27.6.2013   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 175/13

(1)

Direktiivin 2009/125/EY nojalla komissio asettaa ekologista suunnittelua koskevia vaatimuksia eli ekosuunnitteluvaatimuksia energiaan liittyville tuotteille, jotka edustavat merkittävää myyntivolyymiä ja kauppaa ja aiheuttavat merkittävän ympäristövaikutuksen ja joihin liittyy merkittäviä mahdollisuuksia ympäristövaikutusten parantamiseen ilman, että siitä aiheutuu kohtuuttomia kustannuksia.

(2)

Direktiivin 2009/125/EY 16 artiklan 2 kohdan a alakohdassa säädetään, että komission on otettava 19 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen, 15 artiklassa esitettyjen perusteiden mukaisesti ja kuulemisfoorumia kuultuaan käyttöön tarpeen mukaan täytäntöönpanotoimenpide, joka kohdistuu toimistolaitteisiin.

(3)

Komissio on tehnyt taustaselvityksen, jossa analysoidaan tietokoneisiin liittyviä teknisiä, taloudellisia ja ympäristönäkökohtia. Selvitykseen osallistui sidosryhmiä ja intressitahoja unionista ja kolmansista maista ja sen tulokset on asetettu julkisesti saataville.

(4)

Taustaselvitys osoitti, että tietokoneiden sähkönkulutusta voidaan vähentää kustannustehokkaasti aikavälillä 2011–2020 arviolta noin 93 TWh, mikä vastaa 43 megatonnin hiilidioksidipäästöjä ja vuonna 2020 noin 12,5–16,3 TWh, mikä vastaa 5,0–6,5 megatonnin hiilidioksidipäästöjä. Näin ollen tietokoneet muodostavat tuoteryhmän, jolle olisi vahvistettava ekosuunnitteluvaatimukset.

(5)

Koska suuri osa kevytpäätteiden, työasemien, pienpalvelinten ja tietokonepalvelinten energiansäästöpotentiaalista liittyy niiden sisäisen teholähteen energiatehokkuuteen ja koska näiden tuotteiden sisäisen teholähteen tekniset eritelmät ovat samankaltaiset kuin pöytätietokoneilla ja integroiduilla pöytätietokoneilla, sisäisen teholähteen hyötysuhdetta koskevia tämän asetuksen säännöksiä olisi sovellettava myös ensiksi mainittuihin. Kevytpäätteiden, työasemien, mobiilityöasemien, pienpalvelinten ja tietokonepalvelinten ympäristönsuojelullisen tason muita näkökohtia voitaisiin kuitenkin säännellä yksityiskohtaisemmalla direktiivin 2009/125/EY täytäntöönpanosäädöksellä.

(6)

Näytöillä on omat erityispiirteensä, joten ne olisi jätettävä tämän asetuksen soveltamisalan ulkopuolelle. Koska niillä on kuitenkin huomattavia ympäristövaikutuksia ja niihin liittyy huomattavia parannusmahdollisuuksia, niitä voitaisiin säännellä erillisellä direktiivin 2009/125/EY ja/tai energiaan liittyvien tuotteiden energian ja muiden voimavarojen kulutuksen osoittamisesta merkinnöin ja yhdenmukaisin tuotetiedoin 19 päivänä toukokuuta 2010 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/30/EU (2) täytäntöönpanosäädöksellä.

(7)

Ekosuunnitteluvaatimuksilla ei saisi olla merkittäviä kielteisiä vaikutuksia tuotteen toiminnallisuuteen ja kuluttajiin varsinkaan tuotteen kohtuuhintaisuuden, elinkaarikustannusten ja teollisuuden kilpailukyvyn osalta. Vaatimuksista ei myöskään saisi aiheutua valmistajien lukittumista tiettyjen toimittajien teknologiaan tai kohtuutonta hallintorasitetta, eivätkä ne saisi aiheuttaa kielteisiä terveys-, turvallisuus- tai ympäristövaikutuksia.

