31.7.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 251/44

Yleisesittelijä:

Gonçalo LOBO XAVIER

1.1

ETSK on tyytyväinen komission vuotuiseen kasvuselvitykseen 2015 (1), jonka käsitteellisenä tavoitteena on edistää kasvua sellaisella tasolla, että on mahdollista tukea elvyttämistä Euroopassa. Kolmen peruspilarin malli – investointien, rakenneuudistusten ja reagointikykyisten julkisen talouden vakauttamistoimien edistäminen – vaikuttaa sopivalta vastaukselta Euroopan tarpeisiin. ETSK kannattaa täytäntöönpanosuunnitelmaa, joka on yhdenmukainen talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson tehostamisen kanssa. Komitea korostaa kuitenkin myös sitä, että prosessissa on edelleen joitain heikkouksia, kun otetaan huomioon, että vuotuiseen kasvuselvitykseen ei sisälly esimerkiksi sosiaalisia ja ympäristöön liittyviä näkökohtia ja että vuotuisessa kasvuselvityksessä olisi etenkin asetettava valtavan korkeana jatkuvan työttömyyden torjunta ja sosiaalisen kriisin ratkaiseminen nimenomaisiksi poliittisiksi painopisteiksi. Vuotuinen kasvuselvitys on lähtökohta tehokkaalle talouspolitiikan eurooppalaiselle ohjausjaksolle, ja ETSK katsookin, että tarvittaisiin tiukempaa sitoutumista aikatauluvelvoitteisiin, jotta osallistumista ja tuloksia voitaisiin parantaa.

1.2

ETSK katsoo, että luottamus investointitoimintaan perustuu myös ehdotetun aikataulun selkeyteen ja yksinkertaisuuteen sekä keskeisten sidosryhmien osallistumiseen. Työmarkkinaosapuolet ja yleisesti muut kansalaisyhteiskunnan organisaatiot on otettava mukaan prosessiin uskottavuuden saavuttamiseksi. ETSK pitää elintärkeänä, että komissio on yhteydessä Euroopan parlamenttiin ja työmarkkinaosapuoliin sekä muihin Euroopan tason kansalaisyhteiskunnan organisaatioihin ennen vuotuisen kasvuselvityksen esittämistä. ETSK antaa tunnustusta komission pyrkimyksille edistää kansalaisyhteiskunnan osallistumista myös yhteistyössä kansallisten parlamenttien kanssa, mutta varoittaa, että uusi ”kansalaisyhteiskunnan aikataulu” (2) on pantava täytäntöön, jotta voidaan saavuttaa vaikuttavuus ja todellinen osallistuminen tehokkaine tuloksineen. Kaikilta kumppaneilta ja toimielimiltä tarvitaan suuria ponnistuksia, jotta hyvät aikomukset alkavat tuottaa tulosta. ETSK kehottaakin työmarkkinaosapuolia ottamaan aloitteellisen roolin.

1.3

ETSK katsoo, ettei ole mahdollista toteuttaa kasvusuunnitelmaa, jossa työpaikkojen luomista tuetaan ilman investointeja. Euroopan kannalta onkin ratkaisevaa luoda asianmukaiset olosuhteet kumppanuuspohjaiselle investoimiselle, johon sekä julkinen että yksityinen sektori osallistuvat. Ehdotettujen toimintalinjojen yhdistelmän vaikuttavuus olisi oikeanlainen signaali investointien kannalta oleellisen luottamuksen vahvistamiseksi. ETSK pitää suurena puutteena sitä, että komissio keskittyy sinällään tervetulleessa investointiohjelmassaan pääasiassa yksityisiin investointeihin eikä pitkälti ota huomioon julkisten investointien tarvetta. ETSK pitää myönteisenä komissiossa käynnistettyä keskustelua tasapainoisen talousarvion säännön (ns. kultainen sääntö) soveltamisesta siten, että tulevaisuuteen tähtäävät julkisen vallan investoinnit jätetään talous- ja rahaliiton finanssipoliittisissa säännöissä julkistalouden nettoalijäämälaskelmien ulkopuolelle (3).

