31.5.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 173/66

Esittelijä:

Cristian PÎRVULESCU

1.1

Euroopan muuttoliikeagenda olisi suunniteltava siten, että siinä otetaan täysimittaisesti huomioon sen soveltamisalaan kuuluva humanitaarinen ulottuvuus, eikä EU saisi unohtaa perustavia sitoumuksiaan ja oikeudellisesti sitovia sääntöjä, jotka koskevat ihmishenkien ja ihmisoikeuksien – erityisesti vaarassa olevien ihmisten – suojelemista.

1.2

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) kannattaa marraskuussa 2015 pidetyssä Vallettan huippukokouksessa esiin noussutta näkemystä, jossa keskeisenä tavoitteena oli tarjota pitkän aikavälin ratkaisu muuttoliikkeeseen, puuttua muuttoliikkeen perimmäisiin syihin ja aloittaa vuoropuhelu kolmansien maiden kanssa yhteistyön ja yhteisvastuun pohjalta. ETSK toivoo, että muuttoliikkeestä ja kehityksestä Euroopan ja Afrikan välillä käytävä vuoropuhelu (nk. Rabatin prosessi) ja Khartumin prosessi edistävät Vallettan toimintasuunnitelman ripeää täytäntöönpanoa.

1.3

ETSK kannattaa kunkin maan kanssa tehtäviä räätälöityjä erityissopimuksia, joissa kunnioitetaan ihmisoikeuksia kaikilta osin. Joustavuus turvaa oikean näkökulman ja oikean yhdistelmän toimia ja kannustimia.

1.4

Poliittisen koordinoinnin ja tehostamisen tarve on ilmeinen, mutta vaikuttaa siltä, että muuttoliikeagendasta on muodostumassa kaikenkattava toimintapolitiikka, jonka toteuttaminen ja tavoitteisiin pyrkiminen ohittavat muut toimintapolitiikat (esim. naapuruuspolitiikka, kehitysapu ja kauppa). ETSK myöntää muuttopolitiikan tärkeyden mutta pitää muitakin toimintapolitiikkoja yhtä tärkeinä ja toteuttamisen arvoisina ja suosittaa, ettei muuttopolitiikkaan osallistumista pidettäisi ehtona yhteistyölle muilla aloilla. Koordinoinnin tärkein tavoite on edistää synergiaa, täydentävyyttä ja kattavuutta eri alojen välillä.

1.5

Olisi erotettava toisistaan tilanteet, joissa koordinointi kolmansien maiden kanssa ei luonnistu poliittisen tahdon puuttuessa, ja tilanteet, joissa koordinointi on riittämätöntä kapasiteetin ja resurssien vajavaisuuden vuoksi. Molempia tilanteita on käsiteltävä, mutta eri keinoin. Kestäväpohjaisuuden ja selviytymiskyvyn varmistamiseksi on ensin keskityttävä kapasiteetin luomiseen. Avun ehdoksi ei missään tilanteessa saisi asettaa takaisinottoa ja rajavalvontaa.

1.6

Talous on keskeinen kysymys muuttoliikkeen perimmäisiin syihin pureuduttaessa, mutta se ei saa merkitä vakauteen ja hyvinvointiin liittyvän poliittisen, institutionaalisen ja hallinnollisen ulottuvuuden sivuuttamista. Strategiaa tulee mukauttaa niin, että siihen sisältyy määrätietoisempaa ja kohdennettua tukea seuraavilla kolmella alalla: konfliktinratkaisu ja valtiorakenteiden kehittäminen, demokratian ja ihmisoikeuksien edistäminen ja kansalaisyhteiskunnan kehittäminen.

1.7

Muuttoliikkeen perimmäisten syiden ratkaiseminen pitkällä aikavälillä edellyttää, että maassa on toimintakykyinen ja laillinen hallitus, vahvat edustukselliset instituutiot, toimivat puolueet sekä joukkotiedotusvälineitä ja kansalaisyhteiskunnan organisaatioita. EU:n tulisi harkita demokratia-avun ottamista asianmukaisesti huomioon ja sen tukemista sen sijaan, että demokratiakysymyksiin suhtaudutaan vain osana ”yleistä liiketoimintaympäristöä”, sillä se mainitaan Euroopan ulkoisen investointiohjelman kolmannessa pilarissa.