(8)

Tietokoneiden energiatehokkuuden parantaminen olisi toteutettava soveltamalla olemassa olevia kustannustehokkaita ja avoimia teknologioita, joiden avulla voidaan alentaa tietokoneiden hankinnasta ja käytöstä aiheutuvia kokonaiskustannuksia.

(9)

Ekosuunnitteluvaatimukset olisi otettava käyttöön vaiheittain, jotta valmistajille jäisi riittävästi aikaa tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvien tuotteiden uudelleensuunnitteluun. Voimaantulo olisi ajoitettava niin, että tietokoneiden tarjontaan liittyvät kielteiset vaikutukset vältetään ja valmistajille, erityisesti pk-yrityksille, aiheutuvat kustannukset otetaan huomioon samalla, kun varmistetaan tämän asetuksen tavoitteiden toteutuminen kohtuullisessa ajassa.

(10)

Tätä asetusta on määrä tarkastella uudelleen viimeistään kolmen ja puolen vuoden kuluttua sen voimaantulosta.

(11)

Tietokoneiden energiatehokkuus olisi määritettävä käyttäen luotettavia, tarkkoja ja toistettavissa olevia menettelyjä, joissa otetaan huomioon yleisesti parhaana pidetyt menetelmät ja mahdolliset sovellettavan eurooppalaisen standardointilainsäädännön (3) mukaisesti vahvistetut yhdenmukaistetut standardit.

(12)

Koska kotitalouksissa ja toimistoissa käytettävien sähkö- ja elektroniikkalaitteiden lepovirtakulutuksen ekosuunnitteluvaatimukset eivät täysin sovellu tietokoneille, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2005/32/EY täytäntöönpanosta kotitalouksissa ja toimistoissa käytettävien sähkö- ja elektroniikkalaitteiden lepovirtakulutuksen ekologista suunnittelua koskevien vaatimusten osalta 17 päivänä joulukuuta 2008 annettua komission asetusta (EY) N:o 1275/2008 (4) ei pitäisi soveltaa tietokoneisiin. Näin ollen tässä asetuksessa olisi asetettava erityisvaatimukset tietokoneiden tehonhallinnalle sekä lepotilan, pois päältä -tilan ja alhaisimman tehonkulutuksen tilan tehonkulutukselle, ja asetusta (EY) N:o 1275/2008 olisi muutettava tämän edellyttämällä tavalla.

(13)

Vaikka tietokoneet suljetaan asetuksen (EY) N:o 1275/2008 soveltamisalan ulkopuolelle, tietokoneiden kanssa markkinoille saatettaviin ulkoisiin teholähteisiin sovelletaan Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2005/32/EY täytäntöönpanosta ulkoisten teholähteiden kuormittamattoman tilan sähkönkulutuksen ja aktiivitilan keskimääräisen hyötysuhteen ekologista suunnittelua koskevien vaatimusten osalta 6 päivänä huhtikuuta 2009 annetun komission asetuksen (EY) N:o 278/2009 (5) säännöksiä.

(14)

Tässä asetuksessa olisi direktiivin 2009/125/EY 8 artiklan mukaisesti täsmennettävä sovellettavat vaatimustenmukaisuuden arviointimenetelmät.

(15)

Vaatimustenmukaisuuden tarkastamisen helpottamiseksi valmistajia olisi pyydettävä antamaan direktiivin 2009/125/EY liitteissä IV ja V tarkoitetussa teknisessä dokumentaatiossa myös tällä asetuksella asetettuihin vaatimuksiin liittyvät tiedot.

(16)

Jotta voitaisiin taata terve kilpailu, halutun energiansäästöpotentiaalin saavuttaminen ja se, että kuluttajille annetaan täsmälliset tiedot tuotteiden energiatehokkuudesta, tässä asetuksessa olisi tehtävä selväksi, etteivät valmistajat saa käyttää sallittuja poikkeamia, jotka on vahvistettu kansallisille markkinavalvontaviranomaisille fysikaalisiin testeihin, joilla määritellään, onko jonkin energiaa käyttävän tuotteen tietty malli tämän asetuksen mukainen, ilmoittaakseen mallille tuotteen teknisessä asiakirja-aineistossa olevilla mittauksilla ja laskelmilla todennettua paremman suorituskyvyn.

