15.12.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 434/18

Esittelijä:

Petru Sorin DANDEA

1.1

Veronkiertoon yhdistyvä eräiden yritysten harjoittama aggressiivinen verosuunnittelu aiheuttaa merkittäviä tulonmenetyksiä jäsenvaltioiden talousarvioihin. ETSK suosittaa, että jäsenvaltiot tehostavat tämän erittäin vahingollisen ilmiön torjuntaa toteuttamalla tarvittavat verosääntelytoimet mahdollisimman pian.

1.2

ETSK tiedostaa, että aggressiivisen verosuunnittelun vastaisista aloitteista voidaan saada tuloksia vain, jos ne toteutetaan maailmanlaajuisesti. Siksi se neuvookin komissiota ja jäsenvaltioita jatkamaan ja tiivistämään neuvotteluponnistuksiaan kansainvälisten organisaatioiden, esimerkiksi OECD:n ja G20-ryhmän, tasolla, jotta veronkierron torjumiseksi laadittaisiin tehokkaat säännöt.

1.3

ETSK on ilahtunut neuvoston päätöksestä, jossa se hyväksyy komission ehdottamat kriteerit lainkäyttöalueiden luokittelulle veroparatiiseiksi. Komitea katsoo, että tästä toimenpiteestä voi tulla tärkeä virstanpylväs aggressiivisen verosuunnittelun torjunnassa vain, jos luettelon lisäksi määritellään kyseisenlaisille lainkäyttöalueille sekä niitä rahoitustoimissaan vastaisuudessakin käyttäville yrityksille langetettavat seuraamukset. Seuraamuksiin voisi kuulua, että kyseisten yritysten ei ole mahdollista saada julkista rahoitusta.

1.4

Komitea suosittaa jäsenvaltioille, etteivät ne jatkossa lietsoisi verokilpailua tekemällä monilukuisia veropäätöksiä, jotka eivät ole oikeutettuja liiketoimien taloudellisten realiteettien perusteella vaan antavat yrityksille perusteetta etulyöntiaseman kilpailijoihinsa nähden.

1.5

ETSK katsoo, että verosääntelyn yhdenmukaistamisen ja yksinkertaistamisen on oltava yksi jäsenvaltioiden tärkeimmistä tavoitteista. Sen lisäksi, että yhdenmukaistetaan, on myös poistettava kaikki veroesteet.

1.6

Pääomiin kohdistuva verorasitus on siirtynyt globalisaation myötä työmarkkinoille, mikä on kasvattanut työvoimakustannuksia ja syventänyt eriarvoisuutta. ETSK suosittaa, että jäsenvaltiot harkitsevat verotusalan uudistusten yhteydessä verorasituksen siirtämistä työn verotuksesta finanssialalle tai ympäristön kannalta haitallisiin käytäntöihin.

1.7

ETSK ehdottaa, että yhteistä yhdistettyä yhteisöveropohjaa (CCCTB) laajennetaan siten, että se kattaa sisämarkkinat ja ulottuu jopa niitä edemmäs. Näin verotusjärjestelmästä tulisi ennakoitavampi ja suotuisampi yrityksille ja sääntöjen noudattamisesta rajatylittävien investointien yhteydessä aiheutuvat kustannukset pienenisivät.

1.8

ETSK suosittaa painokkaasti, että CCCTB:n mukaisessa yhdistämisessä käytettävän verotettavien voittojen jakotavan olisi perustuttava mahdollisimman pitkälti periaatteeseen, jonka mukaan voittoja verotetaan siellä, missä harjoitetusta toiminnasta ne on saatukin. Näin olisi helpompaa päästä yhteisymmärrykseen, jota toimenpiteen hyväksyminen edellyttää. Mikäli EU:n tuoreet veronkierron vastaiset toimenpiteet eivät tuota tulosta ja jos CCCTB ei saavuta tavoitteitaan, voitaisiin harkita yhteisöveron vähimmäistason käyttöönottoa, jotta vältetään kilpaileminen alhaisimmalla sääntelytasolla.

1.9

EU:n omien budjettivarojen osalta ETSK pitää suositeltavana, että jäsenvaltiot hakevat ratkaisuja omia varoja käsittelevän korkean tason työryhmän esittämien suositusten noudattamiseksi. Kasvattamalla EU:n omia varoja pystytään tukemaan jäsenvaltioissa harjoitettavaa kehitys- ja koheesiopolitiikkaa entistä voimakkaammin.

