Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”EU ja Afrikka: kestävään kehitykseen ja yhteisiin arvoihin perustuvan tasavertaisen kehityskumppanuuden toteuttaminen”

(oma-aloitteinen lausunto)

(2020/C 429/15)

Esittelijät:

Dimitris DIMITRIADIS (EL–I) Dilyana SLAVOVA (BG–III) Thomas WAGNSONNER (AT–II)

Komitean täysistunnon päätös	20.2.2020
Oikeusperusta	työjärjestyksen 32 artiklan 2 kohta
	oma-aloitteinen lausunto
Vastaava jaosto	”ulkosuhteet”
Hyväksyminen jaostossa	24.2.2020
Hyväksyminen täysistunnossa	16.9.2020
Täysistunnon nro	554
Äänestystulos (puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)	216/1/2

1.   Päätelmät ja suositukset

1.1

Nopeasti muuttuvassa maailmassa, jossa on merkittäviä ongelmia mutta myös uusia mahdollisuuksia, Euroopalla on velvollisuus käyttää monikulttuurista, institutionaalista ja sosioekonomista perintöään maailmanlaajuisen kestävän kehityksen mahdollistamiseksi. Afrikan kehitysmaiden haasteet ovat hyvin monimutkaisia, ja niihin on puututtava hienovaraisesti ja moniulotteisesti. Emme voi ainoastaan antaa hyvää tarkoittavia neuvoja, vaan EU:n ja sen jäsenvaltioiden on myös tehtävä mittavia taloudellisia investointeja Afrikkaan kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Tämän on oltava EU:n kansainvälisten kumppanuuksien päätarkoitus, ja yleismaailmallisten ihmisoikeuksien muodostamien keskeisten yhteisten arvojen kunnioittamisen on oltava perustana kaikille poliittisille sitoumuksille, joita tehdään osana tasavertaista kehityskumppanuutta Afrikan kanssa.

1.2

Euroopan unionin uuden kehityspolitiikkaa koskevan konsensuksen mukaisesti ETSK kannattaa ihmisarvoisen elämän ja hyvien edellytysten edistämistä, keskiluokan luomista ja tasavertaisten kumppanuuksien tukemista vahvistamalla kestäviä sosiaaliliberaaleja demokraattisia rakenteita Afrikassa yleismaailmallisten ihmisoikeuksien mukaisesti (1), mukaan lukien työntekijöiden perusoikeudet (Kansainvälisen työjärjestön ILO:n työelämän perusperiaatteista ja -oikeuksista antama julistus, joka sisältää keskeiset työelämän normit, ja kolmikantainen periaatejulistus, joka koskee monikansallisia yrityksiä ja sosiaalipolitiikkaa), elinkeinovapaus ja oikeus terveelliseen ympäristöön sekä kestävän kehityksen tavoitteet. ETSK suhtautuu myönteisesti yhteiseen tiedonantoon ”Tavoitteena kokonaisvaltainen EU–Afrikka-strategia” (2) ja pyrkii edistämään EU:n uuden kattavan Afrikka-strategian parantamista.

1.3

Nykytilanne paljastaa kriittisiä haasteita, mutta myös lupaavia näkymiä EU:n ja Afrikan kehitysyhteistyölle. Useat maailman nopeimmin kasvavista 20 taloudesta sijaitsevat Afrikassa. Vuoteen 2035 mennessä Afrikassa on maailman suurin potentiaalinen työvoima. Yleismaailmallisiin ihmisoikeuksiin ja kestävään kehitykseen perustuva korkeatasoinen kauppa- ja investointikumppanuus on tarpeen molemmille osapuolille, ja painopisteen on oltava kehityksessä sen sijaan, että kehitysvaroja käytettäisiin rajojen turvaamiseen.

1.4

ETSK suhtautuu myönteisesti Afrikan vapaakauppa-alueeseen (AfCFTA), koska sillä vahvistetaan maanosan sisäistä kauppaa, vähennetään riippuvuuksia ja siirrytään pois lähestymistavasta, joka perustuu yksinomaan muihin maanosiin suuntautuvaan vientiin. Se voisi olla tärkeä ensimmäinen askel kohti EU:n ja Afrikan välistä vapaakauppa-aluetta. ETSK painottaa jälleen järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan tärkeää roolia Cotonoun sopimuksen jälkeisessä sopimuksessa.

1.5

Pitkän aikavälin investoinnit Afrikan sisäiseen infrastruktuuriin alueellisten arvoketjujen ja kestävän paikallisen talouden edistämiseksi ovat taloudellisesti järkeviä ja ekologisesti kestäviä ja luovat tuotantokapasiteettia sekä paikallisia, laadukkaita työpaikkoja. Pelkästään muihin maanosiin suuntautuvaan vientiin tähtäävä lähestymistapa on kestämätön. Maanosien välisellä talousyhteistyöllä olisi ennen kaikkea edistettävä paikallista tuotantoa Afrikassa, missä tärkeimpien alojen olisi oltava kestävä maatalous, energia ja kiertotalous sekä perinteiset raaka-aineisiin ja rakentamiseen liittyvät alat, joita on vielä uudistettava kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti. Julkisia varoja ei välttämättä käytetä yksityisiin investointeihin Afrikassa, mikä on tavanomaisen kehitysyhteistyön kannalta epäedullista. Siksi seuranta-, tarkastus- ja arviointijärjestelmät, joissa järjestäytynyt kansalaisyhteiskunta on keskeisesti mukana, ovat ehdottoman tärkeitä.

1.6

Kansalaisyhteiskunta, yhteiskunnalliset kumppanuudet, sosiaaliset markkinataloudet ja hyvinvointivaltiojärjestelmät tarjoavat onnistuneita malleja kestävän kehityksen tukemiseen Afrikassa, joskin ne on räätälöitävä paikalliseen kulttuuriin ja sosioekonomisiin olosuhteisiin. Afrikan maille annettavan tuen painopisteinä olisi oltava kaupan ja investointien lisäksi erityisesti veropolitiikka, muuttoliike, kehitys, ympäristö, koulutus, terveys sekä työ- ja elinolot. Tämä on vielä tärkeämpää, kun otetaan huomioon nykyinen koronaviruskriisi (covid-19), josta Afrikka kärsii valtavasti.

