10.3.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 75/111

Esittelijä:

Raymond HENCKS

Toinen esittelijä:

Stefan BACK

1.1

ETSK suhtautuu myönteisesti uuteen riski- ja suorituskykykeskeiseen lähestymistapaan, edellyttäen että ohjaavat säännöt säilytetään siellä, missä se on tarpeen turvallisuuden takaamiseksi. ETSK katsoo, että näiden työmenetelmiä ja toimintakulttuuria koskevien muutosten täytäntöönpanon onnistuminen vaatii aikaa ja asianmukaisia resursseja. ETSK korostaa myös, että henkilöstön ja sidosryhmien on päästävä osallistumaan tiiviisti tähän siirtymäprosessiin.

1.2

ETSK on samaa mieltä siitä, että EASAlla tulisi olla entistä suurempi vastuu turvallisuudesta yhteistyössä ja yhteisymmärryksessä jäsenvaltioiden kanssa. Tähän tulisi sisältyä hätätilanteita koskevat erityissäännöt sillä ehdolla, että EASAlle myönnetään riittävät resurssit, jotka antavat sille mahdollisuuden hoitaa asiaan liittyvät tehtävänsä menestyksekkäästi. Vuoden 2008 jälkeiset kehityskulut huomioon ottaen ETSK pitää lisäksi tarpeellisena, että asetusta (EY) N:o 300/2008 tarkistetaan.

1.3

ETSK kiinnittää huomiota siviili-ilmailun toimintaympäristön nopeisiin muutoksiin, jotka johtuvat sekä nopeasta teknisestä kehityksestä, mm. digitalisoinnista, että uusien yritystoiminnan mallien ja uusien työn ja palveluntarjonnan mallien kehityksestä. ETSK pitää erittäin tärkeänä, että uutta asetusta arvioidaan ehdotuksen mukaisesti säännöllisesti viiden vuoden välein. On tärkeää, että tällaisten kehityskulkujen mahdollisia turvallisuus- ja turvaamisnäkökohtia arvioidaan perusteellisesti vaikutusten arvioinnin yhteydessä ja että asianmukaisia toimenpiteitä suunnitellaan ja toteutetaan hyvissä ajoin.

1.4

ETSK pitää tervetulleena maahuolinnan sisällyttämistä asetuksen soveltamisalaan ja ehdottaa, että harkitaan mahdollisuutta asettaa sertifiointivaatimus niin maahuolintapalvelujen tarjoajille kuin henkilöstölle, jolla on turvallisuuden kannalta kriittisen tärkeä rooli.

1.5

ETSK suhtautuu myönteisesti matkustamomiehistöä koskevien sertifiointistandardien kehittämiseen mutta pahoittelee, että komissio ei ehdota matkustamomiehistöä koskevaa lupakirjajärjestelmää.

1.6

ETSK kannattaa miehittämättömien ilma-alusten sisällyttämistä ehdotuksen soveltamisalaan ja korostaa vaatimustasoltaan korkeiden standardien asettamisen tärkeyttä.

1.7

ETSK varoittaa lentopaikan laitteiden sertifiointi- tai valvontavaatimusten tarpeettomasta mutkikkuudesta sekä päällekkäisyydestä, lukuun ottamatta tapauksissa, joissa tämä on turvallisuussyistä selkeästi tarpeen.

1.8

ETSK panee ilahtuneena merkille ehdotuksessa esitetyt kansallisia viranomaisia koskevat valvontaan, yhteistyöhön ja avustamiseen liittyvät tehtävät ja toivoo, että nämä johtavat jatkuviin korkeisiin, yhdenmukaistettuihin ja tehokkaisiin standardeihin turvallisuuden, tiedonvaihdon ja resurssitehokkuutta parantavien vertailuanalyysien osalta. Tässä yhteydessä ETSK panee merkille Euroopan lentoturvallisuussuunnitelman ja Euroopan lentoturvallisuusohjelman sekä mahdollisuuden, jonka ne tarjoavat entistä korkeampien ja yhdenmukaistettujen turvallisuusstandardien kehittämiselle ja toteuttamiselle.

