31.7.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 251/33

Esittelijä:

Carmelo CEDRONE

1.1

Komitea suhtautuu myönteisesti komission esittämiin näkemyksiin (1) ja pitää komission tavoin tärkeänä, että käynnistetään korjaavia toimia, joiden tavoitteena on parantaa Euroopan finanssivalvojien järjestelmän (EFVJ) toimintaa. Komitean mielestä on myös noudatettava keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä systeemistä lähestymistapaa, jotta vauhditetaan sellaisten rakenteellisten ratkaisujen kehittämistä, joilla kyetään parhaiten rationalisoimaan Euroopan valvontaviranomaisten toimintaa. Komitea pitää ensisijaisen tärkeänä, että uusilla valvonta- ja sääntelyjärjestelyillä voidaan varmistaa rahoitusjärjestelmän vakaus ja kasvu suhdanteita tasoittavin säännöin sekä estää varjopankkijärjestelmän epäsymmetrinen kehitys.

1.2

Komitea katsoo, että Euroopan järjestelmäriskikomitean (EJRK) ja Euroopan valvontaviranomaisten toimintaa on tehostettava. Tätä varten on komitean mielestä tarkasteltava uudelleen Euroopan valvontaviranomaisten sääntelytehtävää, sovellettava käytännössä Euroopan järjestelmäriskikomitean ja Euroopan valvontaviranomaisten rakenteiden, hallintojärjestelyjen ja päätöksentekomenettelyjen kustannus–hyötyanalyysia, tarkennettava niiden käytettävissä olevia toimintavälineitä sekä rationalisoitava Euroopan finanssivalvojien järjestelmän kokonaisrakennetta.

1.3

Komitea katsoo, että näillä korjaavilla toimilla on ensisijaisesti pyrittävä minimoimaan valvontasäännösten myötäsyklistä vaikutusta ja EU:n intressien ja kansallisten intressien välisiä konflikteja, optimoimaan valvontajärjestelmän kustannus-hyötysuhdetta sekä suojelemaan kuluttajia välittäjien vilpillisiltä käytännöiltä. Komitea katsoo, että tässä vaiheessa jää vielä avoimeksi kaksi kysymystä, eli

1.4

Komitea suhtautuu myönteisesti Euroopan järjestelmäriskikomiteaa ja sen hallintoa koskevaan komission ehdotukseen, jolla komissio vahvistaa järjestelmäriskikomitean puheenjohtajaksi EKP:n puheenjohtajan ja jonka mukaan se haluaa perustaa uuden toimitusjohtajan tehtävän. Tähän toimenkuvaan sisältyy operatiivisia ja yhteydenpitotehtäviä puheenjohtajan ja hallintoneuvoston välillä, ja samalla sen yhteydessä otetaan huomioon myös mahdolliset eturistiriidat. Vaikka komitea pitää aiheellisena Euroopan järjestelmäriskikomitean elinten kokoonpanon muutoksia niin määrällisesti kuin laadullisesti, sen mielestä on tarpeen pohtia jäsenvaltioiden edustuksen säilyttämistä hallintoneuvostossa ja tieteellisen komitean jäsenten riippumattomuuden vahvistamista.

1.5

Komitea pitää välttämättömänä, että Euroopan järjestelmäriskikomitean tehtävien ja menettelyjen yhteydessä otetaan käyttöön Euroopan järjestelmäriskikomitean, Euroopan keskuspankin ja yhteisen valvontamekanismin välisen koordinoinnin muotoja hyödyntämällä järjestelmäriskikomitean erityispiirteitä, jotka liittyvät sekä sen mahdollisuuteen edustaa niitä jäsenvaltioita, jotka eivät ole ottaneet euroa käyttöön, että sen harjoittamaan, finanssijärjestelmään kokonaisuudessaan ulottuvaan toimivaltaan. Komitea kannattaa sitä, että EJRK osallistuu lainsäädäntämenettelyyn entistä laajemmin sen toimivaltaan kuuluvissa asioissa ja että koordinointia Euroopan valvontaviranomaisten kanssa tiivistetään.

1.6

Euroopan valvontaviranomaisten kohdalla komitea katsoo, että on hyödyllistä toteuttaa korjaavia toimia, joilla pyritään varmistamaan EU:n etujen mukaisten toimenpiteiden toteuttaminen. Näin ollen se pitää tarpeellisena sellaisia Euroopan valvontaviranomaisten hallintojärjestelyjä, joiden avulla voidaan tehokkaasti hyödyntää vertaisarviointia ja sitovaa sovittelua, jotta varmistetaan järjestelmien lähentyminen ja yhteisen valvontakulttuurin vakiintuminen.

