52021AE3634

EUR-Lex

Access to European Union law

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

EUROPA
EUR-Lex home
EUR-Lex - 52021AE3634 - EN

Help

Search tips

Need more search options? Use the Advanced search

Document 52021AE3634

Help

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi eurooppalaisista vihreistä joukkolainoista” (COM(2021) 391 final – 2021/0191 (COD))

EESC 2021/03634

EUVL C 152, 6.4.2022, p. 105–110 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

HTML

PDF

Official Journal

6.4.2022

Euroopan unionin virallinen lehti

C 152/105

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi eurooppalaisista vihreistä joukkolainoista”

(COM(2021) 391 final – 2021/0191 (COD))

(2022/C 152/17)

Esittelijä:

Philip VON BROCKDORFF

Lausuntopyynnöt	Neuvosto, 12.8.2021 Euroopan parlamentti, 13.9.2021
Oikeusperusta	Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 114 ja 304 artikla
Vastaava jaosto	Talous- ja rahaliitto, taloudellinen ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus
Hyväksyminen jaostossa	23.11.2021
Hyväksyminen täysistunnossa	8.12.2021
Täysistunnon nro	565
Äänestystulos (puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)	123/1/4

1. Päätelmät ja suositukset

1.1

Eurooppalaisia vihreitä joukkolainoja koskevalla ”vapaaehtoisella” standardilla luodaan avoimuuteen ja valvontaan pohjautuva järjestelmä, jonka puitteissa voidaan ohjata rahoitusta EU:n kestävyysluokitusjärjestelmän mukaisille hankkeille. Järjestelmässä edellytetään, että liikkeeseenlaskijat esittävät liikkeeseenlaskuhetkellä lisätietoja ja raportoivat sen jälkeen säännöllisesti hankittujen varojen käytöstä ja hankkeen vaikutuksista.

1.2

ETSK uskoo, että eurooppalaisia vihreitä joukkolainoja koskevasta standardista voi myös olla merkittävää taloudellista hyötyä sekä liikkeeseenlaskijoille että sijoittajille, sillä ehdotuksen avulla pyritään luomaan vihreiden joukkolainojen liikkeeseenlaskua varten kattava, uskottava ja juoheva järjestelmä, jossa tiedon epäsymmetria on mahdollisimman vähäistä ja standardin mukaisesti toimivat liikkeeseenlaskijat saavat merkittäviä maine-etuja.

1.3

Se, että näiden joukkolainojen yhteydessä noudatetaan EU:n luokitusjärjestelmäasetuksen vaatimuksia, tekee niistä ETSK:n näkemyksen mukaan lisäksi sopivia sellaisen taloudellisen toiminnan rahoittamiseen, joka tukee siirtymistä kestävämpään ja vähähiilisempään talouteen.

1.4

Ehdotettu standardi auttaisi myös vähentämään merkittävästi epävarmuutta siitä, millaiset omaisuuserät tai menot voidaan kohtuudella luokitella ympäristöystävälliseksi pääoman käytöksi. Koska tarkoituksena on, kuten edellä mainitaan, noudattaa EU:n luokitusjärjestelmää, ETSK katsoo kuitenkin, että komission tulee antaa selkeät ohjeet, jotta sijoittajat tarttuisivat eurooppalaisiin vihreisiin joukkolainoihin ja hankkeisiin, jotka vaikuttavat ympäristöön myönteisesti.

1.5

ETSK pitää tarpeellisena soveltaa liikkeeseenlaskijoihin yhtenäistä standardia kaikissa jäsenvaltioissa, kun vihreitä joukkolainoja kehitetään edelleen omaisuusluokkana. EU:n luokitusjärjestelmän normien noudattamisesta liikkeeseenlaskijoille aiheutuvaa haastetta ei kuitenkaan pitäisi aliarvioida. Ne mitä todennäköisimmin punnitsevat ulkopuolisen arvioinnin kustannuksia sitä vasten, miten suuri hyöty laajemmasta sijoittajapohjasta saadaan. On vältettävä sellaista tilannetta, että yksityiset liikkeeseenlaskijat käyttävät mieluummin vaihtoehtoisia vihreitä joukkolainoja ja vähemmän työläitä sertifiointiprosesseja.