1.9

ETSK kannattaa ehdotettua mekanismia tehtävien vapaaehtoiseksi siirtämiseksi kansallisilta viranomaisilta EASAlle, myös hätätilanteita koskevia erityissääntöjä.

1.10

ETSK:n mielestä useissa EU-maissa toimiville eurooppalaisille toiminnanharjoittajille tarjotussa mahdollisuudessa valita EASA toimivaltaiseksi viranomaisekseen tulisi edellyttää asiasta ilmoittamista toimivaltaiselle kansalliselle viranomaiselle tai toimivaltaisille kansallisille viranomaisille. Edellä mainittujen toiminnanharjoittajien mahdollisuutta valita EASA toimivaltaiseksi viranomaisekseen ei voida soveltaa 59 ja 60 artiklan mukaisten toimenpiteiden yhteydessä.

1.11

ETSK pitää tiedonvaihtoa tärkeänä ja korostaa, että turvallisuuden parantamistarkoituksiin saatuja tietoja ei tulisi käyttää oikeusjärjestelmässä muuten kuin poikkeuksellisissa olosuhteissa, kuten tahallisen laiminlyönnin tapauksessa. Oikeudenmukainen toimintaympäristö on turvattava, ja ETSK toistaa ehdotuksensa oikeudenmukaista toimintaympäristöä koskevan peruskirjan kehittämisestä ja täytäntöönpanosta.

1.12

ETSK panee myös merkille ehdotuksen säätää yhtenäisen ilmatilan palveluita koskevista maksuista keinona EASAn toiminnan rahoittamiseksi, vaikka kyseisiä maksuja koskevat aineelliset säännöt on tarkoitus sisällyttää säännöksiin, jotka eivät ole vielä voimassa. Lisäksi jää epäselväksi, miten suunniteltujen maksujen on tarkoitus liittyä nykyisin Eurocontrolin monenvälisen sopimuksen osapuolina olevien valtioiden puolesta hallinnoimaan navigointimaksujärjestelmään. Tätä taustaa vasten ETSK katsoo, että olisi ennenaikaista säätää sellaisen maksun käytöstä, jota ei ole vielä olemassa ja jonka toteutuksen suhteen on olemassa lukuisia vaihtoehtoja. ETSK esittää siksi kyseisen ehdotuksen hylkäämistä.

1.13

Ottaen huomioon, että EASAn on tarkoitus laatia sertifiointi- ja turvallisuuskriteerejä koskevia sääntöjä, jotka saattavat kiinnostaa myös suurta yleisöä, ETSK ehdottaa, että tämänkaltaiset tekstit käännettäisiin EU:n kaikille virallisille kielille. Avoimuuden varmistamiseksi EASAn verkkosivuston tulisi olla saatavilla myös muilla kielillä kuin englanniksi. Tässä yhteydessä ETSK viittaa myös EU:n perusoikeuskirjaan ja erityisesti sen 21 artiklaan.

1.14

Miehistöineen tapahtuvaa lentokaluston vuokrausta koskevien vaatimusten lieventämistä koskevaan ehdotukseen liittyen ETSK muistuttaa, että ehdotus koskee ensisijaisesti turvallisuutta, kun taas miehistöineen tapahtuvaa vuokrausta koskevat kysymykset liittyvät kaupalliseen toimintaan, markkinoillepääsyyn ja kilpailuun. Niillä saattaa olla myös merkittävä sosioekonominen ulottuvuus. ETSK vastustaa siksi miehistöineen tapahtuvaa vuokrausta koskevien varsinaisten säännösten muuttamista tässä vaiheessa ja katsoo, että tätä kysymystä tulisi käsitellä asetuksen (EY) N:o 1008/2008 tarkistuksen yhteydessä.