1.7

Komitean mielestä Euroopan valvontaviranomaisten sääntelytehtävään olisi nivottava nykyistä avoimempia menettelyjä, joihin liittyy myös valvontaviranomaisten järjestämiä julkisia kuulemisia ja joiden tavoitteena on lisätä kuluttajien ja alan työntekijöiden edustajien osallistumista. Lisäksi komitea katsoo, että Euroopan valvontaviranomaisten olisi osallistuttava nykyistä tiiviimmin primaarilainsäädännön laadintaan. Euroopan valvontaviranomaisten keskinäinen sekä niiden ja Euroopan järjestelmäriskikomitean välinen entistä tiiviimpi koordinointi on toteutettava hyödyntämällä nykyistä enemmän sekakomitean roolia.

1.8

Komitean mielestä on tarpeen rationalisoida Euroopan valvontaviranomaisten rakenteeseen ja organisaatioon liittyviä kustannuksia. Rationalisoinnin lisäksi on luotava avoin tilivelvollisuusmenettely, joka perustuu logistiseen ja toiminnalliseen rationalisointiin.

1.9

Talous- ja finanssiriskien ennakoimisvalmiuksien parantamiseksi komitea pitää hyödyllisenä, että Euroopan finanssivalvojien järjestelmä on tehokkaassa vuorovaikutuksessa muiden kansallisten ja kansainvälisten elinten kanssa järjestelmäriskien yhteistä hallintaa varten.

1.10.1

Yhtenäismarkkinat: edistetään toimia, joiden tarkoituksena on helpottaa Euroopan finanssivalvojien järjestelmän koordinointia uuden yhteisen valvontamekanismin ja yhteisen kriisinratkaisumekanismin kanssa, jotta voidaan edistää tehokkaan ja vaikuttavan eurooppalaisen valvontajärjestelmän kehittämistä.

1.10.2

Yksinkertaistaminen, avoimuus ja tehokkuus: rationalisoidaan Euroopan finanssivalvojien järjestelmän muodostavien elinten sääntelytehtäviä, jotta edistetään sääntelyjärjestelmän yksinkertaistamista ja lisätään menettelyjen avoimuutta ja tehokkuutta.

1.10.3

Hallintojärjestelyt: edistetään keskipitkän aikavälin strategiaa, jonka avulla voidaan vakiinnuttaa valvontaviranomaisten organisaatiota ja toimintaa niin, että saadaan aikaan mittakaava- ja kattavuusetuja, ja arvioidaan samalla mahdollisuutta yhdistää valvontaviranomaiset yhdeksi viranomaiseksi ja ottaa käyttöön kaksikärkinen malli (twin peaks).

1.10.4

EMU: edistetään mekanismeja, joiden avulla pyritään tukemaan euroalueen maiden ensisijaistamia tavoitteita ja ottamaan erityisesti huomioon pankkimarkkinat ja yhteinen valvontamekanismi, jolla asetetaan erityisiä liittymismenettelyjä muille kuin euroalueen maille.

1.10.5

ETSK katsoo, että käsillä olevassa lausunnossa esitettyjen suositusten perusteella

2.1

Euroopan talous- ja finanssikriisi on tuonut esiin tarpeen tehdä muutoksia pankki- ja rahoitusalan välitystoiminnan valvonta- ja sääntelyjärjestelyihin. Tässä yhteydessä on korostettu erityisesti Euroopan finanssivalvojien järjestelmän toimivuutta sekä sen muodostavien valvontaviranomaisten toimien tehokkuutta.

2.2

Vuonna 2009 annetun de Larosière -ryhmän raportin (2) suositusten perusteella komissio on laatinut toimenpidepaketin, jonka tavoitteena on vahvistaa kansallisten valvontaviranomaisten keskinäistä riippuvuutta ja koordinointia sekä korostaa makrotason vakauden valvonnan merkitystä.

2.3

Komitea antoi tammikuussa 2010 lausunnon Euroopan järjestelmäriskikomitean ja Euroopan valvontaviranomaisten perustamisasetuksista (3). Komitea painotti lausunnossaan Euroopan unionin rahoitusjärjestelmän yhtenäisen valvontajärjestelmän merkitystä ja antoi erityisohjeita Euroopan järjestelmäriskikomitean ja Euroopan valvontaviranomaisten perustamisasetusten muuttamiseksi.

