13.3.2013   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 69/11

(1)

Komissio otti asetuksella (EU) N:o 833/2012 (2), jäljempänä ’väliaikaista tullia koskeva asetus’, käyttöön väliaikaisen polkumyyntitullin, jäljempänä ’väliaikaiset toimenpiteet’, Kiinan kansantasavallasta, jäljempänä ’Kiina’, peräisin olevien tiettyjen alumiinifoliorullien tuonnissa.

(2)

Menettely pantiin vireille, kun Euroopan metallivalmistajien yhdistys Eurométaux, jäljempänä ’valituksen tekijä’, oli 9 päivänä marraskuuta 2011 tehnyt valituksen sellaisten tuottajien puolesta, joiden tuotanto muodostaa yli 50 prosenttia tiettyjen alumiinifoliorullien kokonaistuotannosta unionissa. Valituksessa esitetty alustava näyttö tuotteen polkumyynnistä ja siitä aiheutuneesta merkittävästä vahingosta katsottiin riittäväksi menettelyn aloittamiseksi. Kuten väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 17 kappaleessa todetaan, polkumyyntiä ja vahinkoa koskeva tutkimus kattoi 1 päivän lokakuuta 2010 ja 30 päivän syyskuuta 2011 välisen ajanjakson, jäljempänä ’tutkimusajanjakso’. Vahingon määrittämiseen tarvittava kehityssuuntien tarkastelu kattoi ajanjakson tammikuusta 2008 tutkimusajanjakson loppuun, jäljempänä ’tarkastelujakso’.

(3)

Niiden olennaisten tosiasioiden ja huomioiden ilmoittamisen jälkeen, joiden perusteella päätettiin ottaa käyttöön väliaikaiset polkumyyntitoimenpiteet, jäljempänä ’alustavien päätelmien ilmoittaminen’, useat asianomaiset osapuolet ilmoittivat kirjallisesti näkökantansa alustavista päätelmistä. Kuulemista pyytäneille osapuolille annettiin mahdollisuus tulla kuulluiksi. Yksi vientiä harjoittava tuottaja pyysi ja sai tilaisuuden kuulemisiin kuulemismenettelystä vastaavan kauppapolitiikan pääosaston neuvonantajan läsnä ollessa.

(4)

Komissio jatkoi lopullisten päätelmiensä tekoon tarpeellisina pitämiensä tietojen hankkimista ja tarkistamista.

(5)

Väliaikaista tullia koskevan asetuksen julkaisemisen jälkeen yhteistyössä toimivista kiinalaisista vientiä harjoittavista tuottajista kolme ilmoitti, että niiden nimet oli kirjoitettu väärin väliaikaisen asetuksen 1 artiklan 2 kohdassa. Tämän vuoksi Euroopan unionin virallisessa lehdessä julkaistiin väliaikaista tullia koskevan asetuksen oikaisu (3), jossa näiden yritysten nimet olivat oikein.

(6)

Tarkasteltavana oleva tuote on vahvistamaton alumiinifolio, jonka paksuus on vähintään 0,007 mm mutta enintään 0,021 mm ja jota ei ole enempää valmisteltu kuin valssattu ja joka on kohokuvioitu tai kohokuvioimaton ja jonka rullapaino on alhainen, enintään 10 kg, jäljempänä ’tarkasteltavana oleva tuote’ tai ’alumiinifoliorullat’ tai ’kotitalousfolio’. Tarkasteltavana oleva tuote luokitellaan tällä hetkellä CN-koodeihin ex 7607 11 11 ja ex 7607 19 10.

(7)

Tarkasteltavana olevaa tuotetta käytetään tavallisesti kulutustavarana pakkaamiseen ja muuhun kotitalous- tai ruokahuoltokäyttöön. Tuotteen määritelmää ei vastustettu.

(8)

Tutkimuksessa todettiin, että Kiinassa valmistetuilla ja sieltä viedyillä alumiinifoliorullilla sekä unionin tuottajien unionissa valmistamilla ja myymillä alumiinifoliorullilla ja Turkissa (vertailumaa) yhteistyöhön osallistuneiden turkkilaisten tuottajien valmistamilla ja myymillä alumiinifoliorullilla on samat fyysiset ja tekniset perusominaisuudet sekä samat peruskäyttötarkoitukset, mistä syystä niitä pidetään perusasetuksen 1 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuina samankaltaisina tuotteina.

(9)

Koska huomautuksia tarkasteltavana olevasta tuotteesta ja samankaltaisesta tuotteesta ei tehty, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 18–20 kappaleessa esitetyt päätelmät vahvistetaan.

(10)

Koska otantaa koskevia huomautuksia ei esitetty, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 21–26 kappaleessa esitetyt päätelmät vahvistetaan.