1.10

Yhteinen raha on yhä edelleen EU:n merkittävimpiä saavutuksia. Kaikkia sen tarjoamia mahdollisuuksia ei kuitenkaan ole voitu hyödyntää, koska EU:n verojärjestelmä on hajanainen. ETSK toistaa ehdotuksensa ”verokäärmeen” käyttöön ottamisesta samaan tapaan kuin ennen yhteisen rahan käyttöönottoa luotiin ”valuuttakäärme” (1). Se voisi ETSK:n mielestä kattaa ensi alkuun ne kolme verotulolajia, jotka tuottavat 90 % jäsenvaltioiden talousarviotuloista, eli alv:n, tuloveron ja sosiaaliturvamaksut.

1.11

ETSK katsoo, että ottamalla välittömän verotuksen alalla käyttöön määräenemmistöjärjestelmä voitaisiin entistä voimakkaammin tukea tärkeimpien verojen veropohjan määrittelyä koskevien säännösten yhdenmukaistamista (2). Veropolitiikkojen edistymistä olisi vauhditettava, sillä tämä hyödyttäisi sisämarkkinoita ja tuottaisi merkittävää kasvupotentiaalia, koska yhdenmukainen järjestelmä pienentäisi huomattavasti yrityksille sääntöjen noudattamisesta aiheutuvia kustannuksia ja tekisi EU:n verojärjestelmästä ennakoitavamman.

2.1

Verotuksella on perustava merkitys pyrittäessä sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen ja oikeudenmukaiseen talouteen. Sillä on näin ollen myös sosiaalinen, sukupolvien välinen ja sukupuoliulottuvuutensa. Valtiot keräävät verotuloja voidakseen varmistaa sosiaalisen suojelun järjestelmien ja sosiaaliturvajärjestelmien sekä kansalaisille ja yrityksille tarjottavien julkisten palvelujen riittävän ja jatkuvan rahoituksen. Verotus on myös perusluonteinen keino varmistaa tulojen ja vaurauden tasapuolisempi jakautuminen yhteiskunnassa ja kaventaa siten sosiaalisia eroja.

2.2

Veropetokset ja veronkierto sekä tiettyjen, monissa maissa toimivien yritysten yleisesti harjoittama aggressiivinen verosuunnittelu, jonka avulla pyritään välttämään verojen maksamista, ja laittomien markkinoiden transaktiot ruokkivat talouskriisistä ja säästöohjelmista johtuvaa eriarvoisuuden kasvua ja ovat siten suuri uhka. Varovaisimmankin arvion mukaan jäsenvaltioiden veropohjan rapautumisen ja voitonsiirtojen vuoksi kärsimät taloudelliset menetykset kohoavat satoihin miljardeihin euroihin.

2.3

Globalisaatio on nopeuttanut pääomien liikkeitä ja lisännyt liikkuvan pääoman määrää. Tendenssinä oleva pääomien siirtäminen sellaisiin kohteisiin, missä niistä saa paremman tuoton suotuisampien verotussäännösten ansiosta, on aiheuttanut valtioille ongelmia, sillä niiden on ollut pakko kiinnittää veropolitiikkoja laatiessaan enemmän huomiota kyseisiin pääomien kansainvälisiin liikkeisiin kuin omiin kansallisiin talous- ja sosiaalipoliittisiin painotuksiinsa.

2.4

Jäsenvaltioiden viime vuosina edesauttama verokilpailu (3) on johtanut selviin verotulojen menetyksiin, jotka ovat vaikuttaneet keskeisten julkisten palvelujen rahoituksen lisäksi myös kasvun tärkeimpiin moottoreihin kuuluvien julkisten investointien rahoitukseen. Vaikka jäsenvaltiot voivat verotusta keventämällä ja siten verokilpailua edistämällä saavuttaa lyhyen aikavälin etuja, pitkällä aikavälillä tapahtuva budjettitulojen supistuminen on osoittautunut haitalliseksi yleisen talouskasvun kannalta (4). Jäsenvaltiot lietsovat verokilpailua lukuisilla vapautuksilla kulutusveroista tai tuloveroista, mutta myös monikansallisten yritysten hyväksi tekemillään veropäätöksillä.