1.6

Ehdotetut raportointiin ja vaatimusten noudattamiseen liittyvät menettelyt voivat myös jarruttaa kasvua, koska niillä saattaa olla suhteettoman suuri taloudellinen vaikutus pk-yrityksiin ja tällaiset yritykset saattavat pitää eurooppalaisia vihreitä joukkolainoja koskevaa standardia liian raskaana. Tätäkin on vältettävä, ja siksi ETSK suosittaa, että valvonta- ja raportointivaatimuksia sovelletaan käytännönläheisesti. Liiallisen normittamisen ja ylisääntelyn välttäminen myös yrityssektorin liikkeeseenlaskijoiden osalta helpottaisi eurooppalaisia vihreitä joukkolainoja koskevan standardin käyttöönottoa kaikkialla pääomamarkkinoilla. Pyrittäessä kohti vähähiilisempää taloutta yrityssektori on vihreiden joukkolainojen liikkeeseenlaskijana yhtä tärkeä kuin komissio, ja ETSK katsoo, että julkisen sektorin ja yritysten liikkeeseen laskemiin vihreisiin joukkolainoihin sovellettavia normeja tulee lähentää.

1.7

Mitä EU:n ulkopuolisiin vihreiden joukkolainojen liikkeeseenlaskijoihin tulee, ETSK katsoo, että EU:n pääomamarkkinoille pääsyn ja vastaavasti unionin ulkopuolisille pääomamarkkinoille pääsyn olisi perustuttava eri lainkäyttöalueilla sovellettavien luokitusjärjestelmien maailmanlaajuiseen yhdenmukaistamiseen. Komitea pitää tätä erityisen tärkeänä, koska EU ei pysty vastaamaan ilmastonmuutoksen kaltaisiin ympäristöhaasteisiin yksin. Ilman edes jonkintasoista yhteisymmärrystä luokitusjärjestelmien yhdenmukaistamisesta kolmansien maiden kanssa on epätodennäköistä, että komission ehdottamasta vapaaehtoisesta vihreitä joukkolainoja koskevasta standardista tulee vihreiden joukkolainojen maailmanmarkkinoiden standardia. Kestävän rahoituksen kansainvälisellä foorumilla (International Platform on Sustainable Finance, IPSF), joka tarjoaa poliittisille päättäjille mahdollisuuden käydä vuoropuhelua, tulisi olla tärkeä rooli tämän yhteisymmärryksen saavuttamisessa.

1.8

ETSK suhtautuu lisäksi myönteisesti EU:n luokitusjärjestelmässä asetettuun vaatimukseen siitä, että sijoitusten on oltava ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen mukaisia ja niiden yhteydessä on noudatettava vähimmäistason suojatoimia, sillä vihreän muutoksen on oltava jatkuvasti etusijalla yhdessä sosiaalisen suojelun sekä ihmisoikeuksien ja työntekijöiden oikeuksien turvaamisen kanssa. Tämä voi kuitenkin rajoittaa luokitusjärjestelmän yhdenmukaistamista kolmansien maiden kanssa varsinkin, jos kyseiset lainkäyttöalueet eivät täytä ”ei merkittävää haittaa” -periaatteeseen liittyviä kriteereitä eli esimerkiksi tunnusta kollektiivisia neuvotteluoikeuksia. ETSK ehdottaakin, että vihreiden joukkolainojen markkinoiden liikkeitä valvomaan perustetaan erityinen seurantakomitea, jossa myös työmarkkinaosapuolet ovat mukana.

2. Yleistä

2.1

Euroopan komissio esitti 6. heinäkuuta 2021 ehdotuksen uudeksi asetukseksi eurooppalaisia vihreitä joukkolainoja koskevasta vapaaehtoisesta standardista. Ehdotetulla asetuksella pyritään tekemään EU:n rahoitusjärjestelmästä kestävämpi luomalla vihreille joukkolainoille ”kultainen standardi”, johon markkinoiden muita standardeja voidaan verrata ja mahdollisesti mukauttaa.

2.2

Vihreitä joukkolainoja koskevaa standardia voisivat soveltaa kaikki vihreiden joukkolainojen liikkeeseenlaskijat, niin yksityiset, julkiset kuin myös valtionlainojen liikkeeseenlaskijat, ja sen piiriin kuuluisivat myös EU:n ulkopuolelle sijoittautuneet liikkeeseenlaskijat.

