10.3.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 75/48

Esittelijä:

Giuseppe GUERINI

Toinen esittelijä:

Michael IKRATH

1.1

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) suhtautuu myönteisesti Euroopan komission ja jäsenvaltioiden viime vuosina toteuttamiin toimiin talouden pysähtyneisyyden selättämiseksi. Komitea ei kuitenkaan voi olla vaatimatta EU:n toimielimiltä päättäväisempää otetta kattavan strategian määrittelemisessä ja toteuttamisessa reaalitalouden rahoittamiseksi.

1.2

ETSK:n mielestä on varmistettava, että eurooppalaiset investoinnit hyödyttävät ensisijaisesti reaalitaloutta, jolle on ominaista innovointikyky, kasvu ja yhteiskunnallinen vastuu.

1.3

Pienet ja keskisuuret yritykset (pk-yritykset) ovat Euroopan talouden selkäranka. Tyydyttävien rahoitusmahdollisuuksien takaaminen pk-yrityksille ja kasvuyrityksille onkin ratkaiseva edellytys sekä näiden yritysten kehitykselle että innovoinnille, talouskasvulle, työllisyydelle, Euroopan kilpailukyvyn turvaamiselle ja yhteiskunnallisen vastuun kantamiselle. EU:ssa pk-yritysten keskeinen rahoituslähde on luottorahoitus. Koska on tarpeen kehittää uusia kasvualoja ja saattaa Eurooppa johtavaan asemaan innovoinnin alalla, on välttämätöntä ottaa käyttöön uusia rahoitustapoja startup-yritysten, innovatiivisten pk-yritysten ja toimintaansa nopeasti laajentavien yritysten (scaleup-yritysten) tukemiseksi.

1.4

ETSK kannattaa eurooppalaisten riskipääomarahastojen (EuVECA) ja eurooppalaisten yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen erikoistuneiden rahastojen (EuSEF) laajentamista ja toteaa, että sen yhteydessä on huolehdittava sijoittajansuojasta.

1.5

ETSK on vakuuttunut, että kohdassa 1.3 mainittujen yritysten perinteisen luottorahoituksen lisäksi tarvitaan vaihtoehtoisia rahoitusmenetelmiä, kuten riskipääomaa, joukkorahoitusta ja yksityisiä pääomasijoituksia (private equity). EU:n onkin ryhdyttävä konkreettisiin ja johdonmukaisiin toimenpiteisiin, jotta pankeilla on jälleen mahdollisuus täyttää ydintehtävänsä ja rahoittaa reaalitaloutta ja jotta voidaan parantaa olennaisesti oman pääoman ehtoisen rahoituksen tai pääomamarkkinarahoituksen mahdollisuuksia ja poistaa tähän liittyviä esteitä pääomaunionia luotaessa.

1.6

Tästä syystä ETSK pitää tervetulleena ja kannattaa Euroopan komission aloitetta aikaistaa eurooppalaisista riskipääomarahastoista ja eurooppalaisista yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen erikoistuneista rahastoista annettujen asetusten tarkistusta.

1.7

ETSK katsoo, että sääntelyvälineeksi valitun asetuksen avulla voidaan yleisesti ottaen rajoittaa erilaisten kansallisten tulkintojen vaaraa ja tällä tavoin edistää pääomamarkkinaunionin luomista. Komitea myös kannattaa nykyisten kansallisella tasolla valitsevien tulkintaerojen poistamista.

1.8

Lisäksi ETSK kehottaa Euroopan unionia ponnistelemaan Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden, kuten digitaalisten sisämarkkinoiden ja energiaunionin tai COP21:n, ja Yhdistyneiden kansakuntien asettamien 17 kestävän kehityksen tavoitteen välisen synergian vahvistamiseksi, jotta pitkäaikaisilla investoinneilla olisi tehokasta vaikutusta. Taloudellisen yhdentymisen syventäminen EU:n globaalin kilpailukyvyn turvaamiseksi on myös asetettava etusijalle kaikissa investointistrategioissa.

