31.7.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 251/19

Yleisesittelijä:

Etele BARÁTH

1.1

ETSK yhtyy puheenjohtajavaltion Latvian näkemykseen ja pitää Eurooppa 2020 -strategian uudelleentarkastelua perustavan tärkeänä Euroopan kilpailukyvyn edistämisen kannalta. ETSK on yhtä mieltä siitä, että Euroopan kilpailukyvyn parantaminen ja ”Euroopan digitaalistrategia” -lippulaivahanke (1) ovat suorassa yhteydessä toisiinsa, myös kun ajatellaan teollisuuteen, työmarkkinoihin ja yhteiskuntaan yleensä kohdistuvia valtavia seurauksia, joita Euroopan komissio ja neuvosto ovat aliarvioineet. Ollaan tilanteessa, jossa tarvitaan kaiken kattavaa keskipitkän ja pitkän aikavälin näkemystä ja entistä vahvempaa sitoutumista.

1.2

Käsillä olevassa ETSK:n lausunnossa ehdotettujen toimien tulisi auttaa varmistamaan, että Eurooppa 2020 (ja myöhemmin Eurooppa 2030) -strategiasta tulee vähitellen useamman vuoden kuluessa EU:n talous-, sosiaali- ja aluestrategioita pitkällä aikavälillä tukeva keskeinen käsite, jossa otetaan huomioon jäsenvaltioissa vallitsevat erilaiset tilanteet.

1.3

Finanssikriisillä on ollut huomattava vaikutus Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden täytäntöönpanoon, ja se on rajoittanut ja hillinnyt strategian päämäärien ja hallintomallin vaikuttavuutta, tarkoituksenmukaisuutta ja oikeutusta. Yleisesti ottaen EU on nyt huomattavasti kauempana Eurooppa 2020 -strategian tavoitteista kuin vuonna 2010. Strategia on kärsinyt kriisistä.

1.4

Yksityiskohtaista tietoa nykytilanteesta esitetään Eurooppa 2020 -strategian väliarviointia koskevassa komission tutkimuksessa sekä ETSK:n lausunnossa (2). Lausunto sisältää joukon kiinnostavia seikkoja, jotka olisi otettava huomioon tarkistettuun strategiaan ehdotettavissa tulevaisuuteen suuntautuvissa muutoksissa. ETSK korostaa useissa yhteyksissä, että EU ei tarvitse kokonaan uutta vaan huomattavasti nykyistä tehokkaampaa strategiaa.

1.5

Syksyllä 2014 tehtävänsä aloittanut uusi komissio on julkaissut työohjelmansa nimellä ”Uusi alku Euroopalle” (3).

ETSK antaa tukensa työohjelman kolmelle pilarille:

1.6

Uudessa työohjelmassa käsitellään niiden kymmenen poliittisen suuntaviivan täytäntöönpanoa, jotka komission puheenjohtaja Jean-Claude JUNCKER on määritellyt painopistealoikseen. Tämä on sitäkin tärkeämpää, kun otetaan huomioon, että useat näistä suuntaviivoista tukevat suoraan Eurooppa 2020 -strategian täytäntöönpanoa:

1.6.1

Tarvitaan kokonaisvaltaista näkemystä, strategiaa näkemyksen täytäntöönpanemiseksi sekä sitä koskevaa laajamittaista tiedottamista. ETSK:n mielestä Eurooppa 2020 -strategia ja investointiohjelma tulisi kytkeä paljon nykyistä tiiviimmin toisiinsa.

1.6.2

ETSK selvittää parhaillaan valmistelemassaan lausunnossa (5), missä määrin investointiohjelmalla voidaan korjata Eurooppa 2020 -strategian tärkeimpiä puutteita ja uudet rahoitusvälineet voivat lisätä mahdollisuuksia toteuttaa sen tavoitteita.

1.6.3

ETSK kannattaa digitaalisia sisämarkkinoita koskevan paketin (6) kehittämistä ja ratkaisevan askeleen ottamista kohti Eurooppa 2020 -strategiaan sisältyvän digitaalistrategiaa koskevan lippulaivahankkeen täytäntöönpanoa. Euroopan unionin digitaalisen tulevaisuuden turvaaminen on yksi Euroopan talouden kilpailukykyä tukevista ja ympäristöystävällisen eurooppalaisen yhteiskunnan kestävää kehitystä määrittävistä tärkeimmistä pilareista. ETSK vaatii toimenpiteitä sen varmistamiseksi, että digitaalitekniikan sovellusalojen voimakas lisääntyminen koituisi eurooppalaisille hyödyksi myös työelämässä.