2.3

Ehdotetun kehyksen avulla luodaan vapaaehtoinen standardi, jossa määritellään, millaisin edellytyksin yritykset ja viranomaistahot voivat kerätä pääomamarkkinoilta varoja vihreillä joukkolainoilla hankkeiden rahoittamiseksi.

2.4

Standardissa edellytetään, että liikkeeseenlaskijat kohdistavat kaikki joukkolainoilla hankkimansa varat joukkolainan erääntymispäivään mennessä toimintaan, joka täyttää Euroopan parlamentin ja neuvoston EU:n luokitusjärjestelmäasetuksen (EU) 2020/852 (1) vaatimukset. Siinä vahvistetaan taloudelliselle toiminnalle ympäristötavoitteet, arviointikriteerit ja suoritustason raja-arvot. Taloudellista toimintaa pidetään vaatimusten mukaisena, jos a) se edistää merkittävästi yhtä tai useampaa ympäristötavoitetta, b) se ei aiheuta merkittävää haittaa muille ympäristötavoitteille ja c) sen yhteydessä noudatetaan sosiaalisia ja hallintotapaan liittyviä suojatoimia.

2.5

Eurooppalaisilla vihreillä joukkolainoilla voitaisiin rahoittaa pitkäaikaisia (enintään kymmenvuotisia) hankkeita, kunhan tällaiset hankkeet ovat luokitusjärjestelmäasetuksessa määriteltyjen ympäristötavoitteiden mukaisia.

2.6

Eurooppalaisista vihreistä joukkolainoista on teetettävä ulkopuolinen arviointi sen varmistamiseksi, että ne vastaavat edellä mainittuja vaatimuksia, ja erityisesti sen takaamiseksi, että hankkeet ovat luokitusjärjestelmän mukaisia. Ehdotuksen mukaan Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen rekisteröisi ulkopuoliset arvioijat ja arvioijien on täytettävä rekisteröinnin edellytykset jatkuvasti.

2.7

Jos luokitusjärjestelmäasetuksen nojalla vahvistettuja EU:n luokitusjärjestelmän teknisiä arviointikriteerejä muutetaan joukkolainan liikkeeseenlaskun jälkeen, liikkeeseenlaskija voi ehdotuksen mukaan täyttää vaatimukset aiempia kriteerejä noudattaen vielä viiden vuoden ajan. ETSK katsoo kuitenkin, että kun joukkolaina on luokiteltu liikkeeseenlaskun yhteydessä ”vihreäksi”, hankittujen varojen kohdentamista koskevia sääntöjä ei pitäisi muuttaa. Vaikka luokitusjärjestelmän arviointikriteerit muuttuvat eikä joukkolaina enää täytä uusia kriteerejä, sen olisi käytännössä kuitenkin pysyttävä ”vihreänä” erääntymiseensä saakka. Tämä todennäköisesti vakauttaisi vihreiden joukkolainojen markkinoita.

2.8

Ehdotuksella pyritään myös vahvistamaan sijoittajien luottamusta ja suojatoimia sekä vähentämään sitä riskiä, että vihreillä joukkolainoilla rahoitettavat hankkeet eivät yltäisi asetettuihin ympäristötavoitteisiin. Tällaisten joukkolainojen liikkeeseenlaskijoilta edellytetään säännöllistä raportointia.

2.9

Vihreistä joukkolainoista on laadittava tietokooste, jossa esitetään liikkeeseenlaskun lopulliset varainhankintatavoitteet, ja rekisteröidyn ulkopuolisen arvioijan on laadittava tietokoosteesta liikkeeseenlaskua edeltävä arviointi sen varmistamiseksi, että joukkolaina täyttää vihreitä joukkolainoja koskevassa standardissa asetetut vaatimukset.

2.10

Vihreiden joukkolainojen liikkeeseenlaskijoita vaaditaan ehdotuksen mukaan myös raportoimaan vuosittain siitä, miten EU:n luokitusjärjestelmän noudattaminen on varmistettu joukkolainalla hankittujen varojen osalta.

