Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/841 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse soveltamisalasta, vaatimusten noudattamista koskevien sääntöjen yksinkertaistamisesta, jäsenvaltioiden tavoitteiden asettamisesta vuodelle 2030 ja sitoutumisesta ilmastoneutraaliuden saavuttamiseen yhteisesti vuoteen 2035 mennessä maankäytön, metsätalouden ja maatalouden sektorilla sekä asetuksen (EU) 2018/1999 muuttamisesta seurannan, raportoinnin, edistymisen seurannan ja uudelleentarkastelun osalta”

(COM(2021) 554 final)

(2022/C 152/32)

Esittelijä:

Anastasis YIAPANIS

Lausuntopyyntö	Euroopan parlamentti, 13.9.2021 Neuvosto, 17.9.2021
Oikeusperusta	Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 304 artikla ja 192 artiklan 1 kohta
Vastaava jaosto	Maatalous, maaseudun kehittäminen, ympäristö
Hyväksyminen jaostossa	25.11.2021
Hyväksyminen täysistunnossa	8.12.2021
Täysistunnon nro	565
Äänestystulos (puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)	145/1/3

1.   Päätelmät ja suositukset

1.1

ETSK osallistuu aktiivisesti ilmastonmuutoksen torjuntaan ja on vahvasti samaa mieltä siitä, että tehokkaita toimia tarvitaan välittömästi. Sekä julkisten että yksityisten tahojen yhteiset ponnistelut ovat tarpeen, jotta voidaan varmistaa kansalaisten ja paikallisyhteisöjen aktiivinen osallistuminen, tuki ja sitoutuminen ja saadaan lisärahoitusta vähähiiliseen talouteen siirtymisen tukemiseksi.

1.2

Eurooppa on kärsinyt ennennäkemättömistä metsäpaloista ja tulvista, jotka ovat sattuneet samaan aikaan ennätyksellisten lämpöaaltojen ja kuivuuden kanssa. Älykäs ja kestävä vesihuolto voi parantaa huomattavasti EU:n valmiuksia lieventää ja torjua tulipaloja ja parantaa kykyä selviytyä rankkasateista, tulvista ja kuivuudesta.

1.3

Ilmastonmuutos ja luonnon monimuotoisuuden väheneminen liittyvät toisiinsa, ja niihin on puututtava yhdessä. Elinympäristöjen häviämiseen, saastumiseen, liikakorjuuseen ja haitallisten vieraslajien leviämiseen on puututtava, jotta voidaan varmistaa luonnollisten ekosysteemien säilyminen ja maahan pohjautuvien alojen elintärkeän sosiaalisen ja taloudellisen roolin toteutuminen.

1.4

Jäsenvaltioiden tulisi suunnitella lainsäädäntökehyksiä, joilla kannustetaan viljelijöitä ja metsänhoitajia omaksumaan uusia kestäväpohjaisia liiketoimintamalleja, jotka edistävät luonnon monimuotoisuutta, noudattamaan kiertotalouden sääntöjä ja luomaan kestäviä biomassan tuotantokäytäntöjä. ETSK peräänkuuluttaa korkealaatuisten kosteikkojen kansallisia ennallistamisohjelmia ja katsoo, että kosteikkojen päästöt olisi otettava huomioon mahdollisimman pian eikä vasta vuodesta 2026 lähtien.

1.5

Koska ilmastonmuutoksen hillitseminen on maailmanlaajuinen haaste, ETSK katsoo, että EU:n toimia on täydennettävä muun maailman kanssa käytävillä kohdennetuilla ja tehokkailla keskusteluilla, jotka koskevat koko maailman välitöntä osallistumista, oikeudenmukaista taakanjakoa ja oikeudenmukaista kilpailua.

1.6

ETSK kehottaa edistämään ja tukemaan laajasti kestäviä maatalouskäytäntöjä, kuten viljelykiertoa, orgaanisen jätteen talteenottoa, täsmäviljelyä ja permakulttuuria. Maankäyttöä on suunniteltava huolellisesti kaikissa jäsenvaltioissa, jotta varmistetaan oikea tasapaino kilpailukyvyn ja kestävyyden välillä, ja on tarjottava tarvittavat rahoitusmahdollisuudet. ETSK suhtautuu myönteisesti komission aikomukseen ehdottaa maatalouden hiilidioksidipoistumia koskevaa sääntelykehystä.