1.7

Olisi luotava laadunvarmistusinfrastruktuuri, jotta afrikkalaiset tavarat voisivat täyttää kohdemarkkinoidensa vaatimukset. Olisi varmistettava, että noudatetaan kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisia lakeja. Samoin ihmisoikeuksia koskevat due diligence -järjestelmät, EU:n säännöt mukaan luettuina, olisivat varsin hyödyllisiä (3).

1.8

Erasmus+-ohjelmaa olisi laajennettava EU:n ja Afrikan välisen yhteistyön vahvistamiseksi. EU:n ja Afrikan kehityskumppanuuden on tuettava vahvemmin paikallisten julkisten koulutusjärjestelmien luomista varhaiskasvatuksesta korkeakoulutasoon ja ammatilliseen koulutukseen, oppisopimuskoulutus ja elinikäisen oppimisen järjestelmät mukaan luettuina. Olisi vältettävä ”aivovuotoa” Afrikasta EU:hun. Sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisella ja naisten voimaannuttamisella on erityisen tärkeä asema kestävän kehityksen saavuttamisessa.

1.9

Naisten vaikutusmahdollisuuksien lisääminen Afrikassa on yksi ETSK:n painopisteistä. ETSK kehottaa toimielimiä ja kansalaisyhteiskuntaa työskentelemään aktiivisesti ja jatkuvasti sukupuolten täyden tasa-arvon edistämiseksi kaikilla sosiaalisilla ja taloudellisilla tasoilla.

1.10

Muuttoliikkeen pysäyttäminen on monilta osin ratkaiseva kysymys. Vain taloudellinen, ekologinen ja sosiaalinen kehitys voi vähentää pakkomuuttoliikkeen syitä.

1.11

Kansainvälinen Afrikan diasporan rahoitusyhtiö voisi olla ihanteellinen alusta afrikkalaisten instituutioiden hallinnoimien ja Afrikan tarpeisiin käytettävien investointien kanavoimiseen. Se voisi olla myös vaihtoehto EU:n sijoittajille.

1.12

Afrikan talouskasvu oli voimakasta viime vuosikymmenen aikana, minkä seurauksena maanosan energiankysynnän ennakoidaan kaksinkertaistuvan vuoteen 2050 mennessä, vaikka köyhyysaste pysyy edelleen korkeana. Tämä johtaisi siihen, että ympäristöön ja sosioekonomisiin näkökohtiin liittyvät kestävyysongelmat jatkuisivat tai jopa pahenisivat.

1.13

Mahdollisuuksia voi kuitenkin tarjoutua: i) Afrikan maat voivat nousta johtavaan asemaan aurinkoenergian muuntamisessa sähköksi aurinkosähköteknologian avulla; tämä voi johtaa myös synteettisten polttoaineiden laajamittaiseen tuotantoon; ii) erityiset yhteisiin hankkeisiin, liiketoimintaan ja toimintalinjauksiin liittyvät mahdollisuudet voisivat luoda uuden sosioekologisen markkinatalouslähestymistavan.

1.14

Afrikan maatalous- ja elintarvikealaa olisi tuettava viljelyn parantamiseksi, satohävikin vähentämiseksi ja laatuvaatimusten nostamiseksi. Muita maatalouselintarvikealan tavoitteita ovat uusien markkinointi- ja tuotantomenetelmien kehittäminen, viljelijöiden osuuskuntapohjaisen järjestäytymisen edistäminen, elintarviketurva ja kaupan lisääminen koko arvoketjussa. ETSK vastustaa erityisesti ”maananastusta” Afrikassa.

1.15

EU:n ja Afrikan sidosryhmien olisi tehtävä yhteistyötä, jotta vihreän kehityksen ohjelma toteutuisi niin, että maapallo pelastuisi ja kaikilla olisi ihmisarvoinen elämä. Järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan institutionaalisen osallistumisen avulla olisi helppoa tarkastella omaa toimintaamme ja välttää menneet virheet uusin keinoin. Kestävä kehitys voidaan saavuttaa vain, jos kehitys on lähtöisin kyseisestä maasta ja sitä edistetään sen sisällä.

1.16

Yleismaailmallisiin ihmisoikeuksiin perustuvan lähestymistavan omaksuminen, demokraattisten hallintorakenteiden kehittäminen, talous- ja rahoitushallinnon parantaminen julkisen talouden avoimella hallinnoinnilla ja uskottavan riippumattomaan oikeuslaitokseen perustuvan järjestelmän luominen korruption torjumiseksi edistävät vahvojen, itsenäisten ja vakaiden kumppaneiden saamista liiketoimintaan ja kehitykseen.

2.   Lausunnon tausta ja pääkohdat

2.1

EU27 on Afrikan suurin kauppa- ja investointikumppani. ETSK suhtautuu myönteisesti yhteiseen tiedonantoon ”Tavoitteena kokonaisvaltainen EU–Afrikka-strategia” (4), jossa ehdotetaan kumppanuuksia, jotka liittyvät vihreään siirtymään ja energian saatavuuteen, digitaaliseen muutokseen, kestävään kasvuun ja työpaikkoihin sekä rauhaan ja hallintoon.

2.2

Afrikan maista 52:lla on jonkinlainen kauppajärjestely EU:n kanssa. Assosiaatiosopimuksia on tehty neljän Pohjois-Afrikan maan kanssa, ja pitkälle menevästä ja laaja-alaisesta vapaakauppa-alueesta (DCFTA) neuvotellaan parhaillaan Marokon ja Tunisian kanssa. EU on neuvotellut viisi talouskumppanuussopimusta alueellisten afrikkalaisten järjestöjen kanssa. Ne perustuvat Cotonoun sopimukseen ja sen tavoitteeseen saattaa EU:n ja Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren maiden (AKT-maat) kauppasuhteet WTO:n sääntöjen mukaisiksi.