1.8

Laillisten muuttokanavien kehittäminen ja institutionaalisten valmiuksien vahvistaminen laillisen muuton tukemiseksi ovat asioita, joiden tulisi olla ensisijaisia EU:lle, jäsenvaltioille ja kolmansille maille kumppanuuskehyksessä kolmansien maiden kanssa.

1.9

Kansalaisyhteiskunnan organisaatiot tekevät merkittävää työtä muuttajien ja pakolaisten uudelleensijoittamisen, matkustamisen ja vastaanoton turvallisuuden ja inhimillisyyden parantamiseksi. Ehdotuksessa olisi pohdittava uudelleen niiden toiminnan roolia ja tukemista, lähtö- ja kauttakulkumaiden paikallisista organisaatioista pelastus- ja vastaanotto-operaatioihin ja kotouttamiseen osallistuviin organisaatioihin. Kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden tulisi myös osallistua kaikkien muuttoliikkeen hallinnointiin osallistuvien toimivaltaisten viranomaisten toiminnan seurantaan ja arviointiin.

1.10

ETSK kannustaa viranomaisia valtio-, alue- ja paikallistasolla osallistumaan muutto- ja turvapaikkapolitiikan täytäntöönpanoon kansainvälisten oikeudellisten velvoitteiden mukaisesti ja pyrkien suojelemaan ihmisoikeuksia ja edistämään kotoutumista.

1.11

EU:n ja jäsenvaltioiden suoraan tai välillisesti tulee kunnioittaa ihmisoikeuksia ja noudattaa palauttamiskiellon periaatetta Geneven yleissopimuksen nojalla alaan liittyvää toimintaa ja menettelyjä toteuttaessaan.

1.12

EU:n täytyy olla varma myöntäessään ”turvallisen maan” aseman lähtö- tai kauttakulkumaille, jotta se ei riko palauttamiskiellon periaatetta (1).

1.13

Komissio on esittänyt strategisen näkemyksensä siitä, miten EU:n ulkoisilla toimilla voidaan tukea pakkomuuttajien selviytymiskykyä ja omaehtoista selviytymistä mahdollisimman lähellä heidän lähtömaataan. Näkemyksellä on hyvät puolensa, mutta on syytä muistaa, että EU:lla on vastuullisena ja vauraana kansainvälisenä toimijana kansainvälisiin sopimuksiin perustuva moraalinen ja laillinen velvollisuus auttaa niitä, jotka hakevat kansainvälistä suojelua.

1.14

ETSK kannattaa palauttamis- ja takaisinottoasteen parantamista siten, että etusijalle asetetaan vapaaehtoinen paluu ja uudelleenkotouttaminen. Vapaaehtoisen paluun, jossa keskitytään uudelleenkotoutumiseen, tulisi olla yksi EU:n ja jäsenvaltioiden pääasiallisista strategisista linjauksista muuttoprosessin hallinnoinnissa.

1.15

EU:n tulisi kaikissa sopimuksissa varmistaa, että käytetään etupäässä myönteisiä kannustimia, että apu on hyvin suunniteltu ja järjestetty ja että se kohdistuu myös valtion institutionaalisiin ja hallinnollisiin valmiuksiin, että sillä edistetään demokratiaa ja ihmisoikeuksia ja että kansalaisyhteiskunnan organisaatiot osallistetaan kaikkiin prosesseihin erityisesti paikallis- ja valtiotasolla.

1.16

ETSK kannustaa EU:n toimielimiä, jäsenvaltioita ja kolmansien maiden hallituksia osallistamaan maahanmuuttajayhteisöt ja tukemaan niitä mahdollisimman paljon. Ne voivat olla arvokas voimavara lähtö- ja kauttakulkumaiden kehittämisessä pitkällä aikavälillä ja tuoda arvokkaan panoksen myös Euroopan yhteiskuntaan ja talouteen. Eurooppalaisen yhteiskunnan kivijalkana on ollut edistää monimuotoisuutta ja avoimuutta maailmaa kohtaan, ja muuttopolitiikan tulee olla näiden kahden periaatteen mukaista.

1.17

ETSK kannustaa jäsenvaltioita osallistumaan täysimittaisesti EU:n muuttopolitiikan koordinointiin. Jäsenvaltioiden välinen solidaarisuus ja yhteistyö ovat kaksi ennakkoedellytystä kolmansien maiden kanssa perustetun kumppanuuskehyksen tehokkaalle täytäntöönpanolle.

