12.5.2010   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 118/45

(1)

Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan soveltamisesta koulutustukeen 12 päivänä tammikuuta 2001 annettuun komission asetukseen (EY) N:o 68/2001 (2) perustuvan poikkeushakemuksen osana lähetetyn tietolomakkeen tarkastelun yhteydessä komissio sai tietoonsa, että Farm Dairy Flevolandille oli myönnetty tai sille oli tarkoitus myöntää tukea. Komissio pyysi 29 päivänä kesäkuuta 2004 päivätyllä kirjeellä (nro AGR/16887) toimenpiteestä tietoja Alankomaiden viranomaisilta.

(2)

Alankomaiden viranomaiset vastasivat 28 päivänä marraskuuta 2005 päivätyllä kirjeellä, joka kirjattiin vastaanotetuksi 29 päivänä marraskuuta 2005.

(3)

Komissio pyysi lisätietoja 22 päivänä toukokuuta 2007 päivätyllä kirjeellä, johon Alankomaiden viranomaiset vastasivat 22 päivänä kesäkuuta 2007 päivätyllä ja 25 päivänä kesäkuuta 2007 vastaanotetuksi kirjatulla kirjeellä.

(4)

Toimenpide kirjattiin ilmoittamattomien tukien rekisteriin numerolla NN 97/05.

(5)

Komissio teki 26 päivänä marraskuuta 2008 muodollisen tutkintamenettelyn aloittamista koskevan päätöksen, joka julkaistiin Euroopan unionin virallisessa lehdessä  (3). Komissio kehotti muita jäsenvaltioita ja niitä kolmansia osapuolia, joita asia koskee, esittämään huomautuksensa kyseisistä tuista.

(6)

Alankomaat toimitti huomautuksensa 19 päivänä tammikuuta 2009 päivätyllä kirjeellä, joka kirjattiin saapuneeksi samana päivänä.

(7)

Farm Dairy, joka osallistui menettelyyn kolmantena osapuolena, toimitti komissiolle huomautuksensa 18 päivänä toukokuuta 2009 päivätyllä kirjeellä. Pyydettyään ensin pidennystä tietojen toimittamiselle asetettuun määräaikaan ja ottaen huomioon asian erityiset olosuhteet Farm Dairy toimitti komissiolle vielä liitteitä 18 päivänä toukokuuta 2009 päivättyyn kirjeeseen 15 päivänä kesäkuuta 2009 päivätyllä ja 18 päivänä kesäkuuta 2009 saapuneeksi kirjatulla kirjeellä. Komission huomautukset toimitettiin Alankomaiden viranomaisille 24 päivänä kesäkuuta 2009 päivätyllä kirjeellä. Alankomaiden viranomaiset vastasivat 17 päivänä heinäkuuta 2009 päivätyllä ja samana päivänä saapuneeksi kirjatulla kirjeellä.

(8)

Komissio esitti Alankomaille lisäkysymyksiä 18 päivänä syyskuuta 2009 päivätyllä kirjeellä. Alankomaat pyysi 16 päivänä lokakuuta 2009 päivätyllä kirjeellä komissiota pidentämään vastausaikaa 18 päivään marraskuuta 2009. Komissio myönsi tämän pidennyksen 10 päivänä marraskuuta 2009 päivätyllä kirjeellä. Alankomaat toimitti lisätietoja 23 päivänä marraskuuta 2009 päivätyllä ja samana päivänä saapuneeksi kirjatulla kirjeellä.

(9)

Farm Dairy on maitotuotteita valmistava yritys. Se rakensi tuotantolaitoksen Lelystadiin, joka sijaitsee tavoite 1 -alueeksi luokitellussa Flevolandissa. Farm Dairy teki 24 päivänä elokuuta 1998 investointitukihakemuksen Flevolandin maakunnan yhtenäisen ohjelma-asiakirjan (Enig Programmeringsdocument) 3.3 kohdan nojalla. Hankkeen tavoitteena oli luoda alueelle työpaikkoja suoraan ja välillisesti.

(10)

Maakunta teki tuesta myönteisen päätöksen 23 päivänä syyskuuta 1998. Sen perusteina olivat muun muassa hankkeen työllisyys- ja ympäristövaikutukset, maidon kuljetuskustannusten aleneminen (Flevolandissa tuotettu maito oli siihen asti käsitelty maakunnan ulkopuolella ja jopa Belgiassa) ja yrityksen hyvät kannattavuusnäkymät. Farm Dairy suunnitteli tekevänsä toimitussopimuksia Flevolandin maidontuottajien kanssa ja järjestävänsä maitotuotteiden myynnin tunnetun valintamyymäläketjun varaan menekin varmistamiseksi. Farm Dairyn tavoitteena oli käsitellä vuosittain 48 miljoonaa kiloa maitoa.

(11)

Maakunta haki yhteisrahoitusta Alankomaiden maatalousministeriöltä (Ministerie voor Landbouw, Natuur and Voedselkwaliteit, LNV) ja pyysi arvioimaan hankkeen. Maakunnan ja maatalousministeriön (Directie Noordwest) välillä ilmeni kuitenkin näkemyseroja yhteisrahoitushakemuksesta ja etenkin hankkeen innovatiivisuudesta. Tästä syystä IKC:ltä pyydettiin toinen lausunto. Tässä 17 päivänä joulukuuta 1998 annetussa toisessa lausunnossa arvioitiin myönteisesti hankkeen työllisyysvaikutuksia, markkina-alueita ja kannattavuutta. Siinä kuitenkin katsottiin, ettei hanketta voitu pitää kovin innovatiivisena. Tuotantoprosessi ei nimittäin sinänsä ollut innovatiivinen, vaikka siinä käytettiinkin kehittynyttä tekniikkaa, mutta hankkeeseen liittyi kuitenkin markkinainnovaatioita. Tässä IKC:n toisessa lausunnossa otettiin huomioon useita eri arviointiperusteita, kuten aluekehitys ja hankkeen rahoitusnäkymät. Koska hankkeesta katsottiin olevan etua varsinkin maakuntatasolla (eikä niinkään kansallisella tasolla), yhteisrahoituksen tavanomaista jakoperustetta tarkistettiin alaspäin, minkä seurauksena maakunnan rahoitusosuus kasvoi.

(12)

Maatalousministeriön kannanoton jälkeen maakunta teki päätöksen yhteensä 1 575 000 Alankomaiden guldenin (715 909 euron) suuruisen tuen myöntämisestä Farm Dairylle ja ilmoitti yritykselle, että tuki myönnettäisiin 3 päivänä maaliskuuta 1999. Tuki oli tarkoitus rahoittaa Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahastolta (EMOTR), valtiolta ja Flevolandin maakunnalta saadulla rahoituksella.

(13)

Koska Euroopan komissio ilmoitti, ettei tuen myöntämistä ehkä hyväksyttäisi, maatalousministeriö päätti, ettei se myöntäisi julkista rahoitusta, ja ilmoitti tästä maakunnalle 14 päivänä syyskuuta 1999 päivätyllä kirjeellä.

(14)

Maatalouden pääosaston tekemän tarkastuksen jälkeen komissio päätti, ettei hanketta voitaisi rahoittaa yhtenäisen ohjelma-asiakirjan perusteella ja ettei EMOTR:n rahoitusosuutta näin ollen myönnettäisi. Komissio ilmoitti päätöksestä maakunnalle 25 päivänä kesäkuuta 1999 päivätyllä kirjeellä.

