan komissio on antanut delegoidun asetuksen (7), jossa Euroopan pankkiviranomaisen teknisten standardien luonnosten pohjalta säännellään omien varojen vaatimuksiin liittyviä näkökohtia ja otetaan huomioon, että osuus- ja säästöpankkien pääomainstrumentit ovat erilaiset. Erityisen tärkeitä ovat kysymykset, jotka koskevat ensisijaisen pääoman instrumenttien lunastamisen rajoittamista osuuspankkien tapauksessa.

7.3

Toinen peruspilari pankkiunionin täydentämiseksi on yhteinen valvontamekanismi ja pankkien mahdollisen pelastamisen rahoittamiseksi perustetun rahaston hallinnointi. ETSK katsoo, että tällä välineellä vahvistetaan pankkien vastausta tuleviin kriiseihin (8).

7.4

Riskien jakamisen tarve huomioon ottaen ETSK kannattaa sitä, että päätettäessä kunkin laitoksen rahoitusosuudesta tulevassa yhteisessä kriisinratkaisurahastossa otetaan huomioon laitosten riskimalli. Komitea myös kehottaa komissiota soveltamaan asianmukaisesti indikaattoreita, joista säädetään direktiivissä luottolaitosten elvyttämisestä ja niiden kriisien ratkaisemisesta (9). ETSK on lisäksi tyytyväinen siihen, että on kiinnitetty huomiota institutionaalisen suojajärjestelmän piiriin kuulumiseen (10).

7.5

Tässä rahoitusalan uudessa tilanteessa ETSK peräänkuuluttaa sitä, että edistetään aidosti yritysten yhteiskuntavastuuta ja rahoitustoimien eettisyyttä ja avoimuutta sekä valvontaelinten pedagogisia toimia rahoitusalan tuntemuksen parantamiseksi (11) erityisesti, kun kyse on yhteisötalouden muodoista, jotka tunnetaan vielä hyvin huonosti. Tässä yhteydessä on välttämätöntä antaa nykyistä merkittävämpi rooli ja enemmän näkyvyyttä niitä edustaville verkostoille: Euroopan osuuspankkiliitto (EACB), Euroopan eettisten ja vaihtoehtoisten pankkien liitto (European Federation of Ethical and Alternative Banks, FEBEA) ja Euroopan säästöpankkiryhmittymä (ESBG).

7.6

ETSK pitää hyvin myönteisenä sitä, että luodaan uusia rahoitusvälineitä, joilla parannetaan nykyistä hallinnointia, mutta niitä koskevassa sääntelyssä on otettava huomioon asianomaisten rahoitusalan toimijoiden monimuotoisuus, varmistettava vakaus ja vähennettävä samalla sellaisiin rahoituslaitoksiin kohdistuvaa taakkaa, joilla on vähemmän resursseja. Lyhyesti sanottuna kyse on sääntelyn parantamisesta.

8.1

EU:n tulisi asettaa etusijalle tuotantorakenteen elvyttäminen, paikallistalouden vahvistaminen ja sosiaalisten ongelmien ratkaiseminen. ETSK kehottaakin toimielimiä vahvistamaan pysyvien vuoropuhelufoorumien kautta pankkimalleja, jotka ankkuroivat rahoitusjärjestelmän reaalitalouteen ja tuovat vakautta ja vaurautta alueille.

8.2

Rakenneuudistusprosesseista johtuva suuntaus kohti yhä suurempia pankkeja herättää huolta siihen liittyvän järjestelmäriskin johdosta. Komitea kehottaakin palaamaan perinteisen liiketoiminnan pariin (back to basics) samalla kun tehdään entistä selkeämpi ero liikepankkitoimintaan erikoistuvien rahoituslaitosten ja sellaisten rahoituslaitosten välillä, jotka yhdistävät liiketoimintansa harjoittamisen investointipankkitoiminnan kanssa. Kokemus on osoittanut, että monimuotoisuus sekä riskien hajauttaminen ja jakaminen ovat eurooppalaisen rahoitusjärjestelmän kannalta hyviä asioita.

8.3

Osuus- ja säästöpankkien elinvoimaisuuden ja kehittymisen lähtökohtina ovat demokraattinen hallinnointi ja vapaus päättää vastuullisesti ylijäämien käyttötarkoituksesta. Nimenomaan vahvistamalla rahoitusvälitystoimintaa reaalitalouden hyväksi varmistetaan jatkuvuus tulevaisuudessa Yhdistyneiden kansakuntien vuoteen 2015 ulottuvien kestävän kehityksen tavoitteiden ja Yhdistyneiden kansakuntien osuustoiminnasta vuonna 2012 antaman julistuksen mukaisesti.

8.4

Edellä esitetyistä syistä johtuen säästö- ja osuuspankeille on varattava erityiskohtelu vakavaraisuussääntöjä sovellettaessa, sillä nämä laitokset edustavat pankkimallia, joka vastaa EU:n kansalaisten vaatimuksiin ja perustuu yhteisötalouden periaatteiden ja arvojen mukaiseen vastuulliseen ja solidaariseen hallinnointiin (12).