2.5

Euroopan unionissa vallitseva verosääntelyn hajanaisuus (melkein jokaisella jäsenvaltiolla on omanlaisensa verojärjestelmä) tekee jäsenvaltioista pääsääntöisesti haavoittuvampia aggressiiviselle verosuunnittelulle. Tuloksena voi olla mittavia tulonmenetyksiä valtioiden talousarvioihin. Verotuksen liiallinen hajanaisuus kalvaa lisäksi sisämarkkinoita ja heikentää EU:n kilpailukykyä sen tärkeimpiin kansainvälisiin kilpailijoihin nähden. Veropolitiikkojen yhdenmukaistaminen EU:n tasolla voi lisätä budjettituloja kaikissa jäsenvaltioissa ja tehdä myös toimintaympäristöstä yrityksille suotuisamman, kun säännökset yksinkertaistuvat ja niiden noudattamisesta aiheutuvat kustannukset näin ollen pienenevät. Yhdenmukaistamisella olisi poistettava jäsenvaltioiden erilaisten verojärjestelmien aukot sekä niiden sisäiset ja väliset erot.

2.6

Suuri yleisö on ollut erityisen ärhäkkää sen jälkeen, kun viime vuosina on puhjennut hyvin rikkaiden henkilöiden ja monikansallisten yritysten veronkierto-operaatioihin liittyviä skandaaleja. Näissä ”Panama Papers”-, ”LuxLeaks”- ja ”Apple”-skandaaleissa on paljastunut kymmenien ja jopa satojen miljardien eurojen rahoitusoperaatioita, jotka tehtiin, jotta vältytään verojen maksamiselta jäsenvaltioissa.

2.7

Kulutus- ja tuloveroja koskevien vapautusten lopettaminen ja myös veropohjien entistä parempi yhdenmukaistaminen lisäisivät merkittävästi budjettituloja ja vauhdittaisivat investointeja sisämarkkinoiden tasolla. Tiedossa on, että pienillä ja keskisuurilla yrityksillä on sääntöjen noudattamisesta aiheutuvien suurten kustannusten takia vain vähäiset mahdollisuudet kehittää ulkomaille tehtäviä investointeja.

2.8

Tämän johdosta Euroopan komissio on esittänyt neuvoston pyynnöstä joukon sääntelyehdotuksia, joiden tavoitteena on vähentää merkittävästi veronkiertoa ja aggressiivista verosuunnittelua mutta myös estää yritysten kaksinkertainen verottaminen EU:ssa. Koska verotus on kuitenkin jäsenvaltioiden yksinomaiseen toimivaltaan kuuluva asia, edistyminen on ollut vaatimatonta. Eräistä komission ehdottamista toimenpiteistä ei ole päästy yhteisymmärrykseen neuvostossa.

2.9

Euroopan komission tärkeimpiä veronkierron ja aggressiivisen verosuunnittelun vastaisia toimia ovat olleet kansallisten veroviranomaisten välisen automaattisen tietojenvaihdon parantaminen, yleisen väärinkäytösten vastaisen säännön käyttöön ottaminen yhtiöitä koskevassa sääntelyssä, monikansallisten yritysten velvoittaminen raportoimaan syntyneistä voitoista ja niistä maksetuista veroista maakohtaisesti sekä yhteisen yhdistetyn yhteisöveropohjan (CCCTB) määrittämistä koskevan hankkeen herättäminen jälleen henkiin. Lisäksi on otettu käyttöön monia toimenpiteitä alv-petosten ja 15 % suuruisen verotulojen menetyksen (alv-vaje) vähentämiseksi.

2.10

Lisäksi komissio osallistui aktiivisesti OECD:n puitteissa käytyihin neuvotteluihin, joiden tuloksena allekirjoitettiin vuonna 2015 veropohjan rapautumista ja voitonsiirtoja koskeva BEPS-sopimus. Sopimuksen tavoitteena on maiden välisiä siirtoja koskevien verosääntöjen tiukentaminen ja erityisesti aggressiivisen verosuunnittelun ehkäiseminen. Jäsenvaltiot toteuttavat parhaillaan sopimukseen sisältyviä toimenpiteitä, ja ne ovat ryhtyneet lisätoimiin tällä alalla.