1.7

Puupohjaisella ja muuntyyppisellä bioenergialla on hyvin tärkeä rooli, ja sen käyttöön olisi pyrittävä, jos ja kun biomassaa tuotetaan kestävällä tavalla. Biomassan tuontiin liittyy kuitenkin tiettyjä riskejä, joita EU:n lainsäädäntökehys ei kata. EU:n kauppapolitiikalla olisi autettava estämään sellaisen biomassan tuonti, joka johtaa metsäkatoon alkuperämaissa.

1.8

ETSK on tyytyväinen komission ehdotukseen kansallisten inventaariotietojen kattavasta arvioinnista vuonna 2025, sillä tietojen analysointi perustuu pääasiassa valtakunnallisiin metsien inventointeihin, jotka eivät vastaa toisiaan ja ovat joskus epätäydellisiä tai epätarkkoja.

1.9

Sekä yrittäjille että työntekijöille tarvitaan täydennys- ja uudelleenkoulutusohjelmia, jotta voidaan varmistaa, että käytettävissä on uusinta saatavilla olevaa teknologiaa ja digitaalisia taitoja, jotka parantavat kestävyyttä. Työmarkkinaosapuolilla ja asiaankuuluvilla kansalaisyhteiskunnan organisaatioilla on tärkeä rooli, ja ne on otettava mukaan sekä 55-valmiuspaketin suunnittelu- että täytäntöönpanovaiheeseen.

1.10

Kestävään maatalouteen ja puubiomassan tuotantoon liittyvät tutkimus- ja kehityshankkeet tarvitsevat tukea. ETSK peräänkuuluttaa pk-yrityksiä varten räätälöityä tukea antavaa lainsäädäntökehystä ja pyytää jäsenvaltioita harkitsemaan verokannustimia siirtymän helpottamiseksi.

1.11

Lisäksi ETSK on huolissaan siitä, että Euroopan vihreän kehityksen ohjelman täytäntöönpanon sosiaalista ulottuvuutta ei oteta täysin huomioon. Alueisiin, teollisuuteen, työntekijöihin ja kansalaisiin, jotka tulevat kohtaamaan suurimmat haasteet, on kiinnitettävä erityistä huomiota.

2.   Taustaa ja johdanto

2.1

Syyskuussa 2020 hyväksytyssä vuoden 2030 ilmastotavoitesuunnitelmassa (1) asetetaan uudet ja kunnianhimoisemmat tavoitteet kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi vähintään 55 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2030 mennessä, kun aiemmin oli sovittu vähintään 40 prosentin nettovähennyksestä. Vuoden 2021 heinäkuussa julkaistussa 55-valmiuspaketissa (2) esitetään 13 lainsäädäntöehdotusta, joiden tavoitteena on tarkistaa nykyistä ilmastolainsäädäntöä, mukaan lukien vuoden 2018 LULUCF-asetus (3), ja varmistaa oikeudenmukainen, kilpailukykyinen ja tehokas vihreä siirtymä vuoteen 2030 mennessä ja sen jälkeen.

2.2

Maaperä tuottaa yhteiskunnille ruokaa ja rehua mutta myös biopohjaisen talouden raaka-aineita (kuituja ja puuta mm. paperia, tekstiilejä, rakennusmateriaaleja ja biopolttoaineita varten). Se tarjoaa elinympäristöjä luonnon monimuotoisuudelle, ja sillä on merkittävä kyky sitoa hiiltä ilmakehästä. Maa- ja metsätalous aiheuttavat kuitenkin kasvihuonekaasupäästöjä. LULUCF-asetuksen soveltamisalaa on laajennettu niin, että se ei koske enää vain metsiä vaan kaikkia maankäyttötarkoituksia (myös maatalousalaa vuodesta 2031 alkaen), ja asetuksessa asetetaan kaikille jäsenvaltioille sitovia velvoitteita noudattaa ”ei debetsaldoa” -sääntöä. Tämän toteuttamiseksi alalla tulisi käynnistää lainsäädäntötoimia, joilla voitaisiin varmistaa, että kirjatut maankäytöstä aiheutuvat päästöt kompensoidaan kokonaan vastaavalla kirjatulla ilmakehän hiilidioksidin poistumalla. Asetuksessa ehdotetaan myös uutta EU:n hallintoprosessia, jonka avulla pyritään tarkentamaan jäsenvaltioiden päästö- ja poistumalaskelmien seurantaa.