2.11

Kun kaikki vihreitä joukkolainoja myymällä hankitut varat on kohdennettu (minkä on tapahduttava ennen joukkolainojen erääntymistä), liikkeeseenlaskijan on teetettävä liikkeeseenlaskun jälkeinen arviointi. Tiettyjen liikkeeseenlaskijoiden (kuten joidenkin rahoituslaitosten) on tehtävä tämä vuosittain.

2.12

Lisäksi on julkaistava vähintään yksi raportti joukkolainan kokonaisympäristövaikutuksista.

3. Erityistä

3.1

Euroopan komission ehdotus eurooppalaisia vihreitä joukkolainoja koskevaksi standardiksi on esitetty aikana, jolloin EU:ssa on yhä enemmän kysyntää vihreille joukkolainoille. Vihreiden joukkolainojen osuus kaikista EU:ssa tällä hetkellä liikkeeseen lasketuista joukkolainoista on kuitenkin vasta 2,6 prosenttia, joten kasvumahdollisuuksia on edelleen paljon. Alan kasvua kuvastaa, että esimerkiksi vuoden 2021 toisella neljänneksellä vihreitä joukkolainoja laskettiin EU:ssa liikkeeseen noin 30 prosenttia enemmän kuin samalla ajanjaksolla vuonna 2020 (2).

3.2

Tällaisia joukkolainoja liikkeeseen laskemalla rahoitettavien hankkeiden todellisten ympäristöhyötyjen laajuus askarruttaa kuitenkin yhä useampia. Huolena on ns. viherpesu, koska vihreillä joukkolainoilla rahoitettavien hankkeiden ympäristöansioista on toisinaan epävarmuutta. Tämä aiheuttaa uskottavuusongelman liikkeeseenlaskijoille, jotka pyrkivät vahvistamaan mainettaan ympäristömyönteisinä toimijoina, sekä tiedon epäsymmetriaa, sillä sijoittajien saattaa olla hankala saada etukäteen selville, mitkä hankkeet ovat aidosti kestäviä ympäristön kannalta.

3.3

Ongelmana on se, että vihreät joukkolainat ovat samanlaisia kuin kaikki muutkin joukkolainat, paitsi että vihreitä joukkolainoja liikkeeseen laskemalla hankittavat varat käytetään hankkeisiin, jotka täyttävät tietyt ennalta vahvistetut ympäristökriteerit. Maksukyvyttömyystapauksissa sijoittajilla on yleensä mahdollisuus periä saataviaan liikkeeseenlaskijan koko taseesta, kuten minkä tahansa liikkeeseen lasketun joukkolainan yhteydessä. Sijoittajan saama lisäarvo perustuu kestävyys- tai ympäristötavoitteiden mukaisen joukkolainan hallussapitämiseen. Pulmana ovat kuitenkin kestävän toiminnan erilaiset määritelmät EU:n eri lainkäyttöalueilla. Niiden vuoksi hankkeiden vaikutuksia on lähes mahdoton vertailla lainkäyttöalueiden ja usein myös jäsenvaltioiden alueiden välillä.

3.4

Myös raportointi hankittujen varojen käytöstä ontuu. Liikkeeseenlaskijoiden tiedotuksessa ja hankittujen varojen käyttöä koskevien tietojen ilmoittamisessa sijoittajille on yleensä suurempia ongelmia niissä jäsenvaltioissa, joissa valtaosa vähähiilisyyteen tähtäävistä tulevista investoinneista on tehtävä.

3.5

Eurooppalaisia vihreitä joukkolainoja koskevalla standardilla pyritään ratkaisemaan näitä pulmia luomalla avoimuuteen ja valvontaan pohjautuva järjestelmä, jonka puitteissa voidaan ohjata rahoitusta vain EU:n kestävyysluokitusjärjestelmän mukaisille hankkeille. Järjestelmässä edellytetään, että liikkeeseenlaskijat esittävät liikkeeseenlaskuhetkellä lisätietoja ja raportoivat sen jälkeen säännöllisesti hankittujen varojen käytöstä ja hankkeen vaikutuksista. Lisäksi ainoastaan Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen (ESMA) valvomat ulkopuoliset arvioijat voivat vahvistaa, että kyse on eurooppalaisesta vihreästä joukkolainasta. ETSK varoittaa kuitenkin, ettei markkinoiden tule keskittyä liikaa, jotta ulkoisten arviointien kustannukset pysyisivät kurissa. Esimerkiksi yksinkertainen ja sujuva rekisteröintiprosessi voi edistää kilpailua tällä alalla ilman, että arvioijien asiantuntemuksesta tai pätevyydestä tarvitsee tinkiä.