(15)

Maakunta päätti kuitenkin rahoittaa hankkeen yksin omista varoistaan. Farm Dairylle ilmoitettiin tuen tosiasiallisesta myöntämisestä ja maksamisesta 20 päivänä marraskuuta 2000 päivätyllä kirjeellä.

(16)

Helmikuun 23 päivänä 2001 järjestettiin epävirallinen tapaaminen maatalouden pääosaston virkamiesten ja Flevolandin maakunnan edustajien välillä jälkimmäisten pyynnöstä. Kokouksen kuluessa komission virkamiehet ilmoittivat, ettei Farm Dairylle myönnetty tuki sovellu yhteismarkkinoille ja että se olisi perittävä takaisin tai käytettävä johonkin toiseen hankkeeseen.

(17)

Maakunta päätti kuitenkin myöntää tuen hyvityksenä Farm Dairylle siitä haitasta, jota oli aiheutunut tukipäätöksen peruuttamisesta. Hyvitys oli yhtä suuri kuin tuki, jonka Farm Dairy olisi saanut, jos tuki olisi hyväksytty. Maakunta katsoi, että koska tukipäätökseen ei sisältynyt mahdollisuutta tuen peruuttamiseen, päätös oli sitova ja velvoitti sen myöntämään tuen, sillä muussa tapauksessa se saattaisi joutua oikeusriitaan Farm Dairyn kanssa. Maakunta toimitti hyvitystä koskevan ehdotuksen Farm Dairylle 10 päivänä toukokuuta 2001 päivätyllä kirjeellä. Farm Dairy hyväksyi ehdotuksen 21 päivänä toukokuuta 2001 päivätyllä kirjeellä.

(18)

Tuki myönnettiin alun perin investointitukena Flevolandin yhtenäisen ohjelma-asiakirjan 3.3 kohdan nojalla. Sittemmin ja jäljempänä esitetyistä syistä tuki päätettiin myöntää hyvityksenä haitasta, jota tuensaajalle oli aiheutunut tukipäätöksen peruuttamisesta.

(19)

Tuki on 1 575 000 Alankomaiden guldenia (715 909 euroa). Sen osuus on 8,5 prosenttia investoinneista, joiden kokonaismäärä on 18 597 000 Alankomaiden guldenia (8 438 951 euroa).

(20)

Tuensaaja on Lelystadissa sijaitseva Farm Dairy Holding B.V. Se on maitotuotteita (esim. jogurtteja ja muita maitojälkiruokia) valmistava yritys.

(21)

Tuki myönnettiin 1 päivän lokakuuta 1998 ja 1 päivän toukokuuta 2000 väliseksi ajaksi, toisin sanoen Farm Dairyn hankkeen alkamispäivästä sen päättymispäivään asti. Itse tuen myöntämisestä tehtiin päätös 3 päivänä maaliskuuta 1999.

(22)

Komissio aloitti SEUT 108 artiklan 2 kohdassa määrätyn menettelyn, koska se epäili vakavasti tuen soveltuvuutta sisämarkkinoille.

(23)

Komissio tutki alustavasti toimenpiteiden soveltuvuuden investointitukina ja vahinkojen korvaamiseksi myönnettyinä tukina.

(24)

Investointitukien osalta komissio sovelsi tuen myöntämisajankohtana voimassa olleita maatalouden jalostamiseen ja kaupan investointeihin liittyviä valtion tukia koskevia sääntöjä (4) (jäljempänä ’suuntaviivat’), koska kyseessä oli investointi. Näissä suuntaviivoissa lehmänmaito- ja lehmänmaitotuotealan investoinnit suljetaan nimenomaisesti yhteisörahoituksen ulkopuolelle, paitsi maa- ja metsätaloustuotteiden jalostamisen ja kaupan pitämisen edellytysten parantamista koskevien investointien valintaperusteista 22 päivänä maaliskuuta 1994 tehdyn komission päätöksen 94/173/EY (5) liitteen 2.3 kohdassa mainituissa poikkeustapauksissa. Poikkeukset koskevat muun muassa sellaisia investointeja, joista innovaatio muodostaa merkittävän osan. Komissio kuitenkin totesi tutkintamenettelyn aloittamista koskevassa päätöksessä, ettei sillä ole käytettävissään riittävästi tietoja voidakseen ratkaista, täyttääkö tuki näitä poikkeuksia koskevat edellytykset. Suuntaviivojen 3 kohdan d alakohdan mukaan tietyt tuet voivat olla yhteismarkkinoille soveltuvia edellyttäen, että niille voidaan myöntää yhteisön osarahoitusta. Komissio katsoi tutkintamenettelyn aloittamista koskevassa päätöksessä, ettei tätä mahdollisuutta voitu kyseisessä tapauksessa soveltaa, koska komissio oli Alankomaille 25 päivänä kesäkuuta 1999 lähettämässään kirjeessä kieltäytynyt rahoittamasta hanketta yhtenäisen ohjelma-asiakirjan perusteella.

(25)

Komissio tutki myös Alankomaiden viranomaisten väitteen, jonka mukaan tuki oli myönnetty hyvityksenä viranomaisen virheestä aiheutuneesta haitasta, sillä viranomainen oli alun perin myöntänyt tuen, joka oli myöhemmin osoittautunut lainvastaiseksi ja kenties yhteismarkkinoille soveltumattomaksi. Komissio katsoi, ettei tuensaajayritys voi oikeutetusti odottaa tuen olevan laillinen, jos sitä ei ole myönnetty säädetyn menettelyn mukaisesti. Näin ollen komissio epäili, ettei tämänkaltainen hyvittäminen ole riittävä peruste sen toteamiseksi, että kyseinen toimenpide ei ole valtiontukea.

(26)

Koska Alankomaiden viranomaiset eivät esittäneet muuta oikeusperustaa, komissio epäili toimenpiteen soveltuvuutta yhteismarkkinoille eikä voinut sulkea pois sitä mahdollisuutta, että tuki on toimintatukea.

(27)

Aluksi Farm Dairy toteaa, että muodollisen tutkintamenettelyn aloittamista koskeva päätös tuli sille yllätyksenä. Se väittää nimittäin olleensa siinä käsityksessä, että asian käsittely oli päättynyt. Farm Dairy pitää valitettavana, ettei sillä ollut tilaisuutta vaikuttaa Flevolandin maakunnan ja komission väliseen kirjeenvaihtoon, koska se sai tietää komission tutkimuksesta vasta muodollisen tutkintamenettelyn aloittamisen jälkeen.

(28)

Farm Dairyn huomautukset jakautuvat neljään osaan: ensimmäisessä osassa käsitellään toimenpiteen yleistä taustaa ja tuensaajan perusteltua luottamusta, toisessa osassa Flevolandin yhtenäisessä ohjelma-asiakirjassa määriteltyjen perusteiden soveltamista, kolmannessa osassa tuen arviointia päätöksen 94/173/EY perusteella ja neljännessä osassa koronkoron perimistä siinä tapauksessa, että komissio tekee asiasta kielteisen päätöksen ja määrää tuen perittäväksi takaisin.