1.15

Asetuksen (EU) N:o 996/2010 meneillään olevaan arviointiin liittyen ETSK nostaa esiin Euroopan siviili-ilmailun turvallisuustutkintaviranomaisten verkoston (ENCASIA) merkityksen ja pitää välttämättömänä, että tähän tärkeään toimintaan myönnetään riittävät resurssit. ETSK viittaa myös edellä kohdassa 1.11 esittämäänsä kantaan oikeudenmukaisesta toimintaympäristöstä.

2.1

Ehdotuksella lentoturvallisuusasetukseksi (1) (ehdotus) on tarkoitus korvata vuoden 2008 asetus (2). Ehdotuksella osittain pidetään yllä ja osittain päivitetään vuoden 2008 asetuksen säännöksiä, ja otetaan käyttöön uusia toimenpiteitä. Se pohjautuu Kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön (ICAO) standardeihin ja julkisiin kuulemisiin, jotka järjestettiin jäsenvaltioiden ja sidosryhmien, myös työmarkkinaosapuolten keskuudessa. Lisäksi se perustuu Euroopan lentoturvallisuusohjelmaa koskevaan komission kertomukseen (3) ja lukuisaan joukkoon tutkimuksia. Kyse on askeleesta kohti komission tiedonannon ”Ilmailustrategia Euroopalle” (4) täytäntöönpanoa.

2.2

Ehdotuksella on tarkoitus ottaa käyttöön turvallisuussääntöjä koskeva lähestymistapa, joka pohjautuu ennakointiin sekä riskinarviointiin ja suorituskykyyn tavoitteena parantaa käytettävissä olevien voimavarojen hyödyntämistä sekä valvontatyön kohdistamista kaikilla tasoilla. Sen tarkoituksena on korjata turvallisuuspuutteet sekä ottaa paremmin huomioon lentoturvallisuuden ja muiden alojen, kuten ilmailun turvaamisen tai ympäristönsuojelun, keskinäiset riippuvuussuhteet.

2.3

Ehdotuksella pyritään turvaamaan valvonnan ja vaatimustenmukaisuuden varmistamisen korkea taso koko EU:ssa tiiviillä viranomaisten välisellä yhteistyöllä Euroopan ja jäsenvaltioiden tasolla, mihin sisältyy myös tietojenvaihto sekä tehokas valvonta ja seuranta. Sillä päivitetään vuoden 2008 asetusta tekniikan kehityksen – esimerkiksi miehittämättömien ilma-alusten – kattamiseksi.

2.4

Komissio on parhaillaan arvioimassa siviili-ilmailun onnettomuuksien tutkinnasta ja ehkäisemisestä annettua asetusta (EU) N:o 996/2010 (asetus) ja on pyytänyt asiasta ETSK:n lausunnon (komission yksiköiden valmisteluasiakirja asetuksen (EU) 996/2010 täytäntöönpanosta). ETSK antoi vuonna 2010 lausunnon (5) kyseistä asetusta koskevasta ehdotuksesta.

3.1

ETSK kannattaa ehdotuksen tavoitteita, jotka koskevat turvallisuus- ja turvaamissääntöjen vahvistamista siviili-ilmailun alalla sekä Euroopan lentoturvallisuusviraston (EASA) roolin selkeyttämistä turvaamisessa. ETSK tukee myös ehdotusta, jonka mukaan EASA antaa komissiolle teknistä apua turvallisuuslainsäädännön täytäntöönpanossa ja jonka mukaan EASA valtuutetaan toteuttamaan asiaan liittyviä täytäntöönpanotoimia komission luvalla ja jäsenvaltioiden kuulemisen jälkeen.