(11)

Alustavien päätelmien ilmoittamisen jälkeen yritykseltä CeDo (Shanghai) Ltd, jäljempänä ’CeDo’, saatiin huomautuksia, jotka liittyivät perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan c alakohdan kolmannessa luetelmakohdassa asetettuun vaatimukseen. Yritys kiisti huomautuksissaan ja kuulemismenettelystä vastaavan neuvonantajan kanssa käydyn kuulemisen aikana päätelmän, jonka mukaan sen päätökset rahoituksen saamisesta ulkomailta edellyttivät valtion hyväksyntää ja aiheuttivat näin sen taloudellisen tilanteen vääristymisen. CeDo väitti, että kiinalaisilla säännöillä ulkomaisten velkojen rekisteröinnistä (”Rules for the Implementation of Registration of External Debts”) ei ollut vääristävää vaikutusta sen taloudelliseen tilanteeseen, koska sen lainassa oli kyse ryhmänsisäisestä lainasta Kiinan ulkopuolella toimivalta etuyhteydessä olevalta yritykseltä, ja se perustui yksinomaan ryhmänsisäisiin rahoitusnäkökohtiin. Yritys väitti lisäksi, että hyväksyntä korkojen ja lainapääoman siirrolle myönnettiin automaattisesti.

(12)

Kun oli tutkittu uudelleen yrityksen toimittamat lisätiedot ja alustavien päätelmien ilmoittamisen jälkeen esitetyt väitteet, katsottiin, että lainan rekisteröinnin ja takaisinmaksun hyväksyntävaatimusten olemassaolosta huolimatta voitiin tässä nimenomaisessa ryhmänsisäisen lainan tapauksessa vahvistaa, että yrityksen taloudelliseen tilanteeseen ei kohdistunut merkittäviä vääristymiä, koska yrityksen todettiin maksaneen takaisin koron ja lainapääoman summan lainasopimuksen ehtojen mukaisesti. Näissä olosuhteissa yrityksen todetaan täyttävän perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan c alakohdan kolmannessa luetelmakohdassa asetetun vaatimuksen.

(13)

Koska markkinatalouskohtelusta ei esitetty muita huomautuksia, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 27–53 kappaleessa esitetyt päätelmät vahvistetaan edellä esitetyn muutoksen mukaisesti.

(14)

Koska yksilöllisestä kohtelusta ei esitetty huomautuksia, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 54–56 kappaleessa esitetyt päätelmät vahvistetaan.

(15)

Yksikään osapuoli ei kyseenalaistanut Turkin valintaa vertailumaaksi lopullista määrittämistä varten.

(16)

Koska vertailumaan valinnasta ei esitetty huomautuksia, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 57–64 kappaleessa esitetyt päätelmät vahvistetaan.

(17)

Normaaliarvo laskettiin siis vertailumaan (eli Turkin) ainoan yhteistyössä toimineen tuottajan toimittamien tietojen pohjalta. Normaaliarvo vahvistettiin näin ollen samankaltaisen tuotteen yhden turkkilaisen tuottajan kotimarkkinamyynnin hintojen ja laskennallisen normaaliarvon perusteella.

(18)

Yritys Ningbo Favored Commodity Co., Ltd, jäljempänä ’Ningbo Favored’, kyseenalaisti sen, miten yhden ainoan turkkilaisen tuottajan tiedot voivat olla riittävän edustavat polkumyyntimarginaalin vahvistamiseksi kaikille kiinalaisille vientiä harjoittaville tuottajille kokonaisuudessaan, ja piti yllättävänä sitä, että kotimarkkinahinnat Turkissa olivat huomattavasti korkeammat kuin unionissa. Mitä tulee alumiinifolion markkinoihin Turkissa, kuten väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 63 kappaleessa todetaan, Turkkia pidettiin soveltuvana vertailumaana kotimaisen tuotannon, tuonnin ja viennin määrien ja arvojen perusteella. Mitä tulee siihen tosiasiaan, että hinnat ovat Turkin markkinoilla korkeammat kuin unionissa, tämä ei ole ratkaiseva tekijä soveltuvan vertailumaan valinnassa. Hintaero voidaan joka tapauksessa osittain selittää sillä, että unionin tuotannonala oli lähellä kannattavuusrajaa tutkimusajanjaksolla. Jos unionin tuotannonala pääsee tilanteeseen, jossa se voi saavuttaa kohtuullisen voiton (eli 5 prosenttia, kuten väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 158 kappaleessa mainitaan), hintaero turkkilaisten hintojen ja unionin markkinoiden hintojen välillä supistuu.

(19)

Ningbo Favored väitti myös, että toimielimet eivät toimittaneet riittäviä tietoja laskennallisesta normaaliarvosta.

(20)

Tässä suhteessa on todettava, että kuten johdanto-osan 70 kappaleessa selitetään, komissio toimitti osapuolelle kaikki sellaiset normaaliarvon laskemiseen käytetyt tiedot, jotka voitiin paljastaa rikkomatta perusasetuksen 19 artiklaa, eli se varmisti, että kaikkia ainoan turkkilaisen tuottajan luottamuksellisina toimittamia tietoja kohdeltiin sellaisina eikä paljasteta muille osapuolille. Vientiä harjoittavalle tuottajalle toimitetut tiedot olivat merkityksellisiä ja antoivat osapuolelle mahdollisuuden ymmärtää menetelmää, jota käytettiin perusasetuksen 2 artiklan mukaisesti. Lisäksi Ningbo Favored -yrityksen pyynnöstä järjestetyn kuulemisen aikana yritykselle ilmoitettiin, että polkumyyntilaskelmia varten oli käytetty täydellisiä tuotteen valvontakoodeja (PCN-koodeja) ja että tilanteissa, joissa turkkilainen tuottaja ei myynyt täsmälleen samaa tuotelajia, normaaliarvo määritettiin mukauttamalla lähimpään PCN-koodiin, jota turkkilainen tuottaja myi. Lopuksi on todettava, että Ningbo Favored -yritykselle ja muille otokseen valituille kiinalaisille viejille toimitettiin laskennallisen normaaliarvon määrittämistä koskevat lisätiedot samanaikaisesti kuin lopullisista päätelmistä ilmoitettiin. Sen vuoksi edellä esitetyt väitteet oli hylättävä.