3.6

Eurooppalaisia vihreitä joukkolainoja koskevasta standardista voi myös olla merkittävää taloudellista hyötyä sekä liikkeeseenlaskijoille että sijoittajille. Tällä hetkellä uskottavuuteen ja tiedon epäsymmetriaan liittyvät ongelmat aiheuttavat lisäkustannuksia kaikille osapuolille: liikkeeseenlaskijat pyrkivät vakuuttamaan ostajat ansioistaan erilaisilla paljon kustannuksia aiheuttavilla tavoilla, kuten teettämällä kalliita ulkopuolisia arviointeja ja lisäämällä raportointia, ja sijoittajat saattavat nähdä lisävaivaa kyetäkseen löytämään sopivia tilaisuuksia tehdä kestäviä investointeja. Ehdotettu eurooppalainen vihreä joukkolaina tarjoaisi kattavan, uskottavan ja juohevan vihreiden joukkolainojen liikkeeseenlaskujärjestelmän, jossa tiedon epäsymmetria on mahdollisimman vähäistä ja standardin mukaisesti toimivat liikkeeseenlaskijat saavat merkittäviä maine-etuja.

3.7

Eurooppalaiset vihreät joukkolainat, joiden yhteydessä noudatetaan EU:n luokitusjärjestelmäasetuksen vaatimuksia, soveltuvat erinomaisesti sellaisen taloudellisen toiminnan rahoittamiseen, joka tukee siirtymistä kestävämpään ja vähähiilisempään talouteen. Vihreitä joukkolainoja olisi pidettävä ensisijaisena vaihtoehtona, ja olisi luotava asianmukaisia kannustimia, jotta EU:n rahoitusjärjestelmästä saataisiin aidosti ”vihreämpi”.

3.8

Ehdotus mahdollistaisi niin ikään sen, että EU:hun sijoittautuneet yritykset laskevat liikkeeseen eurooppalaisen vihreän joukkolainan voidakseen hankkia tai rakentaa EU:n luokitusjärjestelmän vaatimusten mukaista omaisuutta, kuten uuden ja energiatehokkaan rakennuksen. Yritykset voisivat näin kasvattaa osuuttaan luokitusjärjestelmän mukaisista omaisuuseristä. Tässä yhteydessä olisi kuitenkin otettava huomioon myös asiaan liittyvät sosiaaliset kustannukset, mukaan lukien joukkoirtisanomiset.

3.9

Ehdotettu standardi auttaisi edellä mainitun EU:n luokitusjärjestelmän mukaisuuden ansiosta lisäksi vähentämään merkittävästi epävarmuutta siitä, millaiset omaisuuserät tai menot voidaan kohtuudella luokitella ympäristöystävälliseksi pääoman käytöksi, mikä lisäisi luottamusta vihreiden joukkolainojen markkinoihin ja auttaisi siten vauhdittamaan entisestään kasvua ja investointeja tällä kehittyvällä alalla ja tekemään vihreästä rahoituksesta valtavirtaa. Eurooppalaisia vihreitä joukkolainoja koskevasta standardista voi tulla ajan myötä vaikutukseltaan tehokas, mutta komission tulee antaa tarvittavat ohjeet, jotta sijoittajat tarttuisivat korkealaatuisempiin joukkolainoihin ja hankkeisiin, joilla on aidosti myönteisiä ympäristövaikutuksia, ja jotta EU:n pääomamarkkinoille saataisiin uusi omaisuusluokka. Tällaisen ohjeistuksen mahdollisuus on toinen syy siihen, että nyt esitetty ehdotus on tervetullut.