1.9

ETSK toteaa, että osa finanssialan toimijoista sijoittaa mieluummin vaihtoehtoisiin investointikohteisiin kuin reaalitalouteen. Tällöin tavoitteena on usein sijoituksen tuoton maksimointi ja kohteisiin liittyy huomattavia spekulatiivisia riskejä. Tähän ilmiöön vaikuttavat myös eurooppalaisten pankkien vakavaraisuussäännöt, joiden vuoksi ne suosivat selvästi etenkin valtion joukkovelkakirjoihin tehtäviä arvopaperisijoituksia yritysten luottorahoituksen sijaan. Lisäksi on syytä todeta, että EU:n lainsäädäntötoimet puhtaasti spekulatiivista liiketoimintaa harjoittavien finanssiyritysten (riskirahastojen, varjopankkien) toiminnan sääntelemiseksi ovat toistaiseksi olleet hälyttävän vähäisiä. ETSK suosittaakin, että EU:n toimielimet edistävät määrätietoisesti reaalitalouteen tehtäviä tuottavia investointeja ja torjuvat erittäin riskialtista finanssikeinottelua. Ajankohtaisena esimerkkinä edellä kuvatusta kehityssuuntauksesta mainittakoon se, että tämänvuotisessa, Washingtonissa pidetyssä IMF:n kokouksessa vihreän talouden rahoittaminen (green finance) oli keskeinen aihe. Kiina on tunnistanut tämän alan merkityksen jo varhaisessa vaiheessa ja myös edistänyt sitä G20-puheenjohtajuuskaudellaan. EU:n tulisikin myös EuVECA- ja EuSEF-rahastojen puitteissa ryhtyä toimenpiteisiin vihreän talouden rahoituksen edistämiseksi ja lujittamiseksi (COP21:n perusteella), jotta voidaan torjua varhaista rahoituskeinottelua tällä alalla (1).

1.10

Varsinaisten käsiteltävänä olevien asetusten osalta ETSK toteaa, että EU-tasolla on nykyään jo useita merkittäviä rahoituslähteitä, joista tässä mainittakoon vain ERI-rahastojen ja ESIRin ohella tärkeimmät, kuten Horisontti 2020 -puiteohjelman alainen InnovFin, COSME-ohjelma ja EaSI-ohjelma. ETSK odottaakin, että EuVECA- ja EuSEF-rahastojen uudelleensuuntauksen yhteydessä huolehditaan tiiviistä koordinoinnista. On pidettävä huolta siitä, että komissio höllentää merkittävästi tähänastisia erittäin rajoittavia hyödyntämiskriteereitä sekä muita rajoittavia ehtoja, jotta rahastojen vaikuttavuutta voidaan asetettujen tavoitteiden mukaisesti parantaa selvästi. Ohjenuorana on oltava tuntuva joustavuus.

1.11

ETSK toivoo, että asetusten tarkistus johtaa myös Basel III -sopimuksen luottosääntöjen muuttamiseen, jotta niin sanotun pk-yritysten tukikertoimen (SME Supporting Factor) ohella otetaan käyttöön myös yhteiskunnallisten yritysten tukikerroin (Social Enterprises Supporting Factor). Tällä tavoin voidaan pienentää yhteiskunnallisiin yrityksiin liittyvistä vastuista johtuvaa luottoriskiä koskevia pääomavaatimuksia.

1.12

Jotta osallistumista tällaisiin sijoitusrahastoihin voidaan laajentaa, ETSK kehottaa mahdollistamaan ns. rahasto-osuusrahastojen perustamisen. Näin voitaisiin edistää muiden kuin yhteisösijoittajien, myös erilaisten eturyhmien, entistä aktiivisempaa osallistumista luomalla eräänlaisia julkisin varoin tuettuja ja EU:n tasolla hallinnoituja ”takuurahastoja”. Tällaisten rahastojen tulisi tukea investointeja, joiden kohteena ovat voimakkaasti yhteiskunnallisesti suuntautuneet yritykset ja laitokset.

1.13

ETSK:sta vaikuttaa yhtä lailla tärkeältä myös luoda edellytykset sosiaalisten sijoitusrahastojen rahoituskohteiden, kuten yhteiskunnallisten yritysten ja yhteiskunnallisesti suuntautuneiden organisaatioiden, suotuisalle kehitykselle. Tämä edellyttää sellaisten esteiden poistamista, joiden vuoksi näiden toimijoiden on äärimmäisen vaikea toimia tasapuolisiin edellytyksiin pohjautuvassa markkinaympäristössä. Erityisesti tarvitaan innovatiivisia välineitä, jotka antavat julkiselle sektorille mahdollisuuden toteuttaa yhteiskunnallisesti suuntautuneita aloitteita toimien liikesuhteessa yhteiskunnallisten yritysten tai yhteiskunnallisesti suuntautuneiden organisaatioiden kanssa.