(21)

Koska muita huomautuksia ei esitetty, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 65–72 kappaleessa esitetyt päätelmät vahvistetaan.

(22)

Ningbo Favored pyysi, että vientimyynnin arvot liiketoimikohtaisissa luetteloissa olisi muunnettava Yhdysvaltain dollareista kiinalaiseen valuuttaan käyttäen kyselylomakkeessa annettua kuukausittaista valuuttakurssia eikä niinkään erinäisten liiketoimien ajankohdan todellista valuuttakurssia. Tässä suhteessa on todettava, että perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan j alakohdan ”valuutan muuntaminen” mukaan on niin, että jos hintojen vertailu vaatii valuutan muuntamista, on muuntamisessa käytettävä myyntipäivän vaihtokurssia. Lisäksi on todettava, että kyselylomakkeen ohjeissa todetaan nimenomaisesti, että määrät, joita on käytettävä, ovat ne määrät, jotka on kirjattu vastaajan kirjanpitoon kirjanpitovaluutassa. Yritykselle oli näin ollen asianmukaisesti ilmoitettu käytettävästä valuuttakurssista. Tätä väitettä ei sen vuoksi voitu hyväksyä.

(23)

Väliaikaisten toimenpiteiden käyttöönoton jälkeen tehtiin ylimääräinen tarkastuskäynti yhden sellaisen etuyhteydettömän tuojan toimitiloihin, jonka kohdalla väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 75 kappaleessa mainittu voitto oli määritetty. Tämän tuloksena laskennallisten vientihintojen muodostamiseksi perusasetuksen 2 artiklan 9 kohdan mukaisesti käytetty voittomarginaali pieneni.

(24)

Koska muita huomautuksia ei esitetty, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 73–75 kappaleessa esitetyt päätelmät vahvistetaan edellä esitetyn muutoksen mukaisesti.

(25)

Muita vertailua koskevia asiaankuuluvia huomautuksia ei esitetty. Koska muita huomautuksia ei esitetty, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 76–78 kappaleessa esitetyt päätelmät vahvistetaan.

(26)

Polkumyyntimarginaaleista ei esitetty mitään asiaankuuluvia huomautuksia. Koska muita huomautuksia ei esitetty, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 79–81 kappaleessa esitetyt päätelmät vahvistetaan.

(27)

Johdanto-osan 23 kappaleessa mainitun etuyhteydettömien tuottajien voiton tarkistuksen tuloksena sekä joidenkin laskuvirheiden korjaamisen johdosta lopulliset polkumyyntimarginaalit, ilmaistuna prosentteina CIF-hinnasta unionin rajalla tullaamattomana, ovat seuraavat:

(28)

Väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 81 kappaleessa esitettyjen tosiseikkojen perusteella koko maata koskeva lopullinen polkumyyntimarginaali Kiinalle asetettiin käyttäen yhteistyössä toimineiden viejien sellaisia liiketoimia, joissa polkumyynti oli voimakkainta. Tällä perusteella lopullisen polkumyyntimarginaalin todettiin olevan 45,6 prosenttia.

(29)

Koska unionin tuotantoa ja unionin tuotannonalaa koskevia huomautuksia ei esitetty, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 83 kappaleessa esitetyt päätelmät vahvistetaan.

(30)

Koska unionin kulutusta koskevia huomautuksia ei esitetty, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 84–86 kappaleessa esitetyt päätelmät vahvistetaan.

(31)

Koska Kiinasta unioniin tulevan tuonnin tasoa ja markkinaosuutta koskevia huomautuksia ei esitetty, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 87–89 kappaleessa esitetyt päätelmät vahvistetaan.

(32)

Kuten johdanto-osan 47 kappaleessa asianmukaisesti selitetään, väliaikaisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen saatujen huomautusten analysoinnin jälkeen todettiin aiheelliseksi olla soveltamatta kaupan porrasta koskevaa oikaisua tarkasteltavana olevan tuotteen ja unionin tuotannonalan tuottaman alumiinifolion hintojen välisessä vertailussa. Tämä menetelmän muutos vaikutti hieman hintojen alittavuuden marginaaleihin.

(33)

Lisäksi CeDo-ryhmän hintojen alittavuuden marginaali pieneni etuyhteydettömien tuojien voittomarginaalin tarkistuksen vuoksi (ks. johdanto-osan 23 kappale). Otokseen valittujen vientiä harjoittavien tuottajien painotettu keskimääräinen hinnan alittavuuden marginaali on kuitenkin edelleen yli 7 prosenttia.

(34)

Edellä mainittuja muutoksia lukuun ottamatta ja koska polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin hintoja ja hintojen alittavuutta koskevia muita huomautuksia ei ole esitetty, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 90–94 kappaleessa kuvattu menetelmä hintojen alittavuuden määrittämiseksi vahvistetaan.

(35)

Koska huomautuksia ei tältä osin esitetty, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 95–107 kappaleessa esitetyt alustavat päätelmät vahvistetaan.