ETSK huomauttaa myös, että riippumatta siitä, kuka johtaa investointeja, menestyksen avaimena on investointityypin selkeä määrittely ja investoinnin pohjan kestävyys tulevaisuudessa. Tässä yhteydessä pitkän aikavälin investoinnit koulutusjärjestelmiin hyödyttävät konkreettisesti työmarkkinoita ja tekevät mahdolliseksi sen, että eurooppalaiset ymmärtävät haasteen sosiaalisen ulottuvuuden.

Tarvitaan asianmukaista lähestymistapaa Euroopassa valitettavasti vallitsevan nuorisotyöttömyyden torjumiseksi, ja jäsenvaltioiden tulee yhdistää kansalliset politiikkansa syrjäytymisen välttämiseksi sekä yhteiskunnassa muita heikommassa asemassa olevien ryhmien työmarkkinoille integroitumisen edistämiseksi.

1.4

ETSK on vahvasti vakuuttunut siitä, että teollisuudella on ratkaiseva rooli Euroopan kehittymisessä. Teollisuudessa on suuri määrä hyviä esimerkkejä innovoinnista, ja tällaista ympäristöä on suosittava, jotta voidaan edistää työpaikkojen luomista ja erittäin ammattitaitoista työvoimaa. Investointiohjelmassa on tunnustettava Euroopan johtavien teollisten toimijoiden lisäarvo ja edistettävä innovoinnin ja hyvien käytänteiden esimerkkejä.

1.5

ETSK kehottaa kiinnittämään huomiota sosiaalisten investointien edistämiseen tässä prosessissa. ETSK uskoo, että sosiaalisilla investoinneilla voi olla ratkaiseva rooli hyvinvoinnin edistämisessä sekä köyhyyden ja syrjäytymisen torjunnassa. Komitea onkin jo vaatinut, että tätä painotetaan nimenomaisesti vuotuisissa kasvuselvityksissä ja maakohtaisissa suosituksissa (4) ja kehottaa edistämään toimenpiteitä, jotka antavat kansalaisyhteiskunnan asiaankuuluville toimijoille mahdollisuuden vapauttaa yhteisötalouden yritysten koko potentiaali ja vahvistaa paikallisyhteisöjen asemaa (5).

1.6

ETSK on tyytyväinen pyrkimyksiin edistää Euroopan potentiaalia digitaalimarkkinoiden kautta. Digitaalimarkkinat voivat vauhdittaa toden teolla talouden ja työllisyyden kasvua, jos toteutetaan eräitä keskeisiä toimia. Yritykset voivat hyödyntää digitaalistrategian tarjoamia mahdollisuuksia täysimääräisesti vasta sitten, kun käyttöön on otettu korkeatasoiset yhteiset eurooppalaiset tietosuojasäännöt ja kuluttajien luottamus on saatu palautumaan. ETSK kehottaa komissiota vauhdittamaan sisämarkkinoiden toteuttamista, jotta strategiasta saadaan paras mahdollinen hyöty.

1.7

ETSK katsoo, että kaikilta jäsenvaltioilta tarvitaan vastuullista finanssipolitiikkaa ja että sen tulisi olla suoraan yhteydessä työllisyyden edistämiseen ja sosiaaliseen vastuuvelvollisuuteen. Tasapainoista ja vastuullista hallinnointia koskevien sopimusten noudattaminen on keskeisen tärkeää kasvun edistämiseksi. ETSK kannattaa kasvua suosivaa julkisen talouden vakauttamista ja kehottaa jäsenvaltioita keventämään mahdollisuuksien mukaan säästöpolitiikan aiheuttamaa kansalaisiin kohdistuvaa verorasitusta sekä toteuttamaan muita toimenpiteitä, jotta voidaan elvyttää jälleen yksityisiä investointeja unohtamatta älykästä julkista investointitoimintaa.