3.10

Vihreistä joukkolainoista on tältä pohjalta tarkoitus tulla keskeinen vähähiiliseen talouteen siirtymisen rahoituskeino kaikkialla EU:ssa. Vihreät joukkolainat ovat yleensä pitkäkestoisia ja pääoma maksetaan takaisin joukkolainan erääntyessä, kuten suuret infrastruktuurihankkeet edellyttävät. Vaikka ”eurooppalainen vihreä joukkolaina” -merkinnän käyttö olisi vapaaehtoista, investointien tekijöiden on erittäin kannattavaa käyttää sitä pyrkiessään saamaan pääomaa hankkeisiin, joista saadaan näkyviä ympäristöhyötyjä. Tämä on jo sinänsä merkittävä etu, mutta suurin hyöty saadaan itse standardista, jota voidaan käyttää vihreiden omaisuuserien mittapuuna pääomamarkkinoilla. Tämän odotetaan johtavan vihreiden joukkolainojen kypsymiseen omaisuusluokkana siten, että sijoittajat voivat erottaa vihreille velkainstrumenteille ominaisen tuottokäyrän. Jos kaikissa jäsenvaltioissa otetaan käyttöön yhtenäinen liikkeeseenlaskijoihin sovellettava standardi, vihreät joukkolainarahastot ja vihreiden pankkilainojen tarjoaminen voisivat auttaa saamaan käyttöön lisävaroja vähähiiliseen talouteen siirtymisen edistämiseksi. Tätä helpottaisi myös, jos vihreiden lainojen voidaan olettaa olevan kohtalaisen järkevästi hinnoiteltuja.

3.11

Eurooppalaisesta vihreästä joukkolainasta voisi tulla vertailukohta vihreille joukkolainoille myös EU:n ulkopuolisilla markkinoilla, kuten on tapahtunut yksityisten sijoitusrahastojen osalta. EU on itse asiassa noussut maailmanlaajuiseen johtoasemaan tällä alalla (EU:ssa sijaitsevat yritykset ja julkiset elimet vastasivat 51 prosentista maailman liikkeeseenlaskuista vuonna 2020), ja vihreitä joukkolainoja koskeva standardi loisi uusia mahdollisuuksia saada EU:ssa tehtäviin investointeihin kestävää rahoitusta kansainvälisiltä markkinoilta.

3.12

Vihreitä joukkolainoja koskevan standardin vahvistaminen on tärkeää. EU:n luokitusjärjestelmän normien noudattamisesta liikkeeseenlaskijoille aiheutuvaa haastetta ei kuitenkaan pitäisi aliarvioida. Ne mitä todennäköisimmin punnitsevat ESMAn hyväksymään ja valvomaan ulkopuoliseen arviointiin liittyvän pitkällisen prosessin kustannuksia ja vaivaa sitä vasten, miten suuri hyöty laajemmasta sijoittajapohjasta saadaan. Yksityiset liikkeeseenlaskijat saattavat näin ollen käyttää mieluummin muunlaisia vihreitä joukkolainoja ja vähemmän työläitä sertifiointiprosesseja. Ehdotetut raportointiin ja vaatimusten noudattamiseen liittyvät menettelyt voivat myös jarruttaa kasvua, koska niillä saattaa olla suhteettoman suuri taloudellinen vaikutus pk-yrityksiin ja tällaiset yritykset saattavat pitää eurooppalaisia vihreitä joukkolainoja koskevaa standardia liian raskaana. Kokemukset EU:n laajuisista pääomamarkkinatuotteista, joiden käyttöönotto ei ole ollut kovin vilkasta, voivat ehkä antaa osviittaa siitä, miten suurta kiinnostusta eurooppalaiset vihreät joukkolainat mahdollisesti herättäisivät.