(36)

Koska tältä osin ei esitetty huomautuksia, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 108 kappaleessa esitetyt päätelmät vahvistetaan.

(37)

Edellä esitetyn perusteella väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 109–112 kappaleessa esitetyt alustavat päätelmät vahvistetaan.

(38)

Komissio ei saanut huomautuksia alustavista päätelmistä, jotka koskevat polkumyynnin ja vahingon välistä syy-yhteyttä. Näin ollen vahvistetaan, että Kiinasta polkumyynnillä tapahtuva tuonti aiheutti unionin tuotannonalalle perusasetuksen 3 artiklan 6 kohdassa tarkoitettua merkittävää vahinkoa ja että tiedossa ei ole mitään muita tekijöitä, jotka voisivat poistaa syy-yhteyden Kiinasta polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin ja unionin tuotannonalan kärsimän vahingon väliltä. Näin ollen väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 113–136 kappaleessa esitetyt päätelmät vahvistetaan.

(39)

Koska unionin tuotannonalan etua koskevia huomautuksia ei esitetty, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 138–142 kappaleessa esitetyt päätelmät vahvistetaan.

(40)

Tuojien yhteistyössä toimiminen oli hyvin vähäistä, kuten väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 146 kappaleessa jo mainittiin; ainoastaan kaksi tuojaa oli toimittanut vastauksen kyselylomakkeeseen. Kuten johdanto-osan 23 kappaleessa mainitaan, väliaikaisten toimenpiteiden käyttöönoton jälkeen suurimman tuojan (Robinson Young, Yhdistynyt kuningaskunta) toimitiloihin tehtiin tarkastuskäynti sen kyselylomakevastauksen tarkastamiseksi. Tarkastuksen tuloksena tehtiin korjaus tämän yrityksen ilmoitettuun kannattavuuteen sen asiaan liittyvissä toiminnoissa. Tämän seurauksena yhteistyössä toimineiden kahden otokseen valitun tuojan painotettu keskimääräinen voittomarginaali laski. Yhteistyössä toimineiden tuojien voiton pienenemistä ei kuitenkaan pidetty merkittävänä unionin etua koskevan analyysin kannalta, koska kumpikin voittoprosentti (ennen ja jälkeen korjauksen) oli kohtalainen.

(41)

Yksi otokseen valituista tuojista kiisti väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 148 kappaleessa tiivistetysti esitetyn alustavan päätelmän, jonka mukaan toimenpiteiden vaikutus tuontisektoriin kokonaisuudessaan ei olisi suhteeton, koska se voisi joutua poistumaan markkinoilta, jos toimenpiteet vahvistettaisiin. Väliaikaista tullia koskevassa asetuksessa todellakin pääteltiin, että unionin tuotannonala voisi voittaa takaisin joitain sopimuksia tuontisektorin vahingoksi. Ei kuitenkaan ole epäilystä siitä, että tarkasteltavana olevan tuotteen tuonti palvelee jatkossakin unionin markkinoita, vaikkakin nyt reilun kilpailun pohjalta, ja sen vuoksi mahdollisesti pienemmässä mittakaavassa. Tämä huomioon ottaen vahvistetaan, että kokonaisvaikutus tuontisektoriin ei ole suhteeton.

(42)

Tuojien tai tukkukauppiaiden etuja koskevia muita huomautuksia tai tietoja ei saatu. Sen vuoksi väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 143–149 kappaleessa esitetyt alustavat päätelmät näiden ryhmien edusta vahvistetaan.

(43)

Koska vähittäiskauppiaiden ja kuluttajien etua koskevia huomautuksia ei esitetty, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 150–153 kappaleessa esitetyt päätelmät vahvistetaan.

(44)

Edellä esitetyn perusteella unionin etua koskevat alustavat päätelmät, joiden mukaan ei ole pakottavia syitä olla ottamatta käyttöön lopullisia toimenpiteitä Kiinasta peräisin olevien tiettyjen alumiinifoliorullien tuonnissa, vahvistetaan.

(45)

Alustavien päätelmien ilmoittamisen jälkeen Ningbo Favored esitti huomautuksia vahinkomarginaalien laskennassa käytetystä menetelmästä. Yritys väitti, että PCN-rakenteeseen tehdyt mukautukset olivat aiheuttaneet epätasapainon. Se väitti erityisesti, että pakkauskustannukset olivat todennäköinen tietojen vääristymisen syy. Toinen seikka koski menetelmää, jota käytettiin varmistamaan tasapuolinen vertailu, kun on kyse kaupan portaasta. Alustavassa vaiheessa unionin tiedot jaettiin vähittäismyynti- ja tukkumyyntikanavien välillä, mutta Ningbo Favored väitti, että tämä loi kaksi tavoitehintaa tuotelajia kohti, mikä sen mukaan olisi laitonta.

(46)

Mitä tulee väitteeseen, joka koskee PCN-rakenteeseen tehtyä mukautusta, simuloinnit ovat osoittaneet, että vääristymiä tapahtuisi, jos mitään mukautusta ei tehtäisi. Kyseiset muutokset PCN-rakenteeseen (joissa oli itse asiassa kyse tietojen yhdistämisestä, jotta voitiin parantaa vastaavuutta ja edustavuutta) olivat poistaneet vääristymiä ja parantaneet laskelmien luotettavuutta. Tämä väite on näin ollen hylättävä.