(29)

Farm Dairy esitti elokuussa 1998 Flevolandin maakunnalle tukihakemuksen vuosien 1994–1999 yhtenäisen ohjelma-asiakirjan nojalla. Yhtenäisessä ohjelma-asiakirjassa painotettiin erityisesti tarvetta laajentaa mahdollisuuksia maataloustuotteiden jalostukseen ja kaupan pitämiseen Flevolandin maakunnassa. Farm Dairyn hanke vaikutti tältä osin erityisen kiinnostavalta, sillä sen tavoitteena oli rakentaa Lelystadiin riippumaton maitojalostamo.

(30)

Farm Dairyn mukaan Lelystadin laitoksen rakentamisella oli paljon myönteisiä vaikutuksia, kuten kilpailun lisääntyminen Alankomaiden maitotuotemarkkinoilla, joita siihen aikaan hallitsivat Friesland Coberco ja Campina Melkunie; maidontuottajien läheisyys; innovaatiot (tilausohjautuva tuotanto, MTO); kahden litran pakkausten tuominen Alankomaiden markkinoille; työllisyyden kasvu tavoite 1 -alueella sekä alueen talouskasvun nopeutuminen. Farm Dairy suunnitteli tuolloin vievänsä Alankomaiden markkinoille erikois- ja uutuustuotteista koostuvan tuotelinjan.

(31)

Farm Dairy selittää, että Flevolandin maakunta ja maatalousministeriö (LNV) hyväksyivät tukihakemuksen IKC:n annettua riippumattoman lausunnon, jossa hanketta pidettiin osittain innovatiivisena. Flevolandin maakunta ja Farm Dairy tekivät 24 päivänä helmikuuta 1999 sopimuksen Flevolandin yhtenäisen ohjelma-asiakirjan toimenpiteeseen 3.3 liittyvän tuen myöntämisestä. Farm Dairy korostaa, että Flevolandin maakunta ilmoitti sille vasta vuonna 2001, että valtiontukisääntöjen mukaan tuki ei ollutkaan sallittu. Oikeusriidan välttämiseksi maakunta tarjoutui maksamaan Farm Dairylle hyvityksen tuen peruuttamisesta. Farm Dairy selittää, että muodollisen menettelyn aloittamista koskevan päätöksen mukaan tuen soveltumattomuus yhteismarkkinoille oli tullut esille maakunnan ja komission välisessä keskustelussa. Maakunta oli kertonut Farm Dairylle komission edustajan ehdottaneen hyvityksen maksamista. Nämä tekijät olivat antaneet Farm Dairylle perustellun luottamuksen siihen, että menettely oli päättynyt.

(32)

Tuen intensiteetin osalta Farm Dairy toteaa, että tuen lopullinen osuus oli […] (6) prosenttia tosiasiallisista investointikustannuksista, kun sen osuudeksi oli alun perin arvioitu 8,5 prosenttia. Toteutunut osuus alittaa selvästi suurimmat sallitut tukiosuudet (esim. pk-yrityksille myönnettävien tukien osalta).

(33)

Flevolandin maakunta arvioi Farm Dairyn hankkeen Flevolandin yhtenäisessä ohjelma-asiakirjan toimenpiteen 3.3 tavoitteiden perusteella; sen tavoitteena on edistää työpaikkoja luovia ja ympäristöä säästäviä uusia maataloustoimintoja. Farm Dairy pitää yllättävänä, että komissio on ottanut hankkeen arviointiperusteeksi Flevolandin yhtenäisen ohjelma-asiakirjan 3.2 kohdan, joka koskee maataloustuotteiden jalostamisen ja kaupan pitämisen edellytysten parantamisesta 29 päivänä maaliskuuta 1990 annettua neuvoston asetusta (ETY) N:o 866/90 (7). Tällä perusteella tehdyssä arvioinnissa nimittäin edellytetään, että hanke on päätöksen 94/173/EY liitteen 2.3 kohdassa esitettyjä investointeja koskevien valintaperusteiden mukainen.

(34)

Farm Dairyn mukaan Flevolandin yhtenäisen ohjelma-asiakirjan 3.3 kohdassa määritellyt edellytykset täyttyvät: Farm Dairy loi vuonna 2000 yhteensä 61 uutta työpaikkaa (alun perin arvioitujen 35 työpaikan sijasta) ja teki investointeja yhteensä […] miljoonan guldenin arvosta (kun alkuperäinen arvio oli 18,5 miljoonaa guldenia). Lisäksi investoinneilla oli myönteisiä ympäristövaikutuksia: hiilidioksidipäästöt ja polttoaineen käyttö vähenivät, kun maidontuottajat sijaitsivat lähellä laitosta. Innovatiivinen MTO-tuotantomalli (make-to-order, tilausohjautuva tuotanto) puolestaan vähensi paljon energiaa kuluttavan kylmävarastoinnin tarvetta.

(35)

Edellä esitetyn perusteella Farm Dairy toteaa, että komission olisi pitänyt arvioida tuki Flevolandin yhtenäisen ohjelma-asiakirjan toimenpiteen 3.3 eikä toimenpiteen 3.2 perusteella.

(36)

Ensinnäkin Farm Dairy katsoo, että tuki täyttää päätöksen 94/173/EY 1.1 kohdassa esitetyt vaatimukset. Kuten jäljempänä osoitetaan, investoinneilla on ollut myönteisiä ympäristövaikutuksia ja niihin on sisältynyt teknologisia innovaatioita. Lisäksi maidontuottajien läheisyys on auttanut vähentämään maidon keräämisestä aiheutuvia välillisiä kustannuksia, ja yhteen yritykseen keskitetyn tuotantoketjun toimintamalli on mahdollistanut suoran jakelun.

(37)

Toiseksi Farm Dairy katsoo, että tuki vastaa päätöksen 94/173/EY liitteen 2.3 kohdassa mainituissa investointien valintaperusteissa esitettyjä vaatimuksia.

(38)

Erityisesti Farm Dairy väittää, että teknologinen innovaatio muodostaa merkittävän osan investoinnista. Tätä se perustelee ensinnäkin sillä, että yrityksen sisäinen prosessi perustuu MTO-tuotantomalliin. Raaka-aine eli maito jalostetaan lopputuotteeksi, pakataan ja lastataan välittömästi kylmäautoihin samassa yrityksessä. Tämä poistaa tarpeen turvautua logistisiin jakelukeskuksiin. Lisäksi tässä järjestelmässä tuotantoon käytettävän maidon määrä vastaa tarkasti tilauskantaa. Siitä syystä jäähdytyskustannukset, joita aiheutuu maidon kuljetuksesta tehtaalta, alenevat merkittävästi. Farm Dairy korostaa investoineensa nykyaikaisiin pastörointilinjoihin, joilla on erinomainen hyötysuhde energiankulutukseen verrattuna. Farm Dairyn tuotteiden korkea laatu on osaltaan tämän tuotantoprosessin ansiota.