2.3

ETSK toistaa kantansa: se haluaa varmistaa ihmisarvoisen elämän ja hyvät edellytykset kaikille, luoda keskiluokan (ottaen huomioon muuttoliikkeen ja tulojen välisen korrelaation) ja tukea tasavertaisia kumppanuuksia vahvistamalla kestäviä sosiaalis-liberaaleja demokraattisia rakenteita. Olemassa olevia paikallisia perinteitä ja parhaita käytäntöjä olisi kuitenkin kunnioitettava. ETSK on vaatinut kehityspolitiikkaa, joka luo hyviä tulevaisuudennäkymiä, rakenteita ja taloudellisia mahdollisuuksia kaikille Afrikassa.

2.4

Investoinnit Afrikan ulkopuolelta ovat tasaisesti kasvussa. Esimerkiksi Kiina investoi osana Kiinan ja Afrikan välistä yhteistyöfoorumia (FOCAC) ja uusi silkkitie -aloitetta (Belt and Road). Muita, suppeampia aloitteita ovat Yhdysvaltojen Africa Partnership Station ja Venäjän ja Afrikan huippukokous 2019.

2.5

Yleismaailmalliset ihmisoikeudet ovat olennaisia yhteisiä arvoja, joihin kuuluvat muun muassa työntekijöiden perusoikeudet, elinkeinovapaus, oikeus terveelliseen ympäristöön ja oikeusvaltioperiaate. Ne muodostavat yhdessä kestävän kehityksen tavoitteiden kanssa kansainvälisesti sovitun vähimmäistason kehitysohjelmille ja ovat tasavertaisen kehityskumppanuuden perusta.

2.6

Nämä arvot ovat sopusoinnussa EU:n uuden kehityspolitiikkaa koskevan konsensuksen kanssa, jossa pyritään myös ottamaan huomioon muiden toimintapolitiikkojen vaikutukset kehitykseen kehitystä tukevan politiikkajohdonmukaisuuden mukaisesti.

2.7

Lausunnossa määritellään kunnollisen tasa-arvoisen kehityskumppanuuden kriittiset osatekijät ja analysoidaan EU:n ja Afrikan suhteiden nykyistä tilannetta ja haasteita.

3.   Nykyiset haasteet

Ihmisarvoinen elämä, ekologinen vastuu ja hyvät edellytykset ovat elintärkeitä. On puututtava ilmastonmuutokseen ja ajateltava vastuullisemmin ja yhteistyökykyisemmin. Perinteinen lähestymistapa teollisuuspolitiikkaan ja kasvuun on vanhentunut kehitysmalli, joka tuhoaa maapallon ja aiheuttaa valtavia yhteiskunnallisia kustannuksia. Erityisesti Afrikassa on paitsi poistettava äärimmäinen köyhyys myös tarjottava ihmisille mahdollisuus osallistua aktiivisesti yhteiskuntaelämään (asuminen, ruoka, terveys ja koulutus). Maailman talousfoorumin Global Risks Report 2017 -raportissa korostettiin maailmanlaajuisen eriarvoisuuden ongelmaa viime aikojen poliittisiin haasteisiin liittyvien riskien suurimpana aiheuttajana. Naiset ja heikoimmassa asemassa olevat ryhmät kärsivät entistäkin enemmän ja jäävät yhteiskunnallisen osallistumisen ulkopuolelle, kun mahdollisuuksia ei ole.

3.1   Taloudelliset näkökohdat

3.1.1

Useat maailman nopeimmin kasvavista 20 taloudesta sijaitsevat Afrikassa, ja vuoteen 2035 mennessä Afrikassa on maailman suurin potentiaalinen työvoima. Tulevaisuuden globaalit markkinat, asiakkaat ja työntekijät ovat siellä. Näin ollen suurin osa nykyisistä maailmanlaajuisista haasteista voidaan ratkaista vain yhdessä vahvojen afrikkalaisten kumppaneiden kanssa. Tarvitaan tasavertaista kauppa- ja investointikumppanuutta, joka perustuu yleismaailmallisiin ihmisoikeuksiin ja kestävään kehitykseen. Kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi Afrikassa tarvitaan vuosittain 600 miljardia euroa. (5) ETSK toteaakin, että yksityisille investoinneille on valtava tarve.

3.1.2

Kauppapolitiikassa olisi otettava huomioon kehitystä tukeva johdonmukaisuus erityisesti tullien, hankintojen ja verojen osalta, huomioitava nykyiset epäsymmetrisyydet erityisesti talouskumppanuussopimusten osalta (6), tuettava alueellista yhdentymistä, sovellettava kestävää kehitystä koskevia ehtoja, jotka ovat sitovia ja joista voidaan määrätä seuraamuksia, ja muutettava investointisuojaa siten, että yleismaailmallisia ihmisoikeuksia kunnioitetaan.

3.1.3

ETSK suhtautuu myönteisesti Afrikan vapaakauppa-alueeseen (AfCFTA), koska sillä vahvistetaan maanosan sisäistä kauppaa, vähennetään riippuvuuksia ja siirrytään pois lähestymistavasta, joka perustuu yksinomaan muihin maanosiin suuntautuvaan vientiin. ETSK kannattaa yhteen sopimukseen perustuvaa EU:n ja Afrikan unionin (AU) välistä vapaakauppa-aluetta, jossa on otettava huomioon Afrikan eri valtioiden moninaisuus ja taloudelliset vahvuudet.

3.1.4

Kehitysyhteistyöhön perinteisesti varattuja varoja käytetään yhä enemmän yksityisten investointien houkuttelemiseen, mikä ei saa haitata perinteistä kehitysyhteistyötä. Niin kutsutut vihreät joukkovelkakirjat, jotka on suunnattu erityisesti kestäviin hankkeisiin, voisivat olla hyvä tapa kanavoida yksityisiä investointeja Afrikkaan. Kaikkia julkisia tai yksityisiä investointeja on ehdottomasti seurattava, tarkastettava ja arvioitava kansalaisyhteiskunnan järjestöjen kanssa sen varmistamiseksi, että niitä käytetään kestävän kehityksen tavoitteiden ja kehitystavoitteiden saavuttamiseen ja että niiden yhteydessä noudatetaan yleismaailmallisia ihmisoikeuksia. ETSK on samaan aikaan pannut merkille, että Euroopan kehitysrahastoja on käytetty huonojen työolojen lieventämiseen Afrikassa (7).