1.14

Lisäksi ETSK kehottaa asiakokonaisuuteen TEN/584 kuuluvan e-senioreiden potentiaalia käsittelevän lausunnon mukaisesti helpottamaan ns. senioritalouden rahoituksensaantimahdollisuuksia EuVECA ja EuSEF-rahastojen yhteydessä. Tällä puolestaan on myönteisiä vaikutuksia myös yksittäisten maiden talousarvioihin, sillä eläkejärjestelmiin kohdistuva rasite pienenee aktiivisten iäkkäiden yritystenperustajien ansiosta. Syntyy uusi arvoketju, joka tuo valtiolle uusia tulonlähteitä. Tämä pätee myös naispuolisiin (2) yrittäjiin ja startup-yritysten, yhteiskunnallisten yritysten tms. perustajiin.

2.1

Ehdotuksen tavoitteena on sovittaa EuVECA- ja EuSEF-rahastot yhteen niiden toimenpiteiden kanssa, joita EU:n tasolla on jo toteutettu talouden elpymisen edistämiseksi (eli Euroopan investointiohjelma, pääomamarkkinaunionin luomista koskeva toimintasuunnitelma ja Euroopan strategisten investointien rahasto).

2.2

Komission mukaan riskipääoman saatavuus ja yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen tarvittavan pääoman saatavuus ovat ratkaisevia tekijöitä EU:n startup-yritysten, innovatiivisten pk-yritysten ja yhteiskunnallisten yritysten kasvun rahoittamiseksi.

2.3

EU on riskipääomamarkkinoiden osalta kuitenkin jäämässä yhä enemmän jälkeen Yhdysvalloista sen sijaan, että se kuroisi välimatkaa umpeen.

2.4

Tästä syystä komissio tarkistaa EuVECA- ja EuSEF-rahastoja koskevaa kehystä jo alun perin suunniteltua ajankohtaa (2017) aikaisemmin tarkoituksenaan varmistaa, että ne – muiden toimenpiteiden kanssa yhteensovitettuina – edistävät entistä enemmän riskipääoman ja sosiaalisten investointien tukemista kaikkialla EU:ssa.

2.5

Ehdotetussa tarkistuksessa keskitytään seuraavia näkökohtia koskeviin säännöksiin: i) rahastojen tapa sijoittaa omaisuuseriin, ii) rahastonhoitajien tapa hallinnoida rahastoja, iii) molempien asetusten yhteisvaikutukset muun sijoitusrahastoihin nykyisin sovellettavan lainsäädännön kanssa ja iv) vaatimukset, jotka rahastojen on täytettävä voidakseen käyttää rajatylittävää rahastopassia.

2.6

Komission ehdotus perustuu Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 114 artiklaan ja tukeutuu laaja-alaiseen vaikutusten arviointiin (3).

3.1

ETSK on tyytyväinen Euroopan komission aloitteeseen aikaistaa eurooppalaisista riskipääomarahastoista (EuVECA) ja eurooppalaisista yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen erikoistuneista rahastoista (EuSEF) annettujen asetusten tarkistusta. Komitea on suhtautunut molempiin rahastoihin myönteisesti jo niiden perustamista koskeneiden ensimmäisten ehdotusten yhteydessä vuonna 2012 antamissaan lausunnoissa eurooppalaisista riskipääomarahastoista (4) ja eurooppalaisista yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen erikoistuneista rahastoista (5). Tämä pätee etenkin pääomamarkkinaunionin luomista koskevaa toimintasuunnitelmaa (6) ajatellen.

3.2

ETSK kannattaa ja tukee pyrkimystä tehostaa uusien yritysten rahoitusta. Kohderyhmänä ovat innovointikykyiset pk-yritykset, erityisesti startup-yritykset ja yhden hengen yritykset, paitsi toiminnan käynnistysvaiheessa myös ennen kaikkea toisessa ja kolmannessa kasvuvaiheessa. Painopisteen on oltava eritoten niissä pk-yrityksissä, jotka kykenevät kasvamaan nopeasti mutta jotka ovat liian pieniä pääomamarkkinoiden silmissä ja jotka eivät täytä luotonsaannin edellyttämiä kriteereitä. Yhtä lailla tärkeää on keskittyä tavoitteiltaan yhteiskunnallisiin yrityksiin, joiden liiketoimintamalli on kestävyysajattelun mukainen (yhteiskunnalliset yritykset).