1.8

Ohjausjärjestelmä, jonka tavoitteena on vastuullisen finanssipolitiikan saavuttaminen tietoisemmalla ja yhdennetyllä julkisen talouden valvonnalla, on mielenkiintoinen lähestymistapa, joka saattaisi mahdollistaa sen, että EU:n poliittiset suositukset otetaan asianmukaisesti huomioon jäsenvaltioiden talousarvioiden valmistelussa. ETSK on tyytyväinen talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson yksinkertaistamiseen, jota suositeltiin jo lausunnossa vuotuisesta kasvuselvityksestä 2014 (6), ja toivoo, että nämä muutokset todella toteutetaan.

1.9

Komitea kehottaa yhdenmukaistamaan kunkin jäsenvaltion julkisen talouden tilanteen esittämistä. Tämä tekee vertailusta yksinkertaisempaa ja saattaa tehostaa ratkaisujen löytämistä EU:n tasolla. Voisi olla myös mielenkiintoista tarkistaa kotimaanvelan laskentatapaa, jotta saataisiin todenmukaisempaa ja tasapainoisempaa tietoa.

2.1

Komitea on tyytyväinen vuosittaiseen kasvuselvitykseen suunnannäyttäjänä niiden unionin toimintalinjojen ”uudistamiseksi”, joiden tavoitteena on talouden ja kestävän kasvun vauhdittaminen kaikkien hyväksi.

2.2

Aloitteen arvoa ei näin ollen voida kyseenalaistaa ainakaan, kun otetaan huomioon kunkin jäsenvaltion omaa erityistilannetta heijastavat rajoitteet kasvupolitiikkojen suhteen sekä se, kuinka nopeasti jäsenvaltiot ovat toteuttaneet vaikuttavia toimenpiteitä ja uudistuksia, joilla on saavutettu tuloksia.

2.3

Komission suosittaa vuoden 2015 kasvuselvityksessään selkeästi talouspolitiikkaa, joka perustuu kolmeen yhdennettyyn peruspilariin: investointien kasvu, rakenneuudistusten nopeuttaminen sekä vastuullinen ja kasvumyönteinen julkisen talouden vakauttaminen.

Komissio katsoo, että se, miten nämä kolme talouspoliittista pilaria yhdennetään, antaa avaimen menestykseen ja sellaisten tulosten saavuttamiseen, jotka mahdollistavat työttömyyden vähentämisen erityisesti nuorten keskuudessa. Tämä edellyttää rakenneuudistuksia työmarkkinoilla, uusia eläkeuudistuksia, sosiaaliturvajärjestelmien nykyaikaistamista, tuote- ja palvelumarkkinoiden joustavuuden lisäämistä, investointi- ja yritysympäristön parantamista, tutkimukseen, innovointiin ja koulutukseen tehtävien investointien laadun parantamista sekä julkishallinnon tehostamista.

2.4

Mielenkiintoista kyllä komissio kannustaa myös kansalaisyhteiskuntaa osallistumaan kasvu- ja muutosprosessin kaikkiin vaiheisiin painottaen erityisesti työmarkkinaosapuolien osallistumista (7). Komissio myös kehottaa jäsenvaltioita ottamaan kansalliset parlamentit aktiivisemmin mukaan ja pyrkimään siihen, että suuri yleisö osallistuu aktiivisesti ja auttaa arvioimaan toteutettavia toimintalinjoja.

On aiheellista kiinnittää huomiota tähän pyrkimykseen parantaa yleisön osallistumista nyt, kun huolena on, että kansalaiset kokevat olevansa hyvin kaukana Eurooppa-hankkeesta.

3.1.1

ETSK on vakuuttunut, että investointitason elvyttäminen yhdessä investoijien (sekä instituutioiden että yksityishenkilöiden) luottamuksen lisäämisen kanssa on kasvun avaintekijä. Komitea onkin tyytyväinen Euroopan investointiohjelmaan (8), jossa puututaan tarpeeseen edistää välttämättömiä rakenteellisia investointeja, jotka luovat otolliset olosuhteet kilpailukyvyn edellyttämälle kasvulle ja kestävyydelle. ETSK pitää kuitenkin suurena puutteena sitä, että komissio keskittyy sinällään tervetulleessa investointiohjelmassaan pääasiassa yksityisiin investointeihin eikä pitkälti ota huomioon julkisten investointien tarvetta. ETSK pitää myönteisenä komissiossa käynnistettyä keskustelua tasapainoisen talousarvion säännön (ns. kultainen sääntö) soveltamisesta siten, että tulevaisuuteen tähtäävät julkisen vallan investoinnit jätetään talous- ja rahaliiton finanssipoliittisissa säännöissä julkistalouden nettoalijäämälaskelmien ulkopuolelle (9).