2.4

Euroopan parlamentti ja neuvosto perustivat vuonna 2010 erillisillä asetuksilla Euroopan järjestelmäriskikomitean (EJRK) ja kolme Euroopan valvontaviranomaista – Euroopan pankkiviranomainen (EPV), Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen (EIOPA) ja Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen (ESMA) – jotka yhdessä Euroopan valvontaviranomaisten sekakomitean ja Euroopan järjestelmäriskikomitean kanssa muodostavat Euroopan finanssivalvojien järjestelmän (EFVJ).

2.5

EFVJ käynnisti toimintansa tammikuussa 2011. EFVJ:n perustamisasetuksissa (4) säädettiin komission velvollisuudesta antaa kertomus EJRK:n ja Euroopan valvontaviranomaisten toiminnasta tammikuussa 2011 alkaneiden kolmen ensimmäisen toimintavuoden ajalta.

2.6

Voidakseen toteuttaa toimeksiantonsa komissio järjesti julkisen kuulemistilaisuuden (toukokuussa 2013) ja julkisen kuulemismenettelyn (huhtikuun ja heinäkuun 2013 välisenä aikana) osana EFVJ:n uudelleentarkastelua.

2.7

Sidosryhmien osallistumisesta saatujen tulosten, Euroopan valvontaviranomaisten suorittamien itsearviointien (5), Euroopan parlamentin maaliskuussa 2014 Euroopan finanssivalvojien järjestelmän (EFVJ) tarkistamisesta antaman päätöslauselman (6) sekä IMF:n (7) ja Euroopan parlamentin (8) toteuttamien tutkimusten pohjalta komissio on antanut kaksi erillistä kertomusta, joista toisen aiheena on Euroopan järjestelmäriskikomitea ja toisen Euroopan valvontaviranomaiset ja Euroopan finanssivalvojien järjestelmä.

3.1

Käsillä oleva lausunto komission kertomuksista, joiden aiheena on Euroopan järjestelmäriskikomitean ja Euroopan valvontaviranomaisten toiminta, on laadittu Euroopan järjestelmäriskikomitean ja Euroopan valvontaviranomaisten toiminnasta tehtyjen arvioiden pohjalta ja ottaen huomioon viime vuoden aikana käynnistetty yhteisen valvontamenettelyn vauhdittaminen.

3.2

Komitea on useaan otteeseen esittänyt myönteisen kantansa Euroopan finanssivalvojien järjestelmästä ja toteaa jälleen arvostavansa Euroopan järjestelmäriskikomitean ja Euroopan valvontaviranomaisten kolmena ensimmäisenä toimintavuotenaan harjoittamaa toimintaa.

3.3

Euroopan finanssivalvojien järjestelmän toimintaa koskevia parannusmahdollisuuksia on havaittu sen organisaatiossa ja hallintojärjestelyissä sekä sen toimintamenetelmissä ja -välineissä. Komitea on komission kanssa samaa mieltä mahdollisista toimenpidekohteista, joita komissio on eritellyt kertomuksissaan. Lisäksi se pitää tarpeellisena soveltaa keskipitkän ja pitkän aikavälin systemaattista lähestymistapaa ja katsoo, että kuluttajien ja työntekijöiden suojeluun liittyviä ehdotuksia on vahvistettava.

3.4

Komitean mielestä EJRK:n toiminta on osoittanut, että on tarpeen tarkistaa sen elinten – hallintoneuvosto, ohjauskomitea, neuvoa-antava tekninen komitea ja tieteellinen komitea – kokoonpanoa määrällisesti ja laadullisesti ja löytää ratkaisu komitean seuraavan puheenjohtajan nimittämiseksi ensimmäisen toimikauden päättyessä joulukuussa 2015. Menettelyjen osalta on kartoitettu parannusmahdollisuuksia lainsäädäntää koskevassa komitean osallistumismenettelyssä sekä sisäisten päätöksentekomenettelyjen aikakehyksessä.

3.5

Komitean mielestä Euroopan valvontaviranomaisten toiminta on osoittanut, että on tarkasteltava uudelleen sääntely- ja valvontatehtävää, vahvistettava kuluttajansuojaa sekä tarkistettava elinten koostumusta, jotta unionin ja yksittäisten jäsenvaltioiden välisiä intressejä voidaan tasapainottaa parhaalla mahdollisella tavalla. Valvonnan yleistä rakennetta saattaa olla tarpeen tarkistaa sekä eri viranomaisten rahoitusmekanismien että logistisen rakenteen ja itse valvontamallin kannalta. Tässä yhteydessä nousee esiin kysymys viranomaisten määrän rationalisoinnista sekä tehtävien ja toimivalta-alojen järkevästä organisoinnista.