(39)

Toiseksi Farm Dairy väittää kehittäneensä tuotantoinnovaation tuomalla Alankomaiden markkinoille kahden litran polyeteenipakkaukset. Farm Dairy oli vuonna 1999 ensimmäinen tällaisen pakkauksen markkinoille tuonut maitotuotteiden valmistaja. Siihen aikaan oli saatavilla ainoastaan pienikokoisia pahvipakkauksia. Farm Dairy oli tuonut Yhdysvalloista erikoiskoneen kahden litran pakkausten valmistusta varten. Vuonna 1999 niiden kysyntä oli vielä melko vaatimatonta. Kysyntä alkoi voimistua vasta vuonna 2004. Farm Dairy on vuodesta 2004 lähtien tuottanut kahden litran pakkauksissa yli […] miljoonaa litraa maitoa, joka vastaa […] prosenttia sen kokonaistuotannosta. Farm Dairy liittää huomautuksiinsa tästä innovaatiosta julkaistun lehtiartikkelin sekä tilastotiedot kahden litran pakkauksissa myydyn maidon osuuden kehityksestä vuosina 1999–2008.

(40)

Farm Dairyn huomautusten liitteenä on myös […]:n raportti ”Farm Dairyn innovaatiot yhtenäisen ohjelma-asiakirjan puitteissa vuonna 1998 tehdyssä tukihakemuksessa”. Laatija työskenteli tuolloin […]:na kilpailevassa yrityksessä […]. Farm Dairyn mukaan tämä riippumaton raportti osoittaa, että kahden litran polyeteenipakkausten tuominen Alankomaiden markkinoille oli käänteentekevää ja että markkinoiden hallitsevat yritykset (Friesland-Coberco ja Campina Melkunie) yrittivät jarruttaa sitä. Pakkaus oli monin tavoin parempi kuin muut tuolloin saatavilla olleet pakkaukset. Farm Dairy toi pakkauksen ensimmäisenä Alankomaiden markkinoille. Lisäksi yrityksen logistiikkakonsepti (yhteen yritykseen keskitetty tuotantoketju) mahdollisti luopumisen logististen jakelukeskusten ja laajojen toimitusketjujen käytöstä, jolloin maidon säilyvyysaika piteni.

(41)

Farm Dairy toimitti myös taulukon, jossa kahden litran pakkausten tuotantoon liittyvät investointikustannukset oli eritelty muista investointikustannuksista. Farm Dairyyn rakennettiin neljä täyttölinjaa, joista yksi oli tarkoitettu erityisesti kahden litran pakkausten täyttämiseen. Myös sen kustannukset oli eritelty muista investointikustannuksista.

(42)

Farm Dairy toteaa vielä, että se suunnitteli investointituen hakuajankohtana tuovansa markkinoille erikoistuotteista, kuten vanukkaista, hedelmäjogurteista ja muista kerma- ja hedelmäpohjaisista jälkiruoista koostuvan tuotelinjan.

(43)

Päätöksen 94/173/EY liitteen 2.3 kohdassa mainitun, kysynnän kehitystä koskevan valintaperusteen osalta Farm Dairy toteaa, että tuotteiden kysyntä keskittyi pääasiallisesti valintamyymälöihin ja että ne suhtautuivat erittäin myönteisesti uuden toimijan tulemiseen markkinoille. Farm Dairylla oli alusta asti toimitussopimuksia Alankomaissa toimivien suurten valintamyymälöiden kanssa.

(44)

Tuotantokapasiteetin riittämättömyyttä ja todellisten ja tehokkaiden markkina-alueiden olemassaoloa koskevan poikkeuksen osalta Farm Dairy katsoo edellä johdanto-osan 43 kappaleessa mainitun valintamyymälöiltä saamansa vastaanoton osoittavan selvästi, että tuotteille oli olemassa todellisia ja tehokkaita markkina-alueita. Farm Dairyn mukaan tuotantokapasiteetin riittämättömyys käy ilmi Alankomaiden kilpailuviranomaisen (NMa) 23 päivänä joulukuuta 1998 tekemästä päätöksestä, joka annettiin siinä yhteydessä, kun Friesland Coberco Dairy Foods osti maitotuotteita valmistavan De Kievitin. Alankomaissa tilamaitoa tuodaan enemmän kuin viedään. Kauppataseen mukaan 2,5 prosenttia Alankomaissa jalostetusta maidosta on tuotu ulkomailta. Kaikkien näiden tietojen perusteella Farm Dairy päätteli, ettei tuoreen maidon markkinoilla ollut liikaa kapasiteettia.

(45)

Toissijaisesti Farm Dairy mainitsee, että Flevolandin maidontuottajat olivat päättäneet lopettaa maidon toimituksen Campina Melkunielle ja vaihtaa asiakkaakseen Belgiassa sijaitsevan Comelcon. Campina Melkunien ostettua Comelcon vuonna 1991 ja jälkimmäisen toiminnan lakattua lopullisesti vuonna 1996 maidontuottajat joutuivat kuitenkin hakemaan muuta ratkaisua. Ratkaisuksi tarjoutui Farm Dairyn tuleminen markkinoille vuonna 1999.

(46)

Lopuksi Farm Dairy huomauttaa, että sen on vaikea löytää tarkempia tietoja, koska tosiseikkojen tapahtumisesta on kulunut kymmenen vuotta, ja se pitää kyseenalaisena komission ja Alankomaiden välisen menettelyn kestoa.

(47)

Farm Dairy ei hyväksy koronkoron laskemista tuen myöntämisestä asti, vaan vetoaa tutkintamenettelyn kestoon ja sille syntyneeseen perusteltuun luottamukseen siitä, että asian käsittely oli päätetty. Farm Dairy katsoo, ettei sitä voida asettaa vastuuseen tukiasian käsittelyn pitkittymisestä, joka johti korkojen kertymiseen. Sen vuoksi Farm Dairy vaatii, että tukeen sovelletaan yksinkertaista korkoa, sillä jos sille olisi ilmoitettu tuen lainvastaisuudesta ja jos se olisi saanut valita, se olisi palauttanut tuen jo aikaisemmin.

(48)

Farm Dairy perustelee vaatimustaan 8 päivänä toukokuuta 2003 annetulla komission tiedonannolla, josta ilmenee, että tähän päivämäärään mennessä ei vielä ollut selvää, kumpaa korkoa tukeen pitäisi soveltaa. Farm Dairy vaatii yhdenvertaisen kohtelun periaatteen mukaisesti, ettei 8 päivää toukokuuta 2003 edeltävältä ajanjaksolta lasketa koronkorkoa.

(49)

Alankomaat esitti 19 päivänä tammikuuta 2009 päivätyllä kirjeellä huomautuksensa komission päätöksestä aloittaa SEUT 108 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu menettely, joka koskee ilmoittamatonta tukea. Huomautuksissaan Alankomaat tyytyi toteamaan, ettei sillä ollut asiasta enempää tietoja, koska se oli jo toimittanut kaikki tiedot komission alustavan tutkimuksen yhteydessä.

(50)

Farm Dairyn huomautusten perusteella komissio päätti kuitenkin pyytää Alankomailta lisäselvityksiä. Se pyysi Alankomaita vahvistamaan, oliko kahden litran pakkauksen markkinoille tuominen todellakin innovaatio, kuten Farm Dairy väitti, ja olivatko Alankomaiden viranomaiset ottaneet sen innovatiivisuuden huomioon hankkeen arvioinnissa. MTO-tuotantomallin osalta komissio pyysi Alankomaita ottamaan kantaa tietoihin, jotka Farm Dairy oli toimittanut investointitukihakemuksensa yhteydessä mallin innovatiivisuuden osoittamiseksi. Lopuksi komissio pyysi Alankomaita esittämään huomautuksensa siitä, oliko tuotteille olemassa todellisia markkina-alueita ja oliko niiden tuotantokapasiteetti riittämätön tuen myöntämisajankohtana, sekä tarvittaessa toimittamaan tähän liittyviä tutkimuksia tai muuta hyödyllistä aineistoa.