3.1.5

Maatalous on merkittävä taloussektori Afrikassa (yli 60 prosenttia afrikkalaisista työskentelee maataloudessa, useimmiten pienillä perhetiloilla). Teollistuneissa ja kehittyvissä talouksissa on käynnissä kilpailu viljelymaan valtaamisesta Afrikassa (8). Virallisten tai tarkkojen rekisterien puute helpottaa maananastusta ja estää nuoria afrikkalaisia saamasta maatalousmaata. Suurin osa maailmanlaajuisista maa-alaan kohdistuvista investoinneista tehdään Afrikassa, ja näihin kuuluvat myös laajamittaiset EU:n investoinnit. Kehitysasiantuntijat varoittavat, että Guinean savannilla kansainväliset (myös eurooppalaiset) maatalouskonsernit havittelevat jopa neljää miljoonaa peltoneliökilometriä (9). Maailmanlaajuisen elintarviketuotannon on kasvettava 70 prosenttia vuoteen 2050 mennessä (10), mikä edellyttää 97 prosentin lisäystä kehitysmaissa, vaikka samalla peltoalaa käytetään yhä enemmän ekopolttoaineiden ja kemianteollisuuden raaka-aineiden tuotantoon. Elintarviketurva on entistäkin tärkeämpää covid-19-pandemian vaikutusten vuoksi.

3.2   Sosiaaliset näkökohdat

3.2.1

Kansalaisyhteiskunnan, työmarkkinaosapuolten ja sosiaalisen markkinatalouden mallit ovat toimineet Euroopassa erittäin hyvin.

3.2.2

Euroopan investointipankin (EIP) hankkeet näyttävät täyttävän laajemmat kestävän kehityksen tavoitteet ja soveltavan parempaa kehityslähestymistapaa. Euroopan parlamentti, Euroopan komissio ja kansalaisyhteiskunnan organisaatiot ovat kuitenkin ilmaisseet huolensa EIP:n toimista. Ne ovat korostaneet tarvetta parantaa ihmisoikeuksia koskevaa due diligence -ajattelua pankin toiminnassa. Tämä on äärimmäisen tärkeää, jos halutaan antaa uskottavaa tukea (11).

3.2.3

Säännökset, joiden nojalla eurooppalaiset voivat riitauttaa kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisia lakeja, vahingoittavat uskottavuuttamme: — Ihmisarvoiseen työhön kuuluu elämisen mahdollistava palkka; tämän kiistäminen ei ole noudatettavan kehityslähestymistavan mukaista (esim. asia Veolia v. Egypti). — EU:n investointeja on suojeltava, mutta meidän on turvattava työntekijöiden oikeudet, ympäristönsuojelu ja kuluttajansuoja.

3.2.4

Kehityskumppanuuden on tuettava vahvemmin paikallisten julkisten koulutusjärjestelmien luomista varhaiskasvatuksesta korkeakoulutasolle. Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä ammatilliseen koulutukseen ja myös oppisopimuskoulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen. Euroopan kokemukset voivat olla hyödyllisiä koulutusjärjestelmien kehittämisessä Afrikassa.

3.2.5

Afrikassa kaupan kustannukset ovat usein hyvin korkeat eivätkä monet maat vielä noudata kansainvälisiä laatu-, turvallisuus- ja ympäristövaatimuksia. Olisi rakennettava laadunvarmistusinfrastruktuuri tukemaan sitä, että afrikkalaiset tavarat täyttävät kohdemarkkinoidensa vaatimukset, myös Afrikassa. Afrikan maille annettava tuki olisi suunnattava erityisesti ympäristö-, terveys- ja työoloihin sekä suojarakenteisiin.

3.2.6

Euroopan hyvinvointivaltiojärjestelmiä on kehitetty menestyksekkäästi yhteisvastuullisuuden pohjalta ja käyttäen lähtökohtana perusarvoja, jotka kaikki suuret poliittiset liikkeet jakavat. Sosiaalivakuutusjärjestelmät, osuuskuntamallit ja julkiset palvelut ovat mahdollistaneet ihmisten vaurastumisen ja markkinavoimien kanavoimisen paitsi köyhyyden vähentämiseen ja talouskasvun edistämiseen myös osallistavien demokratioiden tukemiseen.

3.2.7

Tämä on vielä tärkeämpää, kun otetaan huomioon covid-19-kriisin haasteet, joista Afrikka kärsii valtavasti. YK:n tietojen mukaan Afrikka kantaa 24 prosenttia maailmanlaajuisesta tautitaakasta ja ongelmana on erityisesti malaria, mutta Afrikassa on vain 3 prosenttia maailman terveydenhuoltoalan työntekijöistä. On hyvin tiedossa, että terveydenhuoltoalan työntekijöitä kouluttavat maat kärsivät taloudellisia tappioita, kun nämä ammattilaiset muuttavat teollisuusmaihin (12).

3.2.8

Vain taloudellinen, ekologinen ja sosiaalinen kehitys voi vähentää pakkomuuttoliikkeen syitä. Yleismaailmalliset ihmisoikeudet on sisällytettävä EU:n toimintapolitiikkoihin, joilla edistetään sellaisten yhteiskuntien luomista Afrikkaan, jollaisia monet afrikkalaiset siirtolaiset etsivät EU:sta, koska heillä ei ole tulevaisuudennäkymiä kotimaassaan.

3.2.9

Muuttoliikkeen pysäyttäminen on ratkaiseva kysymys. ETSK mainitsee esimerkiksi raportit (13) aivovuodosta Tunisiasta, missä päätöksentekijöiden on kohdattava se tosiasia, että noin kolmasosa tietotekniikan asiantuntijoista – jotka on koulutettu osin EU:n varoin – muuttaa EU:hun töihin.