3.2

ETSK on samaa mieltä siitä, että EASAlla tulisi olla lisävastuuta turvallisuudesta yhteistyössä ja yhteisymmärryksessä jäsenvaltioiden kanssa. Tähän tulisi sisältyä hätätilanteita koskevat erityissäännökset sillä ehdolla, että EASAlle osoitetaan riittävät resurssit, jotka antavat sille mahdollisuuden hoitaa asiaan liittyvät tehtävänsä menestyksekkäästi. Lisäksi ETSK katsoo, että asetus (EY) N:o 300/2008 yhteisistä siviili-ilmailun turvaamista koskevista säännöistä on vanhentunut vuoden 2008 jälkeisten tapahtumien myötä ja että se tulisi ottaa uudelleen käsittelyyn.

3.3

Ehdotuksella pyritään valmistelemaan EU:n lentoturvallisuuden sääntelykehystä seuraavan kymmenen tai viidentoista vuoden haasteita varten. ETSK katsoo, että näin pitkän aikavälin ennusteet jäävät jälkeen teknologisesta kehityksestä ja jatkuvasti muuttuvista turvallisuusriskeistä, kuten miehittämättömien ilma-alusten yleistymisestä, uusista verkkorikollisuuden muodoista, laskeutumisten mahdollisesta häirinnästä lasereilla jne. Sen vuoksi ETSK katsoo, että siviili-ilmailun turvallisuussääntöjä tulisi tarkistaa säännöllisesti ja usein. Näin ollen ETSK kannattaa ehdotusta uuden asetuksen arvioinnista viiden vuoden välein.

3.4

ETSK vahvistaa kantansa (6), jonka mukaan turvallisuus on EU:n kestäväpohjaisen ilmailustrategian kulmakivi, ja katsoo, ettei turvallisuuden suhteen ole varaa tuudittautua tyytyväisyyteen. Siksi on tarpeen arvioida, vastaako asetuksen lähestymistapa näitä vaatimuksia, erityisesti ottaen huomioon komission tavoite (7) havaita turvallisuusriskit ja tarttua niihin nopeammin ja tehokkaammin siirtymällä kohti riski- ja suorituskykykeskeistä ajattelutapaa ja pitämällä samalla yllä vähintään samaa turvallisuuden yleistasoa.

3.5

Ehdotetussa menetelmässä on kyse ”oikeasuhtaisemmasta ja joustavammasta turvallisuussääntelystä”. Tavoitteena on havaita turvallisuusriskit ja lieventää niitä nopeammin ja tehokkaammin ottamalla käyttöön riski- ja suorituskykykeskeinen ajattelutapa turvallisuuden entistä korkeamman yleisen tason varmistamiseksi. ETSK suhtautuu myönteisesti tähän lähestymistapaan mutta muistuttaa, että tietyt ohjaavat säännöt on säilytettävä tasapuolisten toimintaedellytysten takaamiseksi. Lisäksi tällainen huomattava siirtymä vaatii asianmukaisia resursseja sekä kaikkien sidosryhmien ja myös henkilöstön kannalta avointa siirtymäprosessia, joka tarjoaa tarvittavan ajan toimintakulttuurin muutosta varten, jota tarvitaan uuden lähestymistavan täysimääräiseen omaksumiseen.

3.6

Komission tilaamassa tutkimuksessa, joka koski ilmailuviranomaisten henkilöresurssien saatavuutta, käytön tehokkuutta ja kehitystä sekä Euroopan lentoturvallisuusjärjestelmän rahoitusta (resurssitutkimuksen oheistutkimus), havaittiin, että resurssit ja työtaakka ovat kymmenen viime vuoden aikana vinoutuneet entisestään toisiinsa nähden ja että myös henkilöstön pätevyydessä on puutteita. Tutkimuksessa hahmoteltiin vaihtoehtoja tämän ongelman ratkaisemiseksi. ETSK korostaa tarvetta löytää ratkaisu työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun puitteissa.