3.3

ETSK pitää välttämättömänä, että EU:n toimielimet ja jäsenvaltiot ryhtyvät toimenpiteisiin pankkilainoja täydentävien pääomitus-, investointi- ja rahoitusvälineiden kehittämiseksi yritystoimintaa varten. Samalla on kuitenkin myönnettävä, että monet eurooppalaiset pankit – etenkin jäsenvaltioissa toimivat alueelliset pankit, kuten osuuspankit ja säästöpankit, – ovat toteuttaneet toimenpiteitä uusien yritysten tukemiseksi ja kuuluvat yhteiskunnallisten yritysten ja innovatiivisten startup-yritysten tärkeimpiin rahoittajiin (7).

3.4

On kuitenkin syytä todeta, että paitsi pk-yrityksillä myös yhteiskunnallisilla yrityksillä ja startup-yrityksillä on usein liian vähän pääomaa. Siksi niiden on mahdotonta täyttää pankkilainojen saannin edellyttämiä luottokelpoisuuskriteereitä, joita on tiukennettu radikaalisti etenkin vakavaraisuusvaatimuksia koskevin säädöksin (vakavaraisuusdirektiivi CRD IV ja vakavaraisuusasetus CRR). Basel IV uhkaa pahentaa tätä epätyydyttävää tilannetta entisestään.

3.5

ETSK pitää EuVECA- ja EuSEF-asetusten ajantasaistamista tässä yhteydessä järkevänä mutta katsoo, että se ei ole ainoa välttämätön toimenpide. Asetusten parantamisen lisäksi on ryhdyttävä muihinkin toimiin, jotta saadaan luotua dynaaminen investointikulttuuri, jossa otetaan huomioon kaikki markkinoilla tällä hetkellä edustettuna olevat yritysmuodot. Tämä sekä vahvistaa yrittäjyyttä että edistää EU:n sosiaalisen pilarin toteuttamista.

3.6

On syytä todeta kriittisesti, että osa rahoitusalan toimijoista ei ole lainkaan kiinnostunut reaalitalouden kestäväpohjaisesta rahoittamisesta vaan investoi pelkästään kohteisiin, joista voi saada suurta tuottoa suoraan ja usein vielä erittäin lyhyessä ajassa, esimerkiksi yrityksen oston ja edelleenmyynnin välillä. EU:n toimielimet eivät juurikaan ole pyrkineet rajoittamaan tällaisten puhtaasti spekulatiivista liiketoimintaa harjoittavien sijoitusrahastojen/investointipankkien (riskirahastojen, varjopankkien) vaikutuksia ja saattamaan niitä johdonmukaisen sääntelyjärjestelmän piiriin.

3.7

EU:n toimielinten olisi tehtävä reaalitalouden yritystoimintaan – eikä vain rahoitusvälineisiin – suunnatuista investoinneista yhä houkuttelevampia esimerkiksi erilaisten kannustimien avulla ja esitettävä asiaan liittyvä kunnianhimoinen kehityssuunnitelma.

3.8

ETSK on komission tavoin sitä mieltä, että EuVECA- ja EuSEF-rahastojen kehittäminen edelleen avaa innovatiivisille ja yhteiskunnallisille yrityksille sekä pk-yrityksille ylipäätään mahdollisuuden pankkilainojen saantiin ja mahdollistaa luotto- ja riskipääomarahoituksen yhdistämisen toisiinsa myönteisen vipuvaikutuksen aikaansaamiseksi. ETSK suosittaa ”eurooppalaisen riskipääomarahoitusmallin” kehittämistä.

3.9

Eurooppalaisten riskipääomarahastojen analyysi osoittaa lisäksi, että 11 aktiivisimmasta rahastosta kahdeksaa tuetaan julkisin varoin tai julkiset laitokset ainakin osallistuvat niiden tukemiseen tuntuvasti, tosin yksittäisten jäsenvaltioiden toimintatavoissa on eroja. ETSK suosittaakin, että rahastojen suuntaa määriteltäessä otetaan huomioon keskeiset eurooppalaiset hankkeet, kuten digitaalisia sisämarkkinoita ja energiaunionia koskevat toimintasuunnitelmat sekä EU:n sosiaalisen pilarin perustaminen.