2.3

Jäsenvaltioiden on periaatteessa varmistettava, että LULUCF-alojen päästöt eivät ylitä poistumia vuosina 2021–2025, saavutettava vähintään 310 miljoonan hiilidioksiditonnin kokonaisnettopoistumat vuoteen 2030 mennessä, saavutettava ilmastoneutraalius vuoteen 2035 mennessä kaikilla maan hyödyntämiseen perustuvilla sektoreilla ja kirjattava sen jälkeen negatiivisia lukuja.

2.4

Jäsenvaltioiden on kuitenkin toimitettava yhdennetyt hillitsemissuunnitelmat kaikkien maasektoreiden osalta, ja niitä kannustetaan käyttämään seurantatarkoituksiin Copernicus-ohjelman tarjoamaa kehittynyttä digitaaliteknologiaa (kattavat korkean resoluution satelliittikuvat), mm. kaukokartoitushavaintoja, ja hyödyntämään yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) puitteissa kerättyä digitaalista dataa. Lisäksi ehdotetussa asetuksessa otetaan käyttöön mahdollisuus jäsenvaltioiden väliseen kauppaan ja kannustetaan niitä näin pyrkimään jopa vaadittuja tavoitteita suurempiin hiilidioksidipoistumiin.

2.5

Maankäytön, maankäytön muutoksen ja metsätalouden sektori (LULUCF-sektori) voi edistää ilmastonmuutoksen hillitsemistä ylläpitämällä ja lisäämällä nieluja ja hiilivarastoja. Komissio ehdottaa toimia, joilla autetaan metsänhoitajia varmistamaan suuremmat ilmastohyödyt puutuotteiden tuotannon yhteydessä ja kannustetaan viljelijöitä omaksumaan ilmaston kannalta älykkäitä ja kestäviä maatalouskäytäntöjä.

3.   Yleistä

3.1

Eurooppalainen kansalaisyhteiskunta osallistuu aktiivisesti ilmastonmuutoksen torjuntaan ja on vahvasti samaa mieltä siitä, että tehokkaita toimia tarvitaan välittömästi. ETSK katsoo, että sekä julkisten että yksityisten tahojen yhteiset ponnistelut ovat tarpeen, jotta voidaan lisätä tietoisuutta siitä, että toimiin on ehdottomasti ryhdyttävä nyt, varmistaa kansalaisten ja paikallisyhteisöjen aktiivinen osallistuminen ja sitoutuminen ja saada lisärahoitusta vähähiiliseen talouteen siirtymisen tukemiseksi. EU ei voi enää tuhlata aikaa pitkiin keskusteluihin.

3.2

LULUCF-sektorilla hiilidioksidipäästöjen nettopoistumat ovat vähentyneet viidenneksellä (4) pääasiassa puunkorjuun lisääntymisen ja kannustimien puutteen vuoksi. Lisäksi Eurooppa on kärsinyt ennennäkemättömistä metsäpaloista ja tulvista, jotka ovat sattuneet samaan aikaan ennätyksellisten lämpöaaltojen ja kuivuuden kanssa. Metsät ovat myös olleet erityisen alttiita hyönteistuhoille, ja kosteikkojen tila on jatkuvasti huonontunut. Maanielua voidaan kasvattaa merkittävästi suhteellisen alhaisin kustannuksin, mutta toimia on tehostettava kaikessa maankäytössä. Tämä koskee myös metsien ja viljelymaiden hoitoa sekä metsitystä.

3.3

ETSK huomauttaa, että hiilensidontaa voidaan lisätä monin eri tavoin, esimerkiksi maankäytön suunnittelun, metsien uudistamisen ja luonnon ekosysteemien ennallistamisen avulla. Ilmastonmuutos ja luonnon monimuotoisuuden väheneminen liittyvät toisiinsa, ja niihin on puututtava yhdessä. Elinympäristöjen häviämiseen, saastumiseen, liikakorjuuseen ja haitallisten vieraslajien leviämiseen on puututtava, jotta voidaan varmistaa luonnollisten ekosysteemien säilyminen ja maahan pohjautuvien alojen elintärkeän sosiaalisen ja taloudellisen roolin toteutuminen.