3.1.2

Nykytilanteen analyysi osoittaa, että Euroopan kilpailukyky on heikentynyt verrattuna muihin maailmantalouksiin nimenomaan sen vuoksi, että investoinnit muun muassa sellaisilla keskeisillä aloilla kuin laitteistojen uudistaminen, tekniikan saatavuus ja koulutuksen parantaminen ovat vähentyneet. Vaikka ETSK näin ollen kannattaa investointiohjelmaa, eräät tekijät ovat edelleen epäselviä ja saattavat heikentää ohjelman hyötyä. Käsitteellinen perusta vaikuttaa vankalta, mutta ETSK:lla on epäilyksiä siitä, miten ohjelma voidaan toteuttaa täysimääräisesti ja laaja-alaisesti.

3.1.3

Vuotuisen kasvuselvityksen suosituksiin liittyvät ETSK:n varaukset koskevat ennen kaikkea niitä rajoitteita, joita eräillä jäsenvaltioilla edelleen on vaadittavan investointitason suhteen. Rahoituksen saamisessa on edelleen suuria eroja erityisesti pk-yritysten kohdalla, ja tämä saattaa heikentää aloitteen hyötyä, vaikka kansallisilla hallituksilla olisi poliittista tahtoa. Tässä vaiheessa on edelleen epäselvää, miten näihin eroihin on tarkoitus puuttua ja miten niitä voidaan vähentää osallistavan investoimisen edistämiseksi Euroopassa, vaikka komissio on antanut erittäin tervetulleita suosituksia pk-yritysten rahoituksensaannista. Niihin sisältyy uusi lähestymistapa maksukyvyttömyyteen ja konkursseihin nähden sekä sääntelykehyksen parannuksia, joiden tavoitteena on lisätä pitkäaikaisia investointeja pk-yrityksiin.

3.1.4

ETSK katsoo myös, että olemassa ja käytettävissä olevat investointiohjelmat ovat ratkaisevan tärkeitä kasvutavoitteiden saavuttamiseksi. Komitea on samaa mieltä siitä, että on tarpeen kannustaa jäsenvaltioita – myös suurta yleisöä, yrityksiä ja virallisia elimiä – ottamaan aktiivinen rooli niille tarkoitetuissa ohjelmissa, jotka on suunniteltu edistämään osallisuutta ja huippuosaamista. Esimerkkinä voidaan mainita Horisontti 2020 -puiteohjelma (10) (innovointi ja tutkimus), Verkkojen Eurooppa -väline (11) (infrastruktuuri-investoinnit) ja COSME-ohjelma (12) (pk-yritysten rahoitus). ETSK kehottaa kuitenkin myös tekemään ohjelmien seurantarakenteista osallistavampia ja käyttäjäystävällisempiä, jotta voidaan tukea huippuosaamista ja edistää kaikkien instituutioiden ja jäsenvaltioiden tasapuolisempaa pääsyä osalliseksi, menettämättä kuitenkaan ohjelmien edellyttämää kurinalaisuutta ja asiantuntemusta.

3.1.5

ETSK:lla on vahva usko sosiaalisten investointien tehokkuuteen ja niiden suoraan vaikutukseen väestön hyvinvointiin. Viranomaisten ei tule unohtaa yhteisötalouden yritysten voimaa, sillä sen lisäksi, että ne ovat tiiviissä yhteydessä kansalaisyhteiskuntaan, ne toimivat myös hyvinä esimerkkeinä, joista voidaan ottaa mallia samankaltaisissa tilanteissa. Unionin tulee levittää jäsenvaltioiden hyviä käytänteitä kaikkialle yhteisöön (13).