4.1.1

Komitea katsoo, että EJRK:lla voi edelleen olla merkittävä rooli järjestelmäriskien ehkäisyssä myös yhteisen valvontamekanismin käyttöönoton jälkeen ainakin kolmesta syystä: a) yhteisen valvonnan käyttöönotto edellyttää entistä tiiviimpää koordinointia niin pankkimarkkinoiden kuin muidenkin finanssimarkkinoiden välillä, b) järjestelmän kannalta merkittävien suurten pankkikonsernien valvonta vahvistaa EJRK:n asemaa myös EKP:n kanssa tapahtuvaa vuorovaikutusta silmällä pitäen ja c) euroalueen maiden ja euroalueeseen kuulumattomien maiden edustajien osallistuminen Euroopan järjestelmäriskikomiteaan antaa sille mahdollisuuden vakauttaa myös rahaliiton ulkopuolisia muuttujia. Tällaisessa tilanteessa komitea katsoo, että hallintojärjestelyjen ja sisäisten menettelyjen muutokset voivat parantaa EJRK:n toimintaa sekä sen vuorovaikutusta Euroopan valvontaviranomaisten ja EKP:n kanssa.

4.1.2

Komitea kannattaa EJRK:n elinten koostumuksen muuttamista määrällisesti ja laadullisesti, mutta sen mielestä on kuitenkin hyödyllistä arvioida, minkälainen vaikutus hallintoneuvoston jäsenten määrän vähentämisellä voi olla yksittäisten jäsenvaltioiden edustukseen. Jos hallintoneuvoston jäsenmäärää vähennetään, olisi vastaavasti perustettava alakohtaisia komiteoita ja työryhmiä. Komitea pitää lisäksi tarpeellisena säilyttää eri sidosryhmien tasapuolinen edustus myös vahvistamalla tieteellisen komitean roolia. Komitea ei tässä yhteydessä pidä tarkoituksenmukaisena esiin noussutta ajatusta sulauttaa tieteellinen komitea neuvoa-antavaan tekniseen komiteaan.

4.1.3

Komitean mielestä EJRK:n toimintaa voitaisiin tehostaa noudattamalla komission esittämää ehdotusta, jonka mukaan EJRK:n puheenjohtajaksi nimitettäisiin EKP:n pääjohtaja sekä perustettaisiin uusi toimitusjohtajan tehtävä, johon sisältyisi operatiivisia tehtäviä sekä puheenjohtajan ja hallintoneuvoston väliseen yhteydenpitoon liittyviä tehtäviä.

4.1.4

Komitea katsoo, että on tarpeen vahvistaa EJRK:n osallistumista lainsäädäntämenettelyyn laatimalla erityisiä EJRK:n kuulemismekanismeja ennen sen toimivaltaan kuuluvia aiheita käsittelevien säädösehdotusten hyväksymistä. Komitea kannattaa tähän viitaten sitä, että EJRK:n edustajalla olisi mahdollisuus osallistua virallisesti Ecofin-neuvostoon sekä talous- ja rahoituskomiteaan vielä määrittämättä olevien menettelyjen ja ehtojen mukaisesti.

4.1.5

Nykyistä joustavampi ja nopeampi päätöksentekomenettely tehostaisi Euroopan järjestelmäriskikomitean toimintaa. Komitean mielestä olisikin hyödyllistä kehottaa EJRK:ta antamaan sisäisen menettelynsä itsearvioinnin tieteellisen komitean tehtäväksi, jotta voidaan esittää vaihtoehtoinen ja rahoitusjärjestelmän dynamiikan kannalta tarkoituksenmukaisempi malli. Komitean mielestä on myös tarpeen, että Euroopan järjestelmäriskikomitea toteuttaa toimia, joiden avulla voidaan tehostaa ohjeiden ja suositusten seurantaa.