ETSK ilmaisee toistamiseen tukensa varojen ohjaamiselle siihen, että katetaan laajakaista- ja digitaaliverkkojen laajentamisen alalla syntynyt rahoitusvaje, josta Eurooppa-neuvosto päätti vuosien 2014–2020 monivuotisen rahoituskehyksen yhteydessä (7).

1.6.4

ETSK vahvistaa kantansa yhteisen eurooppalaisen energiapolitiikan edistämiseen ja suosii sellaisia periaatteita kuin energian hintaerojen mukauttaminen ja pienentäminen, energian sisämarkkinoiden edellytysten parantaminen, riippuvuuden vähentäminen unionin ulkopuolisesta energiasta ja uusiutuvien energialähteiden kehittäminen.

2.1

Vuoden 2014 lopulla julkaistussa vuotuisessa kasvuselvityksessä (8) otetaan virallisesti huomioon uusi kehityssuunnitelma, joka on olennaisen tärkeä Euroopan unionin tulevaisuudelle. EU-ohjausjakson, kansallisten uudistusohjelmien ja Eurooppa 2020 -strategian tärkeimmät tavoitteet pitäisi vihdoin sovittaa yhteen pitkän aikavälin visiossa:

2.1.1

Euroopan investointiohjelmaan perustuva koordinoitu tuki investoinneille

2.1.2

Entistä vahvempi sitoutuminen rakenneuudistuksiin

2.1.3

Vastuullisen finanssipolitiikan jatkaminen

2.1.4

Joustavuuden paras mahdollinen hyödyntäminen nykyisissä säännöissä

2.1.5

Hallintojärjestelmän virtaviivaistaminen on olennaista, jotta se olisi entistä tehokkaampi ja jotta voitaisiin lisätä jäsenvaltioiden ja EU:n yhteistä osavastuuta siitä.

3.

Komission ja jäsenvaltioiden välisten kumppanuussopimusten pohjalta laadittujen toimenpideohjelmien muokkaaminen on lopuillaan. Koska ”Uusi alku” -ohjelmalla on väistämättä vaikutuksia kansallisiin ohjelmiin – niin tavoitteisiin kuin välineisiin –, tähänastista EU-tason koordinointia olisi tehostettava.

3.1

Sillä, miten tarkoituksenmukaisesti, tehokkaasti ja vaikuttavasti rakenne- ja koheesiorahastoja käytetään, on huomattava vaikutus uusien rahoitus- ja lainsäädäntövälineiden täytäntöönpanopuitteisiin. ETSK ehdottaa, että rahastoista tuettavista infrastruktuuri-investoinneista ja talouskehitysohjelmista laaditaan yleiskatsaus ja että ne yhdenmukaistetaan EU:n strategisten investointien rahaston kanssa (9).

3.2

Investointisuunnitelman ja Euroopan strategisten investointien rahaston (ESIR) tavoitteiden saavuttaminen, vuodet 2014–2020 kattavien EU-rahastojen vipuvaikutuksen lisääminen ja innovatiivisten rahoitusvälineiden arvon kaksinkertaistaminen ovat ratkaisevan tärkeitä Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden saavuttamisen kannalta.

3.3

ETSK, AK ja Euroopan parlamentin jäsenet ovat esittäneet useita vaihtoehtoja, joiden perusteella olisi mahdollista tehdä tiettyjä myönnytyksiä siirtymäkauden ajan, jotta voidaan lisätä resursseja EU-investointien polkaisemiseksi käyntiin. Olisi harkittava, miten alijäämälaskennasta voitaisiin poistaa komission lähestymistavan mukaisesti pitkän aikavälin sosiaalisiin investointeihin (erityisesti koulutukseen) käytettävät jäsenvaltioiden osuudet rakennerahastovaroista (yhteisrahoitus) ilman sääntöjen muuttamista. ETSK suhtautuu myönteisesti komissiossa parhaillaan käytävään keskusteluun ns. kultaisen säännön soveltamisesta eli tulevaisuuteen tähtäävien julkisen vallan investointien jättämisestä talous- ja rahaliiton finanssipoliittisissa säännöissä julkistalouden nettoalijäämälaskelmien ulkopuolelle (10).

3.4

Talouden osalta on tärkeää, että löydetään kokonaisvaltainen lähestymistapa erilaisiin menolajeihin, kuten Euroopan laajuisten verkkojen (11) yhteisrahoitusjärjestelmään ja Verkkojen Eurooppa -välineeseen (12), sekä ESIRistä osarahoitettaviin kansallisiin investointeihin nähden. Tätä asiaa komission on selvennettävä.