3.7

Toisessa tutkimuksessa keskityttiin suorituskyvyn kehittämisjärjestelmään ja suorituskykyyn perustuvaan lähestymistapaan ja tutkittiin mahdollisuuksia ottaa käyttöön suorituskykyyn liittyviä osatekijöitä lentoturvallisuuden hallinnassa (suorituskykytutkimuksen oheistutkimus). Siinä pääteltiin, että ajatus on toteuttamiskelpoinen, mutta varoitettiin samalla teknisiin syihin viitaten nopeasta käyttöönotosta. Tutkimuksen mukaan suorituskykyyn perustuvasta sääntelystä ilmailualalla saatavia hyötyjä on mahdotonta esittää määrällisesti etukäteen. ETSK:n mielestä tutkimuksen päätelmistä ilmenee, että uusi lähestymistapa on pantava täytäntöön vakaasti ja johdonmukaisesti.

3.8

Tässä yhteydessä ETSK kiinnittää huomiota yhteiskunnallisen ja sosiaalisen kehityksen kysymykseen, johon sisältyvät usein digitaalitalouteen liittyvät työllisyyden uudet muodot ja uudenlaiset yritysmallit myös ilmailumarkkinoilla sekä tämän kehityksen turvallisuusnäkökohdat. Tiedonannossa ”Ilmailustrategia Euroopalle” (8) ja useissa ETSK:n lausunnossa (9) pidetään tarpeellisena, että nämä kysymykset otetaan asianmukaisella tavalla huomioon. ETSK katsoo, että ne on otettava lukuun myös ehdotuksen täytäntöönpanossa ja täytäntöönpanotoimenpiteiden vaikutusta arvioitaessa.

3.9

EASAn on tarkoitus käsitellä eri elinten suorituskykyä Euroopan lentoturvallisuussuunnitelman puitteissa, mutta se ei ole vielä asettanut turvallisuustasoa koskevia tavoitteita niille elimille, joista se vastaa. Tämä osoittaa jälleen, kuinka tärkeää on ratkaista pikaisesti ja tehokkaasti resurssiongelmat, joihin viitataan edellä olevassa kohdassa 3.6.

3.10

Euroopan lentoturvallisuusohjelmaan sisältyviä sääntöjä, toimenpiteitä ja menettelyjä olisi seurattava, jotta niiden merkityksellisyyttä ja vaikuttavuutta voidaan arvioida. Seurannan tulisi perustua esimerkiksi seuraaviin indikaattoreihin: sääntöjen noudattaminen, tietyntyyppisten turvallisuuteen vaikuttavien tapahtumien esiintymistiheys, onnettomuuksien tai kuolonuhrien lukumäärä tai turvallisuusjohtamisjärjestelmien kypsyysaste. Valtiot käyttävät tällaisia indikaattoreita määritellessään ICAOn vaatiman kansallisen ”hyväksyttävän turvallisuustason”. Ehdotuksessa painotetaan EASAn ja kansallisten viranomaisten välistä yhteistyötä, mm. EASAn kasvavaa roolia 61–63 artiklassa mainitun uuden tietorekisterin hallinnoijana. ETSK korostaa tämän toimenpiteen merkitystä valvonnan ja vaatimustenmukaisuuden varmistamisen järjestelmän parantamisen kannalta.

4.3.1

ETSK pitää tervetulleena, että maahuolinta on siviili-ilmailun turvallisuusketjun tärkeänä osana sisällytetty asetuksen soveltamisalaan.

4.3.2

ETSK ehdottaa kuitenkin, että harkitaan mahdollisuutta asettaa sertifiointivaatimus niin maahuolintapalvelujen tarjoajille kuin henkilöstölle, jolla on turvallisuuden kannalta kriittinen rooli. Ehdotuksen liitteessä VII esitettyjen keskeisten vaatimusten tulisi olla kehittyneempiä ja yksityiskohtaisempia, lähinnä koulutusstandardien ja pätevyyksien osalta.