3.10

EuVECA- ja EuSEF-toimenpiteiden uudelleensuuntaaminen on sovitettava pikaisesti yhteen seuraavien välineiden kanssa: a) Euroopan investointirahasto, b) pääomamarkkinaunionia koskeva aloite ja c) Euroopan strategisten investointien rahasto (josta on tulossa yhä tärkeämpi mutta joka olisi kenties otettava nykyistä paremmin huomioon kansallisissa talous- ja pankkijärjestelmissä, joissa sen potentiaalia ei vielä hyödynnetä täysin).

3.11

EuVECA- ja EuSEF-asetusten tarkistusta koskevalla ehdotuksella edistetään EU:n politiikan keskeisiin päämääriin kuuluvan tavoitteen saavuttamista eli pk-yritysten ja yhteiskunnallisten yritysten luotonsaantimahdollisuuksien parantamista. ETSK onkin vakuuttunut siitä, että asiaan liittyviä Basel III -sopimuksen luottosääntöjä, jotka on EU:ssa saatettu voimaan yhdellä direktiivillä (vakavaraisuusdirektiivi, CRD IV) ja yhdellä asetuksella (vakavaraisuusasetus, CRR), on muutettava. Tässä yhteydessä vakavaraisuusasetukseen on niin sanotun pk-yritysten tukikertoimen (SME Supporting Factor) lisäksi sisällytettävä myös yhteiskunnallisten yritysten tukikerroin (Social Enterprises Supporting Factor), jotta yhteiskunnallisiin yrityksiin liittyvistä vastuista johtuvaa luottoriskiä koskevia pääomavaatimuksia saadaan pienennettyä huomattavasti. Kyse on helposti määritettävistä kertoimista, joista ei aiheudu kustannuksia jäsenvaltioiden julkistalouksille. ETSK:n mielestä tämä toimenpide on välttämätön, sillä pk-yritykset ovat EU:n talouden selkäranka ja turvaavat EU:n globaalin kilpailukyvyn. Näin ollen ne ovat kasvun ja työllisyyden avain.

3.12

Muistutettakoon, että vahva yhteys paikallisyhteisöön on erittäin usein tunnusomaista paitsi yhteisötalouden yrityksille myös erilaisille pk-yrityksille. Nämä saattaisivat olla kiinnostuneita investoimaan esimerkiksi sosiaalipalveluihin tai osuuskuntapohjaiseen uusiutuviin energialähteisiin perustuvaan energiahuoltoon (8). EuVECA- ja EuSEF-rahastoista annetut asetukset sallivat nykymuodossaan vain ammattimaisten sijoittajien osallistumisen. Mikäli investointeja on kuitenkin tarkoitus lisätä entisestään, mahdollisesti kiinnostuneiden sijoittajien kirjoa on ETSK:n mielestä suotavaa laajentaa.

3.13

Vaikka asianmukaisesta sijoittajansuojasta on huolehdittava, myös motivoituneille mutta yhteisösijoittajiin kuulumattomille sijoittajille voitaisiin antaa mahdollisuus investoida näihin rahastoihin. Vaihtoehtoiset pääomanhankintamenettelyt, kuten joukkorahoitus, ovat jo nyt yleistymässä, ja niitä toteutetaan usein täysin epävirallisesti ja ilman selkeitä säännöksiä ja määräyksiä. EuVECA- ja EuSEF-rahastojen avaaminen vähäisessä määrin myös muille kuin yhteisösijoittajille voisi siis olla hyödyllistä, ja tässä yhteydessä voitaisiin jopa säätää mahdollisuudesta järjestää yhteisösijoittajiin kuulumattomat sijoittajat yhtenäisiksi ryhmiksi.

3.14

Myös huomion kiinnittäminen keskisuuriin yrityksiin (joissa on enintään 499 työntekijää) on tervetullutta. Niitä ei missään tapauksessa saa unohtaa, jotta niiden kasvu – joka on usein alkujaan pk-yrityksenä toimintansa aloittaneiden yritysten kehityksen ansiota – saadaan vakaalle pohjalle ja sitä voidaan mahdollisuuksien mukaan vahvistaa entisestään.

