This document is an excerpt from the EUR-Lex website
Document 62017TN0124
Case T-124/17: Action brought on 22 February 2017 — Enosi Syntaxiouchon Tameiou Asfaliseon Michanikon kai Ergolipton v ECB
Asia T-124/17: Kanne 22.2.2017 – Enosi Syntaxiouchon Tameiou Asfaliseon Michanikon kai Ergolipton v. EKP
Asia T-124/17: Kanne 22.2.2017 – Enosi Syntaxiouchon Tameiou Asfaliseon Michanikon kai Ergolipton v. EKP
EUVL C 151, 15.5.2017, p. 37–38
(BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)
15.5.2017 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 151/37 |
Kanne 22.2.2017 – Enosi Syntaxiouchon Tameiou Asfaliseon Michanikon kai Ergolipton v. EKP
(Asia T-124/17)
(2017/C 151/48)
Oikeudenkäyntikieli: kreikka
Asianosaiset
Kantaja: Enosi Syntaxiouchon Tameiou Asfaliseon Michanikon kai Ergolipton (Ateena, Kreikka) (edustaja: asianajaja P. I. Miliarakis)
Vastaaja: Euroopan keskuspankki
Vaatimukset
Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta
— |
hyväksymään kanteen |
— |
velvoittamaan vastaajana olevan Euroopan keskuspankin (EKP) maksamaan Kreikan insinöörien ja rakennusurakoitsijoiden eläkerahaston (TSMEDE) osaston tilille nykyisen sosiaalivakuutuslaitoksen EFKA:n hyväksi a) 1 606 539 086,28 euroa aikaisemmin ETAA:sta omistetun pääomaosuuden nimellisarvona ja b) 84 285 086,36 euroa joukkovelkakirjojen perusteella, laillisine korkoineen tämän kanteen vireille panosta maksun suorittamiseen asti (toissijaisesti velvoittamaan EKP:n maksamaan sijaissuorituksena rahamäärän, joka selvitetään vaaditulla asiantuntijalausunnolla) |
— |
määräämään unionin yleisen tuomioistuimen työjärjestyksen määräysten mukaisesti hankittavaksi asiantuntijalausunnon sen selvittämiseksi, mikä on kantajan jäsenille taikka ainakin aikaisemmin ETAA:n ja nykyisin EFKA:n tytärorganisaationa olevalle TSMEDE:lle aiheutuneen vahingon tarkka määrä |
— |
määräämään vastaajan esittämään Helleenien tasavallan kanssa 15.2.2012 tekemänsä [vaihto]sopimuksen |
— |
velvoittamaan vastaaja EKP:n korvaamaan oikeudenkäyntikulut. |
Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut
Kanteensa tueksi kantaja vetoaa seuraaviin perusteisiin ja perusteluihin:
1) |
Tässä kanteessa vedotaan EKP:n sopimussuhteen ulkopuoliseen vastuuseen, koska sosiaaliturvalaitos on rahoituslaitos mutta sen yhteydessä ei ole toteutettu yksityisen sektorin osallistumista (Private Sector Involvement, PSI) vaan julkisen sektorin osallistuminen (Official Sector Involvement, OSI). |
2) |
Tässä kanteessa osoitetaan Kreikan keskuspankilla Euroopan keskuspankkijärjestelmän (EKPJ) jäsenenä olevat sidokset EKP:iin ja niistä johtuva syy-yhteys sen tavan, jolla Kreikan keskuspankki on hallinnoinut OSI:tä, ja EKP:n vastuun välillä, joka perustuu siihen, että EKP on laiminlyönnillään sallinut EKPJ:n jäsenen toteuttaa OSI:n. Lisäksi tällä kanteella vedotaan EKP:n vastuuseen siitä, että yhteistoimintalausekkeet vaikuttavat sosiaaliturvalaitosten vahingoksi. |
3) |
Tässä kanteessa vedotaan EKP:n sopimussuhteen ulkopuoliseen vastuuseen sen johdosta, että EKP on laiminlyönyt kumota riittävän ajoissa ja viimeistään 21.7.2011 lähtien (toissijaisesti 26.10.2011 lähtien) 6.5.2010 annetun päätöksen (EKP/2010/3, 2010/268/EU), jolla se oli lisäksi taannut erityisesti Kreikan joukkovelkakirjalainojen vakuuskelpoisuuden ”riippumatta niiden ulkoisista luottoluokituksista” (viittauksella tarkoitetaan luokituslaitoksia Standard & Poor’s, Fitch ja Moody’s). EKP on kumonnut 6.5.2010 antamansa päätöksen selvästi liian myöhään eli 27.2.2012 antamallaan päätöksellä (EKP) 2012/133/EU. Näin ollen EKP on pitkään jatkuneella laiminlyönnillään vahvistanut Kreikan joukkovelkakirjalainoihin kohdistunutta perusteltua luottamusta. |
4) |
Tässä kanteessa osoitetaan, että EKP on OSI:n myötä jättäytynyt Kreikan valtionvelan uudelleenjärjestelyn ulkopuolelle ja että EKP:n asioihin puuttumisen vuoksi myös kansalliset keskuspankit on jätetty sen ulkopuolelle. Tällainen poissulkeminen loukkaa kuitenkin yhdenvertaisuusperiaatetta. |
5) |
Tässä kanteessa vedotaan siihen, että Euroopan unionin ja erityisesti euroalueen jäsenvaltio ei voi sisäisen oikeusjärjestyksensä mukaisilla toimilla (parlamentti–hallitus–ministeriöiden päätökset) toteuttaa valtionvelkansa uudelleenjärjestelyä yksipuolisesti ilman EKP:n hyväksyntää tai passiivista sallimista, koska muutoin rahoitusjärjestelmä ajautuu kaaokseen. Nyt kyseessä olevassa tapauksessa EKP on passiivisesti sallinut tapahtuneen, joten se on sopimussuhteen ulkopuolisessa vastuussa 53,3 prosentin suuruisesta tappiosta, joka on siten kohdistunut TSMEDE:n varallisuusoikeuksien keskeiseen sisältöön. Syy-yhteys, joka vallitsee EKP:n laiminlyönnistä johtuvan nyt kyseessä olevia tappioita koskevan vastuun, sen elinten menettelyn ja sen sopimussuhteen ulkopuolisen vastuun välillä, on ilmeinen. |