4.3.3

Muita käsittelyä vaativia aiheita ovat

4.4.1

Asetuksen 31 artiklassa säädettyyn lentopaikan laitteiden sertifiointivaatimukseen liittyen ETSK panee merkille, että lentopaikan laitteet sertifioidaan yleensä sähkölaitteita ja muita järjestelmiä koskevien järjestelyiden puitteissa. Lisäsertifiointijärjestelmä voisi tarkoittaa päällekkäistä sääntelyä ilman mitään hyötyä tai vain merkityksettömin hyödyin. ETSK ehdottaa siksi, että ehdotettu 31 artikla korvattaisiin tekstillä, jonka mukaan EASA ryhtyy asianmukaisiin toimiin, kun turvallisuustiedot osoittavat, että uuden asetuksen soveltamisalaan kuuluvilla lentopaikoilla käytetyt tai käytettäväksi tarkoitetut laitteet aiheuttavat turvallisuusriskin.

4.6.1

ETSK kiinnittää huomiota kiireellisten toimenpiteiden ja joustavuutta koskevien säännösten määräaikojen pidentämiseen ehdotuksen 59 ja 60 artiklassa asetuksen (EY) N:o 216/2008 14 ja 22 artiklan nykyisiin säännöksiin verrattuna, erityisesti mitä tulee lentoaikarajoituksiin ja muihin henkilöstön työoloihin vaikuttaviin toimenpiteisiin.

4.6.2

ETSK:n mielestä kahden kuukauden määräaikaa, joka koskee ilmoittamista EASAlle suojalausekesäännösten (59 artikla) tai joustavuutta koskevien säännösten (60 artikla) tapauksessa, ei saa pidentää. ETSK vastustaa samoin 65 artiklan 4 kohdassa (Viraston toimenpiteet) esitettyä pidennystä 8 kuukauteen.

4.6.3

ETSK katsoo, että velvoitteeksi tulisi asettaa hyväksynnän hakeminen asianomaiselta henkilöstöltä ennen päätöstä kiireellisistä tai joustavuustoimenpiteistä, jotka vaikuttavat heidän työoloihinsa. Jos päätös tehdään ilman tällaista hyväksyntää, EASAn tulisi käynnistää välittömästi 59 artiklan 2 kohdan ja 60 artiklan 2 kohdan mukainen arviointimenettely.

4.7.1

ETSK pitää tervetulleena ehdotusta yhteistyön lisäämiseksi jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten, komission ja EASAn välillä sertifioinnin, valvonnan ja vaatimustenmukaisuuden varmistamisen alalla. Komitea kannattaa ehdotettuja toimia, kuten ilmailutarkastajien yhteenkokoamista ja hätätapauksessa toteutettavaa vastuun siirtoa EASAlle, edellyttäen, etteivät ne vaikuta kielteisesti asianomaisten työntekijöiden työehtoihin ja -oloihin. Sekä hätätilanteessa tapahtuvaa siirtoa koskevat kriteerit että edellytykset valvontavastuun palauttamiseksi jäsenvaltiolle on kirjattava selkeästi.

4.7.2

ETSK korostaa, että 53 artiklan mukainen vastuun siirto jäsenvaltiolta EASAlle on vapaaehtoista, lukuun ottamatta 55 artiklassa säädettyä hätätilanteessa tapahtuvaa siirtoa, jonka tarkoituksena on ratkaista kiireellisten turvallisuuspuutteiden ongelma. 53 artiklan 2 kohdan viimeisellä kappaleella varmistetaan, että siirtyminen tapahtuu asianomaisen jäsenvaltion kansallista lainsäädäntöä noudattaen ja jäsenvaltion suostumuksella. ETSK toteaa, että menettely- ja muilla takeilla varmistetaan, että siirto tapahtuu asianmukaisesti ja oikeusvarmuuden periaatteita noudattaen. ETSK kannattaa siksi ehdotettua siirtomekanismia.