3.3   Kestävyysnäkökohdat

3.3.1

Afrikan talous on kasvanut voimakkaasti viime vuosikymmenen aikana, ja elinolot ovat parantuneet huomattavasti, mutta köyhyysaste on pysynyt edelleen korkeana. Talouden rajallisen monipuolistumisen, jatkuvan eriarvoisuuden, korkean työttömyyden ja ympäristön pilaantumisen vuoksi maanosalla on edelleen matkaa kohti kestävää kehitystä, jonka avulla voidaan tarjota ihmisarvoinen elämä kaikille.

3.3.2

Afrikan energiankysynnän odotetaan kaksinkertaistuvan vuoteen 2050 mennessä. Nämä kasvavat tarpeet olisi katettava laajentamalla uusiutuvien energialähteiden käyttöä. Energiakäänteen toteuttaminen eli siirtyminen fossiilisista polttoaineista uusiutuviin energialähteisiin on olennaisen tärkeää ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Afrikan mailla voi olla johtava asema aurinkoenergian muuntamisessa sähköksi aurinkosähköteknologian avulla. Sen lisäksi, että suuret aurinkosähköpuistot tuottavat sähköenergiaa paikalliseen käyttöön, ne voivat mahdollistaa myös sähkön avulla tuotettavien polttoaineiden tuotannon (14). Paikallisen väestön pitäisi saada osansa tästä hyödystä. Metanoli ja muut synteettiset polttoaineet saattavat tarjota vaihtoehtoja ilmailun fossiilisille polttoaineille, mutta ne voivat myös pidentää polttomoottoreiden käyttöä tieliikenteen ajoneuvoissa.

4.   Poliittiset suositukset

4.1   Yleiset näkökohdat

4.1.1

Afrikan valtioihin luotavan oikeudenmukaisen ja tasavertaisen kehityssuhteen avulla olisi edistettävä ihmisarvoista työtä ja ylläpidettävä julkisia palveluja. Kauppapolitiikalla on varmistettava erityisesti, että yleismaailmallisia ihmisoikeuksia, ympäristöä ja oikeutta ihmisarvoiseen elämään kunnioitetaan täysimääräisesti. Siinä on myös otettava huomioon vähemmän kehittyneiden maiden tarpeet. Sopimus Cotonoun sopimuksen jälkeisestä ajasta on suuri mahdollisuus vain, jos se luo laadukkaita työpaikkoja, edistää kestävää kasvua ja takaa järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan osallisuuden. Arvostetut kehityspolitiikan asiantuntijat katsovat, että demokraattisen aluepolitiikan olisi ohjattava EU:n kehityspolitiikkaa, mikä on erityisen tärkeää Afrikalle ja sen yhteiskunnille paikallisten erityisolosuhteiden vuoksi (15).

4.1.2

Nykyaikaisissa edistyksellisissä kumppanuuksissa olisi otettava huomioon teollisuusmaiden ja kehitysmaiden uudenlaisen yhteistyön tarve. Tällaisten uudistuskumppanuuksien perustaminen edellyttää ennen kaikkea parempaa yleistä ympäristöä yksityissektorin toiminnalle sekä laadukkaampien ja riittävän hyvin palkattujen työpaikkojen luomista, jotta Afrikan nuori väestö voi elää ihmisarvoista elämää. Tämä on välttämätöntä, jotta voidaan hillitä nuorten halukkuutta muuttaa pois Afrikan mantereelta paremman tulevaisuuden perässä (16). ETSK muistuttaa tässä yhteydessä yhteydenpidostaan Tunisiaan ja tuestaan sen demokratisoitumiselle. Pitkälle menevässä ja laaja-alaisessa vapaakauppasopimuksessa, josta neuvotellaan parhaillaan, on pohdittava saavutettujen tulosten turvaamista varmistamalla, että Tunisian talous pystyy tarjoamaan kansalaisille mahdollisuuksia ja tulevaisuudennäkymiä.

4.1.3

Tarvittavien uudistusten lujittamiseksi ja tukemiseksi Afrikassa voitaisiin perustaa ajatushautomo, joka keskittyisi kansalaisyhteiskunnan osallistamiseen, sovittuihin taloudellisiin ja rakenteellisiin uudistuksiin ja kestävän kehityksen tavoitteisiin. Se voisi edistää tiedon ja osaamisen kehittämistä Afrikassa ja helpottaa Afrikan ja Euroopan kansalaisyhteiskunnan välistä vaihtoa.

4.2   Taloudellinen kehitys

4.2.1

Kun otetaan huomioon Euroopan vihreän kehityksen ohjelma, talouskehityksen moottoreiksi olisi otettava innovointi ja sosioekologinen muutos. Painopisteen tulee olla vaurauden oikeudenmukaisessa jakautumisessa ja hyvinvointivaltion rakenteiden luomisessa. Ensisijaisina tavoitteina olisi oltava kaupan ja investointien lisäksi myös kansainvälinen yhteistyö muissa asioissa, kuten veropolitiikassa, muuttoliikkeessä, kehityksessä, ympäristössä, koulutuksessa, työssä sekä elin- ja terveysoloissa (erityisesti covid-19-pandemian jälkeen). Järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan osallistumisella on tässä suhteessa ratkaiseva merkitys.

4.2.2

Tarvitaan pitkän aikavälin investointeja Afrikan sisäiseen infrastruktuuriin (eikä vain muihin maanosiin suuntautuvaa vientiä helpottavaan infrastruktuuriin) alueellisten arvoketjujen ja kestävän paikallisen talouden edistämiseksi. Tämä on taloudellisesti järkevää ja ekologisesti kestävää ja luo tuotantokapasiteettia sekä paikallisia laadukkaita työpaikkoja. Muihin maanosiin suuntautuvaan vientiin perustuva toimintamalli on edelleen merkittävä Afrikassa, koska raaka-aineilla on strateginen merkitys suurille talouksille (myös EU:lle ja sen jäsenvaltioille). EU:n investoinneissa on omaksuttava toisenlainen lähestymistapa, joka perustuu aidosti tasavertaiseen kumppanuuteen, jotta varmistetaan, että kaikki hyötyvät ja että erityisesti edistetään kestävää kehitystä Afrikassa.