1.18

ETSK kannustaa Euroopan komissiota perustamaan kaavaillun foorumin vuoropuhelulle, johon yrityksiä, ammattiliittoja ja muita työmarkkinaosapuolia pyydetään osallistumaan. Tarkoituksena on maksimoida muuttoliikkeen Euroopan taloudelle ja muuttajille itselleen tuottama hyöty (2). ETSK on valmis tekemään yhteistyötä sen perustamiseksi ja asianmukaisen toiminnan varmistamiseksi.

2.1

Euroopan muuttoliikeagendan antamisen jälkeen on saatu paljon aikaan, myös EU:n rajojen ulkopuolella. Satojatuhansia ihmisiä on pelastettu merellä (3). Vallettan huippukokouksessa marraskuussa 2015 muuttoliikekysymykset nostettiin EU:n ja Afrikan maiden suhteiden ytimeen.

2.2

Tämä ei kuitenkaan vielä riitä. EU:lla on edelleen vastassaan humanitaarinen kriisi. Kolmannet maat ja EU:n kumppanit ovat ottaneet vastaan kodeistaan paenneita pakolaisia, joista suuri osa on ilman huoltajaa olevia alaikäisiä, sekä monia taloudellisista syistä muuttavia, jotka haluavat tulla Eurooppaan.

2.3

Kumppanuuskehyksen on viime kädessä tarkoitus muodostaa yhdenmukainen ja räätälöity sitoumus, jonka pohjalta unioni ja sen jäsenvaltiot toimivat koordinoidusti ja eri rahoitusinstrumentteja, välineitä ja vipuvaikutusta yhdistäen muodostaakseen kolmansien maiden kanssa kattavia kumppanuussopimuksia, jotta muuttoliike saataisiin paremmin hallintaan humanitaarisia ja ihmisoikeuksiin liittyviä unionin velvoitteita täysimääräisesti noudattaen.

2.4

Välittömiä toimia olisi toteutettava yhdessä keskeisten kumppanien kanssa seuraavilla osa-alueilla, missä olisi asetettava mitattavissa olevia erityistavoitteita: toimet keskeisten kumppanien kanssa muuttoliikettä koskevan oikeudellisen ja institutionaalisen kehyksen parantamiseksi; konkreettinen tuki rajaturvallisuutta ja muuttoliikkeen hallintaa koskevien valmiuksien kehittämiseksi ja suojelun tarjoamiseksi pakolaisille; palauttamis- ja takaisinottoasteen parantaminen asettamalla etusijalle vapaaehtoinen paluu ja uudelleenkotouttaminen; sääntöjenvastaisten muuttovirtojen tyrehdyttäminen ja laillisten maahanpääsyväylien tarjoaminen, muun muassa uudelleensijoittamista lisäämällä.

3.1

ETSK uskoo, että hyvin hallinnoitu muuttoliike on mahdollisuus EU:lle, lähtömaille, muuttajille ja heidän perheilleen. Muuttaminen on aina kuulunut luontaisena osana yhteiskuntaan. Muuttoliikehdintä on ollut hyvin voimakasta Euroopan kansojen lähihistoriassa.

3.2

Ongelmia syntyy, kun ihmiset eivät lähde vapaasta tahdostaan vaan kun muuttajat joutuvat jättämään asuinpaikkansa äärimmäisen köyhyyden, sodan tai luonnonkatastrofin seurauksena. Nämä ihmiset ovat hyvin haavoittuvia. Jos Euroopan maat eivät onnistu ottamaan käyttöön menettelyjä ja lakeja, joilla helpotetaan muuttoliikkeen kanavoimista laillisten ja avointen menettelyjen kautta, monet laittomia reittejä usein henkensä uhalla käyttävät muuttajat joutuvat salakuljetusta ja ihmiskauppaa harjoittavien rikollisverkostojen hyväksikäyttämiksi.

3.3

ETSK muistuttaa, että kehitettäessä toimintapolitiikkoja ja lakeja muuttoliikkeen ja rajavalvontojen organisoimiseksi on huolehdittava siitä, että ne noudattavat kaikilta osin ihmisoikeussopimuksia ja EU:n perusoikeuskirjaa.