(51)

Kahden litran pakkausten markkinoille tuomisesta Alankomaat totesi, että se todellakin oli innovaatio vuonna 1999. Tältä osin Alankomaat tukeutui TNO:n (8), Nederlandse Zuivel Organisatien (NZO) ja [x] -valintamyymäläketjun tekemiin tutkimuksiin. Alankomaat toimitti komissiolle TNO:n raportin sekä NZO:n ja [x]:n lähettämät kirjeet. Nämä tiedot vahvistavat, että Farm Dairy toi kahden litran pakkaukset ensimmäisenä Alankomaiden markkinoille ja että näitä pakkauksia pidettiin innovaationa vuonna 1999, sillä siihen asti maitoa oli myyty ainoastaan litran ja puolentoista litran pahvipakkauksissa.

(52)

Tätä näkökohtaa ei otettu huomioon IKC:n arvioinnissa, eikä Flevolandin maakunta ollut tietoinen siitä. Alankomaat huomautti, että tieto olisi epäilemättä vaikuttanut IKC:n hankkeen innovatiivisuudesta antamaan lausuntoon. Koska IKC on sittemmin lopettanut toimintansa, siltä ei kuitenkaan voida enää pyytää uutta lausuntoa.

(53)

Alankomaat toimitti komission pyynnöstä kustannuslaskelman, joka koski yksinomaan kahden litran pakkausten käyttöönotosta aiheutuneita kustannuksia. Laskelman mukaan kahden litran pakkauksiin liittyvät investointikustannukset olivat 1 840 000 guldenia (834 956 euroa). Tähän summaan Alankomaiden viranomaiset lisäsivät vielä neljäsosan täyttölinjojen kustannuksista, koska yksi tehtaaseen rakennetuista neljästä linjasta oli tarkoitettu pelkästään kahden litran pakkausten täyttämiseen. Sen kustannukset olivat 2 936 250 guldenia (1 332 412 euroa). Investointikustannuksia kertyi siten yhteensä 4 776 250 guldenia (2 167 367 euroa).

(54)

Komissio pyysi Alankomaita esittämään huomautuksensa MTO-tuotantomallin innovatiivisuudesta ja osoittamaan, vaikuttivatko Farm Dairyn esittämät huomautukset hankkeesta esitettyyn aikaisempaan arviointiin, jossa sitä ei pidetty kovin innovatiivisena. Alankomaat vastasi, että IKC:n lausunnon mukaan hanke oli osittain innovatiivinen, mutta sen innovatiivisuus ei liittynyt tuotteisiin vaan markkinoihin. Arviointi oli tehty maatalousministeriön hakiessa yhteisrahoitusta. Alankomaat esitti kuitenkin muita perusteita hankkeen innovatiivisuuden puolesta: MTO-tuotantomalli tehosti maidon toimitusta ja pidensi siten maidon säilyvyysaikaa. Tämä on merkittävä tekijä Alankomaissa, jossa kulutetaan pääasiassa pastöroitua maitoa (pitkään säilyvän steriloidun maidon sijasta). Alankomaat mainitsee myös MTO-tuotantomallin innovatiivisuutta koskevan tutkimuksen, jonka oli tehnyt TNO. Sen mukaan yleisin siihen aikaan käytetty tuotantomalli oli MTS (make-to-stock, varasto-ohjautuva tuotanto), jossa tuotteita valmistetaan varastosta myytäväksi. Tässä tuotantomallissa toimitusaika on lyhyt, mutta sillä ei pystytä riittävän joustavasti vastaamaan valintamyymälöiden kaltaisten asiakkaiden tarpeisiin. MTO-järjestelmä toi tuotantoon tarvittavaa joustavuutta. Tällä perusteella Alankomaat pitää tuotantomallia innovatiivisena.

(55)

Markkina-alueiden ja liiallisen kapasiteetin osalta Alankomaat lainaa Rabobank Internationalin raporttia huhtikuulta 1999. Sen mukaan jalostetusta tilamaidosta 2,5 prosenttia on tuotu ulkomailta. Teollinen maito (toisin sanoen pidemmän kuljetuksen kestävä pastöroitu maito) mukaan luettuna 10,5 prosenttia jalostetun maidon kokonaismäärästä tuotiin ulkomailta. Alankomaiden mukaan tämä osoittaa, ettei Alankomaissa ollut tuolloin liikaa tuotantokapasiteettia. Markkina-alueiden olemassaolon osalta Alankomaat vahvistaa Farm Dairyn arvion (ks. johdanto-osan 44 ja 45 kappale). Mahdolliset markkina-alueet käyvät ilmi myös Farm Dairyn toimittamista tilastotiedoista. Lisäksi [x]:n kirjeessä todetaan, että Farm Dairyn valmistamien kahden litran pakkausten myynti kasvatti huomattavasti ketjun liikevaihtoa.

(56)

Komissio toteaa, että maitotuotteiden ja maidosta tehtyjen jälkiruokien tuotantoon sovellettiin EY:n perustamissopimuksen 92, 93 ja 94 artiklaa (nykyistä SEUT 107, 108 ja 109 artiklaa) tuen myöntämisajankohtana voimassa olleen maito- ja maitotuotealan yhteisestä markkinajärjestelystä 27 päivänä kesäkuuta 1968 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 804/68 (9) 23 artiklan nojalla.

(57)

SEUT 107 artiklan 1 kohdan mukaan jäsenvaltion myöntämä taikka valtion varoista muodossa tai toisessa myönnetty tuki, joka vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua suosimalla jotakin yritystä tai tuotannonalaa, ei sovellu sisämarkkinoille, siltä osin kuin se vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan.

(58)

Tuki on valtion myöntämä: tämä edellytys täyttyy, koska tuen on myöntänyt Flevolandin maakunta.

(59)

Tuki vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan ja vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua: maitotuoteala on yhteisön tasolla täysin avoin kilpailulle (10) ja sen vuoksi hyvin herkkä kaikille jonkin tietyn jäsenvaltion tuotantoa suosiville toimenpiteille. Lisäksi tavoitteena oli tässä tapauksessa se, että maito käsiteltäisiin Flevolandin maakunnassa, kun se aikaisemmin oli käsitelty Belgiassa. Näin ollen toimenpide uhkaa vääristää kilpailua maito- ja maitotuotemarkkinoilla.

(60)

Tuki suosii tiettyjä yrityksiä tai tuotannonaloja: tässä tapauksessa tukea on myönnetty vain yhdelle yritykselle, Farm Dairylle.

(61)

Näistä syistä komissio katsoo, että kyseinen toimenpide kuuluu SEUT 107 artiklan 1 kohdan soveltamisalaan ja että kyseessä on valtiontuki. Tätä päätelmää ei kiistetty tutkintamenettelyn aloittamisen yhteydessä saaduissa huomautuksissa.