(47)

Myös toinen asia, jonka Ningbo Favored nosti esiin, analysoitiin asianmukaisesti; se koski menetelmää, jota käytettiin alustavasti varmistamaan tasapuolinen vertailu, kun on kyse kaupan portaasta. Tässä suhteessa todettiin, että vaikka hinnat yleensä erosivat kyseisten kahden myyntikanavan välillä, tässä tapauksessa ei ollut havaittavissa olevaa tai johdonmukaista rakennetta. Joissain tapauksissa tuottajahinnat vähittäismyyjille olivat alemmat kuin tukkumyyjille, kun taas toisissa tapauksissa asia oli päinvastoin. Sen vuoksi päätettiin hyväksyä tämä väite, jonka mukaan kaupan porrasta koskevaa oikaisua ei pitäisi tehdä, koska edellytykset tällaisen oikaisun tekemiseksi eivät täyttyneet. Näin ollen vahingon korjaavaa tasoa koskevat lopulliset laskelmat on tehty sekä vientiä harjoittavien tuottajien että unionin tuotannonalan yhdistettyjen hintojen perusteella ilman kaupan porrasta koskevaa oikaisua. Tämä menetelmän muutos vaikutti hieman vahinkomarginaaleihin.

(48)

Vastauksena lopullisten päätelmien ilmoittamiseen Ningbo Favored väitti, että viitehinnan alittavuuden laskemiseen käytetty menetelmä oli virheellinen ja epäluotettava, koska unionin tuotannonalan puolella sen lähtökohtana oli unionin myyntihinta PCN-koodia kohti eikä tuotantokustannus PCN-koodia kohti. Ningbo Favored totesi, että PCN-koodikohtaista tuotantokustannusta ei käytetty, koska komission virkamiehet ”eivät vaatineet” yritystä toimittamaan asiaankuuluvia tietoja, ja menettely olisi sen vuoksi päätettävä ”todisteiden puuttumisen” vuoksi.

(49)

Perusasetuksessa ei kuitenkaan määritetä, miten unionin tuotannonalan tavoitehinta olisi muodostettava. On yleisenä käytäntönä tehdä tämä joko PCN-koodikohtaisen tuotantokustannuksen ja tavoitevoiton perusteella tai käyttäen PCN-koodikohtaisia noudettuna lähettäjältä -myyntihintoja etuyhteydettömille asiakkaille unionin markkinoilla ja oikaisemalla niitä tutkimusajanjaksolla tehdyn tosiasiallisen voiton/tappion mukaisesti ja lisäämällä vahvistettu tavoitevoitto. Molemmat menetelmät ovat luotettavia, ja niitä voidaan käyttää vaihtoehtoisesti (olosuhteiden mukaan). Tutkimuksessa käytettiin jälkimmäistä menetelmää (eli tosiasiallisia unionin myyntihintoja etuyhteydettömille asiakkaille), koska kaikki otokseen valitut unionin tuottajat eivät kyenneet laskemaan luotettavaa PCN-koodikohtaista tuotantokustannusta.

(50)

Edellä esitetty huomioon ottaen väitteet siitä, että valittu menetelmä on epäluotettava ja että menettely olisi sen vuoksi päätettävä, hylätään.

(51)

CeDo-ryhmä väitti, että sen väliaikaisten vahinkomarginaalien laskennassa käytetty menetelmä ei ollut oikea, koska siinä ei otettu täysimääräisesti huomioon CeDo-ryhmän rakennetta. Tuoja CeDo UK, joka on etuyhteydessä otokseen valittuun yhteistyössä toimineeseen vientiä harjoittavaan tuottajaan, jäljempänä ’CeDo (Shangai) ’, toimittaa unionin markkinoille sekä Kiinassa että unionissa tuotettua foliota, ja se kanavoidaan kaikki etuyhteydessä olevan tuojan/kauppiaan kautta. Yritys väitti, että tämän etuyhteydessä olevan tuojan myynti-, hallinto- ja yleiskustannuksia ja voittomarginaalia ei olisi pitänyt vähentää CeDo:n jälleenmyyntihinnasta, koska kilpailu tapahtuu asiakkaiden tasolla unionissa. CeDo:n myyntihinnat asiakkaiden tasolla eivät sen väitteen mukaan olisi vahingollisia unionin tuotannonalalle.

(52)

CeDo:n väite sen myyntihinnoista suhteessa unionin tuotannonalan myyntihintoihin kiistettiin valittavien unionin tuottajien useissa kannanotoissa. Kysymystä ei kuitenkaan voitu tutkia tarkemmin, koska osapuolten toimittamia tietoja ei voitu tarkastaa niin myöhäisessä vaiheessa tutkimusta.