(17)

Nykyisin käytettävissä oleville erittäin energiatehokkaille tuotteille olisi vahvistettava viitearvot. Näiden viitearvojen ansiosta tiedot olisivat erityisesti pk-yritysten saatavilla helposti ja kattavasti, millä edelleen helpotettaisiin parhaimpien rakenneratkaisujen käyttöönottoa ja tehokkaampien tuotteiden kehittämistä energiankulutuksen vähentämiseksi.

(18)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat direktiivin 2009/125/EY 19 artiklan 1 kohdalla perustetun komitean lausunnon mukaiset,

a)

pöytätietokoneet;

b)

integroidut pöytätietokoneet;

c)

kannettavat tietokoneet (mukaan luettuina taulutietokoneet, laattatietokoneet ja kannettavat kevytpäätteet);

d)

pöytäkevytpäätteet;

e)

työasemat;

f)

kannettavat työasemat;

g)

pienpalvelimet;

h)

tietokonepalvelimet.

a)

korttipalvelinjärjestelmät ja –komponentit;

b)

toimintopalvelimet;

c)

monisolmupalvelimet;

d)

tietokonepalvelimet, joissa yli neljä suoritinliitäntää;

e)

pelikonsolit;

f)

telakointiasemat.

1)

’tietokoneella’ laitetta, joka suorittaa loogisia operaatioita ja käsittelee dataa, pystyy käyttämään syöttölaitteita ja tuottamaan informaatiota näytölle ja sisältää yleensä keskusyksikön (CPU) operaatioiden suorittamiseen. Ellei laitteessa ole keskusyksikköä, sen on toimittava asiakasyhdyskäytävänä tietokonepalvelimelle, joka toimii keskusyksikkönä;

2)

’tietokonepalvelimella’ tietoteknistä tuotetta, joka tarjoaa palveluja ja ohjaa verkotettuja resursseja asiakaslaitteille, kuten pöytätietokoneille, kannettaville tietokoneille, pöytäkevytpäätteille ja internet-puhelimille, tai muille tietokonepalvelimille. Tietokonepalvelin asetetaan markkinoille yleensä käytettäväksi datakeskuksissa ja toimisto-/yritysympäristöissä. Tietokonepalvelinta käytetään pääasiassa verkkoyhteyksien kautta, eikä suorien syötelaitteiden, kuten näppäimistön tai hiiren, avulla;

Tietokonepalvelimella on seuraavat ominaisuudet:

3)

’ulkoisella teholähteellä’ laitetta, jolla on seuraavat ominaispiirteet:

4)

’sisäisellä teholähteellä’ komponenttia, joka on suunniteltu muuttamaan sähköverkosta saatava vaihtovirta tasavirraksi (tasavirroiksi) tehon tuottamiseksi tietokoneelle tai tietokonepalvelimelle, ja jolla on seuraavat ominaispiirteet:

Sisäisiä tasavirta–tasavirta-muuntajia, joita käytetään ulkoisesta virtalähteestä tulevan yhden tasavirtajännitteen muuntamiseen useiksi eri jännitteiksi tietokoneen tai tietokonepalvelimen käyttöön, ei pidetä sisäisinä virtalähteinä;

5)

’pöytätietokoneella’ tietokonetta, jonka keskusyksikkö on tarkoitettu sijoitettavaksi pysyvästi tiettyyn paikkaan, kuten pöydälle tai lattialle, jota ei ole suunniteltu kannettavaksi ja joka on tarkoitettu käytettäväksi ulkoisen näytön ja ulkoisten oheislaitteiden, kuten näppäimistön ja hiiren, kanssa.

Tämän asetuksen soveltamista varten määritellään seuraavat pöytätietokoneiden luokat:

6)

’integroidulla pöytätietokoneella’ tietokonetta, jossa tietokone ja näyttö toimivat yhtenä yksikkönä, joka saa käyttämänsä vaihtovirran yhdellä kaapelilla. Integroituja pöytätietokoneita on kahdenlaisia: joko 1) tuote, jossa näyttö ja tietokone on fyysisesti yhdistetty yhteen yksikköön tai 2) tuote, jossa näyttö on tietokoneesta erillinen, mutta liitetty päärunkoon tasavirtajohdolla. Integroitu pöytätietokone on tarkoitettu sijoitettavaksi pysyvästi tiettyyn paikkaan, eikä sitä ole suunniteltu kannettavaksi. Integroituja pöytätietokoneita ei ole suunniteltu ensisijaisesti audiovisuaalisten signaalien näyttämiseen ja vastaanottamiseen.

Tämän asetuksen soveltamista varten määritellään seuraavat integroitujen pöytätietokoneiden luokat:

7)

’kannettavalla tietokoneella’ tietokonetta, joka on erityisesti suunniteltu kannettavaksi ja käytettäväksi pitkiä aikoja joko suoralla yhteydellä tai ilman suoraa yhteyttä vaihtovirtalähteeseen. Kannettavissa tietokoneissa on sisäänrakennettu näyttö, jonka näyttöruudun halkaisija on vähintään 22,86 cm (9 tuumaa), ja ne kykenevät toimimaan sisäänrakennetun akun tai muun kannettavan teholähteen avulla.

Kannettavia tietokoneita ovat myös seuraavat alatyypit:

Tämän asetuksen soveltamista varten määritellään seuraavat kannettavien tietokoneiden luokat:

Tämän asetuksen soveltamista varten kannettaviksi tietokoneiksi ei katsota tuotteita, jotka muutoin vastaisivat kannettavan tietokoneen määritelmää, mutta joiden tehontarve käyttämättömänä on alle 6 W;

8)

’pöytäkevytpäätteellä’ tietokonetta, jonka pääasiallinen toiminnallisuus on sidoksissa yhteyteen etäresursseihin (esim. tietokonepalvelimeen, etätyöasemaan) ja jossa ei ole sisäänrakennettua pyörivää tallennusvälinettä. Pöytäkevytpäätteen pääyksikkö on tarkoitettu sijoitettavaksi pysyvästi tiettyyn paikkaan (esim. työpöydälle), eikä sitä ole suunniteltu kannettavaksi. Pöytäkevytpäätteet kykenevät tulostamaan informaatiota joko ulkoiselle tai sisäiselle näytölle, jos sellainen sisältyy tuotteeseen;

9)

’työasemalla’ hyvin suorituskykyistä yksittäiskäyttötietokonetta, jota käytetään pääasiassa grafiikan luomisessa, tietokoneavusteisessa suunnittelussa, ohjelmistokehityksessä, rahoitusalan sovelluksissa, tieteellisissä sovelluksissa ja muissa laskentaintensiivisissä tehtävissä ja jolla on seuraavat ominaispiirteet:

10)

’kannettavalla työasemalla’ hyvin suorituskykyistä yksittäiskäyttötietokonetta, jota käytetään pääasiassa grafiikan luomisessa, tietokoneavusteisessa suunnittelussa, ohjelmistokehityksessä, rahoitusalan sovelluksissa, tieteellisissä sovelluksissa ja muissa laskentaintensiivisissä tehtävissä, pelikäyttöä lukuun ottamatta, ja joka on erityisesti suunniteltu kannettavaksi ja käytettäväksi pitkiä aikoja joko suoralla yhteydellä tai ilman suoraa yhteyttä vaihtovirtalähteeseen. Kannettavissa työasemissa käytetään integroitua näyttöä ja niiden on kyettävä toimimaan sisäänrakennetun akun tai muun kannettavan virtalähteen avulla. Useimmissa kannettavissa työasemissa käytetään ulkoista virtalähdettä ja useimmissa on sisäänrakennettu näppäimistö ja osoitinlaite.