(62)

Koska tuki on myönnetty ja maksettu ilmoittamatta siitä ennakolta, kyseessä on Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 93 artiklan soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 22 päivänä maaliskuuta 1999 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 659/1999 (11) 1 artiklan f alakohdassa tarkoitettu sääntöjenvastainen tuki.

(63)

Tutkintamenettelyn aloittamisesta tehdyn päätöksen mukaan Alankomaiden viranomaiset esittävät tuelle kaksi mahdollista perustetta. Alun perin tekemässään tukipäätöksessä ne määrittelivät sen Flevolandin yhtenäiseen ohjelma-asiakirjaan liittyväksi investointitueksi (ks. edellä johdanto-osan 9 kappale). Myöhemmin Flevolandin maakunnan viranomaiset muuttivat tämän investointituen hyvitykseksi haitasta, jota Farm Dairylle oli aiheutunut tukipäätöksen peruuttamisesta. Farm Dairyn tutkintamenettelyn aloittamisen yhteydessä toimittamia tietoja tarkastellaan tämän päätöksen siinä osassa, jossa arvioidaan tuen soveltuvuutta investointitukena. Tukitoimenpiteen soveltuvuus yhteismarkkinoille tutkitaan kahdesta näkökulmasta: investointitukena (VI.3.1) ja hyvityksenä (VI.3.2).

(64)

Ennen sitä komissio haluaa kuitenkin tutkia Farm Dairyn väitteen siitä, ettei komission olisi pitänyt luokitella toimenpidettä Flevolandin yhtenäisen ohjelma-asiakirjan 3.2 kohtaan kuuluvaksi toimenpiteeksi, koska maakunta esitti toimenpiteen komissiolle Flevolandin yhtenäisen ohjelma-asiakirjan 3.3 kohtaan kuuluvana toimenpiteenä (ks. edellä johdanto-osan 33 kappale ja sitä seuraavat kappaleet).

(65)

Aluksi komission on todettava, että tämä väite liittyy yhteisön varojen myöntämiseen, josta tässä päätöksessä ei ole kysymys. Tämä päätös koskee ainoastaan tukea, joka myönnettiin maakunnan varoista sen jälkeen, kun maatalousministeriö oli saanut tiedon komission päätöksestä olla myöntämättä hankkeeseen yhteisön varoja. Syitä, joiden perusteella komissio kieltäytyi myöntämästä yhteisön varoja, ei siten voida arvioida tämän päätöksen yhteydessä, vaan ne olisi pitänyt kyseenalaistaa aikanaan yhteisön varojen myöntämiseen sovellettujen menettelyjen yhteydessä. Koska komission päätöksestä olla myöntämättä yhteisön varoja ilmoitettiin Alankomaille 25 päivänä kesäkuuta 1999 päivätyllä kirjeellä ja koska Alankomaat tyytyi päätökseen eikä yrittänyt hakea siihen muutosta (12), kyseistä päätöstä ei ole enää mahdollista kyseenalaistaa tässä menettelyssä.

(66)

Komissio kuitenkin huomauttaa, että investointitukisääntöjen soveltamisalaan kuuluvien toimenpiteiden arvioinnissa käytetään aivan samoja kriteerejä kuin yhtenäisen ohjelma-asiakirjan 2.3 kohdassa tarkoitettujen toimenpiteiden arvioinnissa. Tuen myöntämisajankohtana voimassa olleet investointitukisäännöt vahvistetaan suuntaviivoissa, joiden 3 kohdan b alakohdassa viitataan päätöksen 94/173/EY 1.2 ja 2 kohtaan. Päätöksessä määritellään yleiset perusteet niiden investointien valitsemiseksi, joille voidaan myöntää yhteisön rahoitusta asetuksen (ETY) N:o 866/90 ja metsätaloustuotteiden jalostamisen ja kaupan pitämisen edellytysten parantamisesta 29 päivänä maaliskuuta 1990 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 867/90 (13) mukaisesti. Tarkoituksena on varmistaa yhteisön rahoituksen ja kansallisen rahoituksen välinen johdonmukaisuus. Komissio kuitenkin korostaa, ettei se sovella päätöstä 94/173/EY sellaisenaan, vaan ainoastaan siltä osin kuin siihen viitataan suuntaviivoissa.

(67)

Komissio tutki toimenpiteet tuen myöntämisajankohtana eli 3 päivänä maaliskuuta 1999 voimassa olleiden suuntaviivojen perusteella.

(68)

Suuntaviivojen 3 kohdan b alakohdan mukaan päätöksen 94/173/EY liitteen 1.2 kohdan toisessa ja kolmannessa luetelmakohdassa mainittuihin tarkoituksiin myönnetyt investointituet eivät sovellu sisämarkkinoille. Yhteismarkkinoille soveltumattomina pidetään myös saman liitteen 2 kohdan mukaisesti poissuljettuja investointeja, jos siinä mainitut edellytykset eivät täyty.

(69)

Päätöksen 94/173/EY liitteen 2.3 kohdan mukaan ”Lehmänmaitoalalla ja lehmänmaitotuotteiden alalla pois suljetaan seuraavat investoinnit:

Edeltävissä luetelmakohdissa tarkoitetut kiellot eivät koske seuraavia investointeja, elleivät ne johda kapasiteetin kasvuun:

(70)

Tämän vuoksi nyt tutkittavana olevan kaltainen tuoreiden tuotteiden valmistusta koskeva investointituki ei lähtökohtaisesti sovellu yhteismarkkinoille, ellei kyseinen investointi kuulu päätöksen 94/173/EY liitteen 2.3 kohdassa mainittujen poikkeusten soveltamisalaan.

(71)

Yksi tutkintamenettelyn aloittamista koskevan päätöksen keskeisistä kysymyksistä oli, voidaanko tukeen soveltaa jotakin päätöksen 94/173/EY liitteen 2.3 kohdassa mainituista poikkeuksista. Näin ollen tässä päätöksessä tutkitaan kaikki kolme poikkeusta sen selvittämiseksi, muodostiko kysynnän kehitystä vastaava innovaatio merkittävän osan tuotannosta, oliko tuotantokapasiteetti riittämätön, oliko tuotteille todellisia ja tehokkaita markkina-alueita sekä oliko tuotteet valmistettu perinteisin tai luonnonmukaisin menetelmin sellaisina kuin ne on määritelty yhteisön sääntelyssä.

(72)

Alankomaiden vuonna 2005 komissiolle toimittamien asiakirjojen mukaan tuotantoprosessi ei ollut innovatiivinen silloisessa tilanteessa toimitettujen tietojen perusteella. Kuten tutkintamenettelyn aloittamista koskevassa päätöksessä todetaan, IKC ei pitänyt hanketta kaikilta osin innovatiivisena. Tarkemmin sanottuna IKC totesi, ettei hankkeessa ollut kyse innovatiivisista tuotteista vaan markkinainnovaatioista ja ettei tuotantoprosessi sinänsä ollut innovatiivinen, mutta siinä käytettiin viimeisintä tekniikkaa. Koska hanke vastasi muita arviointiperusteita, IKC kuitenkin katsoi sen täyttävän tuen myöntämisen edellytykset mutta alensi tukiosuutta (ks. edellä johdanto-osan 11 kappale).