(53)

On huomattava, että vahinkomarginaalin laskennan tarkoituksena on määrittää, riittäisikö polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin aiheuttaman vahingon poistamiseen se, että polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin CIF-hintaan sovellettaisiin alhaisempaa tullia kuin polkumyyntimarginaaliin perustuvaa tullia. Tämä arviointi olisi perustettava kyseisen tuonnin CIF-hintaan, jota pidetään vertailukelpoisena tasona unionin tuotannonalan noudettuna lähettäjältä -hintaan nähden. Kun on kyse etuyhteydessä olevien tuojien kautta tapahtuvasta tuonnista, noudatetaan analogisesti samaa lähestymistapaa kuin polkumyyntimarginaalin laskelmissa, jotka vahinkomarginaalilaskelmat voivat korvata tullin määrittämiseksi alhaisemman tullin säännön mukaisesti, ja CIF-hinta muodostetaan ensimmäiseltä riippumattomalta asiakkaalta veloitetun jälleenmyyntihinnan perusteella asianmukaisesti oikaistuna perusasetuksen 2 artiklan 9 kohdan mukaisesti. Toiseksi, ja rajoittamatta myöhempiä havaintoja, on huomattava, että CeDo:n ajama menetelmä johtaisi siihen, että väistämättä käytettäisiin hintoja, jotka liittyvät CeDo:n unionissa tuottamaan alumiinifolioon, sillä kuten edellä mainitaan, etuyhteydessä oleva tuoja/kauppias toimitti unionin markkinoille alumiinifoliota, jota oli tuotettu sekä Kiinassa että unionissa.

(54)

CeDo palasi edellä mainittuun kysymykseen lopullisessa vaiheessa. Se pyysi myös kuulemista kuulemismenettelystä vastaavan kauppapolitiikan pääosaston neuvonantajan kanssa, ja kuuleminen järjestettiin tämän asian käsittelemiseksi. CeDo toisti aiemmat perustelunsa ja kiisti edellä esitetyn 2 artiklan 9 kohtaa koskevan selityksen väittäen, että 2 artiklan 9 kohta sijoittuu perusasetuksen polkumyyntisäännöksiin, eikä sitä voida käyttää analogisesti vahingon laskemiseen. Komission yksiköt huomauttivat, että vaikka 2 artikla käsittelee polkumyyntikysymyksiä, siihen sisältyvä 2 artiklan 9 kohta sijoittuu ”vientihintaa” käsittelevän kohdan alle, ja siinä annetaan ohjeet vientihinnan laskemiseksi, kun on kyse unioniin tapahtuvasta myynnistä etuyhteydessä olevan tuojan kautta. Perusasetuksen muissa säännöksissä ei anneta tarkempaa ohjeistusta tässä suhteessa.

(55)

CeDo nosti esiin unionin yleisen tuomioistuimen asiassa Kazchrome (4) antaman tuomion, jossa sen mukaan tarjotaan ohjausta tässä suhteessa toteamalla, että tarkin tapa laskea alihinnoittelu olisi vertailla sellaisia tuontihintoja ja yhteisön tuotannonalan hintoja, jotka sisältävät kaikki kulut asiakkaalle toimittamiseen asti. On kuitenkin huomattava, että tuomioistuin totesi myös, että tämä menettely ei ole käytännöllinen, ja tuomiossa tehdään selväksi, että CIF-hinnat ovat hyväksyttävä menetelmä vahinkomarginaalien laskennassa. Lisäksi Kazchromea koskeva asia liittyi erityistilanteeseen, jossa oli kyse tavaroista, jotka tulivat EU:n markkinoille ensin Liettuan kautta (kauttakuljetus) ja sitten Rotterdamiin, missä ne tulliselvitettiin. Kyseisessä asiassa komissio oli päättänyt laskea hinnan alittavuuden ja viitehinnan alittavuuden kauttakulkupaikan hinnan perusteella eikä tulliselvityksen jälkeisen hinnan perusteella. Näin ei ole asia nyt käsillä olevassa tutkimuksessa, jossa ei ole kiistetty sitä, että hinnan alittavuuden ja viitehinnan alittavuuden laskelmat perustuvat CeDo:n CIF-hintaan tulliselvityksen jälkeen. Lisäksi Kazchrome-tuomiossa tuomioistuin rajoitti päätelmänsä selvästi kyseiseen erityistapaukseen.

(56)

CeDo nosti esiin myös kysymyksen tasapuolisesta vertailusta ja lainasi kahta WTO:n paneelin raporttia (5). Toimielimet ovat vakuuttuneita siitä, että CeDo:n hinnat sellaisina kuin komission yksiköt ovat ne määrittäneet ja unionin tuotannonalan noudettuna lähettäjältä -hinnat (sekä hinnan alittavuuden että viitehinnan alittavuuden osalta) muodostavat tasapuolisen ja kohtuullisen perustan vertailulle. On muistettava, että täydellinen vertailu tarkoittaisi sitä, että ainoastaan samaa sopimusta koskevat tarjoukset olisi otettava huomioon, koska ainoastaan silloin myyntiolosuhteet olisivat identtiset. Koska täydellinen vertailu ei ole tässä mahdollinen, toimielimet ovat vakuuttuneita siitä, että menetelmä, jossa käytetään keskimääräisiä hintoja, jotka on kerätty samankaltaisista tuotteista yhden vuoden tutkimusajanjakson aikana, on tasapuolinen. Tämä menetelmä on ilmoitettu selkeästi päätelmien ilmoittamisen yhteydessä.