3.13

EU:n valvontaviranomaisen olisikin sovellettava vihreitä joukkolainoja koskevaa standardia mahdollisimman käytännönläheisesti. Vaikka komissio on seuraavien kolmen vuoden aikana merkittävin vihreiden joukkolainojen liikkeeseenlaskija (250 miljardin euron arvosta NextGenerationEU-välineen puitteissa) ja jäsenvaltioiden odotetaan laskevan vihreitä joukkolainoja liikkeeseen yhteensä noin 80 miljardin euron arvosta, yksityisen sektorin roolia vihreiden joukkolainojen liikkeeseenlaskussa ei pidä väheksyä. Liiallisen normittamisen ja ylisääntelyn välttäminen myös yrityssektorin liikkeeseenlaskijoiden osalta helpottaisi eurooppalaisia vihreitä joukkolainoja koskevan standardin käyttöönottoa kaikkialla EU:n pääomamarkkinoilla. Varoituksen sana on kuitenkin paikallaan. Jäsenvaltioiden julkisen sektorin liikkeeseen laskemien vihreiden joukkolainojen osalta ei ehdotuksen mukaan edellytettäisi esitetynlaista ulkopuolista arviointia. Julkisen sektorin liikkeeseenlaskijoiden olisi joka tapauksessa tehtävä aikeistaan selkoa joukkolainasijoittajille ottaen huomioon jäsenvaltioiden sitoumukset siirtyä vähähiiliseen talouteen, mutta eurooppalaisia vihreitä joukkolainoja koskevan standardin soveltaminen kaikentyyppisiin liikkeeseenlaskuihin antaisi takeet kyseisestä sitoumuksesta. Kahdenlaisten vihreiden joukkolainojen mahdollistaminen (julkisen sektorin liikkeeseen laskemat ja yrityssektorin liikkeeseen laskemat joukkolainat) voisi lisäksi johtaa siihen, että käytössä on vähintään kaksi erilaista standardia.

3.14

Ratkaisua vaatii myös kysymys siitä, millaisin ehdoin EU:n ulkopuoliset vihreiden joukkolainojen liikkeeseenlaskijat pääsevät EU:n pääomamarkkinoille ja päinvastoin. Eri lainkäyttöalueilla sovellettavia luokitusjärjestelmiä tulee siis yhdenmukaistaa maailmanlaajuisesti. Tässä on syytä hyödyntää kestävän rahoituksen kansainvälistä foorumia IPSF:ää, jolla poliittiset päättäjät voivat käydä vuoropuhelua ja jonka yleisenä tavoitteena on saada ohjattua yhä enemmän yksityistä pääomaa ympäristön kannalta kestäviin investointeihin. IPSF:n kautta pyritään edistämään yksityisen pääoman saantia ympäristön kannalta kestäviin investointeihin. IPSF tarjoaa näin ollen poliittisille päättäjille foorumin käydä monenvälistä vuoropuhelua, joka tähtää siihen, että sijoittajien olisi helpompi löytää ja hyödyntää tilaisuuksia tehdä kestäviä investointeja, jotka edistävät aidosti ilmasto- ja ympäristötavoitteiden saavuttamista. Luokitusjärjestelmien yhdenmukaistamisesta tulisi keskustella ja sopia tällä foorumilla.

3.15

Kuten edellä todetaan, ESMAlla olisi EU:n pääomamarkkinoiden valvojana ratkaiseva rooli sen varmistamisessa, että ehdotettua standardia sovelletaan mahdollisimman käytännönläheisesti. Tämä edellyttäisi ESMAn osaamispääoman ja valmiuksien kehittämistä eurooppalaisten vihreiden joukkolainojen arvioijien valvojana. Komissio vahvistaa pätevyyttä ja avoimuutta koskevat kriteerit, ja ESMA saa tästä vankan perustan. Komitea katsoo, että ESMAn kehitettyä valmiuksiaan se voisi aikanaan antaa tukea vastaaville elimille EU:n ulkopuolella, jotta nämä voivat soveltaa samanlaisia standardeja. Näin EU:n sijoittajien olisi helpompi hyödyntää kehittyviä markkinoita.

3.16

Lisäksi on otettava huomioon, että EU:n siirtyminen vähähiiliseen talouteen edellyttää paljon enemmän rahoitusta kuin NextGenerationEU-välineestä on saatavilla. Yksityisellä sektorilla on jo oma roolinsa tässä siirtymässä, mutta sitä on kasvatettava vielä huomattavasti. Ehdotettu eurooppalaisia vihreitä joukkolainoja koskeva standardi olisikin omiaan edistämään vasta kehityksensä alussa olevia vihreiden joukkolainojen markkinoita ja saamaan niille uusia liikkeeseenlaskijoita sen lisäksi, että se helpottaisi rajatylittävää varainhankintaa pääomamarkkinoilla. Ehdotettu vihreitä joukkolainoja koskeva standardi olisi viime kädessä hyväksi myös potentiaalisten liikkeeseenlaskijoiden ja sijoittajien maineelle ja vahvistaisi näiden tahojen sitoutumista kestävään kehitykseen ja ympäristötavoitteisiin, jotka liittyvät ilmastonmuutoksen hillintään, ilmastonmuutokseen sopeutumiseen, vesivarojen ja merten luonnonvarojen kestävään käyttöön ja suojeluun, kiertotalouteen siirtymiseen, kierrätykseen, jätteen synnyn ehkäisemiseen, ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseen ja torjuntaan sekä terveiden ekosysteemien suojeluun. Asiaan liittyvistä sosiaalisista ja ympäristötavoitteista tulisi näin osa kaikkia yritysstrategioita. Myös rahoitustuotteiden EU-ympäristömerkinnän edistäminen ja byrokratian minimointi auttaisivat yksityisiä yrityksiä omaksumaan tällaisia strategioita.