(73)

Kysymys onkin siitä, voivatko Farm Dairyn ja Alankomaiden tätä tutkintamenettelyä aloitettaessa toimittamat tiedot kyseenalaistaa aikaisemman arvioinnin, joka perustui yhtenäisen ohjelma-asiakirjan tukien arviointiperusteisiin. Näistä tiedoista (ks. edellä johdanto-osan 36–46 kappale) ilmenee, että uutta kahden litran polyeteenipakkausta koskevat investoinnit olivat kokonaisuudessaan innovatiivisia ja että Farm Dairy oli ensimmäinen tätä tuotetta valmistanut ja sen Alankomaiden markkinoille tuonut yritys. Pakkauksen innovatiivisuus osoitetaan Farm Dairyn toimittamassa raportissa, joka vaikuttaa uskottavalta sikäli, että sen on laatinut alan asiantuntija, joka työskenteli siihen aikaan Farm Dairyn kilpailijan palveluksessa. Raportissa ei kyseenalaisteta IKC:n ja maatalousministeriön silloista arviointia, mutta siihen sisältyy tietoja, jotka eivät olleet komission tiedossa ennen tutkintamenettelyn aloittamista koskevan päätöksen tekemistä ja joita ei ollut mainittu komissiolle aiemmin toimitetussa asiakirja-aineistossa. Kahden litran pakkaus oli jo saavuttanut suuren suosion Yhdistyneen kuningaskunnan ja Yhdysvaltojen markkinoilla. Farm Dairy toi ensimmäisenä markkinoille tämäntyyppisen pakkauksen. Farm Dairy on siten ollut edelläkävijä, sillä kahden litran pakkaus on nykyisin erittäin yleinen Alankomaissa.

(74)

Euroopan unionin tuomioistuimen vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan komission on otettava huomioon kaikki sille toimitetut tiedot ja selvitettävä kaikki tarvittavat näkökohdat pyytämällä muun muassa tietoja tuensaajilta, jotta se voi päätöksentekopäivänä tehdä päätöksen täysin tietoisena kaikista asiaankuuluvista tosiseikoista (14).

(75)

Tässä tapauksessa komissio pyysi Alankomaita vahvistamaan Farm Dairyn esittämät tiedot. Alankomaat vahvisti nämä tiedot ja toimitti kolme riippumatonta asiakirjaa (ks. edellä johdanto-osan 51–53 kappale), joissa osoitettiin kahden litran pakkauksia koskevien investointien innovatiivisuus. Ensinnäkin tiedoista käy ilmi, ettei Alankomaat ottanut innovatiivisuuden arvioinnissa huomioon kahden litran pakkauksia koskevien investointien osuutta. Tämä johtui epäilemättä siitä, että tuet tutkittiin yhtenäisen ohjelma-asiakirjan arviointiperusteiden eikä nimenomaan maatalouden investointitukia koskevien suuntaviivojen perusteella. Toiseksi Alankomaat käytti riippumattomia asiantuntijoita, jotka tunsivat markkinat ja tiesivät, miten maitotuotteet tuotiin markkinoille. Asiantuntijoiden selvitykset osoittivat, että Farm Dairy oli todellakin ensimmäinen tämäntyyppiset pakkaukset Alankomaiden markkinoille tuonut yritys.

(76)

Viranomaisten ja Farm Dairyn tutkintamenettelyn aloittamisen jälkeen esittämien uusien tietojen perusteella komissio katsoo, että kahden litran pakkausten markkinoille tuomista ja valmistamista voidaan pitää innovatiivisena.

(77)

Sama kysymys on esitettävä MTO-tuotantomallin osalta: voivatko Farm Dairyn ja Alankomaiden toimittamat täsmennykset vaikuttaa komission tutkintamenettelyä aloitettaessa esittämään arvioon?

(78)

Toisin kuin kahden litran pakkausten tapauksessa, Alankomaat otti MTO-tuotantomallin huomioon vuonna 1998 esitetyn tukihakemuksen yhteydessä tehdyssä arvioinnissa. Se katsoi tuolloin, ettei tuotantoprosessi ollut sinänsä innovatiivinen, mutta siinä käytettiin viimeisintä tekniikkaa ja se oli muita prosesseja energiatehokkaampi ja ympäristöystävällisempi. Alankomaat ja Farm Dairy olivat jo kuitenkin esittäneet samat perustelut aiemmassa kirjeenvaihdossaan. MTO-tuotantomalliin ei osoitettu liittyvän muita innovatiivisia piirteitä.

(79)

On myös aiheellista tutkia, vastasiko innovaatio kysynnän kehitystä, kuten päätöksessä 94/173/EY mainitussa ensimmäisessä poikkeuksessa edellytetään. Komission toimittamista tiedoista ilmenee (ks. johdanto-osan 43 kappale), että tuotteiden kysyntä keskittyi pääasiassa valintamyymälöihin ja että toimitussopimuksia oli tehty vähintään viiden myymälän kanssa. Komissio pitää tätä vahvana osoituksena siitä, että innovaatio vastasi kysynnän kehitystä. Tätä päätelmää tukee myös se, että Alankomaiden [x]:lta saamien tietojen mukaan (ks. johdanto-osan 55 kappale) Farm Dairyn maidon myynti kasvatti huomattavasti sen liikevaihtoa.

(80)

Näin ollen komissio katsoo, että edellytykset ensimmäisen poikkeuksen soveltamiselle täyttyvät siltä osin kuin on kyse kahden litran pakkauksia koskevien investointien osuudesta, koska investoinnit ovat kohdistuneet kysynnän kehitystä vastaavaan innovaatioon. Komissio ei voi muodollisen tutkintamenettelyn aloittamisen yhteydessä toimitettujen tietojen perusteella väittää, että tämän ensimmäisen poikkeuksen edellytykset eivät täyttyisi. Komissiolla ei nimittäin ole viran puolesta velvollisuutta tutkia, mitkä ovat ne seikat, jotka sille olisi voitu esittää, vaan sen tehtävänä on ensinnäkin selvittää kaikki tarvittavat näkökohdat ja toiseksi tehdä päätös niiden asiaankuuluvien tosiseikkojen perusteella, jotka sillä on käytettävissään päätöksentekopäivänä (15). Tässä tapauksessa komissio on ensinnäkin aloittanut tutkintamenettelyn ja pyytänyt Alankomaita 18 päivänä syyskuuta 2009 päivätyllä kirjeellä vahvistamaan tietyt Farm Dairyn huomautuksissa mainitut seikat. Komissio on näin ollen käyttänyt kaikki mahdolliset keinot tietojen saamiseksi kolmansilta osapuolilta ja kyseiseltä jäsenvaltiolta. Toiseksi komissio ottaa tässä päätöksessä huomioon kaikki tutkintamenettelyn aloittamisen jälkeen saamansa tiedot. Komissiolle ei kuitenkaan ole esitetty mitään sellaisia tietoja, joista voitaisiin päätellä, että kahden litran pakkauksia koskevien investointien osuus ei olisi innovatiivinen eikä vastaisi kysynnän kehitystä.

(81)

Koska suuntaviivoissa mainitut ja päätökseen 94/173/EY liittyvät innovatiivisuutta koskevat edellytykset täyttyvät kahden litran pakkauksiin liittyvien investointien osalta mutta jäävät muiden investointien osalta täyttymättä, ensiksi mainitun investoinnin osuus on eriteltävä muista kustannuksista tuen enimmäisintensiteetin laskemiseksi.