4.7.3

Päätöksen siirtää valvonta jäsenvaltiolta toiselle on säilyttävä vapaaehtoisena, ja valtiolla on oltava mahdollisuus saada siirretty toimivalta takaisin itselleen.

4.7.4

ETSK panee merkille, että ehdotukseen on sisällytetty monikansallisten toiminnanharjoittajien mahdollisuus valita EASA toimivaltaiseksi viranomaiseksi. Vapaaehtoista vastuun siirtoa koskevan kantansa mukaisesti ETSK voi hyväksyä tämän ehdotuksen sillä edellytyksellä, että asianomainen kansallinen viranomainen antaa tai asianomaiset kansalliset viranomaiset antavat toimenpiteeseen suostumuksensa ja että toimenpide ei vaikuta kielteisesti asianomaisen henkilöstön työehtoihin ja -oloihin.

4.8.1

EASAn ja kansallisten ilmailuviranomaisten yhteistyön lisäämistä koskevat ehdotukset huomioon ottaen ETSK kannattaa tietojen keräämistä, vaihtamista ja analysointia koskevien säännösten vahvistamista. Komitea vaatii kuitenkin lisätoimia henkilötietojen suojaamiseksi esimerkiksi sisällyttämällä asia tietotekniseen tarkastusjärjestelmään tai parantamalla tietojen anonymiteetin tasoa. Avoimuuden lisäämiseksi tulisi tunnistamattomiksi tehdyt tiedot tarjota kaikkien sidosryhmien käyttöön.

4.8.2

ETSK pitää myös tervetulleena sellaisen rekisterin perustamista, johon tallennetaan todistukset, akreditoinnit, toimenpiteet, komission päätökset, jäsenvaltioiden päätökset, vastuunsiirrot, ilmoitukset, pyynnöt ja muuta tietoa.

4.9.1

Vaikka ETSK kannattaa viittauksia Euroopan lentoturvallisuusohjelmaan ja kansallisiin lentoturvallisuusohjelmiin, se korostaa, että haasteena on tehdä toimenpiteet ja materiaali ymmärrettäväksi kenttäoloissa työskenteleville. Näin ollen on oleellista, että Euroopan lentoturvallisuusohjelma ja kansalliset suunnitelmat perustuvat mahdollisuuksien mukaan alhaalta ylös suuntautuvaan lähestymistapaan. Muutoin asiakirjat eivät välttämättä auta saamaan aikaan toivottua muutosta.

4.10.1

ETSK kannattaa miehittämättömien ilma-alusten sisällyttämistä ehdotuksen soveltamisalaan, mutta toistaa kehotuksensa varovaisuuteen suorituskykyperusteisen lähestymistavan täytäntöönpanossa.

4.10.2

Asianmukaisen turvallisuuden takaamiseksi onkin kehitettävä kattavat säännökset. ETSK pitää haasteellisena varmistaa näiden uusien, miehittämättömiin ilma-aluksiin liittyvien toimintojen yhteensopivuus yleisen ilmaliikenteen kanssa: asiaa koskevalle sääntelylle on ehdoton tarve. Ilmaliikenteen hallinta on jo nyt monimutkainen ala, jolla lennonjohtajilla on huomattava vastuu, ja ETSK toivoo, ettei kyseisille työntekijöille siirretä perusteetonta vastuuta sellaiseen tilanteeseen mukautumiseksi, jolloin ilmatilassa liikkuu miehittämättömiä ilma-aluksia. On otettava käyttöön johdonmukainen toimintamalli miehittämättömien ilma-alusten lennättämisen ja hallussapidon lisensioinnissa sekä rekisteröinnin osalta. Velvoite lisenssin hankkimiseen – miehittämättömän ilma-aluksen ominaisuuksista riippuen – lisäisi tietoisuutta, vaatisi tietoja sovellettavista säännöistä ja rajoituksista ja auttaisi kehittämään tarvittavia taitoja.