3.4

Komission ehdotus tuo paljon kaivattua koordinointia ja yhdenmukaisuutta menettelyihin ja välineisiin, joita käytetään yhä monitahoisempien muuttoprosessien hallinnointiin. Kun otetaan huomioon viimeaikaisten muuttosuuntausten luonne ja dynamiikka, on tervetullutta pysähtyä arvioimaan tilannetta ja selkiyttämään painopisteitä.

3.5

ETSK katsoo, että keskittyminen matkallaan vaaraan joutuneiden ihmisten pelastamiseen on täysin perusteltua. Tämän tulisi olla ehdoton prioriteetti sekä EU:lle että sen jäsenvaltioille. Vaikka ihmisiä edelleen hukkuu merellä, komitea antaa suurta arvoa pelastusoperaatioihin osallistuvien tavallisten ihmisten, kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden ja sotilas- ja siviilihenkilöstön työlle.

3.5.1

Sopimusten lyhyen aikavälin tavoitteiksi mainitaan ihmishenkien pelastaminen Välimerellä, lähtö- ja kauttakulkumaihin suuntautuvien palautuksien lisääminen ja mahdollisuuden tarjoaminen siirtolaisille ja pakolaisille jäädä lähemmäs kotiaan, jotta he voivat välttää vaaralliset matkat. ETSK kehottaa komissiota lisäämään näihin myös muuttajien hengen ja turvallisuuden suojelemisen nk. Balkanin reitillä sekä laillisten muuttoreittien luomisen.

3.6

ETSK toistaa, että EU ja sen jäsenvaltiot ovat maailman suurin kehitysavun ja humanitaarisen avun antaja ja että EU antaa merkittävää apua pakolaisille ja kotimaansa sisällä siirtymään joutuneille sekä heitä vastaanottaville yhteisöille esimerkiksi Afrikan sarvessa ja Tšad-järven alueella (Kenia, Somalia, Uganda, Etiopia ja Sudan).

3.6.1

Muuttoliikeagenda tulisi suunnitella siten, että siinä otetaan huomioon humanitaarisen ulottuvuuden kaikki näkökohdat joka suhteessa. EU:lla on vaikeuksia hallita nykyisiä muuttaja- ja pakolaisvirtoja. Se ei kuitenkaan saa unohtaa perustavia sitoumuksiaan ja oikeudellisesti sitovia sääntöjä, jotka koskevat ihmishenkien ja ihmisoikeuksien – erityisesti vaarassa olevien – suojelemista.

3.7

Muuttoliikeagenda onnistuu vain, jos kolmannet maat ovat halukkaita ja kykeneviä tekemään tiivistä yhteistyötä EU:n ja jäsenvaltioiden kanssa. Kullakin maalla on oma muuttoliikeprofiilinsa. Niistä osa on lähtömaita, joissa esiintyy konflikteja, jännitteitä ja vakavaa puutetta, ja osa vakaampia mutta myös haavoittuvampia kauttakulkumaita. Osaan on saapunut kohtuuttoman suuri määri pakolaisia ja muuttajia, jotka etsivät turvaa ja apua niiden alueelta: näitä ovat ennen kaikkea Libanon, Turkki ja Jordania. Niiden halukkuus ja kyky toteuttaa muuttoliikekumppanuuden mukaisia toimenpiteitä riippuu monista monimutkaisista historiallisista, poliittisista, taloudellisista, turvallisuuteen liittyvistä ja kulttuurisista tekijöistä. Siksi on tärkeää, että löydetään oikea näkökulma ja kullekin sopiva yhdistelmä toimia ja kannustimia. Samaan aikaan sopimuksilla tulisi olla yhteinen prioriteetti: kolmansien maiden institutionaalisen, demokraattisen, sosiaalisen ja taloudellisen kehityksen tukeminen.