3.1.1

Eräiden yritysten harjoittama aggressiivinen verosuunnittelu aiheuttaa merkittäviä tulonmenetyksiä jäsenvaltioiden talousarvioihin. ETSK katsoo, että aggressiivinen verosuunnittelu on jo itsessään epäeettinen käytänne, sillä se kaventaa jäsenvaltioiden veropohjia ja pakottaa näin jäsenvaltiot kiristämään verotusta. Käytänteellä on vakavia seurauksia sisämarkkinoiden toiminnalle, ja se luo verojärjestelmien tasapuolisuuteen vääristymiä veronmaksajien kannalta. Useissa tapauksissa kansalaiset tai pienet yritykset maksavat absoluuttisesti mitattuna enemmän veroja kuin suuryritykset. Komitea kehottaa jäsenvaltioita tehostamaan ponnistelujaan, jotta tämän erittäin vahingollisen ilmiön torjumiseksi saataisiin mahdollisimman pian voimaan sääntelyä.

3.1.2

OECD:n tasolla käytyihin neuvotteluihin, joista saatiin tulokseksi joukko BEPS-toimenpiteitä, osallistui yli sata maata. Jotta veronkierron ja aggressiivisen verosuunnittelun vastaiset säännökset kantaisivat hedelmää, niistä on tultava kansainvälisesti hyväksyttyjä normeja. ETSK kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita jatkamaan ja tiivistämään neuvotteluponnistuksiaan kansainvälisten organisaatioiden tasolla tehokkaiden ja asianmukaisesti sovellettavien veronkierron ja aggressiivisen verosuunnittelun vastaisten sääntöjen aikaansaamiseksi.

3.1.3

Neuvosto on hyväksynyt komission ehdottamat kriteerit lainkäyttöalueiden luokittelulle veroparatiiseiksi. Komitea katsoo, että tästä toimenpiteestä voi tulla tärkeä virstanpylväs aggressiivisen verosuunnittelun torjunnassa vain, jos luettelon lisäksi määritellään kyseisenlaisille lainkäyttöalueille sekä niitä rahoitustoimissaan vastaisuudessakin käyttäville yrityksille langetettavat seuraamukset. Seuraamuksiin voisi kuulua, että kyseiset yritykset eivät voi saada julkista rahoitusta edes julkisia hankintoja koskevien sopimusten kautta.

3.1.4

Osana automaattista ja pakollista tietojenvaihtoa luotiin vuonna 2015 komission aloitteesta veropäätöksiä koskeva järjestelmä. Jäsenvaltioiden tulee tiedottaa tämän järjestelmän kautta sellaisista markkinakilpailua vääristävistä veropäätöksistä, joilla yrityksille myönnetään verojen maksamista koskevia vapautuksia tai poikkeuslupia, jotka voidaan tulkita perusteettomaksi valtiontueksi. Komitea suosittaa jäsenvaltioille, etteivät ne jatkossa lietsoisi verokilpailua tekemällä monilukuisia veropäätöksiä, jotka eivät ole oikeutettuja liiketoimien taloudellisten realiteettien perusteella vaan antavat yrityksille perusteetta etulyöntiaseman kilpailijoihinsa nähden.

3.2.1

EU:n verojärjestelmän hajanaisuus haittaa sisämarkkinoita, sillä se kaventaa etenkin pk-yritysten mahdollisuuksia tehdä investointeja toisiin maihin. ETSK katsoo, että verosääntelyn yhdenmukaistamisen ja yksinkertaistamisen on oltava yksi jäsenvaltioiden tärkeimmistä tavoitteista. Sen lisäksi, että yhdenmukaistetaan, on myös poistettava kaikki veroesteet.

3.2.2

Pääomiin kohdistuva verorasitus on siirtynyt globalisaation myötä työmarkkinoille, mikä on kasvattanut työvoimakustannuksia ja syventänyt eriarvoisuutta. ETSK kehottaa siirtämään verorasitusta työn verotuksesta finanssialalle tai ympäristön kannalta haitallisiin käytäntöihin.

3.2.3

Komissio on hiljattain uudistanut ehdotuksensa yhteisen yhdistetyn yhteisöveropohjan (CCCTB) käyttöönotosta suurille yrityksille, joiden liikevaihto on yli 750 miljoonaa euroa. Komission ehdotus saattaa johtaa yhtiöverojärjestelmän yhdenmukaistamiseen Euroopan unionissa. Jos järjestelmä osoittautuu tehokkaaksi ja jos sen avulla voidaan luoda työpaikkoja, edistää investointeja hahmottamalla budjettitulot paremmin ja myös kehittää yhtiöverotusta helpommin ennakoitavaksi ja yritysympäristömyönteisemmäksi, ETSK kehottaa laajentamaan sen koko EU:n kattavaksi sekä ulottamaan sen vieläkin edemmäs.