3.5

Eurooppa 2020 -strategian tavoitteita ajatellen on tärkeää, että pitkän aikavälin kilpailukyvyn parantamisen lisäksi rakennerahastoissa keskitytään enemmän ympäristöohjelmien tai inhimillisen näkökohdan sisältävien ohjelmien täytäntöönpanoon, mikä edistäisi myös ”bkt:tä pidemmälle menevien” tekijöiden kestäväpohjaista kehittämistä (13). Uusien rahoitusmahdollisuuksien johdosta keskittymistä ”tuotantokeskeiseen” kehitysjärjestelmään ja yhteiskuntaa, perheitä ja yksilöllisiä arvoja tukeviin aloihin, kuten koulutukseen ja terveydenhuoltoon, olisi laajennettava.

4.

ETSK uskoo vakaasti, että tarkistetulla ja tehostetulla Eurooppa 2020 -strategialla voi olla keskeinen rooli EU:n talouden uuden, kilpailukyvyn vahvistamista sekä kehitystä tukevan ohjausjärjestelmän täytäntöönpanossa.

4.1

Koska painopisteet muuttuvat ja jotta voidaan varmistaa Eurooppa 2020 -strategian täytäntöönpanon onnistuminen, olisi hyödyllistä, että käytössä olisi keskitetty palvelupiste, joka pystyy varmistamaan tehtävien ja menettelyjen – EU:n virastot mukaan luettuina – tehokkaan koordinoinnin ja järkeistämisen.

4.2

Virastojen välisen yhteistyön sekä yhtäältä reaalitalouden ja toisaalta yleiseurooppalaisen ja kansallisen tai aluetason toiminnan koordinoinnin hallinnointia ja valvontaa varten on syytä harkita keskitetyn palvelupisteen perustamista tai jonkin olemassa olevan elimen muuttamista tätä tarkoitusta vastaavaksi. Tällaisen lähestymistavan avulla saatettaisiin välttää päällekkäisyyksiä ja tehostaa yhteisvaikutuksia.

5.1

Koska lyhyen ja pitkän aikavälin tavoitteiden väliset yhteydet ovat Eurooppa 2020 -strategian hallinnossa hyvin heikot, tarvitaan vähintään seuraavia toimia:

5.1.1

Vuotuiseen kasvuselvitykseen tulisi sisältyä viittaus Eurooppa 2020 -strategiassa tapahtuneeseen edistymiseen.

5.1.2

Jäsenvaltioiden hyvin erilaisten tilanteiden johdosta arvioinnissa tarvitaan joustavuutta ja maakohtaisissa suosituksissa selviä tavoitteita ja kohdennettuja välineitä. Esimerkkinä voidaan mainita seuraavat:

a)

soveltaminen yhdessä ”kestäväpohjaisen kilpailukyvyn” käsitteen kanssa

b)

uutta hyvinvointia ja ympäristönsuojelua tukevien politiikkojen toteuttaminen (15)

c)

uuden EU:n laajuisen indikaattorin käyttöönotto kuvaamaan EU:n tasolla havaittavia työmarkkinasuuntauksia aidosti uusien työpaikkojen luomisessa.

7.1

ETSK yhtyy komission kantaan tämän todetessa, että digitaaliset teknologiat tuovat mukanaan uusia keinoja tuottaa tavaroita ja palveluja ja ne muokkaavat elintapojamme ja tapojamme työskennellä ja oppia (16). ETSK:n panos ”Euroopan digitaalistrategia” -lippulaivahankkeen ja digitaalisia sisämarkkinoita koskevan kunnianhimoisen suunnitelman tärkeimpien painopisteiden täytäntöönpanoon (17) sisältää seuraavat ehdotukset:

7.2

Digitaaliteknologioiden kehittyminen ja niiden sovellusalojen voimakas lisääntyminen aiheuttavat lähes kaikilla talouden aloilla erittäin mittavan rakennemuutoksen. Tämä ei koske kansalaisia ainoastaan kuluttajina vaan vaikuttaa heihin ennen kaikkea työpaikoilla. Riippumattomuuden ja joustavuuden lisäämisen ohella digitaaliteknologia johtaa työpaikoilla myös rationalisointipaineisiin, jotka merkitsevät asianomaisille huomattavia kustannuksia ja jopa työpaikkojen menetyksiä. Tämän vuoksi ETSK pitää näiden kysymysten jättämistä pitkälti huomiotta lähes kaikkien Euroopan digitaalistrategiaa koskevien aloitteiden yhteydessä karkeana epäkohtana, kehottaa muuttamaan ajattelutapaa ja aikoo itse ottaa asiaan kantaa oma-aloitteisessa lausunnossa (19).

8.1

Askeleita kohti kehitykseen suunnattua hallintoa:

9.

Kehitykseen suuntautuvan, ”hyvän” hallinnon edellytykset ovat seuraavat: