24.11.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 327/45

(1)

Yhteisön ammatillista koulutusta koskeva Leonardo da Vinci -toimintaohjelma perustettiin neuvoston päätöksellä 1999/382/EY (4).

(2)

Yhteisön koulutusalan Sokrates-toimintaohjelman toinen vaihe perustettiin Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksellä N:o 253/2000/EY (5).

(3)

Monivuotinen ohjelma tieto- ja viestintätekniikan tehokkaaksi integroimiseksi yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen järjestelmiin Euroopassa (eLearning-ohjelma) perustettiin Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksellä N:o 2318/2003/EY (6).

(4)

Yhteisön toimintaohjelma Euroopan laajuisesti toimivien koulutusalan yksiköiden sekä alan yksittäistoimien tukemiseksi perustettiin Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksellä N:o 791/2004/EY (7).

(5)

Yhteinen tutkinto- ja pätevyysvaatimuksia selkeyttävä järjestely (Europass) perustettiin Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksellä N:o 2241/2004/EY (8).

(6)

Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksellä N:o 2317/2003/EY (9) käynnistettiin ohjelma korkea-asteen koulutuksen laadun parantamiseksi ja kulttuurien välisen ymmärtämyksen edistämiseksi kolmansien maiden kanssa tehtävän yhteistyön avulla (Erasmus Mundus) (2004–2008).

(7)

Bolognan julistuksella, jonka 29 eurooppalaista opetusministeriä allekirjoitti 19 päivänä kesäkuuta 1999, käynnistettiin hallitustenvälinen prosessi, jonka tavoitteena on luoda eurooppalainen korkeakoulutusalue vuoteen 2010 mennessä ja jolle yhteisön olisi annettava tukensa.

(8)

Lissabonissa 23 ja 24 päivänä maaliskuuta 2000 kokoontunut Eurooppa-neuvosto asetti strategiseksi tavoitteeksi sen, että Euroopan unionista tulee maailman kilpailukykyisin ja dynaamisin osaamistalous, joka kykenee ylläpitämään kestävää talouskasvua, luomaan uusia ja parempia työpaikkoja ja lisäämään sosiaalista yhteenkuuluvuutta, ja kehotti koulutusneuvostoa aloittamaan laajan keskustelun koulutusjärjestelmien konkreettisista tulevaisuuden tavoitteista keskittyen yhteisiin huolenaiheisiin ja prioriteetteihin ja ottaen huomioon kansalliset erityispiirteet.

(9)

Edistyksellisen osaamisyhteiskunnan merkitys kasvun ja työllisyyden lisäämisessä on ratkaiseva. Yleissivistävä ja ammatillinen koulutus ovat Euroopan unionin painopistealoja Lissabonissa asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi.

(10)

Neuvosto hyväksyi 12 päivänä helmikuuta 2001 koulutusjärjestelmien konkreettisia tulevaisuuden tavoitteita koskevan selvityksen. Lisäksi se hyväksyi 14 päivänä kesäkuuta 2002 näiden tavoitteiden seurantaa koskevan yksityiskohtaisen työohjelman, jolle yhteisön olisi annettava tukensa.

(11)

Göteborgissa 15 ja 16 päivänä kesäkuuta 2001 kokoontunut Eurooppa-neuvosto sopi kestävän kehityksen strategiasta ja lisäsi ympäristöulottuvuuden työllisyyttä, talousuudistuksia ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta koskevaan Lissabonin prosessiin.

(12)

Barcelonassa 15 ja 16 päivänä maaliskuuta 2002 kokoontunut Eurooppa-neuvosto asetti tavoitteeksi, että Euroopan unionin koulutusjärjestelmistä tulee vuoteen 2010 mennessä laatunsa osalta maailmanlaajuisia esikuvia, ja vaati lisätoimia, joilla parannetaan perustaitojen hallintaa erityisesti opettamalla vähintään kahta vierasta kieltä hyvin varhaisesta iästä lähtien.

(13)

Elinikäistä oppimista käsittelevissä komission tiedonannossa ja neuvoston 27 päivänä kesäkuuta 2002 antamassa päätöslauselmassa (10) vahvistetaan, että elinikäistä oppimista olisi edistettävä alan yhteisöohjelmien puitteissa kehitettävillä toimilla ja politiikalla.

(14)

Neuvoston päätöslauselmassa 19 päivältä joulukuuta 2002 (11) vahvistettiin ammatillisen koulutuksen tehostetun eurooppalaisen yhteistyön edistämisprosessi, jolle yhteisön olisi annettava tukensa. Yhteensä 31 Euroopan maan opetusministerit hyväksyivät 30 päivänä marraskuuta 2002 Kööpenhaminan julistuksen, jolla työmarkkinaosapuolet ja ehdokasmaat liitettiin mukaan kyseiseen prosessiin.

(15)

Ammattitaitoa ja liikkuvuutta koskevasta toimintasuunnitelmasta annetussa komission tiedonannossa todettiin, että Euroopan tasolla tarvitaan jatkuvasti toimia, joilla parannetaan yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen tutkintojen tunnustamista.

(16)

Kielten oppimisen ja kielellisen monimuotoisuuden edistämistä koskevasta toimintasuunnitelmasta annetussa komission tiedonannossa vahvistettiin toimet, jotka on toteutettava Euroopan tasolla vuosien 2004–2006 aikana, ja vaadittiin jatkotoimia.

(17)

Kielten opettamisen ja oppimisen sekä kielellisen monimuotoisuuden edistämisen olisi oltava yhteisön toiminnan painopistealue koulutuksen alalla. Kielten opettaminen ja oppiminen on erityisen merkityksellistä naapurijäsenvaltioiden välillä.

(18)

Nykyisten Sokrates- ja Leonardo da Vinci -ohjelmien väliarviointiraporteissa sekä koulutuksen alalla toteutettavan yhteisön toiminnan tulevaisuutta käsitelleessä julkisessa kuulemisessa tuotiin esiin merkittävä ja joiltakin osin kasvava tarve jatkaa Euroopan tason yhteistyötä ja liikkuvuutta näillä aloilla. Niissä korostettiin tarvetta luoda tiiviimmät yhteydet alan yhteisöohjelmien ja koulutuspolitiikan kehityksen välille, toivottiin yhteisön toiminnan jäsentelyä siten, että se vastaisi paremmin elinikäisen oppimisen mallia, ja kaivattiin helppokäyttöisempiä ja joustavampia menettelytapoja tällaisen toiminnan täytäntöönpanoon.

(19)

Moitteettoman varainhoidon periaatetta noudattaen voidaan ohjelman täytäntöönpanoa yksinkertaistaa käyttämällä kiinteämääräistä rahoitusta joko tukena ohjelman osallistujille tai yhteisön tukena rakenteille, jotka on kansallisella tasolla perustettu ohjelman hallintoa varten.

(20)

Suuria etuja saavutettaisiin sisällyttämällä yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen aloilla toteutettavaan kansainväliseen yhteistyöhön ja liikkuvuuteen myönnettävä yhteisön tuki yhteen ohjelmaan, joka mahdollistaisi merkittävämmän yhteisvaikutuksen eri toiminta-alojen välillä, tarjoaisi lisäkapasiteettia elinikäisen oppimisen tueksi ja mahdollistaisi johdonmukaisemmat, sujuvammat ja tehokkaammat hallintotavat. Lisäksi yksi ohjelma kannustaisi parempaan yhteistyöhön koulutuksen eri tasojen välillä.

(21)

Sen vuoksi olisi perustettava Elinikäisen oppimisen ohjelma edistämään elinikäisen oppimisen avulla Euroopan unionin kehittymistä edistyneenä osaamisyhteiskuntana, joka kykenee ylläpitämään kestävää talouskasvua, luomaan uusia ja parempia työpaikkoja ja lisäämään sosiaalista yhteenkuuluvuutta.

(22)

Kun otetaan huomioon kouluopetuksen, korkea-asteen koulutuksen, ammatillisen koulutuksen ja aikuiskoulutuksen sektoreiden erityispiirteet ja tarve perustaa yhteisön toiminta kyseisiin erityispiirteisiin räätälöityihin tavoitteisiin, toimintamuotoihin ja organisaatiorakenteisiin, kuhunkin näistä neljästä alasta kohdennetut yksittäiset ohjelmat olisi säilytettävä Elinikäisen oppimisen ohjelmassa lisäten samalla mahdollisimman paljon johdonmukaisuutta ja yhtenäisyyttä yksittäisten ohjelmien välillä.

(23)

Tiedonannossaan ”Yhteisen tulevaisuuden rakentaminen — Politiikan haasteet ja rahoitusmahdollisuudet laajentuneessa unionissa 2007–2013” komissio vahvisti joukon määrällisiä tavoitteita yhteisön koulutusohjelmien uutta sukupolvea varten, ja tavoitteet edellyttävät liikkuvuus- ja kumppanuustoiminnan huomattavaa lisäämistä.

(24)

Koska kansainvälisellä liikkuvuudella on osoitettu olevan hyviä vaikutuksia yksittäisiin henkilöihin ja koulutusjärjestelmiin ja koska liikkuvuuden kysyntä ylittää selvästi tarjonnan kaikilla sektoreilla ja kun huomioon otetaan liikkuvuuden merkitys Lissabonin tavoitteen kannalta, kansainväliseen liikkuvuuteen annettavaa tukea on syytä lisätä huomattavasti kaikissa neljässä alakohtaisessa alaohjelmassa.

(25)

Jotta ulkomailla opiskelusta opiskelijoille aiheutuvat todelliset lisäkustannukset voitaisiin kattaa asianmukaisemmin, opiskelijoiden liikkuvuusapurahan perusmäärä olisi ohjelmakauden ajan pidettävä reaaliarvoltaan keskimäärin 200 eurona kuukautta kohti.

(26)

Tähän asti yhteisön ohjelmien ulkopuolelle jäänyt keskiasteen koulujen yksittäisten oppilaiden ja yksittäisten aikuisopiskelijoiden liikkuvuuden tarve olisi otettava paremmin huomioon luomalla uusi liikkuvuusmuoto Comenius- ja Grundtvig-ohjelmien puitteissa. Opettajavaihto-ohjelmien tarjoamia mahdollisuuksia naapurialueiden koulujen pitkäaikaisen yhteistyön kehittämiseksi olisi myös hyödynnettävä tehokkaammin.

(27)

Pienillä ja keskisuurilla yrityksillä on tärkeä rooli Euroopan taloudessa. Toistaiseksi niiden osallistuminen Leonardo da Vinci -ohjelmaan on kuitenkin ollut vähäistä. Olisi ryhdyttävä toimiin yhteisön tällaisia yrityksiä koskevien toimien houkuttavuuden lisäämiseksi, erityisesti varmistamalla, että oppisopimusoppilaille tarjoutuu enemmän mahdollisuuksia liikkuvuuteen. Olisi luotava sopivia järjestelyjä tällaisen liikkuvuuden tulosten tunnustamiseksi samaan tapaan kuin Erasmus-ohjelmassa.

(28)

Koska Euroopassa työkomennuksilla olevien ja liikkuvien työntekijöiden lasten kohtaamat koulutukselliset haasteet ovat erityisluonteisia, lasten tarpeisiin vastaavia Comenius-ohjelman kansainvälisiä toimia olisi hyödynnettävä mahdollisimman hyvin.

(29)

Liikkuvuuden lisääntymiseen kaikkialla Euroopassa olisi liityttävä koulutuksen laadun jatkuva parantaminen.

(30)

Jotta voidaan vastata lisääntyneeseen tarpeeseen tukea Euroopan tasoista toimintaa, jolla kyseiset poliittiset tavoitteet pyritään saavuttamaan, tukea monialaista toimintaa kielten sekä tieto- ja viestintätekniikan aloilla sekä tehostaa ohjelman tulosten levittämistä ja hyödyntämistä, neljää alakohtaista alaohjelmaa olisi täydennettävä poikittaisohjelmalla.

(31)

Jotta voidaan vastata Euroopan yhdentymisprosessia ja sen etenemistä koskevan tiedon ja vuoropuhelun kasvavaan tarpeeseen, on tärkeää parantaa tämän alan opetuksen, tutkimuksen ja pohdinnan laatua tukemalla Euroopan yhdentymisprosessin tutkimukseen erikoistuneita korkeakouluja, yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen aloilla toimivia eurooppalaisia järjestöjä sekä Jean Monnet -toimea.

(32)

Tämän päätöksen on oltava sanamuodoltaan riittävän joustava, jotta Elinikäisen oppimisen ohjelman toimia voidaan tarvittaessa mukauttaa muuttuviin tarpeisiin vuosina 2007–2013 ja jotta voidaan välttää Sokrates- ja Leonardo da Vinci -ohjelmien aiempien vaiheiden tarpeettoman yksityiskohtaiset säännökset.

(33)

Perustamissopimuksen 3 artiklan 2 kohdan mukaan yhteisön on määrä pyrkiä poistamaan eriarvoisuutta miesten ja naisten välillä sekä edistämään miesten ja naisten välistä tasa-arvoa.

(34)

Perustamissopimuksen 151 artiklan mukaan yhteisön on määrä ottaa kulttuuriin liittyvät näkökohdat huomioon muiden perustamissopimuksen määräysten mukaisessa toiminnassaan, erityisesti kulttuuriensa monimuotoisuuden vaalimiseksi ja edistämiseksi. Kulttuurin ja koulutuksen välisiin synergiavaikutuksiin olisi kiinnitettävä erityistä huomiota. Myös kulttuurien välistä vuoropuhelua olisi kannustettava.

(35)

On tarpeen edistää aktiivista kansalaisuutta ja ihmisoikeuksien ja demokratian kunnioitusta ja tehostaa kaikenlaisen syrjäytymisen, myös rasismin ja muukalaisvihan, vastaisia toimia.

(36)

Ohjelman kaikkien osien täytäntöönpanossa olisi laajennettava heikossa asemassa oleviin ryhmiin kuuluvien osallistumismahdollisuuksia ja aktiivisesti paneuduttava vammaisten erityistarpeisiin oppimisen yhteydessä myös myöntämällä suurempia avustuksia vammaisten osallistujien lisäkustannusten kattamiseksi ja tarjoamalla tukea viittomakielen ja sokeainkirjoituksen oppimiseen ja käyttämiseen.

(37)

Olisi otettava huomioon Euroopan liikuntakasvatuksen teemavuoden (2004) saavutukset sekä oppilaitosten ja urheiluseurojen välisen yhteistyön mahdolliset kasvatukselliset edut, joita korostettiin kyseisenä vuonna.

(38)

Euroopan unionin liittymisehdokasmaat ja Euroopan talousalueeseen kuuluvat EFTA-maat voivat osallistua yhteisöohjelmiin yhteisön ja kyseisten maiden välillä allekirjoitettavien sopimusten mukaisesti.

(39)

Thessalonikissa 19 ja 20 päivänä kesäkuuta 2003 kokoontunut Eurooppa-neuvosto vahvisti neuvoston Länsi-Balkanista 16 päivänä kesäkuuta 2003 tekemät päätelmät, myös niiden liitteen ”Länsi-Balkania koskeva Thessalonikin toimintasuunnitelma: kohti yhdentyvää Eurooppaa”. Liitteen mukaan vakautus- ja assosiaatioprosessiin kuuluville maille olisi annettava mahdollisuus osallistua yhteisöohjelmiin yhteisön ja kyseisten maiden välillä tehtävien puitesopimusten perusteella.

(40)

Yhteisö ja Sveitsin valaliitto ovat ilmoittaneet aikomuksestaan aloittaa neuvottelut sopimusten tekemiseksi yhteiseen etuun kuuluvilla aloilla, joita ovat esimerkiksi yleissivistävää ja ammatillista koulutusta sekä nuorisoa koskevat yhteisöohjelmat.

(41)

Komission ja jäsenvaltioiden olisi yhteistyössä säännöllisesti seurattava ja arvioitava Elinikäisen oppimisen ohjelman täytäntöönpanoa, jotta ohjelmaa voidaan tarvittaessa mukauttaa erityisesti toimenpiteiden toteutuksen tärkeysjärjestystä muuttamalla. Arviointiin pitäisi sisältyä riippumattomien ja puolueettomien tahojen tekemä ulkoinen arviointi.

(42)

Sokrates-ohjelman täytäntöönpanoa käsittelevässä 28 päivänä helmikuuta 2002 antamassaan päätöslauselmassa (12) Euroopan parlamentti kiinnitti huomiota pienten tukien saajille aiheutuviin suhteettoman raskaisiin hallintomenettelyihin ohjelman toisessa vaiheessa.

(43)

On sovellettava Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25 päivänä kesäkuuta 2002 annettua neuvoston asetusta (EY, Euratom) N:o 1605/2002 (13) ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 soveltamissäännöistä 23 päivänä joulukuuta 2002 annettua komission asetusta (EY, Euratom) N:o 2342/2002 (14), joilla turvataan yhteisön taloudelliset edut. Soveltamisessa on otettava huomioon yksinkertaisuuden ja johdonmukaisuuden periaatteet budjettivälineiden valinnassa, niiden tapausten määrän rajoittaminen, joissa komissiolla säilyy välitön toteuttamis- ja hallinnointivastuu, ja resurssien määrän säilyminen oikeasuhtaisena verrattuna resurssien käytöstä johtuvaan hallinnolliseen kuormitukseen.

(44)

Ohjelman tehokas täytäntöönpano edellyttää hallinnollisten menettelyjen merkittävää yksinkertaistamista. Hallintoa ja tilinpitoa koskevat velvoitteet olisi suhteutettava apurahan suuruuteen.

(45)

Olisi myös toteutettava asianmukaisia toimenpiteitä sääntöjenvastaisuuksien ja petosten estämiseksi sekä ryhdyttävä tarvittaessa toimiin menetettyjen, aiheettomasti maksettujen tai väärinkäytettyjen varojen takaisinperimiseksi.

(46)

On paikallaan huolehtia Elinikäisen oppimisen ohjelman asianmukaisesta päättämisestä etenkin siltä osin kuin kyse on ohjelman monivuotisten hallinnointijärjestelyjen jatkamisesta, kuten teknisen ja hallinnollisen avun rahoituksesta. Teknisellä ja hallinnollisella avulla olisi tarvittaessa varmistettava 1 päivästä tammikuuta 2014 lähtien vuoden 2013 lopussa vielä keskeneräisten toimien hallinnointi, seuranta- ja tilintarkastustoimet mukaan luettuina.

(47)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän päätöksen tavoitetta eli koulutuksen laatua edistävää eurooppalaista yhteistyötä monenvälisten kumppanuuksien, kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteisön laajuisen tiedonvaihdon tarpeellisuuden vuoksi, vaan tämä tavoite voidaan toimien ja toimenpiteiden luonteen vuoksi saavuttaa paremmin yhteisön tasolla, joten yhteisö voi toteuttaa toimenpiteitä EY:n perustamissopimuksen 5 artiklassa tarkoitetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Kyseisessä artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä päätöksessä ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen tämän tavoitteen saavuttamiseksi.

(48)

Tässä päätöksessä vahvistetaan ohjelman koko keston ajaksi rahoituspuitteet, joita budjettivallan käyttäjän on talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välillä 17 päivänä toukokuuta 2006 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen (15) 37 kohdan mukaisesti käytettävä ensisijaisena ohjeena vuosittaisessa talousarviomenettelyssä.

(49)

Tämän päätöksen täytäntöönpanemiseksi tarvittavista toimenpiteistä olisi päätettävä menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/468/EY (16) mukaisesti,

3.

1.

’esikoululla’ organisoitua koulutustoimintaa, johon osallistutaan ennen oppivelvollisuuskoulun alkamista;

2.

’oppilaalla’ henkilöä, joka on otettu oppilaaksi kouluun;

3.

’koululla’ kaikentyyppisiä yleissivistävää (esikoulutason, perus- tai toisen asteen), ammatillista tai teknistä koulutusta antavia oppilaitoksia sekä poikkeuksellisesti kieltenoppimisen edistämiseen tähtäävien toimenpiteiden yhteydessä viralliseen koulujärjestelmään kuulumattomia, oppisopimuskoulutusta tarjoavia laitoksia;

4.

’opettajilla ja opetushenkilöstöllä’ henkilöitä, jotka ovat työtehtäviensä kautta suoraan osallisina jäsenvaltioiden koulutusprosessissa;

5.

’kouluttajilla’ henkilöitä, jotka ovat työtehtäviensä kautta suoraan osallisina jäsenvaltioiden ammatillisessa koulutusprosessissa;

6.

’opiskelijalla’ henkilöä, joka on kirjoittautunut korkeakouluun suorittaakseen millä tahansa opintoalalla tunnustettuun korkea-asteen tutkintoon tai muuhun tunnustettuun korkea-asteen ammattipätevyyteen johtavia korkea-asteen opintoja, tohtoritaso mukaan luettuna;

7.

’harjoittelijalla’ henkilöä, joka saa ammatillista koulutusta joko oppilaitoksessa tai koulutusorganisaatiossa tai työpaikalla;

8.

’aikuisopiskelijalla’ opiskelijaa, joka osallistuu aikuiskoulutukseen;

9.

’työmarkkinoilla olevilla henkilöillä’ työntekijöitä, itsenäisiä ammatinharjoittajia tai työhön käytettävissä olevia henkilöitä;

10.

11.

12.

’ammatillisella koulutuksella’ kaikkea sellaista ammatillista peruskoulutusta, myös teknistä ja ammattiopetusta sekä oppisopimusjärjestelmiä, jotka kuuluvat osana kyseisen jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten tunnustamaan ammattitutkintoon, sekä kaikkea sellaista ammatillista jatko- ja täydennyskoulutusta, johon työntekijä ryhtyy työelämässä ollessaan;

13.

’aikuiskoulutuksella’ kaikkia muun kuin ammatillisen aikuiskoulutuksen muotoja, jotka voivat kuulua virallisen tai epävirallisen koulutuksen taikka arkioppimisen piiriin;

14.

’opintovierailulla’ lyhytkestoista vierailua, jonka tarkoituksena on jonkin elinikäiseen oppimiseen liittyvän näkökohdan opiskelu toisessa jäsenvaltiossa;

15.

’liikkuvuudella’ oleskelua tietyn ajan toisessa jäsenvaltiossa sellaista opiskelua, työkokemuksen hankkimista, muuta oppimis- tai opetustoimintaa tai asiaan liittyvää hallinnollista toimintaa varten, jota tuetaan tarvittaessa kohdemaan kielen tai työkielen valmennus- tai kertauskursseilla;

16.

’harjoittelulla’ toisessa jäsenvaltiossa sijaitsevassa yrityksessä tai organisaatiossa vietettyä ajanjaksoa, jota tuetaan tarvittaessa kohdemaan kielen tai työkielen valmennus- tai kertauskursseilla ja jonka tavoitteena on edistää henkilöiden mukautumista yhteisön laajuisten työmarkkinoiden vaatimuksiin, hankkia tietty taito ja parantaa kyseessä olevan maan taloudellisen ja sosiaalisen kulttuurin tuntemusta samalla, kun saadaan työkokemusta;

17.

’yksipuolisella’ toimintaa, johon osallistuu ainoastaan yksi laitos;

18.

’kahdenvälisellä’ toimintaa, johon osallistuu kumppaneita kahdesta jäsenvaltiosta;

19.

’monenvälisellä’ toimintaa, johon osallistuu kumppaneita vähintään kolmesta jäsenvaltiosta; komissio voi pitää monenvälisinä järjestöjä tai muita tahoja, joissa on jäseniä kolmesta tai useammasta jäsenvaltiosta;

20.

’kumppanuudella’ eri jäsenvaltioissa sijaitsevien laitoksien tai organisaatioiden ryhmän kahden- tai monenvälistä sopimusta, jonka tarkoituksena on elinikäiseen oppimiseen liittyvien yhteisten eurooppalaisten toimintojen toteuttaminen;

21.

’verkostolla’ tietyllä elinikäisen oppimisen alalla, tieteenalalla tai sektorilla toimivien tahojen virallista tai epävirallista ryhmittymää;

22.

’hankkeella’ organisaatioiden tai laitosten muodostaman virallisen tai epävirallisen ryhmittymän yhdessä kehittämää tiettyyn tulokseen tähtäävää yhteistyötä;

23.

’hankkeen koordinaattorilla’ organisaatiota tai laitosta, joka vastaa siitä, että monenvälinen ryhmittymä toteuttaa hankkeen;

24.

’hankekumppaneilla’ monenvälisen ryhmittymän muodostavia organisaatioita tai laitoksia koordinaattoria lukuun ottamatta;

25.

’yrityksellä’ julkisen tai yksityisen sektorin taloudellista toimintaa harjoittavaa yritystä riippumatta siitä, mikä on sen koko, oikeudellinen asema tai toimiala, osuus- ja yhteisötalous mukaan luettuna;

26.

’työmarkkinaosapuolilla’ jäsenvaltion tasolla kansallisen lainsäädännön ja/tai käytännön mukaisia työntekijä- ja työnantajajärjestöjä ja yhteisön tasolla työntekijä- ja työnantajajärjestöjä, jotka osallistuvat yhteisön tason sosiaaliseen vuoropuheluun;

27.

’ohjauksella ja neuvonnalla’ erityyppisiä toimintoja, kuten tiedottamista, arviointia, perehdyttämistä ja neuvontaa, joilla oppijoita, opettajia ja muuta henkilöstöä autetaan koulutusohjelmia ja työllistymismahdollisuuksia koskevien valintojen tekemisessä;

28.

’tulosten levittämisellä ja hyödyntämisellä’ toimintoja, joilla pyritään varmistamaan, että Elinikäisen oppimisen ohjelman ja sitä edeltävien ohjelmien tulokset tunnustetaan asianmukaisesti, niitä tuodaan esille ja niitä sovelletaan laajalti;

29.

’elinikäisellä oppimisella’ kaikkea sellaista ihmisen koko elinikänsä aikana hankkimaa koulutusta, virallisen koulutusjärjestelmän ulkopuolella annettavaa epävirallista koulutusta ja arkioppimista, jonka tuloksena henkilökohtaiset, kansalaisuuteen liittyvät, sosiaaliset ja/tai työhön liittyvät tiedot, taidot ja pätevyydet paranevat. Siihen sisältyy ohjaus- ja neuvontapalveluiden tarjoaminen.

1.

2.

3.

a)

oppilaat, opiskelijat, harjoittelijat ja aikuisopiskelijat;

b)

elinikäisen oppimisen alalla toimivat opettajat, kouluttajat ja muu henkilöstö;

c)

työmarkkinoilla olevat henkilöt;

d)

laitokset tai organisaatiot, jotka tarjoavat oppimismahdollisuuksia Elinikäisen oppimisen ohjelman yhteydessä tai sen alaohjelmien puitteissa;

e)

elinikäisen oppimisen järjestelmistä ja toimintalinjoista vastaavat henkilöt ja elimet paikallisella, alueellisella ja kansallisella tasolla;

f)

yritykset ja työmarkkinaosapuolet sekä niiden järjestöt kaikilla tasoilla, myös kauppajärjestöt sekä kauppa- ja teollisuuskamarit;

g)

elinikäisen oppimisen alan ohjausta, neuvontaa ja tietopalveluita tarjoavat elimet;

h)

elinikäisen oppimisen alalla toimivat järjestöt, opiskelijoiden, harjoittelijoiden, oppilaiden, opettajien, vanhempien ja aikuisopiskelijoiden järjestöt mukaan luettuina;

i)

elinikäiseen oppimiseen liittyviä kysymyksiä tarkastelevat tutkimuskeskukset ja -elimet;

j)

voittoa tavoittelemattomat järjestöt, vapaaehtoisjärjestöt ja kansalaisjärjestöt.

1.

2.

3.

1.

1.

a)

lisäämällä tietoisuutta Euroopan kulttuurisen ja kielellisen monimuotoisuuden sekä monikulttuurisuuden merkityksestä sekä tarpeesta torjua rasismia, ennakkoluuloja ja muukalaisvihaa;

b)

järjestämällä koulutusmahdollisuuksia oppijoille, joilla on erityistarpeita, ja varsinkin helpottamalla heidän osallistumistaan yleisopetukseen;

c)

edistämällä naisten ja miesten välistä tasa-arvoa sekä torjumalla kaikenlaista sukupuoleen, rotuun tai etniseen alkuperään, uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen suuntautumiseen perustuvaa syrjintää.

5.

a)

kouluopetuksessa olevat oppilaat toisen asteen loppuun saakka;

b)

koulut sellaisina kuin jäsenvaltiot määrittävät ne;

c)

opettajat ja muu henkilöstö kyseisissä kouluissa;

d)

järjestöt, voittoa tavoittelemattomat järjestöt, kansalaisjärjestöt ja kouluopetukseen osallistuvien edustajat;

e)

koulutuksen järjestämisestä paikallisella, alueellisella ja kansallisella tasolla vastaavat henkilöt ja elimet;

f)

elinikäiseen oppimiseen liittyviä kysymyksiä tarkastelevat tutkimuskeskukset ja -elimet;

g)

korkeakoulut;

h)

elinikäiseen oppimiseen liittyvää ohjausta, neuvontaa ja tietopalveluja tarjoavat elimet.

1.

2.

1.

a)

kaikenmuotoisessa korkea-asteen koulutuksessa olevat opiskelijat ja harjoittelijat;

b)

korkeakoulut sellaisina kuin jäsenvaltiot määrittävät ne;

c)

kyseisten oppilaitosten opettajat, kouluttajat ja muu henkilöstö;

d)

järjestöt ja korkeakoulutukseen osallistuvien tahojen edustajat, asiaankuuluvat opiskelijoiden, yliopistojen, opettajien ja kouluttajien järjestöt mukaan luettuina;

e)

yritykset, työmarkkinaosapuolet ja muut työelämän edustajat;

f)

koulutuksen järjestämisestä paikallisella, alueellisella ja kansallisella tasolla vastaavat julkiset ja yksityiset elimet, myös voittoa tavoittelemattomat järjestöt ja kansalaisjärjestöt;

g)

elinikäiseen oppimiseen liittyviä kysymyksiä tarkastelevat tutkimuskeskukset ja -elimet;

h)

elinikäiseen oppimiseen liittyvää ohjausta, neuvontaa ja tietopalveluja tarjoavat elimet.