3.2.4

ETSK katsoo, että CCCTB:n mukaisessa yhdistämisessä käytettävän verotettavien voittojen jakotavan olisi perustuttava mahdollisimman pitkälti periaatteeseen, jonka mukaan voittoja verotetaan siellä, missä harjoitetusta toiminnasta ne on saatukin. Näin olisi helpompaa päästä yhteisymmärrykseen, jota toimenpiteen hyväksyminen edellyttää. Mikäli EU:n tuoreet veronkierron vastaiset toimenpiteet eivät tuota tulosta ja jos CCCTB ei saavuta tavoitteitaan, voitaisiin harkita yhteisöveron vähimmäistason käyttöönottoa, jotta vältetään kilpaileminen alhaisimmalla sääntelytasolla.

3.2.5

ETSK katsoo, että kasvattamalla EU:n omia varoja pystytään tukemaan jäsenvaltioissa harjoitettavaa kehitys- ja koheesiopolitiikkaa entistä voimakkaammin. ETSK pitääkin suositeltavana, että jäsenvaltiot hakevat ratkaisuja omia varoja käsittelevän korkean tason työryhmän esittämien suositusten noudattamiseksi.

3.2.6

ETSK toistaa EU:ssa sovellettavien verojärjestelmien yhdenmukaistamispyrkimyksiin liittyen ehdotuksensa ”verokäärmeen” käyttöön ottamisesta samaan tapaan kuin ennen yhteisen rahan käyttöönottoa luotiin ”valuuttakäärme”. Poliittiset päättäjät pitäisivät tällaista järjestelyä ehkä hankalana toteuttaa jäsenvaltioiden nykyisten verojärjestelmien monipolvisuuden takia, mutta se voisi ETSK:n mielestä kattaa ensi alkuun ne kolme verotulolajia, jotka tuottavat 90 % jäsenvaltioiden talousarviotuloista, eli alv:n, tuloveron ja sosiaaliturvamaksut.

3.2.7

Välitön verotus on Euroopan unionin perussopimusten määräysten mukaisesti jäsenvaltioiden hallinnassa. ETSK katsoo, että ottamalla välittömän verotuksen alalla käyttöön määräenemmistöjärjestelmä voitaisiin entistä voimakkaammin tukea tärkeimpien verojen veropohjan määrittelyä koskevien säännösten yhdenmukaistamista. Veropolitiikkojen edistymistä olisi vauhditettava, sillä tämä hyödyttäisi sisämarkkinoita ja tuottaisi merkittävää kasvupotentiaalia, koska yhdenmukainen järjestelmä pienentäisi huomattavasti yrityksille sääntöjen noudattamisesta aiheutuvia kustannuksia ja tekisi EU:n verojärjestelmästä ennakoitavamman.

3.2.8

Yhteistä rahaa käyttävä euroalue, jonka odotetaan tulevaisuudessa kattavan useimmat jäsenvaltiot, edellyttää ehkä verojärjestelmien ja sosiaaliturvajärjestelmien yhdenmukaistamista. Rahapolitiikan asiantuntijoiden esittämien näkemysten mukaan euroalueen verojärjestelmien hajanaisuus pahensi osaltaan äskettäisten talous- ja finanssikriisien seurauksia. Tilanteen pitäminen ennallaan eli yhteisen rahan käyttäminen verojärjestelmiltään epäyhtenäisellä alueella tekee sisämarkkinoista haavoittuvat. Veropohjien yhdenmukaistaminen keskeisten verolajien osalta pienentää yrityksille sääntöjen noudattamisesta koituvia kustannuksia ja voi vapauttaa näin lisäresursseja käytettäväksi investointeihin, tutkimukseen ja innovointiin.

3.2.9

Alkamalla soveltaa tuottoihin eriytettyä järjestelmää, joka suosii yrityksiä, jotka sijoittavat tuotot uudelleen, edistetään kasvua ja uusien työpaikkojen luomista EU:ssa. Kaikkien sellaisille yrityksille myönnettyjen veronmaksuvapautusten poistaminen, jotka jakavat suurimman osan voitoistaan osinkoina, olisi niin ikään omiaan edistämään talouskasvua.

3.2.10

Lähentymisperiaatteeseen ja verotuksen asianmukaisuuteen pohjautuva euroalueen verojärjestelmien yhdenmukaistaminen vapauttaa varoja, joita tarvitaan julkisten investointien saamiseksi uudelleen vauhtiin ja niin muodoin yksityisten investointien edistämiseksi.