(82)

Alankomaiden viranomaiset ilmoittivat, että kahden litran pakkauksia koskevat investoinnit olivat yhteensä 1 840 000 guldenia (834 956 euroa). Tähän Alankomaiden viranomaiset lisäsivät vielä neljäsosan täyttölinjojen kustannuksista, koska yksi tehtaaseen rakennetuista neljästä linjasta oli tarkoitettu yksinomaan kahden litran pakkausten täyttämiseen. Sen kustannukset olivat 2 936 250 guldenia (1 332 412 euroa). Näin investointikustannuksia kertyi yhteensä 4 776 250 guldenia (2 167 367 euroa) (ks. johdanto-osan 53 kappale). Tässä kokonaissummassa ei ole huomioitu yleiskustannuksia (esim. rakennukset tai tontit).

(83)

Tuen enimmäisintensiteetti on arvioitava tukikelpoisten kustannusten perusteella. Koska Flevoland luokiteltiin investointituen hakuajankohtana tavoite 1 -alueeksi, tuen osuus voi olla enintään 75 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista. Tässä tapauksessa myönnetyn 715 909 euron suuruisen tuen osuus on alle 75 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista. Kyseinen investointi on siten valtiontukisääntöjen mukainen.

(84)

Koska päätöksen 94/173/EY liitteen 2.3 kohdassa mainitun ensimmäisen poikkeuksen edellytykset täyttyvät ja koska tuki näin ollen voidaan hyväksyä kokonaisuudessaan, ei muita poikkeuksia koskevien edellytysten täyttymistä ole enää tarpeen tutkia.

(85)

Edellä b kohdassa mainitun poikkeuksen tapaan tätä kolmattakaan poikkeusta ei ole tarpeen tutkia, koska tuen voitiin jo ensimmäisen poikkeuksen arvioinnin perusteella todeta soveltuvan yhteismarkkinoille. Tällä poikkeuksella ei myöskään näytä olevan merkitystä kyseisen investointihankkeen kannalta, koska hanke ei millään tavalla liity perinteisin tai luonnonmukaisin menetelmin valmistettuihin tuotteisiin.

(86)

Komissio tutki kyseisen tuen myös suuntaviivojen 3 kohdan d alakohdan perusteella. Siinä todetaan, että ”komissio tutkii tapauskohtaisesti kaikki tukitoimenpiteet, jotka näiden suuntaviivojen ja näiden aiheellisten toimenpiteiden perusteella eivät sovellu yhteismarkkinoille, mutta joille kuitenkin periaatteessa voitaisiin myöntää yhteisön rahoitusta neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2328/91 (16) säännösten nojalla”. Komission 25 päivänä kesäkuuta 1999 Alankomaille lähettämästä kirjeestä käy ilmi, ettei hanketta voitu rahoittaa yhtenäisen ohjelma-asiakirjan perusteella. Näin ollen komissio arvioi, ettei kyseiseen toimenpiteeseen voida soveltaa edellä mainittujen suuntaviivojen 3 kohdan d alakohdassa määrättyjä poikkeuksia.

(87)

Tutkintamenettelyä aloitettaessa komissio tutki, soveltuuko tukipäätöksen peruuttamisesta koituneen haitan hyvittäminen perusteeksi investoinnin hyväksymiselle kokonaisuudessaan. Alustavan tutkinnan aikana Alankomaiden viranomaiset ilmoittivat, että tuki oli myönnetty hyvityksenä viranomaisen virheestä aiheutuneesta haitasta, sillä viranomainen oli alun perin myöntänyt tuen, joka oli myöhemmin osoittautunut lainvastaiseksi ja kenties yhteismarkkinoille soveltumattomaksi.

(88)

Euroopan unionin tuomioistuin on katsonut, että vahingonkorvauksia ei luokitella tueksi (17). Tämä näkemys perustuu siihen, että valtiontuki poikkeaa oikeudelliselta luonteeltaan perustavalla tavalla vahingonkorvauksista, joita kansalliset viranomaiset voidaan tarvittaessa velvoittaa maksamaan yksityisille oikeussubjekteille näille aiheuttamansa vahingon korvaamiseksi. Toisin sanoen vahingonkorvauksesta ei periaatteessa koidu saajalle mitään etua, vaan hänellä yksinkertaisesti on oikeus kyseiseen korvaukseen.

(89)

Tässä tapauksessa on kuitenkin vaikea ajatella, että tuensaajalla olisi oikeutta vahingonkorvaukseen, kun jäsenvaltion menettely, jossa tähän oikeuteen vedotaan, on lähtökohtaisesti lainvastainen. Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan tuensaajayrityksille voi periaatteessa komission SEUT 108 artiklan perusteella harjoittaman valtiontukia koskevan valvonnan pakottava luonne huomioon ottaen syntyä tuen lainmukaisuutta koskeva perusteltu luottamus vain siinä tapauksessa, että tuki on myönnetty mainitussa artiklassa määrättyä menettelyä noudattaen. Huolellisen taloudellisen toimijan on nimittäin tavallisesti kyettävä varmistautumaan siitä, että tätä menettelyä on noudatettu (18).

(90)

Tässä tapauksessa on lisäksi huomattava, että myöntämällä tuki hyvityksenä tultaisiin kiertäneeksi kielto, jonka mukaan tukea ei saa myöntää ilman komission hyväksyntää. Tämän päätelmän vahvistaa se, että ilmoittaessaan kyseisen tuen myöntämisestä hyvityksenä viranomaisen tekemästä virheestä Flevolandin maakunta oli täysin tietoinen siitä, että tuelle olisi pitänyt saada komission hyväksyntä ennen sen myöntämistä.

(91)

Näin ollen komissio katsoo, että investoinnin ei kokonaisuudessaan voida katsoa soveltuvan yhteismarkkinoille, koska kyseinen tuki olisi korvausta tuensaajalle aiheutuneesta vahingosta.

(92)

Farm Dairy ei katso voivansa hyväksyä koronkoron perimistä siinä tapauksessa, että komissio tekee asiasta kielteisen päätöksen ja määrää tuen perittäväksi takaisin (ks. edellä johdanto-osan 47 kappale). Koska tässä päätöksessä tuki todetaan yhteismarkkinoille soveltuvaksi eikä laittomaksi, tukea ei ole tarpeen periä takaisin, joten Farm Dairyn huomautuksilla ei ole enää merkitystä tämän päätöksen kannalta.

(93)

Valtiontuki, jonka Alankomaat on myöntänyt Farm Dairylle, soveltuu yhteismarkkinoille ainoastaan uusia kahden litran pakkauksia koskevien investointien osalta. Tuen alkuperäinen määrä oli siten laskettava uudelleen kyseisen investointiosuuden mukaan, ja tämän laskelman perusteella Farm Dairylle myönnetty tuki on katsottava maatalouden jalostamiseen ja kaupan investointeihin liittyviä valtiontukia koskevien suuntaviivojen mukaiseksi.

(94)

Komissio pitää kuitenkin valitettavana, että Alankomaat on myöntänyt kyseisen tuen SEUT 108 artiklan 3 kohdan vastaisesti,