4.1.6

Euroopan järjestelmäriskikomitean toiminnan on perustuttava entistä tiiviimpään vuorovaikutukseen muiden eurooppalaisten elinten, erityisesti Euroopan eri valvontaviranomaisten, kanssa. Komitean mielestä EJRK:ta on kehotettava laatimaan mahdollisimman pian ehdotus, jossa kartoitetaan viestintä- ja tiedonvaihtomenetelmät Euroopan finanssivalvojien järjestelmän eri elinten kanssa. Lisäksi komitea korostaa, että on tarpeen toteuttaa EJRK:n ja perustettavien kansallisten makrotason vakauden valvontaviranomaisten välisiä koordinointitoimia, jotta vältetään päällekkäiset edustukset EJKR:ssä. Komitean mielestä on välttämätöntä laatia perusta EJKR:n ja Euroopan keskuspankin tuloksekkaalle yhteistyölle keskuspankille osoitettujen makrotason vakauden valvontaan liittyvien uusien toimivaltuuksien vuoksi.

4.2.1

Komitea katsoo, että Euroopan valvontaviranomaisten toiminnan tehostaminen edellyttää muutoksia nykyisiin institutionaalisiin ja operatiivisiin järjestelyihin. Erityisesti tarvitaan toimia, joilla tehostetaan sääntelyroolia ja kuluttajansuojaan liittyvää tehtävää, hallintojärjestelyjä ja menettelyjä. Lisäksi olisi laadittava korjaavia toimia valvontaviranomaisten rahoitusmekanismeja ja niiden organisaatiojärjestelyjä varten.

4.2.2

Sääntelytehtävän rinnalle on luotava nykyistä avoimempia menettelyjä, joiden avulla voidaan varmistaa entistä tarkoituksenmukaisemmat julkisten kuulemisten ja vaikutuksenarviointien toteuttamisajat, ja yhdistettävä samalla tilastollinen ja laskennallinen lähestymistapa laadulliseen lähestymistapaan. Komitea katsoo, että Euroopan valvontaviranomaisten on laadittava tehokkaat vuorovaikutusmekanismit kuluttajien ja alan työntekijöiden edustajien kanssa. Komitea pitää tarpeellisena, että Euroopan valvontaviranomaiset osallistuvat tiiviimmin tason 1 sääntelyn laatimiseen. Sen mielestä on tarpeen laatia Euroopan valvontaviranomaisten avoin kuulemismekanismi, jota sovelletaan ennen niiden toimivaltaan kuuluvia aloja koskevien säädösehdotusten hyväksymistä. Näin parlamenttia ja komissiota voidaan avustaa toimenpiteiden vaikutustenarvioinnissa sekä määräaikoihin liittyvien suuntaviivojen laatimisessa, jotta toimenpiteet voidaan panna täytäntöön huolellisesti ja tehokkaasti. ETSK suhtautuu myönteisesti myös ehdotukseen Euroopan valvontaviranomaisten puheenjohtajien virallisesta osallistumisesta Ecofin-neuvostoon.

4.2.3

Komitea kannattaa komission Euroopan valvontaviranomaisille esittämää kehotusta vahvistaa nykyisten hallintojärjestelyjen yhteydessä tehtäviä ja mekanismeja, joiden avulla voidaan varmistaa oikea-aikaisesti koko EU:n intressien mukaisten toimenpiteiden toteuttaminen. Ensi sijassa on vahvistettava kansallisten viranomaisten välistä riitojenratkaisumekanismia ja selkeytettävä sen nykyistä toimintaa sekä arvioitava mahdollisia korjaavia toimia.

4.2.4

Komitean mielestä on arvioitava keskipitkällä aikavälillä sellaisia Euroopan valvontaviranomaisten nykyistä hallintorakennetta korjaavia toimia, joiden avulla voidaan vahvistaa riippumatonta edustusta päätöksenteon eri tasoilla.

4.2.5

Jokaisen yksittäisen valvontaviranomaistahon toimet on voitava koordinoida tiiviimmin muiden Euroopan valvontaviranomaisten toimien kanssa. ETSK:n mielestä on hyödyllistä, että Euroopan valvontaviranomaiset perustavat komitean tai asiantuntijaryhmän, joka toteuttaa nopeasti itsearvioinnin, jotta voidaan hyödyntää vertaisarviointeja, vahvistaa sekakomitean asemaa sekä luoda konkreettisia koordinointi- ja tiedonvaihtomenetelmiä. Komitea katsoo, että Euroopan valvontaviranomaiset olisi velvoitettava rationalisoimaan toimintansa nopeasti ja esittämään suosituksia mahdollisesta yksittäisille viranomaisille ja sekakomitealle siirrettävien toimivaltuuksien uudelleenjärjestelystä.