3.8

Muuttoliikeagendaa tulee vahvistaa edelleen ja koordinoida paremmin muiden asiaankuuluvien toimintapolitiikkojen kanssa. Komission ehdotuksessa mainitaan kolme tällaista alaa: naapuruuspolitiikka, kehitysapu ja kauppa. Euroopan naapuruuspolitiikassa suunnilleen puolet käytettävissä olevasta rahoituksesta on tarkoitettu muuttoliikeasioita varten. Kehityspolitiikkaan tulisi ehdotuksen mukaan sisällyttää myönteisiä ja kielteisiä kannustimia, joiden avulla voidaan palkita maita, jotka kansainvälisen velvoitteensa mukaisesti ottavat takaisin omat kansalaisensa tai tekevät yhteistyötä hallitakseen kolmansista maista sääntöjenvastaisesti maahan tulevien henkilöiden ryhmiä tai pyrkivät tarjoamaan riittävät vastaanotto-olosuhteet konfliktia ja vainoa pakeneville henkilöille. Maihin, jotka eivät tee yhteistyötä takaisinotto- ja palauttamisasioissa, harkitaan sovellettavaksi seuraamuksia. Kauppapolitiikan alalla komissio ehdottaa muuttoliikeasioissa tehdyn yhteistyön ottamista huomioon GSP+-menettelyssä myönnettyjen kauppaetuuksien arvioinnissa, kun EU voi myöntää kumppaneilleen etuuskohtelun.

3.9

Näiden lisäksi kaikki politiikanalat (mm. koulutus, tutkimus, ilmastonmuutos, energia, ympäristö ja maatalous) olisi periaatteessa sisällytettävä sopimuksen piiriin, sillä niiden katsotaan liittyvän muuttoliikeasioihin ja tuovan mahdollisimman suurta vaikutusvaltaa keskusteluissa.

3.10

Poliittisen koordinoinnin ja tehostamisen tarve on ilmeinen, mutta strategia herättää myös kysymyksiä. Vaikuttaa siltä, että muuttoliikeagendasta on muodostumassa kaikenkattava toimintapolitiikka, jonka toteuttaminen ja tavoitteisiin pyrkiminen ohittavat muut toimintapolitiikat. Tämä voi heikentää muita politiikanaloja, vaikka niistä kaikilla on perustellut tavoitteet ja soveltamisala. Naapuruuspolitiikan tulisi tuoda vakautta ja hyvinvointia EU:n rajoille, ja muuttoliikkeen saama suhteettoman suuri huomio voi jättää varjoonsa muut tärkeät asiat. Myös kehityspolitiikalla on laaja-alaisia tavoitteita, kuten helpotuksen tuominen haavoittuville yhteisöille ja kymmenten miljoonien ihmisten taloudellisten ja yhteiskunnallisten tulevaisuudennäkymien parantaminen. Kauppapolitiikassa on myös merkittävä kehitysulottuvuus, ja se tuo uusia mahdollisuuksia sekä EU:n että kolmansien maiden kansalaisille.

3.11

Muuttoliikeagenda on toki merkittävä, mutta ETSK:n mielestä kaikki toimintapolitiikat ovat yhtä tärkeitä ja toteuttamisen arvoisia. Koordinoinnin ensisijainen tavoite on edistää synergiaa, täydentävyyttä ja kattavuutta eri politiikanalojen välillä.

3.12

Tähän liittyen tässä erityisessä poliittisen koordinoinnin kehyksessä viitataan mahdollisuuteen käyttää ehdollista ja pakottavaa lähestymistapaa: kolmansien maiden tulisi tehdä yhteistyötä EU:n ja jäsenvaltioiden kanssa omien kansalaistensa takaisinotossa ja palauttamisessa, muuttovirtojen hallinnoimisessa alueellaan ja rajat ylittävästi sekä konflikteja ja vainoa pakenevien henkilöiden vastaanottamisessa. Muutoin EU:n rahoituksen ja avun saaminen ja pääsy EU:n markkinoille saattavat vaarantua. Tämä saattaa osoittautua ongelmalliseksi ja viime kädessä tehottomaksi. Kolmansien maiden yhteistyöhön muuttoliikeasioissa vaikuttavat sisäiset ongelmat ja sisäinen kapasiteetti. Olisi erotettava toisistaan tilanteet, joissa koordinointi ei luonnistu poliittisen tahdon vuoksi, ja tilanteet, joissa koordinointi on riittämätöntä kapasiteetin ja resurssien vaillinaisuuden vuoksi. Molempia tilanteita on käsiteltävä mutta eri keinoin. Kestäväpohjaisuuden ja selviytymiskyvyn varmistamiseksi on ensin keskityttävä kapasiteetin luomiseen. On myös hyvin tärkeää erottaa toisistaan kehitysapu ja yhteistyö muuttoliikeasioissa. Viimeksi mainittu ei saa olla ensin mainitun ehto missään tilanteessa.