3.15

Toissijaisuusperiaate otetaan ehdotuksessa asianmukaisesti huomioon. EuVECA- ja EuSEF-rahastojen avulla toteutettavat EU-tason toimenpiteet ovat tervetulleita (jäsenvaltiotason toimenpiteiden sijaan) siksi, että näin saadaan luotua yhdenmukaistettu eurooppalainen kehys rajoittamatta liikaa jäsenvaltioiden vapautta riskipääomaan sovellettavan yleisen lähestymistavan suhteen. ETSK on tässä yhteydessä tyytyväinen siihen, että säädöstyypiksi on valittu asetus. Yhdenmukaisempi kehys voisi auttaa estämään riskipääoman keskittymistä muutamiin harvoihin jäsenvaltioihin ja edistää laajempaa maantieteellistä jakautumista ja tehokkaampaa vaikutusta. Tällä hetkellä riskipääomainvestointien osuus on vain 0,1 prosenttia EU:n BKT:stä, ja ne ovat keskittyneet muutamiin harvoihin jäsenvaltioihin.

3.16

EuVECA- ja EuSEF-rahastojen hyödyntämismahdollisuuden antaminen direktiivin 2011/61/EU mukaisille vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajille vaikuttaa asianmukaiselta ratkaisulta. Näin voidaan huolehtia rahastojen soveltamisesta ja vaikutuksista tukeutumalla jo omassa oleviin EU:n säännöksiin.

3.17

Yrityksille annettujen hyödyntämismahdollisuuksien laajentaminen laadullisesti ja määrällisesti on näin ollen täysin komission omaksuman yleisen, molempien rahastojen vahvistamiseen tähtäävän lähestymistavan mukaista.

3.18

Myös päätös säilyttää rahastoihin osallistumista koskeva vähimmäisinvestointivaatimus vaikuttaa järkevältä. Tästä huolimatta olisi kuitenkin edistettävä mekanismeja osallistujapohjan laajentamiseksi: yksi mahdollinen vaihtoehto, joka mainitaan myös asetusten tarkistamista koskevan ehdotuksen liitteenä olevassa Euroopan komission analyysissa, olisi mahdollistaa ns. rahasto-osuusrahastojen perustaminen.

3.19

Ehdotus rekisteröintiin liittyvien hallinnollisten kustannusten vähentämisestä on erittäin myönteinen, erityisesti sikäli kun tarkoituksena on poistaa komission tukemien toimenpiteiden täyttä vaikutusta haittaavia byrokraattisia esteitä, jotta voidaan välttää se, että osallistumiskustannukset karkottaisivat mahdollisesti kiinnostuneita sijoittajia. Näiden olisi voitava paneutua niiden yritysten kehittämismahdollisuuksiin, joille annetaan mahdollisuus saada riskipääomaa, eikä keskittyä liian monimutkaisen järjestelmän edellyttämiin osallistumiskustannuksiin.

3.20

Tekniset säännökset omista varoista, joita sijoittajien osallistuminen rahastoihin edellyttää, annetaan aivan perustellusti Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen (EAMV) kaltaisen teknisluonteisen viranomaisen laadittavaksi. Sillä on parhaat edellytykset huolehtia korkeatasoisesta sääntelystä tällaisella erittäin teknisellä alalla. ETSK odottaa, että näitä täytäntöönpanoa koskevia lisäsäännöksiä laadittaessa voidaan käydä vuoropuhelua sidosryhmien kanssa ja ottaa työmarkkinaosapuolet prosessin mukaan, jotta ne saavat tilaisuuden esittää tekstiluonnoksista huomioita ja kommentteja mm. toisinaan liiallisten säännösten yksinkertaistamiseksi.

3.21

EuVECA- ja EuSEF-rahastoilla voisi Euroopan komission nykyisten painopisteiden mukaisesti olla erityisen tärkeä rooli investointien suuntaamisessa ja luokittelussa ennen kaikkea innovoinnin, sosiaalisen innovoinnin ja ekologisen kestävyyden aloilla. Tässä yhteydessä voisi olla hyvin tarkoituksenmukaista ottaa käyttöön julkisin varoin ylläpidettyjä ja mieluiten EU:n tasolla hallinnoituja ”takuurahastoja” sosiaalisesti, työllisyyspoliittisesti ja ekologisesti erittäin merkittävien investointien tukemiseksi ja edistämiseksi. ETSK korostaa lopuksi, että Euroopan komission on ajettava kattavia kehitystä edistäviä toimenpiteitä laaja-alaisen ja kokonaisvaltaisen strategian toteuttamiseksi, sillä yksittäisten toimenpiteiden yhdistelmä ei enää riitä lisäämään eurooppalaisten kansantalouksien kilpailukykyä yhä monimutkaisemmassa globaalissa toimintaympäristössä.