Kannettavalla työasemalla on seuraavat ominaispiirteet:

11)

’pienpalvelimella’ tietokonetta, joka yleensä käyttää pöytätietokonekomponentteja pöytätietokonemaisessa muodossa, mutta joka on ensisijaisesti tarkoitettu toimimaan tallennustilana muille tietokoneille ja suorittamaan toimintoja, kuten tarjoamaan verkkoinfrastruktuuripalveluja ja datan/median tallennustilaa, ja jolla on seuraavat ominaispiirteet:

12)

’korttipalvelinjärjestelmillä ja -komponenteilla’ järjestelmää, joka koostuu telineestä (”laiteräkistä”), johon sijoitetaan erityyppisiä korttitallennusvälineitä ja korttipalvelimia. Teline tarjoaa yhteisresursseja, joista palvelimet ja tallennusvälineet ovat riippuvaisia. Korttipalvelinjärjestelmät on suunniteltu skaalautuvaksi ratkaisuksi, joissa useita tietokonepalvelimia tai tallennusyksiköitä on yhdistetty samaan telineeseen niin, että yksittäisiä korttilaitteita (esim. korttipalvelimia) on helppo lisätä tai vaihtaa laitetiloissa järjestelmän ollessa toiminnassa (ns. hot-swap);

13)

’toimintopalvelimella’ tietokonepalvelinta, joka toimitetaan esiasennetulla käyttöjärjestelmällä ja sovellusohjelmistolla ja jota käytetään suorittamaan tiettyä ennalta määriteltyä toimintoa tai tiiviisti toisiinsa liittyvien toimintojen joukkoa. Toimintopalvelin palvelee yhden tai useamman verkon välityksellä ja sitä hallitaan yleensä web-käyttöliittymän tai komentoliittymän kautta. Toimittaja räätälöi toimintopalvelimen laitteisto- ja ohjelmistokokoonpanon tietyn tehtävän mukaiseksi (esim. verkkotoiminnot tai tallennustila), eikä toimintopalvelimessa ole tarkoitus ajaa käyttäjän omia ohjelmistoja;

14)

’monisolmupalvelimella’ järjestelmää, joka koostuu telineestä, johon on istutettu vähintään kaksi itsenäistä tietokonepalvelinta (”solmua”), jotka jakavat yhden tai useamman teholähteen. Kaikkien solmujen tarvitsema kokonaisteho syötetään jaetun teholähteen (jaettujen teholähteiden) kautta. Monisolmupalvelin on suunniteltu ja rakennettu yksittäiseen telineeseen, eikä sen ole tarkoitus tukea komponenttien vaihtoa järjestelmän ollessa toiminnassa (hot-swap);

15)

’kaksisolmupalvelimella’ yleistä monisolmupalvelinkokoonpanoa, joka koostuu kahdesta palvelinsolmusta;

16)

’tietokonepalvelimella, jossa on yli neljä suoritinliitäntää’ tietokonepalvelinta, jossa on yli neljä sellaista rajapintaa, jotka on tarkoitettu suorittimen asentamiseen;

17)

’pelikonsolilla’ verkkovirralla toimivaa erillislaitetta, joka on suunniteltu ensisijaisesti videopelien pelaamiseen. Pelikonsoli on yleensä tarkoitettu tuottamaan signaalia ulkoiselle näytölle, joka toimii pääasiallisena pelinäyttönä. Pelikonsolissa on yleensä keskusyksikkö, järjestelmämuisti ja (yksi tai useampi) näytönohjain, ja se voi sisältää myös kovalevyjä tai muita sisäisiä tallennusvälineitä tai optisia levyasemia. Pelikonsoleissa pääasiallisena syöttölaitteena käytetään yleensä käsiohjaimia tai muita vuorovaikutteisia ohjainlaitteita pikemminkin kuin ulkoista näppäimistöä tai hiirtä. Pelikonsolit eivät yleensä sisällä perinteistä tietokoneen käyttöjärjestelmää, vaan niissä käytetään erityisesti konsolikäyttöön tarkoitettuja käyttöjärjestelmiä. Pelikonsoleiksi katsotaan myös kädessä pidettävät pelilaitteet, joissa pääasiallisena pelinäyttönä on sisäänrakennettu näyttö ja jotka ensisijaisesti käyttävät teholähteenään sisäänrakennettua akkua tai muuta kannettavaa virtalähdettä pikemminkin kuin suoraa yhteyttä vaihtovirtalähteeseen;