3.13

Komission ehdotuksessa mainitaan muuttoliikkeen perimmäisinä syinä lähes ainoastaan talous. Siinä korostetaan myös roolin antamista yksityisille sijoittajille, jotka hakevat uusia investointimahdollisuuksia kehittyviltä markkinoilta. Ehdotuksessa todetaan: ”Sen sijaan, että sääntöjenvastaiset siirtolaiset vaarantavat henkensä yrittäessään päästä Euroopan työmarkkinoille, Euroopasta olisi saatava liikkeelle yksityisiä ja julkisia varoja, jotka investoidaan unionin ulkopuolisiin lähtömaihin.”

3.14

Komissio kaavailee myös kunnianhimoista ulkoista investointiohjelmaa, jossa olisi kolme pilaria: ”Ensimmäinen pilari mahdollistaisi niukkojen julkisten resurssien hyödyntämisen innovatiivisella tavalla, jotta lisätakuita ja pehmeäehtoisia varoja tarjoamalla saadaan liikkeelle yksityisiä investointeja. Toisessa pilarissa keskityttäisiin tekniseen apuun, jolla autettaisiin paikallisia viranomaisia ja yrityksiä kehittämään suuri määrä rahoituskelpoisia hankkeita ja saattamaan ne kansainvälisten sijoittajien tietoon. Kolmas pilari kohdistuisi yleiseen liiketoimintaympäristöön edistämällä hyvää hallintotapaa, torjumalla korruptiota ja poistamalla investointien esteet ja markkinoiden vääristymät.”

3.15

Muuttoliikkeen perimmäisiin syihin puuttumisessa talous on keskeinen asia. Sen tulisi olla tiiviisti kytköksissä vakauteen ja hyvinvointiin liittyvän poliittisen, institutionaalisen, hallinnollisen ja sosiaalisen ulottuvuuden kanssa. Vuosikymmenten avustus- ja kehitystyöstä saadut kokemukset osoittavat, että instituutiot ovat perustavan tärkeitä ja että jos asianmukainen kehys ja infrastruktuuri puuttuvat, haluttua kehitysdynamiikkaa ei saada aikaan. Yksityiset sijoittajat eivät investoi epävakaisiin lähtö- ja kauttakulkumaihin. Investointien rahoittaminen, kehitystyö ja muut toimintapolitiikat olisi pidettävä erillisinä mutta niiden tavoitteiden tulisi täydentää toisiaan.

3.16

Monissa kolmansissa maissa ja erityisesti niissä, joista on tullut pakolaisten ja muuttajien lähtömaita, on perusluonteisia ongelmia vakauden ja hallinnon toimivuuden suhteen. Niiden infrastruktuuri ja talous ovat heikoilla, ja niiden hallinnolliset järjestelmät ovat alikehittyneitä. Uusia ponnisteluja konfliktien ratkaisemiseksi ja valtiorakenteiden kehittämiseksi tulisikin harkita. Tämä koskee Syyrian ja Libyan lisäksi myös monia muita maita. Asian myöntäminen voisi auttaa päätösten ja toiminnan priorisoinnissa ja toimien kohdistamisessa juuri niihin syihin, joiden vuoksi ihmiset lopulta pakenevat näiltä alueilta tai kulkevat niiden läpi. Kapea-alaiset tukitoimet, kuten rajavartijoiden kouluttaminen tai teknologian siirtäminen heille, salakuljetusverkostojen hajottaminen tai kannustinten tarjoaminen palaajille, saavat aikaan myönteisiä mutta rajallisia vaikutuksia. Muuttoilmiö on kytköksissä valtioiden heikkouteen ja erilaisiin ja eriasteisiin epäonnistumisiin.