4.11.1

ETSK on erityisen huolestunut kyberturvallisuudesta. Digitalisaatiosta huolimatta inhimillinen tekijä pysyy keskeisessä asemassa tietojen todentamisen ja laittomilta teoilta turvaamisen alalla. Vaikka asianmukaisten tietojen saatavuus ilma-aluksessa lisää turvallisuutta, ETSK huomauttaa, että ohjaamomiehistöjen on säilytettävä ilma-aluksen hallinta. Vastaavasti on kehitettävä vahva kyberturvallisuusuhkien vastainen suojajärjestelmä miehittämättömille ilma-aluksille.

4.12.1

Yksi vaatimusten noudattamiseen perustuvan järjestelmän ensisijaisista eduista on takuu toiminnanharjoittajien tasapuolisesta kohtelusta. ETSK katsoo, että riskinarviointiin ja suorituskykyyn perustuvaan järjestelmään siirtymisellä on helpotettava uuteen toimintakulttuuriin sopeutumista ja säilytettävä luottamus turvajärjestelmään ja sen kykyyn varmistaa turvallisuustason jatkuva parantuminen suorituskykyyn perustuvan lähestymistavan puitteissa. Tämä vaatii sopeutumista ja mukautumista kaikilla tasoilla. Edellä kohdissa 3.4 ja 3.5 esitettyjä yleisiä huomioita täsmentäen ETSK katsoo, että seuraavat osatekijät ovat ratkaisevia siirtymän onnistumisen kannalta:

4.12.2

ETSK:n mielestä asteittainen siirtyminen uuteen järjestelmään ja uuteen toimintakulttuuriin vie aikaa. Tällä hetkellä on epävarmaa, tuleeko suorituskykyyn perustuva sääntely koskaan kattamaan turvallisuutta täysimääräisesti.

4.13.1

Aiempien lausuntojensa (10) mukaisesti ETSK vahvistaa, että koko ilmailualalla on sovellettava oikeudenmukaisen toimintaympäristön periaatteita. ETSK epäilee, ettei ehdotus tai mikään muukaan voimassa oleva EU-säädös yksin riitä varmistamaan oikeudenmukaisen toimintaympäristön periaatteiden noudattamista. Jäsenvaltioissa on tehtävä paljon työtä oikeudenmukaisen toimintaympäristön edistämiseksi sekä selkeän ja ennakoitavan rajan ylläpitämiseksi turvallisuuteen liittyvän raportoinnin ja oikeusjärjestelmän välillä. ETSK toistaa siksi ehdotuksensa laatia peruskirja tai käytännesäännöt hyvien käytänteiden tukemiseksi.

4.14.1

ETSK katsoo, että nykyinen sakkojen ja uhkasakkojen järjestelmä on osoittautunut tehottomaksi. 72 artiklan 1 kohdan muotoilu ”Komissio voi – – määrätä oikeushenkilölle tai luonnolliselle henkilölle – –” sakon tulisi vaihtaa muotoon ”Komissio määrää – –”. On muistettava, että 72 artiklan 3 kohta mahdollistaa edelleen harkintavallan käytön. Arvioidessaan seuraamuksen aiheellisuutta komission on toimittava yhteistyössä asianomaisten kansallisten viranomaisten kanssa varmistaakseen, että lähestymistapa on johdonmukainen kansallisen lainvalvonnan kanssa.

4.16.1

Sidosryhmien osallistuminen on oleellinen osa EASAn työtä, ja näin on oltava jatkossakin. Niinpä komitea ehdottaa, että 104 artiklan 1 kohdan b alakohdasta poistetaan sana ”tarvittaessa”, jotta voidaan välttää mielivaltaisia päätöksiä siitä, pääsevätkö sidosryhmät osallistumaan viraston toimintaan.