3.2.1

Tavaroiden ja palvelujen sisämarkkinat ovat olleet aina Euroopan integraation sydämessä. Paljon on jo saavutettu suurin ponnistuksin, mutta eräillä aloilla, jotka ovat ratkaisevan tärkeitä kasvun kannalta, ei ole vielä tapahtunut muutosta. ETSK onkin tyytyväinen jäsenvaltioiden pyrkimyksiin poistaa toimivien, tehokkaiden ja oikeudenmukaisten sisämarkkinoiden luomisen tiellä olevat esteet. ETSK:lla ei ole myöskään epäilyksiä tavaroiden ja palvelujen tehokkaiden sisämarkkinoiden hyödyistä eurooppalaisille kuluttajille. Ne lisäisivät Euroopan houkuttavuutta investointikohteena ja vaikuttaisivat näin suoraan työpaikkojen luomiseen ja sosiaalisen hyvinvointiin. Komitea katsoo kuitenkin, että on tärkeää toteuttaa lisätoimia ja edetä konkreettisesti kohti tavoitteen saavuttamista.

3.2.2

Johtoasema, joka voitaisiin saavuttaa luomalla digitaaliset sisämarkkinat, on näin ollen oleellisen tärkeä, ja ETSK on ilman muuta sitoutunut asiaan. ETSK on täysin vakuuttunut tehokkaiden digitaalisten sisämarkkinoiden hyödyistä ja katsoo, että infrastruktuuriin ja tietämykseen tarkoitettujen investointien rahoitusjärjestelyjen tulisi suuntautua tähän tavoitteeseen. Komitea huomauttaa kuitenkin jälleen kerran, että jäsenvaltioiden välillä on eroja, jotka saattavat haitata tehokasta integraatiota.

3.2.3

Samalla kun unioni edistää huippuosaamista ja tehokkuutta digitaalisilla sisämarkkinoilla (14), sen tulee vaatia kilpailijoiltaan unionin sääntöjen ja standardien noudattamista, sillä muutoin päädytään sisämarkkinoiden kannalta epäterveeseen tilanteeseen. ETSK ei tarkoita protektionismia tai muuta vastaavaa, mutta vaatii yksinkertaisesti selvyyttä läpi koko prosessin sekä niiden toimenpiteiden ja vaatimusten asianmukaista noudattamista, joita tarvitaan edelläkävijän asemaan talouden ja yhteiskunnan eri aloilla.

3.2.4

Komitea katsoo, että kasvuun ja työpaikkojen luomiseen tähtäävät suunnitelmat on sovitettava yhteen sellaisten kansallisten uudistusten kanssa, jotka edistävät korkealaatuisen työvoiman osallistumista ja tuottavuuden kasvua ja ottavat kaiken hyödyn koulutusjärjestelmistä.

3.3.1

Vaikka jäsenvaltiot ovat saaneet aikaan parannuksia kotimaisen julkisen velan suhteen – liiallisen alijäämän maiden määrä on laskenut 24:stä vuonna 2011 yhteentoista vuonna 2014 (15), mikä on sinänsä positiivista – vielä on paljon tehtävää erityisesti keskipitkän ja pitkän aikavälin kasvun kannalta.

3.3.2

Jäsenvaltioiden sopeutustoimia on toteutettu yleisen sosiaalisen hyvinvoinnin kustannuksella, ja tällä on ollut vaikutuksensa kaikille, sekä yksityishenkilöille että yrityksille. ETSK katsookin, että vuotuisessa kasvuselvityksessä olisi asetettava valtavan korkeana jatkuvan työttömyyden torjunta ja sosiaalisen kriisin ratkaiseminen nimenomaisiksi poliittisiksi painopisteiksi.

3.3.3

ETSK on tyytyväinen toimintalinjaan, jossa vastuullinen finanssipolitiikka yhdistetään talouskasvua edistäviin politiikkoihin, mutta varoittaa, että on tarpeen toteuttaa politiikkoja, jotka heijastelevat kunkin jäsenvaltion todellista tilannetta. Yleisten toimenpiteiden soveltaminen erilaisiin tilanteisiin on osoittautunut epäonnistuneeksi ratkaisuksi. Komissio tuskin haluaa toistaa viimeaikaisia virheitä.

