1)

Onko Euroopan unionin kansalaisten ja heidän perheenjäsentensä oikeudesta liikkua ja oleskella vapaasti jäsenvaltioiden alueella, asetuksen (ETY) N:o 1612/68 muuttamisesta ja direktiivien 64/221/ETY, 68/360/ETY, 72/194/ETY, 73/148/ETY, 75/34/ETY, 75/35/ETY, 90/364/ETY, 90/365/ETY ja 93/96/ETY kumoamisesta 29.4.2002 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/38/EY (1) maahantulo-oikeutta koskevan 5 artiklan 2 kohtaa tulkittava siten, että tätä direktiiviä sovellettaessa perheenjäseneltä, jolla on joko direktiivin 10 artiklassa tarkoitettu voimassaoleva oleskelukortti tai sen 20 artiklassa tarkoitettu pysyvä oleskelukortti, ei edellytetä viisumia tämän saapuessa maahan toisen jäsenvaltion alueelle?

2)

Jos ensimmäiseen kysymykseen vastataan myöntävästi, onko direktiivin 2004/38/EY 5 artiklaa ja sen 2 kohtaa tulkittava samalla tavalla siinä tapauksessa, että unionin kansalaisen perheenjäsen, jolla ei ole minkään jäsenvaltion kansalaisuutta, on saanut pysyvän oleskeluoikeuden Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja että Yhdistynyt kuningaskunta on myöntänyt hänelle pysyvän oleskelukortin? Eli että Yhdistyneen kuningaskunnan myöntämä, direktiivin 20 artiklassa tarkoitettu pysyvä oleskelukortti vapauttaa sen haltijan viisumivelvollisuudesta siitä riippumatta, että Yhdistynyt kuningaskunta ei kuulu direktiivin 5 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun, luettelon vahvistamisesta kolmansista maista, joiden kansalaisilla on oltava viisumi ulkorajoja ylittäessään, ja niistä kolmansista maista, joiden kansalaisia tämä vaatimus ei koske, annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 539/2001 eikä henkilöiden liikkumista rajojen yli koskevasta unionin säännöstöstä (Schengenin rajasäännöstö) 9.3.2001 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/399 soveltamisalaan?

3)

Jos ensimmäiseen ja toiseen kysymykseen vastataan myöntävästi, onko direktiivin 2004/38/EY 20 artiklan mukaisesti myönnetyn oleskelukortin hallinta sellaisenaan katsottava riittäväksi todisteeksi siitä, että kortin haltija on unionin kansalaisen perheenjäsen, ja että se antaa tälle — perheenjäsenenä — ilman minkäänlaista lisätutkimusta ja muuta asiakirjanäyttöä oikeuden tulla maahan jonkin toisen jäsenvaltion alueelle ja vapauttaa tämän direktiivin 5 artiklan 2 kohdan nojalla viisumivelvollisuudesta?

4)

Jos unionin tuomioistuin vastaa kolmanteen kysymykseen kieltävästi, onko Schengenin sopimuksen soveltamisesta tehdyn yleissopimuksen 26 artiklan 1 kohdan b alakohtaa ja 2 kohtaa tulkittava siten, että lentoliikenteen harjoittaja on velvollinen matkustusasiakirjojen tarkastamisen lisäksi tarkastamaan, onko matkustaja, joka pyrkii matkustamaan direktiivin 2004/38/EY 20 artiklassa tarkoitetulla pysyvällä oleskelukortilla maahantulohetkellä todellisuudessa yhä unionin kansalaisen perheenjäsen?

5)

Jos unionin tuomioistuin vastaa neljänteen kysymykseen myöntävästi,