29.5.2014   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 163/1

(1)

Belgian kuningaskunta, Bulgarian tasavalta, Tšekin tasavalta, Tanskan kuningaskunta, Saksan liittotasavalta, Viron tasavalta, Irlanti, Helleenien tasavalta, Ranskan tasavalta, Italian tasavalta, Kyproksen tasavalta, Latvian tasavalta, Liettuan tasavalta, Luxemburgin suurherttuakunta, Unkari, Maltan tasavalta, Alankomaiden kuningaskunta, Itävallan tasavalta, Portugalin tasavalta, Romania, Slovenian tasavalta, Slovakian tasavalta, Suomen tasavalta, Ruotsin kuningaskunta sekä Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistynyt kuningaskunta allekirjoittivat 19 päivänä helmikuuta 2013 sopimuksen yhdistetystä patenttituomioistuimesta (3). Yhdistetystä patenttituomioistuimesta tehdyssä sopimuksessa määrätään, että se ei tule voimaan ennen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1215/2012 (4) suhdetta yhdistetystä patenttituomioistuimesta tehtyyn sopimukseen koskevien kyseisen asetuksen muutosten voimaantulopäivää seuraavan neljännen kuukauden ensimmäistä päivää.

(2)

Belgian kuningaskunta, Luxemburgin suurherttuakunta ja Alankomaiden kuningaskunta, jotka ovat Benelux-maiden tuomioistuimen perustamisesta ja perussäännöstä 31 päivänä maaliskuuta 1965 tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’Benelux-maiden tuomioistuimesta tehty sopimus’, osapuolia, allekirjoittivat 15 päivänä lokakuuta 2012 pöytäkirjan kyseisen sopimuksen muuttamisesta. Kyseisessä pöytäkirjassa tehtiin mahdolliseksi siirtää toimivalta tietyissä asetuksen (EU) N:o 1215/2012 soveltamisalaan kuuluvissa asioissa Benelux-maiden tuomioistuimelle.

(3)

On tarpeen säännellä asetuksen (EU) N:o 1215/2012 suhdetta yhdistetystä patenttituomioistuimesta tehtyyn sopimukseen ja Benelux-maiden tuomioistuimesta tehtyyn sopimukseen muuttamalla mainittua asetusta.

(4)

Yhdistettyä patenttituomioistuinta ja Benelux-maiden tuomioistuinta olisi pidettävä asetuksessa (EU) N:o 1215/2012 tarkoitettuina tuomioistuimina, jotta voidaan taata oikeusvarmuus ja ennustettavuus niiden vastaajien osalta, joita vastaan voitaisiin nostaa kanne näissä kahdessa tuomioistuimessa paikassa, joka sijaitsee muussa jäsenvaltiossa kuin siinä, joka on asetuksen (EU) N:o 1215/2012 säännösten mukaisesti määräytyvä jäsenvaltio.

(5)

Tässä asetuksessa säädettävien asetukseen (EU) N:o 1215/2012 yhdistetyn patenttituomioistuimen osalta tehtävien muutosten tarkoituksena on kyseisen tuomioistuimen kansainvälisen toimivallan määrittely, eivätkä ne vaikuta asioiden sisäiseen jakoon tuomioistuimen jaostojen kesken eivätkä yhdistetystä patenttituomioistuimesta tehdyssä sopimuksessa määrättyihin järjestelyihin, jotka koskevat toimivallan käyttöä, yksinomainen toimivalta mukaan lukien, mainitussa sopimuksessa määrätyn siirtymäkauden aikana.

(6)

Yhdistetty patenttituomioistuin ja Benelux-maiden tuomioistuin eivät useiden jäsenvaltioiden yhteisinä tuomioistuimina ole yhden jäsenvaltion tuomioistuimen tavoin toimivaltaisia kansallisen lainsäädännön nojalla suhteessa sellaisiin vastaajiin, joilla ei ole kotipaikkaa jäsenvaltiossa. Jotta nämä kaksi tuomioistuinta olisivat toimivaltaisia suhteessa tällaisiin vastaajiin, asetuksen (EU) N:o 1215/2012 säännöksiä olisi siltä osin kuin on kyse asioista, jotka kuuluvat yhdistetyn patenttituomioistuimen ja Benelux-maiden tuomioistuimen toimivaltaan, näin ollen sovellettava myös niihin vastaajiin, joiden kotipaikka on kolmannessa valtiossa. Asetuksen (EU) N:o 1215/2012 nykyisillä tuomioistuimen toimivaltaa koskevilla säännöksillä varmistetaan läheinen yhteys sellaisten asioiden, joihin kyseistä asetusta sovelletaan, ja jäsenvaltioiden alueen välillä. Sen vuoksi on asianmukaista ulottaa säännökset koskemaan kaikkia vastaajia koskevia kanteita vastaajien kotipaikasta riippumatta. Yhdistetyn patenttituomioistuimen ja Benelux-maiden tuomioistuimen, jäljempänä erikseen tarkoitettuina ’yhteinen tuomioistuin’, olisi soveltaessaan asetuksen (EU) N:o 1215/2012 tuomioistuimen toimivaltaa koskevia säännöksiä sovellettava vain säännöksiä, jotka koskevat niitä asioita, joiden osalta ne ovat toimivaltaisia.