18)

’telakointiasemalla’ erillistä tuotetta, joka on tarkoitettu liitettäväksi tietokoneeseen esimerkiksi liitettävyyden laajentamiseksi tai oheislaiteliitäntöjen parantamiseksi. Telakointiasema voi myös helpottaa siihen liitetyn tietokoneen sisäisten akkujen lataamista;

19)

’keskusyksiköllä’ (CPU) tietokoneen komponenttia, joka ohjaa ohjeiden tulkintaa ja toteuttamista. Keskusyksikkö voi sisältää yhden tai useamman prosessorin, joita kutsutaan ”suoritinytimiksi”. Suoritinytimellä tarkoitetaan prosessoria, joka sijaitsee fyysisesti itse laitteessa. Yhdestä tai useammasta suoritinytimestä luodut ”virtuaaliset” tai ”loogiset” lisäprosessorit eivät ole fyysisiä ytimiä. Keskusyksikön yksittäiseen liitäntään liitettyyn prosessoripakettiin voi sisältyä yksi tai useampi suoritinydin. Keskusyksikön suoritinydinten kokonaismäärä saadaan laskemalla yhteen keskusyksikön kaikkiin fyysisiin liitäntöihin liitettyjen laitteiden suoritinytimet;

20)

’erillisellä grafiikkakortilla’ (dGfx) erillistä sisäistä komponenttia, joka sisältää yhden tai useamman grafiikkasuorittimen, jossa on paikallinen muistiohjainrajapinta ja paikallinen erityinen grafiikkamuisti, ja joka kuuluu johonkin seuraavista luokista:

’kehyspuskurin kaistanleveydellä’ (FB _BW) datamäärää, jonka kaikki erillisen grafiikkakortin grafiikkasuorittimet pystyvät käsittelemään sekunnissa ja joka lasketaan seuraavalla kaavalla:

jossa

21)

’sisäisellä tallennusvälineellä’ tietokoneen sisäistä komponenttia, jolle voi pysyvästi tallentaa dataa;

22)

’tuotetyypillä’ pöytätietokonetta, integroitua pöytätietokonetta, kannettavaa tietokonetta, pöytäkevytpäätettä, työasemaa, kannettavaa työasemaa, pienpalvelinta, tietokonepalvelinta, korttipalvelinjärjestelmää ja -komponentteja, monisolmupalvelinta, toimintopalvelinta, pelikonsolia, telakointiasemaa, sisäistä teholähdettä tai ulkoista teholähdettä;

23)

’näytön lepotilalla’ tehonkulutustilaa, johon näyttö siirtyy saatuaan asianmukaisen signaalin siihen liitetyltä laitteelta tai sisäisestä lähteestä (kuten ajastimelta tai läsnäoloanturilta). Näyttö voi siirtyä tähän tilaan myös käyttäjäsyötteen tuottaman signaalin perusteella. Tuotteen on herättävä saatuaan signaalin siihen liitetyltä laitteelta, verkosta, kaukosäätimestä ja/tai sisäisestä lähteestä. Tuotteen ollessa tässä tilassa se ei tuota näkyvää kuvaa, lukuun ottamatta mahdollisesti käyttäjäsuuntautuneita tai suojaavia toimintoja, kuten tuotetietoa tai tilailmaisimia, tai anturipohjaisia toimintoja.

”2.

Ensisijaisesti kotiympäristössä käytettäviksi tarkoitetut tietotekniikkalaitteet, lukuun ottamatta pöytätietokoneita, integroituja pöytätietokoneita ja kannettavia tietokoneita siten kuin ne on määritelty komission asetuksessa (EU) N:o 617/2013 (6)

”g)

se on tarkoitettu käytettäväksi asetuksen (EY) N:o 1275/2008 2 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen kotitalouksissa ja toimistoissa käytettävien sähkö- ja elektroniikkalaitteiden kanssa tai komission asetuksessa (EU) N:o 617/2013 (7) annettujen määritelmien mukaisten tietokoneiden kanssa.