3.3.4

Komitea kehottaa komissiota tehostamaan veropetosten ja veronkierron torjuntaa. Veropetosten ja veronkierron torjunnan hyviä käytänteitä tulisi edistää ja jakaa tehokkuuden lisäämiseksi ja oikeuden saamiseksi.

4.1

ETSK on ollut erityisen aktiivinen Eurooppa 2020 -strategian toteuttamisen arvioinnissa ja sen tarkistamisessa (16). ETSK katsookin vastuuntuntoisesti, että strategian tarkistamisen sovittaminen aikataulullisesti yhteen talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson ja neuvoston kanssa on keskeisen tärkeää ehdotettujen tavoitteiden saavuttamiseksi ja ehdotettujen toimenpiteiden tehostamiseksi sekä itse tavoitteiden tarkistamiseksi.

4.2

Tämä yhteensovittaminen, kuten ETSK:n Eurooppa 2020 -ohjauskomitea on useaan otteeseen todennut, on äärimmäisen tärkeää olemassa olevien toimenpiteiden tehokkuuden ja tavoitteiden arvioimiseksi sekä toteutettavien toimenpiteiden mukauttamiseksi, jotta niistä voidaan tehdä tehokkaampia Euroopan ja erityisesti jäsenvaltioiden todellisen tilanteen valossa.

4.3

ETSK on tyytyväinen talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson yksinkertaistamiseen, erityisesti ehdotukseen esittää yksi ainoa jäsenvaltioittain laadittava kattava talousarviointi ja julkaista se jo maaliskuussa. Komitea pitää tärkeänä, että myös maakohtaiset suositukset esitetään aiemmin.

4.4

ETSK on komission kanssa samaa mieltä siitä, että kansallisten uudistusohjelmien painopisteitä tulisi muuttaa, ja pitää tärkeänä, että työmarkkinaosapuolet sekä muut kansalaisyhteiskunnan organisaatiot otetaan aikaisessa vaiheessa mukaan niiden laatimiseen. Tämä lisää talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson omistajuutta ja johtaa täytäntöönpanon parantumiseen ja lujittaa lopulta sen demokraattista oikeutusta.

4.5

ETSK korostaa, että Eurooppa 2020 -strategian väliarviointi tulisi julkaista ajoissa, jotta sidosryhmille jäisi riittävästi aikaa valmistella kannanottojaan.

4.6

Komitea katsoo, että sosiaalisia innovaatioita ja sosiaalisia investointeja koskeva politiikka tulisi sisällyttää Eurooppa 2020 -strategian väliarviointiin ja että sille tulisi omistaa oma lippulaiva-aloite. ETSK kehottaa mittaamaan sosiaalisia vaikutuksia sosiaalipolitiikkojen kehityksen valossa ja ottamaan käyttöön sosiaalisia indikaattoreita kansallisissa edistymiskertomuksissa.

4.7

Unionin on ryhdyttävä määrätietoisiin toimiin ja osoitettava solidaarisuutta ja kunnioitusta jäsenvaltioiden suvereniteettia kohtaan sekä reagointikykyä ja älykästä johtajuutta pyrittäessä löytämään osallistavia ja tasapainoisia ratkaisuja ja rakennettaessa konsensusta, joka voi saada suuren yleisön todellisen eurooppalaisen ja kaikkia hyödyttävän hankkeen taakse.

4.8

ETSK on tietoinen edessä olevista haasteista ja on sen tähden huolissaan siitä, että vuotuisessa kasvuselvityksessä ei esitetä uusia ajatuksia ympäristöasioista. Voidaan olettaa, että investointiohjelmassa otetaan huomioon nämä huolenaiheet, mutta oma osio ympäristöhaasteille, -mahdollisuuksille ja -politiikalle on omiaan vahvistamaan Euroopan johtoasemaa alalla. Se edistää myös uskoa ja luottamusta EU:n elinkeinoelämän tulevaisuuteen sekä ihmisten hyvinvointiin ja kestävään kehitykseen.