3.17

ETSK odottaa sijoittajien valitsevan ajan mittaan eurooppalaisia vihreitä joukkolainoja koskevan standardin, sillä sen avulla varmistetaan, että varoja käytetään luokitusjärjestelmän mukaisesti, mikä puolestaan helpottaa sijoittajaraportoinnin vaatimuksia. Tavoitteena pitäisikin olla, että ehdotettu vihreitä joukkolainoja koskeva standardi otetaan käyttöön EU:n laajuisesti, olipa kyse sitten yksityisestä tai julkisesta sektorista.

3.18

ETSK toivoo tässä yhteydessä, että jo liikkeeseen laskettuja vihreitä joukkolainoja voitaisiin jatkaa vanhaan tapaan ehdotetun standardin tultua voimaan ja että standardia sovellettaisiin aikanaan myös NextGenerationEU-joukkolainoihin. Komitea uskoo vakaasti, että luokitusjärjestelmää noudattavat vihreät joukkolainat edistäisivät ympäristötavoitteiden saavuttamista. Komitea odottaa eurooppalaisia vihreitä joukkolainoja koskevan standardin myös lisäävän sijoittajien kiinnostusta tällaisia investointeja kohtaan ja myötävaikuttavan vihreiden joukkolainojen markkinoiden kehitykseen. Vaikka tämä on hyvä uutinen liikkeeseenlaskijoille ja sijoittajille, ETSK varoittaa edellä mainituista haasteista.

3.19

Olettaen, että ehdotus hyväksytään sellaisenaan, myöhemmin olisi mielenkiintoista selvittää, i) missä määrin sijoittajat EU:ssa ja sen ulkopuolella vaativat liikkeeseenlaskijoita mukautumaan ehdotettuun standardiin vai johtaako ehdotus EU:n ja muun maailman vihreiden joukkolainamarkkinoiden eriytymiseen ja ii) miten eurooppalaisia vihreitä joukkolainoja koskevan standardin ehdotettu käyttöönotto vaikuttaa vihreiden joukkolainojen markkinoiden kehitykseen EU:ssa ja sen ulkopuolella.

3.20

Komitea pitää tätä erityisen tärkeänä, koska EU ei pysty vastaamaan ilmastonmuutoksen kaltaisiin ympäristöhaasteisiin yksin. Ilman edes jonkintasoista yhteisymmärrystä luokitusjärjestelmien yhdenmukaistamisesta kolmansien maiden kanssa on epätodennäköistä, että komission ehdottamasta vapaaehtoisesta vihreitä joukkolainoja koskevasta standardista tulee vihreiden joukkolainojen maailmanmarkkinoiden standardia. Tämä johtaisi hajanaisiin pääomamarkkinoihin, joilla kolmansien maiden liikkeeseenlaskijat eivät luultavasti ota käyttöön komission ehdottamia standardeja. Tämä puolestaan voisi tyrehdyttää rahoitusvirrat, joita valtavien ympäristöhaasteiden, erityisesti ilmastonmuutoksen, ratkaisemiseksi tarvitaan.

3.21

Bryssel 8. joulukuuta 2021.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean puheenjohtaja

Christa SCHWENG

(1) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2020/852, annettu 18 päivänä kesäkuuta 2020, kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä ja asetuksen (EU) 2019/2088 muuttamisesta (EUVL L 198, 22.6.2020, s. 13).

(2) Climate Bonds Initiative (2021), tiedot vihreiden joukkolainojen liikkeeseenlaskun alueellisesta jakautumisesta liikkeeseenlaskumäärien mukaan.

Top

Choose the experimental features you want to try