4.2.3

Kansainvälinen Afrikan diasporan rahoitusyhtiö voisi koordinoida afrikkalaisen diasporan varojen käyttöä osallistavaan kehittämiseen ja investointeihin yhteiskunnallisesti vastuullisiin hankkeisiin ja järjestelmiin (17) Afrikassa. Se voisi olla ihanteellinen afrikkalaisten toimielinten hallinnoima foorumi Afrikan tarpeisiin käytettävien investointien kanavoimiseen ja vaihtoehto EU:n sijoittajille. Investoinnit, joita tarvitaan kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi Afrikassa, ylittävät merkittävästi afrikkalaisten siirtolaisten arvioidut vuotuiset säästöt. Näin ollen olisi toteutettava enemmän (liike-elämän) yhteistyötä diasporajärjestöjen avulla.

4.2.4

Sen lisäksi, että Afrikan maista viedään raaka-aineita jalostettavaksi muualle, maita on kannustettava ja autettava vakiinnuttamaan kestävät kotimaiset teollisuudenalat, jotta raaka-aineiden jalostuksesta syntyviä voittoja jää maahan. Kaivannaisteollisuuden tulot olisi investoitava infrastruktuuriin ja sosiaalipalveluihin, jolloin ne hyödyttäisivät väestöä.

4.2.5

Yleisen turvallisuuden vahvistaminen terrorismin torjumiseksi on asetettava etusijalle. Rajaturvallisuuteen ja aseiden toimittamiseen on kuitenkin suhtauduttava erittäin varovaisesti. Kehityksen on oltava painopisteenä sen sijaan, että kehitysrahastoja käytettäisiin tahdonvastaisen muuttoliikkeen lopettamiseen ja turvallisuusjoukkojen aseistamiseen: lisääntyvä ”turvallistaminen” kehityspolitiikassa saattaa pahentaa muuttoliikkeen perimmäisiä syitä.

4.2.6

ETSK vaatii EU:n sääntöjä ihmisoikeuksia koskevalle due diligence -menettelylle (18). Se on aiemmin vaatinut EU:lta ihmisoikeuksia koskevan due diligence -menettelyn sitovaa täytäntöönpanoa erityisesti EU:n kansainvälisissä arvoketjuissa (19). Nykyisiin toimenpiteisiin ja ETSK:n ehdottamiin toimintamalleihin (esimerkiksi luokituslaitoksen perustaminen) pohjautuva sitova due diligence -järjestelmä olisi erittäin hyödyllinen kestävän kehityksen kannalta erityisesti Afrikassa ja vahvistaisi EU:n pyrkimyksiä luoda tasavertainen kehityskumppanuus.

4.2.7

Pk-yritysten kehittämisen ja Afrikan ja EU:n pk-yritysten välisen yhteistyön etuja tuskin voidaan yliarvioida. Monikansalliset yritykset pystyvät useimmiten hallitsemaan liiketoimintaan liittyviä riskejä Afrikassa. Pk-yritykset tarvitsevat luotettavia rakenteita ja institutionaalista tukea voidakseen hyödyntää mahdollisuuksiaan tasavertaisessa kehityskumppanuudessa. Suurin osa Afrikan työpaikoista on pk-yrityksissä. Rahoituspalveluja, erityisesti osuuskuntamalliin perustuvia palveluja, on parannettava ja (jos niitä ei ole) kehitettävä vastaamaan pk-yritysten tarpeita, esim. lainat, paikallisvaluuttalainat ja riskienhallinta.

4.2.8

Ammattitaitoisen henkilöstön puute on merkittävä este Afrikan maiden yrityksille. Ammatillisen koulutuksen edistäminen on siten erittäin tärkeää.

4.2.9

”Koska verotuskysymykset liittyvät kestävän kehityksen tavoitteisiin, yritysten pitäisi maksaa veroja asianmukaisesti siellä, missä voittoja syntyy arvonlisäyksen (esimerkiksi tuotannon tai raaka-aineiden louhinnan) ansiosta.” (20) Tämä periaate on olennaisen tärkeä tasa-arvoisen kehityskumppanuuden kannalta. ETSK on myös esittänyt vaikutustenarviointeja EU:n kahdenvälisistä kaksinkertaista verotusta koskevista sopimuksista, jos on olemassa riski ristiriidasta EU:n kehitysyhteistyöpolitiikan kanssa (21). Yksityisten investointien lisäksi myös verotuloilla on tärkeä rooli kestävän kehityksen rahoittamisessa. Afrikan mailta jää saamatta verotuloja kaksinkertaisesti niiden vuosittain saaman kehitysrahoituksen verran. Toimenpiteet veronkierron torjumiseksi ja korruption kitkemiseksi sekä kampanjat kotimaisten tulojen lisäämiseksi Afrikan maissa ovat välttämättömiä, ja lisäksi on annettava koulutusta veroviranomaisille, tilintarkastustuomioistuimille ja valtiovarainministeriöiden virkamiehille. Veroparatiisit joko Afrikan valtioissa tai EU:ssa haittaavat kestävää kehitystä.

4.2.10

Infrastruktuuri on tarpeen, jotta yritykset voivat löytää rahoitus- ja tukimekanismeja ja rakentaa yhteyksiä paikan päällä. Niiden on myös saatava neuvontaa hankesuunnitteluvaiheissa.

4.2.11

Afrikan maiden maatalous- ja elintarviketeollisuutta olisi tuettava, jotta voidaan kehittää menettelyjä viljelyn parantamiseksi, vähentää satohävikkiä, pysäyttää metsäkato ja parantaa laatuvaatimuksia. Lisäksi maatalouselintarvikealalla olisi kehitettävä uusia markkinointimenetelmiä ja nykyaikaisia viljely- ja jalostustapoja, edistettävä viljelijöiden järjestäytymistä erityisesti osuuskuntiin ja lisättävä kauppaa koko arvoketjussa.