3.4

Jäsenvaltioiden tulisi laatia kansallisia korkealaatuisten turvemaiden säilyttämis- ja uudelleenkastelustrategioita, sillä nämä tarjoavat merkittävän keinon suojella ja lisätä eloperäisen maan hiilivarastoja ja varmistaa, että luonnon monimuotoisuus saadaan ennallistettua. ETSK ehdottaakin yhdeksi tärkeimmistä tavoitteista korkealaatuisten turvesoiden ennallistamista (kosteikkoalueen viljelyn avulla (5)) ja kosteikkojen ennallistamista, ja katsoo, että kosteikkojen päästöt olisi otettava huomioon mahdollisimman pian eikä vasta vuodesta 2026 alkaen, kuten Euroopan komissio ehdottaa.

3.5

Tutkimusten mukaan suuret metsä- ja maastopalot ovat jo vuosikymmenten ajan lisänneet nettohiilipäästöjä ja vaikeuttaneet kasvillisuuden uudelleenkasvua. Vesivarojen käyttö ja hoito, erityisesti toimet veden pitämiseksi maaperässä ja veden varastointi tekoaltaissa, voi parantaa huomattavasti tulipalojen lieventämis- ja torjuntavalmiuksia. Samalla se vahvistaa sietokykyä rankkasateita, tulvia ja kuivuutta vastaan. ETSK suosittaakin, että komissio kannustaa jäsenvaltioita parantamaan vesivarojen hoitopolitiikkaa maatalouden tuottavuuden ja hiilensidontakapasiteetin lisäämiseksi ja tukee niitä tässä toiminnassa.

3.6

Viljelijöitä ja metsänhoitajia on kannustettava omaksumaan uusia kestäväpohjaisia liiketoimintamalleja, jotka edistävät luonnon monimuotoisuutta, ja noudattamaan kiertotalouden sääntöjä. ETSK on jo aiemmin kehottanut laatimaan yksityiskohtaiset ja oikeudenmukaiset lainsäädäntöpuitteet, ”joiden ansiosta maanomistajat ja -käyttäjät voivat vastaavasti toteuttaa tehokkaita LULUCF-toimia taloudellisesti järkevällä tavalla eikä pelkästään omalla kustannuksellaan” (6). Jokaisen jäsenvaltion tehtävänä on nyt suunnitella nämä tärkeät kannustinkehykset omien erityisolosuhteidensa mukaisesti. ETSK on myös kannustanut ”jäsenvaltioita laatimaan kunnianhimoisia kansallisia alhaalta ylöspäin suuntautuvia toimintalinjoja LULUCF-aloja varten ja ottamaan kansalaisyhteiskunnan tiiviisti mukaan tähän prosessiin valtio-, alue- ja paikallistasolla” (7).

3.7

Keskusteluja siitä, miten metsiä olisi hoidettava ja mitä osia puista voidaan käyttää energiantuotantoon, on jatkettava. Vaikka Euroopan komission ehdotuksessa uusiutuvia energialähteitä koskevan direktiivin tarkistamisesta (8) kielletään biomassan talteenotto aarniometsistä ja asetetaan rajoituksia tietyntyyppisen puun polttamiselle, siinä ei tunnusteta nykyisiä hyviä käytäntöjä, joissa erityyppisiä puita ja puiden eri osia käytetään tarkoitukseen, johon ne soveltuvat parhaiten, jolloin syntyy optimaalista kokonaislisäarvoa ilman luonnonvarojen tuhlausta. ETSK kaipaa kaikkiin jäsenvaltioihin kansallisia lainsäädäntökehyksiä, joilla tuetaan kestäväpohjaisia käytäntöjä biomassan tuotannossa ja kannustetaan niiden soveltamiseen.

3.8

Lisäksi viljelijöiden ja metsänhoitajien osaamisen, tietämyksen ja tuensaannin edistäminen voi lisätä uusien kestävien käytäntöjen ja läpimurtoteknologioiden (täsmäviljely, CTF-viljely, asianmukainen jätteiden käsittely, kemiallisten torjunta-aineiden käytön vähentäminen tai välttäminen, geneettisen monimuotoisuuden säilyttäminen maa-alueilla jne.) käyttöönottoa. ETSK suhtautuu myönteisesti komission aikomukseen ehdottaa maatalouden hiilidioksidipoistumia koskevaa sääntelykehystä.