3.17

Hallintotavan sisällyttäminen ulkoisen investointiohjelman kolmanteen pilariin ”yleiseen liiketoimintaympäristöön” kuuluvana asiana ei riitä antamaan käsitystä kaikista niistä kysymyksistä, joita siihen liittyy. Muuttoliikkeen perimmäisten syiden ratkaiseminen pitkällä aikavälillä edellyttää, että maassa on toimintakykyinen ja laillinen hallitus, vahvat edustukselliset instituutiot, toimivat puolueet sekä joukkotiedotusvälineitä ja kansalaisyhteiskunnan organisaatioita. EU:n olisi harkittava asianmukaisen huomion kiinnittämistä demokratia-apuun ja sen tukemista. Tämä pätee paitsi muuttoliikkeen yhteydessä myös muilla politiikanaloilla, kuten naapuruus- ja kauppapolitiikassa.

3.18

Komission ehdotuksessa kansalaisyhteiskunnan rooli ei saa riittävästi tunnustusta eikä tukea. Kansalaisyhteiskunnan organisaatioilla voi olla merkittävä rooli muuttajien ja pakolaisten uudelleensijoittamisen, matkustamisen ja vastaanoton turvallisuuden ja inhimillisyyden parantamisessa. Ne tekevät arvokasta tai jopa korvaamatonta työtä pakolaisleireiltä muuttoreittien – myös merten – kautta vastaanottopisteisiin EU:ssa. Ehdotuksessa olisi pohdittava uudelleen niiden toiminnan roolia ja tukemista, lähtö- ja kauttakulkumaiden paikallisista organisaatioista pelastus- ja vastaanotto-operaatioihin ja kotouttamiseen osallistuviin organisaatioihin. Kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden tulisi myös osallistua kaikkien muuttoliikkeen hallinnointiin osallistuvien toimivaltaisten viranomaisten toiminnan seurantaan ja arviointiin. Niiden työ ja palaute voisi tuoda koko prosessin lähemmäs ihmisoikeuksien suojelun tasoa, joka on tunnustettu ja suojattu kansainvälisissä ja EU:n sopimuksissa.

4.1

EU:n ja jäsenvaltioiden suoraan tai välillisesti tulee kaikkea toimintaansa ja menettelyjään organisoidessaan kunnioittaa ihmisoikeuksia ja noudattaa palauttamiskiellon periaatetta Geneven yleissopimuksen nojalla.

4.2

ETSK on erittäin huolissaan EU:n ja Turkin sopimuksesta ja sen vaikutuksista sopimuksen kohteena olevien henkilöiden perusoikeuksiin. Kansalaisyhteiskunnan ryhmät ja ihmisoikeusasianajajat ovat tuominneet EU:n ja Turkin julkilausuman, jossa Turkkiin suhtaudutaan ”turvallisena maana”. EU:n täytyy olla varma myöntäessään ”turvallisen maan” aseman lähtö- tai kauttakulkumaille, jotta se ei riko palauttamiskiellon periaatetta.

4.3

Komissio on esittänyt strategisen näkemyksensä siitä, miten EU:n ulkoisilla toimilla voidaan tukea pakkomuuttajien selviytymiskykyä ja omaehtoista toimeentuloa mahdollisimman lähellä heidän alkuperämaataan (4). Näkemyksellä on hyvät puolensa, mutta on syytä muistaa, että EU:lla on vastuullisena ja vauraana kansainvälisenä toimijana moraalinen ja laillinen velvollisuus auttaa niitä, jotka hakevat kansainvälistä suojelua.

4.4

Käytännön toimet ihmissalakuljetusta vastaan ovat tervetulleita. Salakuljettajat perivät erittäin korkean hinnan muuttajien auttamisesta ja asettavat heidät suureen vaaraan. Ihmissalakuljetuksen torjuminen ei kuitenkaan ratkaise muuttoliikkeen rakenteellisia ongelmia. Laillisten muuttoreittien luominen on ratkaisu, ja se vähentäisi muuttajien riippuvuutta salakuljetusverkostoista.

4.5

EU-tason ja jäsenvaltioiden välille olisi otettava käyttöön koordinointimekanismi sopimusten täytäntöönpanoa varten. Jos joillakin jäsenvaltioilla on historiallisia siteitä kolmansiin maihin, ne voitaisiin aktivoida yhteistyön parantamiseksi.