(57)

Lisäksi katsotaan, että CeDo:n ajama menetelmä johtaisi epätasapuoliseen kohteluun, kun on kyse marginaalien laskennasta sen kohdalla ja niiden muiden otokseen valittujen vientiä harjoittavien tuottajien kohdalla, jotka myyvät riippumattomille tuojille. Muiden otokseen valittujen vientiä harjoittavien tuottajien kohdalla käytetty menetelmä perustui vientihintaan CIF-tasolla, mikä tietenkin sulkee pois unionin myynti-, hallinto- ja yleiskustannukset ja voiton jälleenmyynnistä unionissa tulliselvityksen jälkeen. Komissio katsoo, että hinnan alittavuuden ja viitehinnan alittavuuden laskelmiin liittyvän asiaankuuluvan tuontihinnan määrittämiseen ei pitäisi vaikuttaa se, tapahtuuko vienti etuyhteydessä oleville vai riippumattomille toimijoille unionissa. Komission noudattama menetelmä varmistaa sen, että molempia tapauksia kohdellaan tasapuolisesti. Lopuksi, kuten johdanto-osan 53 kappaleessa jo mainittiin, CeDo:n pyytämä lähestymistapa sekoittaisi erityisesti tämän yrityksen olosuhteissa ne kaksi eri roolia, joissa CeDo toimii alumiinifolion toimittajana unionin markkinoille. CeDo toimittaa tavaraa unionin markkinoille ensinnäkin unionissa sijaitsevana tuottajana ja toiseksi Kiinasta tuodun alumiinifolion jälleenmyyjänä. Vahinkomarginaalilaskelmien tarkoituksena ei ole mitata, missä määrin CeDo UK:n myynti tuontia harjoittavana unionin tuottajana aiheuttaa vahinkoa unionin tuottajille, vaan se, onko CeDo Shanghain viennillä tällainen vaikutus unionin tuottajien hinnan alittavuuden ja viitehinnan alittavuuden kautta. Tätä varten huomioon otettava hinta on se hinta, jolla tarkasteltavana oleva tuote myydään unioniin, eikä se hinta, jolla tuotu materiaali jälleenmyydään tuontia harjoittavien tuottajien toimesta unionissa. Tämä on johdonmukaista sen lähestymistavan kanssa, jota on noudatettu laskettaessa vahinkomarginaali, joka koskee kotimaisten tuottajien harjoittamaa tuontia unionissa.

(58)

Lopuksi on todettava, että unionin tuottajien hintoja on oikaistu noudettuna lähettäjältä -tasolle vähentämällä paitsi hyvityslaskut, alennukset ja hyvitykset myös palkkiot (yksi myyntikustannuksen muoto) ja kuljetuksiin liittyvät kulut. Näin ollen tuojan jälleenmyyntihinnan ja unionin noudettuna lähettäjältä -hinnan vertailu ei olisi tasapuolinen vertailu.

(59)

Edellä esitettyjen syiden vuoksi katsottiin edelleen, että vaatimusta CeDo:n vahinkomarginaalin laskemiseen käytetyn menetelmän tarkistamisesta ei voitu hyväksyä.

(60)

Tarkistetulla etuyhteydettömien tuojien voittomarginaalilla (jota muutettiin johdanto-osan 23 kappaleessa selitetyistä syistä) oli kuitenkin vaikutus CeDo:n vahinkomarginaaliin, koska tämä vähennetään sen jälleenmyyntihinnasta. Lisäksi kaikkiin viitehinnan alittavuuden marginaaleihin vaikutti vähäisen laskuvirheen korjaaminen, joka koski tavoitevoiton soveltamista alustavassa vaiheessa.

(61)

Edellä esitetyn perusteella lopulliset vahinkomarginaalit ovat seuraavat:

(62)

Polkumyynnistä, vahingosta, syy-yhteydestä ja unionin edusta tehtyjen päätelmien perusteella katsotaan, että Kiinasta peräisin olevien tiettyjen alumiinifoliorullien tuontia koskevat lopulliset polkumyyntitullit olisi otettava perusasetuksen 9 artiklan 4 kohdan mukaisesti käyttöön polkumyynti- ja vahinkomarginaaleista alemman suuruisina alhaisemman tullin säännön mukaisesti. Tässä tapauksessa tullin olisi oltava todetun vahinkomarginaalin suuruinen.

(63)

Edellä esitetyn perusteella kyseiset tullit ovat seuraavat:

(64)

Tässä asetuksessa yrityksille vahvistetut yksilölliset polkumyyntitullit määritettiin nyt tehdyn tutkimuksen päätelmien perusteella. Tästä syystä ne kuvastavat kyseisten yritysten tilannetta tutkimuksen aikana. Näitä tulleja voidaan siten soveltaa (toisin kuin koko maata koskevia, ”kaikkiin muihin yrityksiin” sovellettavia tulleja) yksinomaan Kiinasta peräisin olevien, erikseen mainittujen yritysten eli tarkoin määrättyjen oikeussubjektien tuottamien tuotteiden tuontiin. Jos yrityksen (erikseen mainittuihin yrityksiin etuyhteydessä olevat yritykset mukaan luettuina) nimeä ja osoitetta ei ole erikseen mainittu tämän asetuksen artiklaosassa, sen valmistaman tarkasteltavana olevan tuotteen tuontiin ei voida soveltaa näitä tulleja, vaan siihen on sovellettava ”kaikkiin muihin yrityksiin” sovellettavaa tullia.