3.9

Ilmastonmuutoksen nopean ja tehokkaan torjunnan varmistamiseksi tarvitaan maailmanlaajuisia koordinoituja toimia. Kuten IPCC:n vuoden 2021 raportissa (9) todetaan, saatavilla on tieteellistä näyttöä siitä, että Euroopassa viime aikoina usein toistuvat katastrofit liittyvät selvästi ilmaston lämpenemiseen ja kasvihuonekaasupäästöjen lisääntymiseen. Lisäksi raportissa todetaan, että ilmasto on ihmisen vaikutuksesta lämmennyt nopeammin kuin kertaakaan aikaisemmin viimeisten 2 000 vuoden aikana. ETSK katsookin, että EU:n toimia on täydennettävä kohdennetuilla ja tehokkailla kansainvälisillä toimilla, joilla varmistetaan koko maailman osallistuminen, oikeudenmukainen taakanjako ja oikeudenmukainen kilpailu.

4.   Erityistä

4.1

55-valmiuspaketti on erinomainen ja kunnianhimoinen askel, joka osoittaa jälleen kerran, että EU on edelläkävijä ilmastonmuutoksen torjunnassa. Se on myös erittäin hyvä aihe keskustelulle ennen Glasgow’ssa pidettävää YK:n 26. ilmastokokousta, jossa EU:n pitäisi yrittää vakuuttaa muu maailma siitä, että kaikkien on kiireesti toteutettava vastaavia toimia. ETSK toteaa, että koordinoitu maailmanlaajuinen reagointi on ainoa tehokas keino puuttua ilmastonmuutokseen ja että yhteistyö G7-ryhmän, G20-ryhmän ja muiden kansainvälisten elinten kumppaneidemme kanssa on oikea tapa edetä asiassa.

4.2

Maaperän huonontumisesta, kaupungistumisesta ja maan viljelykäytöstä poistamisesta johtuva maatalousmaan häviäminen on ollut monimutkainen ongelma kaikissa jäsenvaltioissa jo vuosien ajan. Maankäytön suunnittelu on olennaisen tärkeää EU:n kestävän kehityksen kannalta, ja ETSK kehottaa kiinnittämään erityistä huomiota luonnonvarojen tehokkaaseen käyttöön etenkin siksi, että väestön kasvaessa maasta tulee olemaan pulaa. ETSK on jo aiemmin ehdottanut johdonmukaista EU:n kehystä maatalousmaan suojelemiseksi (10).

4.3

Tuottavuuden ja hiilen varastoinnin lisäämiseksi maatalousalalla ETSK kehottaa edistämään ja tukemaan laajalti esimerkiksi sellaisia kestäviä maatalouskäytäntöjä kuin vuoroviljelyä, orgaanisen jätteen hyödyntämistä ja täsmäviljelyä. Viljelijöille olisi myös tarjottava tarvittavat rahoitusmahdollisuudet ja ajantasaista tietoa parhaista maatalouskäytännöistä ja maaperän laadun parantamismahdollisuuksista. Lisäksi maa-alueita on hallinnoitava huolellisesti kaikissa jäsenvaltioissa niin, että varmistetaan kilpailukyvyn ja kestävyyden välinen tasapaino.

4.4

Euroopan komissio julkaisi maaliskuussa 2021 luonnonmukaista maataloutta koskevan toimintasuunnitelman (11) auttaakseen jäsenvaltioita saavuttamaan tavoitteen, jonka mukaan 25 prosenttia maatalousmaasta tulisi olla luonnonmukaisesti viljeltyä vuoteen 2030 mennessä. ETSK tähdentää, että luonnonmukaisen viljelyn lisääminen on tärkeää. Se olisi maatalousalalle suuri harppaus kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen ja luonnon monimuotoisuuden säilyttämisen kannalta. ETSK korostaa myös muita vaihtoehtoja maaperän keinotekoistumisen riskin vähentämiseksi. Niihin kuuluvat muun muassa agroekologia, peltometsätalous, permakulttuuri ja suorakylvö.