4.3   Sosiaalipolitiikka

4.3.1

Kansalaisyhteiskunnan, kuten yritystason ja toimialakohtaisten työmarkkinaosapuolten kumppanuuksien, sisällyttäminen Euroopan valtioiden institutionaaliseen rakenteeseen on tuottanut EU:lle etua. Järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan olisi oltava vahvasti mukana tasa-arvoisessa kehityskumppanuudessa, koska näin luodaan vakaat rakenteet kaikelle EU:n toiminnalle, erityisesti yrityksille. Siten ponnistelut eivät kohdistuisi ainoastaan voitontavoitteluun vaan myös kestävään kehitykseen Afrikassa ja voidaan luoda luottamukseen ja tasa-arvoon perustuvia pitkäaikaisia kumppanuuksia.

4.3.2

Erasmus+-ohjelmaa olisi laajennettava EU:n ja Afrikan valtioiden välisen yhteistyön vahvistamiseksi. Afrikkalaisten tutkinnon suorittaneiden ammatillisten valmiuksien ja osaamisen on tuettava heidän omien maidensa kestävää kehitystä. Olisi vältettävä ”aivovuotoa” Afrikasta EU:hun. Koulutus on tärkeä ponnistuslauta kohti erityisesti naisten ja haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien olojen parantamista, ja EU:n tuki olisi kohdennettava sen mukaisesti.

4.3.3

Covid-19 lisää haasteita entisestään. Monet terveydenhuoltojärjestelmät ovat tällä hetkellä ylikuormittuneita. Euroopan on annettava vieläkin enemmän tukea Afrikan valtioille, jotta ne voivat perustaa vahvoja terveydenhuoltojärjestelmiä, jotka ovat valmiita bio- ja sosiaalilääketieteen tasolla muun muassa covid-19-kriisin kaltaisiin haasteisiin. Hyvää terveydenhuoltoa ei saa estää huonolla taloudella, hallinnon puutteella, huonolla saavutettavuudella tai koulutetun henkilöstön puutteella. Hyvin rakennetut hyvinvointivaltiot Euroopassa ovat suurelta osin osoittautuneet toimiviksi nykyisessä haastavassa tilanteessa, ja niitä voitaisiin käyttää esikuvana terveydenhuoltojärjestelmien parantamisessa erityisesti Afrikassa.

4.3.4

EU:n afrikkalaiset diasporajärjestöt on otettava mukaan luomaan tasavertaista kumppanuutta EU:n ja Afrikan valtioiden välille. Ne voivat tarjota rahoitusta ja osaamista ja tehdä selväksi, että yleismaailmallisiin ihmisoikeuksiin perustuva lähestymistapa vahvistaa Afrikan rakenteita, joita tarvitaan vakaaseen liiketoimintaan, sosiaaliseen osallistumiseen ja terveelliseen ympäristöön. Diasporajärjestöt tietävät, miten EU panee täytäntöön yleismaailmalliset ihmisoikeudet ja miten toimia EU:n kehyksissä, ja ne voisivat toimia siltana EU:n toimille lähtömaissaan.

4.4   Kestävä kehitys

4.4.1

Kestävä kehitys voidaan saavuttaa vain, jos kehitys on lähtöisin kyseisestä maasta ja sitä edistetään sen sisällä. Afrikan omia kehitysvalmiuksia on tuettava, jotta uudistuksia voidaan käynnistää, jokainen saa kunnolliset elämän edellytykset ja maanosan yksityiset ja julkiset investoinnit kannattavat.

4.4.2

Afrikka tarvitsee uuden teollisuuspoliittisen lähestymistavan, joka on organisoitu toimialoittain ja koordinoitu kansainvälisesti, jotta voidaan luoda laajemmat markkinat ja vahvempia kannustimia kestäväpohjaiselle teollisuudelle ja erityisesti fossiilisista polttoaineista riippumattomille aloille (22).

4.4.3

Sähköstä aurinkosähköteknologian avulla tuotetun polttoaineen tuotannon näkökulmasta sijainnilla on merkitystä taloudellisuuden kannalta (23), ja päiväntasaajan ”aurinkovyöhyke” vaikuttaa olevan ihanteellinen alue (24). Tällä alalla voi myös olla myönteinen vaikutus Afrikan maiden taloudelliseen kehitykseen, ja se voi näin mahdollistaa niiden osallistumisen kansainvälisiin energiahankkeisiin. Kaikenlainen tämän alan kehitysapu voisi vaikuttaa myönteisesti paitsi vastaanottaviin maihin myös kehittyneiden maiden energiankuluttajiin (25).

4.4.4

Kestävän kehityksen tavoitteet tarjoavat EU:n ja sen afrikkalaisten kumppanien välille yleismaailmallisiin ihmisoikeuksiin perustuvan suhteen, jossa tehdään yhteistyötä vihreän kehityksen ohjelman suuntaisesti maapallon pelastamiseksi ja ihmisarvoisen elämän luomiseksi kaikille. Järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan institutionaalisen osallistumisen avulla olisi helppoa tarkastella omaa toimintaamme ja välttää menneet virheet uusin keinoin.

4.4.5

Kaikkien sidosryhmien, myös työmarkkinaosapuolten ja muiden kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden, on edistettävä hankkeita, liiketoimintaa ja politiikkaa, jotka luovat uuden sosioekonomisen markkinatalouslähestymistavan. Taloudellisten näkökohtien lisäksi keskeisiä sosiaalisia ja biofysikaalisia kysymyksiä (kuten ilmastonmuutosta) on tarkasteltava painokkaammin. Näin ollen pelkästään taloudellisten indikaattoreiden lisäksi on otettava huomioon kaikkien hyvinvointiin liittyvät kokonaisvaltaiset näkökohdat suhteessa kestävään kehitykseen (26) tasa-arvoisessa kehityskumppanuudessa.