(65)

Tullien väliset suuret erot aiheuttavat toimenpiteiden kiertämisen riskin, ja sen minimoimiseksi katsotaan tässä tapauksessa tarvittavan erityisiä toimenpiteitä, joiden avulla voidaan varmistaa polkumyyntitullien asianmukainen soveltaminen. Näihin erityissäännöksiin sisältyy vaatimus sellaisen pätevän kauppalaskun esittämisestä jäsenvaltioiden tulliviranomaisille, joka täyttää tämän asetuksen liitteessä esitetyt vaatimukset. Tuontiin, jonka yhteydessä ei esitetä tällaista kauppalaskua, on sovellettava kaikkiin muihin viejiin sovellettavaa jäännöspolkumyyntitullia.

(66)

Jos sellaisen yrityksen, johon sovelletaan alhaisempaa yksilöllistä tullia, vientimäärä kasvaa huomattavasti asianomaisten toimenpiteiden käyttöönoton jälkeen, viennin kasvun sellaisenaan voidaan katsoa olevan perusasetuksen 13 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu toimenpiteiden käyttöönotosta johtuva kaupan rakenteen muutos. Tällaisessa tilanteessa, jos asiaa koskevat edellytykset täyttyvät, voidaan käynnistää toimenpiteiden kiertämisen vastainen tutkimus. Tutkimuksessa voidaan tutkia muun muassa sitä, onko yksilölliset tullit syytä poistaa ja ottaa niiden sijasta käyttöön koko maata koskeva tulli.

(67)

Kaikki näiden yksilöllisten polkumyyntitullien soveltamiseen liittyvät pyynnöt (esimerkiksi yrityksen nimen muutoksesta tai uuden tuotanto- tai myyntiyksikön perustamisesta johtuvat) on toimitettava viipymättä komissiolle (6), ja mukaan on liitettävä kaikki asian kannalta oleelliset tiedot ja erityisesti tiedot, jotka koskevat esimerkiksi kyseiseen nimenmuutokseen tai uuteen tuotanto- tai myyntiyksikköön mahdollisesti liittyviä yrityksen tuotantotoiminnan sekä kotimarkkina- ja vientimyynnin muutoksia. Tätä asetusta muutetaan tarvittaessa saattamalla yksilöllisten polkumyyntitullien soveltamisalaan kuuluvien yritysten luettelo ajan tasalle.

(68)

Polkumyyntitullin moitteettoman täytäntöönpanon varmistamiseksi koko maata koskevaa tullia olisi sovellettava sekä yhteistyöstä kieltäytyneisiin vientiä harjoittaviin tuottajiin että niihin tuottajiin, jotka eivät harjoittaneet vientiä unioniin tutkimusajanjaksolla.

(69)

Mahdollisten uusien viejien ja otoksen ulkopuolisten mutta tutkimuksessa yhteistyössä toimineiden yritysten, joille on 1 artiklan 2 kohdassa olevassa taulukossa merkitty otoksen keskimääräinen 14,6 prosentin tulli, tasapuolisen kohtelun varmistamiseksi olisi säädettävä siitä, että viimeksi mainituille yrityksille määrättyä painotettua keskimääräistä tullia sovelletaan kaikkiin sellaisiin uusiin viejiin, jotka muutoin olisivat oikeutettuja perusasetuksen 11 artiklan 4 kohdan mukaiseen tarkasteluun, sillä kyseistä kohtaa ei sovelleta, kun on käytetty otantaa.

(70)

Kaikille osapuolille ilmoitettiin niistä olennaisista tosiasioista ja huomioista, joiden perusteella aiottiin suositella lopullisen polkumyyntitullin käyttöönottoa tiettyjen Kiinasta peräisin olevien alumiinifoliorullien tuonnissa ja väliaikaisen tullin vakuutena olevien määrien lopullista kantamista, jäljempänä ’lopullisten päätelmien ilmoittaminen’. Kaikille osapuolille annettiin määräaika, johon mennessä niillä oli mahdollisuus esittää huomautuksensa lopullisista päätelmistä.

(71)

Kaikkia asiaan liittyvien osapuolten esittämiä suullisia ja kirjallisia huomautuksia tarkasteltiin, ja ne otettiin huomioon soveltuvin osin.

(72)

Todettujen polkumyyntimarginaalien ja unionin tuotannonalalle aiheutuneen vahingon suuruuden vuoksi katsotaan tarpeelliseksi kantaa lopullisesti väliaikaista tullia koskevan asetuksen mukaisten väliaikaisten polkumyyntitullien vakuutena olevat määrät.

(73)

Jos lopulliset tullit ovat korkeammat kuin väliaikaiset tullit, ainoastaan väliaikaisia tulleja vastaavat vakuutena olevat määrät olisi kannettava lopullisesti, ja lopullisen polkumyyntitullin ylittävät vakuutena olevat määrät olisi vapautettava,

—

se ei vienyt unioniin asetuksen 1 artiklan 1 kohdassa kuvattua tuotetta tutkimusajanjakson aikana (1 päivän lokakuuta 2010 ja 30 päivän syyskuuta 2011 välinen aika),

—

se ei ole etuyhteydessä yhteenkään Kiinan kansantasavallassa toimivaan viejään tai tuottajaan, johon sovelletaan tällä asetuksella käyttöön otettuja toimenpiteitä,

—

se on tosiasiallisesti vienyt tarkasteltavana olevaa tuotetta unioniin toimenpiteiden perustana olevan tutkimusajanjakson jälkeen tai sillä on peruuttamaton sopimusvelvoite merkittävän tuotemäärän viemiseksi unioniin,