4.5

Tilastotiedot osoittavat, että biomassan poltto on kaksinkertaistunut vuoden 2000 jälkeen ja puolet korjatusta puusta poltetaan energiaksi (12). ETSK katsoo, että tämä metsiin kohdistuva haitallinen paine on johtanut viime aikoina hiilen sitomisen vähenemiseen ja että vaikka puupohjaisella ja muuntyyppisellä bioenergialla on hyvin tärkeä rooli, niiden käyttöön olisi pyrittävä vain silloin, kun biomassaa tuotetaan kestävällä tavalla. Lisäksi ETSK on jo aiemmin todennut seuraavaa: ”Jotta ympäristötavoitteiden loukkaamattomuutta ei heikennetä, muilla aloilla käytettyjen fossiilisten polttoaineiden aiheuttamia päästöjä ei pitäisi kompensoida metsänielujen avulla niin, että biotaloudellisiin tarkoituksiin on saatavilla puuta aiempaa vähemmän.” (13)

4.6

ETSK huomauttaa, että biomassan tuontiin liittyy tiettyjä riskejä, jotka jäävät EU:n asetuksen soveltamisalan ulkopuolelle. Sen vuoksi tarvitaan laajoja kansainvälisiä sopimuksia tasapuolisten toimintaedellytysten varmistamiseksi sisämarkkinoilla, ja EU:n kauppapolitiikan pitäisi auttaa ehkäisemään sellaisen biomassan tuontia, joka johtaa metsäkatoon alkuperämaissa.

4.7

Jäsenvaltiot voivat jättää luonnon ääri-ilmiöiden, kuten myrskyjen, tulipalojen tai tuhohyönteisten, aiheuttamat päästöt kirjaamatta. Metsissä esiintyvien luonnonhäiriöiden seurantaa on kiireesti parannettava, jotta voidaan varmistaa teknisesti vaativan mutta erittäin tärkeän luonnonhäiriösäännöksen asianmukainen ja tehokas soveltaminen. Kunkin jäsenvaltion raportointivelvollisuuksissa on noudatettava standardoitua menettelyä, jonka avulla varmistetaan tietojen tehokas kerääminen ja tulkinta sekä politiikan tehokas täytäntöönpano ja suunnittelu.

4.8

Tietojen analysointi perustuu pääasiassa kunkin jäsenvaltion valtakunnallisiin metsien inventointeihin, jotka eivät vastaa toisiaan ja ovat joskus epätäydellisiä tai epätarkkoja. Lisäksi valtakunnallisia inventointeja ei tehdä kaikissa jäsenvaltioissa kovin usein. ETSK on tyytyväinen komission ehdotukseen tehdä kansallisista inventaariotiedoista kattava arviointi vuonna 2025 tarkkojen tavoitteiden asettamiseksi kaudelle 2026–2030.

4.9

Puubiomassan nykyistä kestäväpohjaisempaan tuotantoon tähtäävää tutkimus- ja kehitystyötä on tuettava. ETSK on jo aiemmin todennut, että näiden ”alojen tukemiseksi tarvitaan intensiivistä tutkimusta ja innovointia sekä hyvityksiä hiilinielujen onnistuneesta luomisesta” (14). ETSK katsoo myös, että jokaisen jäsenvaltion olisi laadittava kohdennettu, siirtymää helpottava verokannustinjärjestelmä, ja suosittelee käytettävissä olevan YMP-rahoituksen täysimääräistä hyödyntämistä.

4.10

Yrittäjien ja työntekijöiden täydennys- ja uudelleenkoulutusohjelmat ovat myös tarpeen, jotta voidaan varmistaa, että käytettävissä on uusinta saatavilla olevaa teknologiaa ja digitaalisia taitoja, jotka parantavat kestävyyttä. Euroopan vihreän kehityksen ohjelma voi onnistua vain, jos siihen liittyy koulutusohjelmia, joiden avulla voidaan parantaa eurooppalaisten työntekijöiden osaamista samalla kun huolehditaan kilpailukyvystä ja sosiaalista oikeudenmukaisuudesta. Siksi ETSK kehottaa ottamaan työmarkkinaosapuolet ja asiaankuuluvat kansalaisyhteiskunnan organisaatiot täysimääräisesti mukaan sekä paketin suunnittelu- että täytäntöönpanovaiheisiin.

4.11

ETSK katsoo, että pk-yritykset tarvitsevat räätälöidyn, tukea antavan lainsäädäntökehyksen, joka auttaisi niitä innovoimaan, laajentumaan ja kasvamaan kestäväpohjaisella tavalla. Vaikka sopeutumisen rahoittamiseen on useita rahoitusmahdollisuuksia, ETSK kehottaa jälleen ”selventämään eri vaihtoehtoja ja laatimaan käyttäjäystävällisiä menettelyjä, jotta voidaan varmistaa rahoituksen oikea-aikainen saatavuus käytännön tason toimijoille” (15).