1.

2.

1.

a)

korkeakoulujen opiskelijat, jotka ovat kirjoittautuneet vähintään toiselle vuodelle ja suorittavat opintojakson toisessa jäsenvaltiossa Erasmus-ohjelman liikkuvuustoimen puitteissa, riippumatta siitä, myönnetäänkö heille taloudellista tukea tästä ohjelmasta. Kyseiset jaksot on tunnustettava täysimääräisesti lähettävien ja vastaanottavien oppilaitosten välisten sopimusten nojalla. Vastaanottavat oppilaitokset eivät saa periä lukukausimaksuja kyseisiltä opiskelijoilta;

b)

opiskelijat, jotka ovat kirjoittautuneet yhteisiin maisteriohjelmiin ja osallistuvat liikkuvuustoimintoihin;

c)

korkeakoulujen opiskelijat, jotka osallistuvat harjoitteluun.

a)

ammatillisessa koulutuksessa olevat, korkea-asteen koulutusta lukuun ottamatta;

b)

työmarkkinoilla olevat henkilöt;

c)

koulutusta Leonardo da Vinci -ohjelman soveltamisalaan kuuluvilla aloilla järjestävät laitokset tai järjestöt;

d)

kyseisten laitosten tai järjestöjen opettajat, kouluttajat ja muu henkilöstö;

e)

järjestöt ja ammatilliseen koulutukseen osallistuvien tahojen edustajat, harjoittelijoiden, vanhempien ja opettajien järjestöt mukaan luettuina;

f)

yritykset, työmarkkinaosapuolet ja muut työelämän edustajat, kauppakamarit ja muut kauppajärjestöt mukaan luettuina;

g)

elinikäiseen oppimiseen liittyvää ohjausta, neuvontaa ja tietopalveluja tarjoavat elimet;

h)

ammatillisen koulutuksen järjestelmistä ja toimintalinjoista vastaavat henkilöt ja elimet paikallisella, alueellisella ja kansallisella tasolla;

i)

elinikäiseen oppimiseen liittyviä kysymyksiä tarkastelevat tutkimuskeskukset ja -elimet;

j)

korkeakoulut;

k)

voittoa tavoittelemattomat yhteisöt, vapaaehtoisjärjestöt ja kansalaisjärjestöt.

1.

2.

1.

a)

aikuiskoulutukseen osallistuvat opiskelijat;

b)

aikuiskoulutusta tarjoavat laitokset tai järjestöt;

c)

kyseisten laitosten tai järjestöjen opettajat ja muu henkilöstö;

d)

aikuiskoulutushenkilöstön perus- ja jatkokoulutuksen parissa toimivat laitokset;

e)

järjestöt ja aikuiskoulutukseen osallistuvien tahojen edustajat, opiskelijoiden ja opettajien järjestöt mukaan luettuina;

f)

elinikäisen oppimisen alan ohjausta, neuvontaa ja tietopalveluita tarjoavat elimet;

g)

aikuiskoulutusalan järjestelmistä ja toimintalinjoista vastaavat henkilöt ja elimet paikallisella, alueellisella ja kansallisella tasolla;

h)

elinikäiseen oppimiseen liittyviä kysymyksiä tarkastelevat tutkimuskeskukset ja -elimet;

i)

yritykset;

j)

voittoa tavoittelemattomat yhteisöt, vapaaehtoisjärjestöt ja kansalaisjärjestöt;

k)

korkeakoulut.

1.

2.

1.

1.

2.

1.

2.

3.

4.

a)

korkeakoulutuksessa yhteisössä ja sen ulkopuolella olevat Euroopan yhdentymiseen erikoistuneet opiskelijat ja tutkijat;

b)

yhteisössä tai sen ulkopuolella sijaitsevat, kussakin valtiossa tunnustetut korkeakoulut;

c)

kyseisten oppilaitosten opettajat ja muu henkilöstö;

d)

järjestöt ja koulutukseen tai sen järjestämiseen yhteisössä tai sen ulkopuolella osallistuvien tahojen edustajat;

e)

koulutuksen järjestämisestä paikallisella, alueellisella ja kansallisella tasolla vastaavat julkiset ja yksityiset elimet;

f)

Euroopan yhdentymiseen liittyviä kysymyksiä käsittelevät tutkimuskeskukset ja elimet yhteisössä ja sen ulkopuolella.

1.

2.

1.

2.