4.2.6

Euroopan valvontaviranomaisten välisessä koordinoinnissa on voitava painottaa yhdenvertaista tehtävien ja toimivaltuuksien järjestelmää. Komitean mielestä kaikkien Euroopan valvontaviranomaisten olisi voitava suorittaa stressitestejä Euroopan pankkiviranomaisen mallin mukaan. Euroopan valvontaviranomaisten välisessä koordinoinnissa on otettava asianmukaisesti huomioon valvonnan kohteena olevien alojen eriasteinen integrointi ja yhdenmukaistaminen EU-tasolla.

4.2.7

Komitea suhtautuu myönteisesti siihen, että komissio painottaa Euroopan valvontaviranomaisten entistä tiiviimmän yhteistyön tarvetta kuluttajansuoja-asioissa ja kiinnittää erityistä huomiota tarjottavien tuotteiden luonteeseen ja niiden yhteensopivuuteen asiakasprofiilin kanssa. Samanaikaisesti olisi vahvistettava talousvalistusta edistäviä toimia. Komitea pitää tarpeellisena ulottaa Euroopan valvontaviranomaisten tehtävät selkeästi myös alan työntekijöiden suojaan etenkin mitä tulee rahoituksen välittäjien käyttämien myyntimallien ja palkitsemisjärjestelmien vaikutukseen. Komitea ehdottaa tässä yhteydessä, että valvontaviranomaiset ottavat käyttöön toimintaansa koskevat eettiset säännöt ja julkaisevat Euroopan valvontaviranomaisten kanssa vuosittain yhteiskertomuksen kuluttajien ja työntekijöiden suojasta. Komitea katsoo, että kyseisillä aloilla sekakomitealla tulisi olla ensisijainen rooli, jotta voidaan yhtenäistää kuluttajien ja työntekijöiden suojastandardit valvontaviranomaisten toimivaltaan kuuluvilla eri aloilla.

4.2.8

Euroopan valvontaviranomaisille osoitetut tehtävät ja rahoitusmarkkinoiden tuoreimmat suuntaukset edellyttävät, että vahvistetaan

4.2.9

Euroopan valvontaviranomaisten rahoitusjärjestelyjen osalta komitea katsoo, että siirtymistä yksityisvaroihin perustuvaan malliin on arvioitava sellaisen tutkimuksen pohjalta, jossa analysoidaan syvällisesti tällaisen järjestelyn etuja ja mahdollisia ongelmia. Komitea ehdottaa, että viiden vuoden ajan sovellettavana siirtymäjärjestelynä harkittaisiin vaihtoehtoa, jonka mukaan Euroopan valvontaviranomaisten määrärahoja lisättäisiin maksujen ja verojen kautta, ja lisämenot katettaisiin ainoastaan Euroopan valvontaviranomaisille mahdollisesti osoitetuista lisävaroista. Komitea kehottaa komissiota toteuttamaan viisivuotisena siirtymäkautena vaikutustenarvioinnin sellaisten vaihtoehtoisten rahoitusjärjestelyjen arvioimiseksi, joilla voitaisiin rajoittaa kaksinkertaisten valvontakustannusten riskiä, rationalisoida julkisten varojen käyttöä ja välttää kustannusten siirtäminen loppukuluttajille.

4.2.10

Järjestelyjen uudelleenorganisointiin perustuva kustannusten rationalisointi voi olla eduksi Euroopan valvontaviranomaisten kestävän toiminnan kannalta. Komitea suhtautuu myönteisesti komission ehdotukseen Euroopan valvontaviranomaisten yhdistämisestä, sillä myös näin voidaan tehostaa viranomaisten välistä vuoropuhelua ja koordinointia.

4.2.11

Komitean mielestä logistis-operatiivinen rationalisointi liittyy tiiviisti perustana olevaan valvontamalliin, ja se kehottaakin komissiota arvioimaan keskipitkällä aikavälillä mahdollisuutta muuttaa eurooppalaista valvontajärjestelmää optimoimalla sitä kolmen muuttujan – tehtävien, markkinoiden ja välittäjien – osalta sekä harkitsemaan mahdollisesti kaksikärkisen mallin (twin peaks) käyttöönottoa.

4.2.12

Komitea katsoo lisäksi, että on tarpeellista vahvistaa Euroopan järjestelmäriskikomitean ja Euroopan valvontaviranomaisten toiminnan demokraattista valvonta- ja seurantajärjestelmää.