4.12

Lisäksi ETSK on huolissaan siitä, että Euroopan vihreän kehityksen ohjelman (55-valmiuspaketin keinoin tapahtuvan) täytäntöönpanon sosiaalista ulottuvuutta ei oteta huomioon ja että vaikutukset kohdistuvat voimakkaimmin kansalaisiin, sillä heidän on vaihdettava autonsa, maksettava enemmän kotiensa lämmittämisestä ja halvimmista lomalennoista jne. ETSK pelkääkin, että kotitalouksien laskut kasvavat, kun 55-valmiuspaketti on pantu täytäntöön. ETSK on myös vakaasti sitä mieltä, että siirtymän aikana on kiinnitettävä erityistä huomiota niihin alueisiin, toimialoihin ja työntekijöihin, jotka tulevat kohtaamaan suurimmat haasteet, ja että siirtymä on toteutettava ”kilpailuun perustuvaa, sosiaalisesti oikeudenmukaista ja monenvälistä lähestymistapaa noudattaen. Lisäksi on luotava asianmukaiset välineet sen varmistamiseksi, että kansalaisyhteiskunta ja sen myötä kaikki kansalaiset, yritykset ja järjestöt voivat osallistua toimiin täysipainoisesti ja että niille saadaan näiden tahojen täysi hyväksyntä.” (16)

---

(1)  Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – EU:n ilmastotavoite vuodelle 2030 entistä korkeammalle – Panostetaan ilmastoneutraaliin tulevaisuuteen ihmisten hyväksi.

(2)  Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Valmiina 55:een: Vuoden 2030 ilmastotavoitteesta totta matkalla kohti ilmastoneutraaliutta – COM(2021) 550 final.

(3)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/841, annettu 30 päivänä toukokuuta 2018, maankäytöstä, maankäytön muutoksesta ja metsätaloudesta aiheutuvien kasvihuonekaasujen päästöjen ja poistumien sisällyttämisestä vuoteen 2030 ulottuviin ilmasto- ja energiapolitiikan puitteisiin sekä asetuksen (EU) N:o 525/2013 ja päätöksen N:o 529/2013/EU muuttamisesta (EUVL L 156, 19.6.2018, s. 1).

(4)  SWD(2021) 610 final.

(5)  Englanniksi paludiculture.

(6)  ETSK:n lausunto maankäytöstä, maankäytön muutoksesta ja metsätaloudesta (LULUCF) (EUVL C 351, 15.11.2012, s. 85).

(7)  ETSK:n lausunto taakanjakopäätöksestä vuoteen 2030 ulottuvissa EU:n ilmasto- ja energiapolitiikan puitteissa sekä maankäytöstä, maankäytön muutoksesta ja metsätaloudesta aiheutuvien kasvihuonekaasujen päästöjen ja poistumista (EUVL C 75, 10.3.2017, s. 103).

(8)  Euroopan komissio – Uusiutuvaa energiaa koskevan direktiivin tarkistaminen.

(9)  IPCC, AR6 Climate Change 2021: The Physical Science Basis.

(10)  Lausunto aiheesta ”Maan käyttö kestävään ruoantuotantoon ja ekosysteemipalvelujen tuottamiseen” (EUVL C 81, 2.3.2018, s. 72).

(11)  Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle luonnonmukaisen tuotannon kehittämistä koskevasta toimintasuunnitelmasta COM(2021) 141 final.

(12)  Forests sacrificed for EU climate policy.

(13)  ETSK:n lausunto taakanjakopäätöksestä vuoteen 2030 ulottuvissa EU:n ilmasto- ja energiapolitiikan puitteissa sekä maankäytöstä, maankäytön muutoksesta ja metsätaloudesta aiheutuvien kasvihuonekaasujen päästöjen ja poistumista (EUVL C 75, 10.3.2017, s. 103).

(14)  ETSK:n lausunto aiheesta ”Ilmastokestävä Eurooppa – Uusi EU:n strategia ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi” (EUVL C 374, 16.9.2021).

(15)  ETSK:n lausunto aiheesta ”Ilmastokestävä Eurooppa – Uusi EU:n strategia ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi”.

(16)  ETSK:n lausunto aiheesta ”Puhdas maapallo kaikille – Eurooppalainen visio kukoistavasta, nykyaikaisesta, kilpailukykyisestä ja ilmastoneutraalista taloudesta” (EUVL C 282, 20.8.2019, s. 51).