4.6

ETSK suhtautuu myönteisesti valmisteilla olevaan jäsentynyttä uudelleensijoitusjärjestelmää koskevaan ehdotukseen, jossa esitetään yhteinen lähestymistapa kansainvälistä suojelua tarvitsevien henkilöiden turvallista ja laillista unionin alueelle saapumista varten, sillä se osoittaa selvästi, että EU on sitoutunut auttamaan suurimman paineen alla olevia maita (5). Vallettan toimintasuunnitelmaan sisältyi EU:n ja jäsenvaltioiden sitoumus käynnistää pilottihankkeita, joissa yhdistetään laillista maahanmuuttoa koskevat tarjoukset. Ehdotuksen tulisi kuitenkin olla selkeämpi, ja siinä olisi määritettävä toteutettavat hankkeet.

4.7

ETSK suhtautuu myönteisesti 7. kesäkuuta 2016 esitettyyn sinisen kortin uudistamista koskevaan ehdotukseen (6), jonka tarkoituksena on houkutella EU:n työmarkkinoille korkeasti koulutettuja maahanmuuttajia.

4.8

ETSK kannattaa kumppanuussopimusten tavoitetta parantaa palauttamisprosessin tuloksellisuutta ja kestäväpohjaisuutta ja tarjota riittävästi rahoitustukea takaisinotosta vastaaville maille ja erityisesti niille yhteisöille, joihin palaajat on tarkoitus kotouttaa uudelleen. Kannustimien tarjoaminen viranomaisille ja yksityishenkilöille on välttämätöntä prosessin tehokkuuden varmistamiseksi.

4.9

ETSK kannattaa palauttamis- ja takaisinottoasteen parantamista siten, että etusijalle asetetaan selkeästi vapaaehtoinen paluu ja uudelleenkotouttaminen. Tämän tulisi olla yksi EU:n ja jäsenvaltioiden pääasiallisista strategisista linjauksista muuttoprosessin hallinnoinnissa. Se lisää todennäköisyyttä, että kaikki asianomaiset tekevät yhteistyötä, ja tarjoaa tärkeän mahdollisuuden muuttaa muuttoliike mahdolliseksi paikalliskehityksen moottoriksi.

4.10

EU:n ja jäsenvaltioiden toimia olisi koordinoitava globaalilla tasolla. ETSK on samaa mieltä Euroopan komission suosituksesta, jonka mukaan EU:n olisi tuettava YK:n edistämän maailmanlaajuisen uudelleensijoittamisjärjestelmän perustamista, jotta pakolaisia voidaan auttaa nopeasti ja tehokkaasti uudelleensijoittumaan turvallisiin maihin. EU:lla on sekä resurssit että kokemuspohja ratkaisevan muutoksen tekemiseen esimerkiksi ajamalla globaalimpaa ja monenvälisempää muuttoliikkeen hallintaprosessia.

4.11

ETSK kannattaa yleisesti kolmansien maiden kanssa tehtävien erillisten kumppanuusjärjestelyjen suuntausta: sopimusten tekemistä Jordanian ja Libanonin kanssa, EU:n ja Turkin yhteistyön jatkamista seuraavalle tasolle, sopimusten laatimista ja hyväksymistä Nigerin, Nigerian, Senegalin, Malin ja Etiopian kanssa sekä Libyan kansallisen yhtenäisyyden hallituksen tukemista. EU:n tulisi kaikissa näissä sopimuksissa varmistaa, että käytetään etupäässä myönteisiä kannustimia, että apu on hyvin suunniteltu ja järjestetty ja että se kohdistuu myös valtion institutionaalisiin ja hallinnollisiin valmiuksiin, että sillä edistetään demokratiaa ja ihmisoikeuksia ja että kansalaisyhteiskunnan organisaatiot osallistetaan kaikkiin prosesseihin erityisesti paikallis- ja valtiotasolla.

4.12

ETSK panee merkille Euroopan komission julkaisemassa ensimmäisessä tilannekatsauksessa kuvatun kaikkien osapuolten tekemän työn kumppanuuskehyksen toimivuuden ja tehokkuuden varmistamiseksi (7). EU:n Afrikka-hätärahaston rahoittamien hankkeiden käynnistäminen viidessä ensisijaisessa maassa on merkki siitä, että yhteistyö on mahdollista. ETSK kannustaa EU:n toimielimiä edistymään nopeasti kohti Euroopan kestävän kehityksen rahastosta annettavan asetuksen hyväksymistä, sillä se on keskeinen väline kestävän kehityksen, osallistavan kasvun, taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen ja alueellisen integraation edistämiseksi Euroopan ulkopuolella.