4.4.6

Monilla maatalousinvestoinneilla on kyseenalaisia vaikutuksia yhteisöihin. Säännöllisesti julkaistaan raportteja ihmisoikeusrikkomuksista ja sijoittajista, myös eurooppalaisista sijoittajista, jotka eivät pidä infrastruktuurin kehittämiseksi tai paikallisyhteisöjen työpaikkojen luomiseksi tehtyjä sopimuksia. ETSK vastustaa erityisesti ”maananastusta” Afrikassa. Järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan kanssa toteutettavien vaikutustenarviointien on oltava tiukempia ja niistä on aiheuduttava seurauksia sijoittajille, jotka eivät noudata yleismaailmallisia ihmisoikeuksia ja kestävän kehityksen tavoitteita. Yhtenä vaihtoehtona on tukea maarekistereiden perustamista ja kotimaisten viljelijöiden järjestäytymistä sellaisten osuuskuntien luomiseksi, jotka ovat vahvempia kansainvälisillä markkinoilla. Tämä auttaa EU:ta ja Afrikkaa saavuttamaan yhteiset tavoitteet, sillä se luo rakenteita, jotka mahdollistavat yhtäläiset toimintaedellytykset afrikkalaisten kumppanien kanssa ja vahvistavat niitä verrattuna muihin merkittäviin talouden toimijoihin.

4.5   Yhteistyö ja kansalaisyhteiskunnan vahvistaminen Afrikan valtioissa yleismaailmallisten ihmisoikeuksien ja kestävän kehityksen tavoitteiden pohjalta – EU:n tie kohti tasa-arvoista kehityskumppanuutta

4.5.1

Yleismaailmallisiin ihmisoikeuksiin perustuvan lähestymistavan omaksuminen, demokraattisten hallintorakenteiden kehittäminen, talous- ja rahoitushallinnon parantaminen julkisen talouden avoimella hallinnoinnilla ja uskottavan riippumattomaan oikeuslaitokseen perustuvan järjestelmän luominen korruption torjumiseksi edistävät vahvojen, itsenäisten ja vakaiden kumppaneiden saamista liiketoimintaan ja kehitykseen. Järjestäytynyt kansalaisosallistuminen voisi auttaa varmistamaan tehokkaasti, että kaikki nämä toimenpiteet pannaan täytäntöön.

4.5.2

EU:n lupausten on tuotettava konkreettisia tuloksia. Vain noudattamalla yleismaailmallisia ihmisoikeuksia ja saavuttamalla kestävän kehityksen tavoitteet voidaan vapautua riippuvuuksista ja kehittyä tasavertaisiksi kehityskumppaneiksi.

---

(1)  Vahvistettu YK:n yhdeksässä keskeisessä ihmisoikeussopimuksessa.

(2)  JOIN(2020) 4 final.

(3)  Euroopan parlamentin tutkimus Access to legal remedies for victims of corporate human rights abuses in third countries, Bryssel, 2019.

(4)  JOIN(2020) 4 final.

(5)  Saksan kehitysministeriö, Afrika und Europa – Neue Partnerschaft für Entwicklung, Frieden und Zukunft, 2017.

(6)  Itävallan kehitystutkimussäätiön raportissa The Economic and social effects of the Economic Partnership Agreements on selected African Countries (2018) todetaan, että talouskumppanuussopimuksilla on haitallisia vaikutuksia ECOWAS-järjestelmään, tullien alentaminen voi maksaa miljardeja kumppanimaillemme ja kestävään kehitykseen käytettävät julkiset rahat vähentyvät (EUVL C 97, 24.3.2020, s. 18, kohta. 5.5).

(7)  Perustuu ETSK:n jäsenen Jarosław Mulewiczin suulliseen raporttiin tämän käytyä ETSK:n tutustumisvierailulla etiopialaisessa Bole Lemi -teollisuuspuistossa, jossa toimii aasialaisia tekstiiliyhtiöitä. EU:n Afrikka-hätärahastolla tulisi kuitenkin edistää kestäviä ja hyväksyttäviä työoloja (mitä sen avulla on tähän saakka tehty vaihtelevin tuloksin).

(8)  Saksan ympäristövirasto, Globale Landflächen und Biomasse, 2013.

(9)  Gebauer, Trojanow, Hilfe? Hilfe! – Wege aus der globalen Krise, 2018.

(10)  Ks. alaviite 8.

(11)  Euroopan parlamentin päätöslauselma 17. tammikuuta 2019, 2018/2151(INI); komission työasiakirja SWD(2019) 333 final.

(12)  Kingsley Ighobor, julkaisussa Africa Renewal, joulukuu 2016 – maaliskuu 2017, Diagnosing Africa’s medical brain drain.

(13)  Discovery Informatiquen toimitusjohtajan Kais Sellamin suullinen raportti Euromed-konferenssissa Barcelonassa lokakuussa 2019.

(14)  COM(2018) 773 final – Puhdas maapallo kaikille – Eurooppalainen visio kukoistavasta, nykyaikaisesta, kilpailukykyisestä ja ilmastoneutraalista taloudesta.

(15)  Esimerkiksi Itävallan kehitystutkimussäätiön johtaja Werner Raza A good life for all needs a different Globalisation -konferenssissa maaliskuussa 2020 Wienissä.

(16)  Tutkimukset osoittavat, että tietty vähimmäistulo johtaa muuttoliikepaineen vähenemiseen, esim. Clemens, Does Development Reduce Migration?, 2014.

(17)  GK Partners (2019), Strategic, Business and Operational Framework for an African Diaspora Finance Corporation.

(18)  EUVL C 47, 11.2.2020, s. 38; kohta 1.5.3.

(19)  EUVL C 47, 11.2.2020, s. 38; ja EUVL C 97, 24.3.2020, s. 9.

(20)  EUVL C 81, 2.3.2018, s. 29, kohta 1.9.

(21)  Ks. edellä, kohta 1.7.

(22)  Victor, Geels, Sharpe, Accelerating the Transitions, 2019.

(23)  Janina Scheelhaase et al., Transportation Research Procedia, 43, 2019, s. 21–30.

(24)  Importance of liquid energy sources for the energy transition, Prognos, 2018.

(25)  Radermacher F.-J., Die internationale Energie- und Klimakrise überwinden, 2019.

(26)  Stiglitz, Joseph; Sen, Amartya; Fitoussi, Jean, Report of the Commission on the Measurement of Economic Performance and Social Progress (CMEPSP), 2009.