(7)

Yhteisen tuomioistuimen olisi toissijaisen toimivaltasäännöksen nojalla voitava käsitellä riita-asioita, joissa on osallisina vastaajia kolmansista valtioista, oikeudenkäynneissä, joissa on kyse eurooppapatenttiin kohdistuneesta rikkomuksesta, josta aiheutuu vahinkoa sekä unionin sisällä että sen ulkopuolella. Tällainen toissijainen toimivalta tulisi sovellettavaksi, kun vastaajalle kuuluvaa omaisuutta on jossakin jäsenvaltiossa, joka on yhteisen tuomioistuimen perustamisesta tehdyn asiakirjan osapuoli, ja kyseisellä riita-asialla on riittävä yhteys johonkin tällaiseen jäsenvaltioon esimerkiksi sen vuoksi, että kantajan kotipaikka on siellä tai riita-asiaan liittyvät todisteet ovat saatavilla siellä. Arvioidessaan toimivaltansa yhteisen tuomioistuimen olisi otettava huomioon kyseisen omaisuuden arvo, joka ei saisi olla vähäinen vaan jonka olisi oltava sellainen, että tuomion täytäntöönpano on ainakin osittain mahdollinen yhteisen tuomioistuimen perustamisesta tehdyn asiakirjan osapuolina olevissa jäsenvaltioissa.

(8)

Vireilläoloa ja toisiinsa liittyviä kanteita koskevia asetuksen (EU) N:o 1215/2012 säännöksiä, joiden tarkoituksena on ehkäistä rinnakkaiset kanteet ja ristiriitaiset tuomiot, olisi sovellettava, kun kanne nostetaan yhteisessä tuomioistuimessa ja sellaisen jäsenvaltion tuomioistuimessa, jossa yhdistetystä patenttituomioistuimesta tehtyä sopimusta tai tapauksen mukaan Benelux-maiden tuomioistuimesta tehtyä sopimusta ei sovelleta.

(9)

Vireilläoloa ja toisiinsa liittyviä kanteita koskevia asetuksen (EU) N:o 1215/2012 säännöksiä olisi sovellettava myös silloin, kun yhdistetystä patenttituomioistuimesta tehdyssä sopimuksessa määrätyn siirtymäkauden aikana nostetaan tietyntyyppisiä riita-asioita koskevia kanteita yhdistetyssä patenttituomioistuimessa ja toisaalta yhdistettyä patenttituomioistuinta koskevan sopimuksen osapuolena olevan jäsenvaltion kansallisessa tuomioistuimessa.

(10)

Yhdistetyn patenttituomioistuimen tai Benelux-maiden tuomioistuimen antamat tuomiot olisi tunnustettava ja pantava täytäntöön asetuksen (EU) N:o 1215/2012 mukaisesti jäsenvaltiossa, joka ei tapauksen mukaan ole yhdistetystä patenttituomioistuimesta tehdyn sopimuksen tai Benelux-maiden tuomioistuimesta tehdyn sopimuksen osapuoli.

(11)

Sellaisen jäsenvaltion, joka ei tapauksen mukaan ole yhdistetystä patenttituomioistuimesta tehdyn sopimuksen tai Benelux-maiden tuomioistuimesta tehdyn sopimuksen osapuoli, tuomioistuinten antamat tuomiot olisi tunnustettava ja pantava täytäntöön toisessa jäsenvaltiossa asetuksen (EU) N:o 1215/2012 mukaisesti.

(12)

Asetusta (EU) N:o 1215/2012 olisi näin ollen muutettava.

(13)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitetta, vaan se voidaan sen laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen tämän tavoitteen saavuttamiseksi.

(14)

Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyssä, Yhdistyneen kuningaskunnan ja Irlannin asemasta vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen osalta tehdyssä pöytäkirjassa (N:o 21) olevan 3 artiklan ja 4 a artiklan 1 kohdan mukaisesti nämä jäsenvaltiot ovat ilmoittaneet haluavansa osallistua tämän asetuksen hyväksymiseen ja soveltamiseen.

(15)

Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyssä, Tanskan asemasta tehdyssä pöytäkirjassa (N:o 22) olevan 1 ja 2 artiklan mukaisesti Tanska ei osallistu tämän asetuksen hyväksymiseen, asetus ei sido Tanskaa eikä sitä sovelleta Tanskaan, sanotun kuitenkaan rajoittamatta Tanskan mahdollisuutta soveltaa tällä asetuksella asetukseen (EU) N:o 1215/2012 tehtyjä muutoksia tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviili- ja kauppaoikeuden alalla 19 päivänä lokakuuta 2005 tehdyn Euroopan yhteisön ja Tanskan kuningaskunnan välisen sopimuksen (5) 3 artiklan mukaisesti,