(1)

Unionin tavoitteena on lujittaa tieteellistä ja teknologista perustaansa vahvistamalla eurooppalaista tutkimusaluetta, jolla tutkijat, tieteellinen tietämys ja teknologia voivat liikkua vapaasti, ja kannustamalla unionia parantamaan kilpailukykyään, myös teollisuuden osalta, sekä edistää samalla kaikkea tutkimus- ja innovaatiotoimintaa unionin strategisten prioriteettien saavuttamiseksi; viime kädessä tarkoituksena on edistää rauhaa, unionin arvoja ja sen kansojen hyvinvointia.

(2)

Jotta tämä yleinen tavoite saataisiin muutettua tieteellisiksi, teknologisiksi, taloudellisiksi, ympäristöön liittyviksi ja yhteiskunnallisiksi vaikutuksiksi ja jotta unionin tekemistä tutkimus- ja innovointi-investoinneista saatava lisäarvo voitaisiin maksimoida, unionin olisi investoitava tutkimukseen ja innovointiin, jäljempänä myös ’T&I’, tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman ”Horisontti Eurooppa” (2021–2027), jäljempänä ’ohjelma’, avulla. Ohjelmalla olisi tuettava korkeatasoisen huippuosaamisen ja korkeatasoisten teknologioiden luomista, parempaa levittämistä ja siirtoa unionissa, houkuteltava osaajia kaikilla tasoilla ja edesautettava unionin lahjakkuusreservin saamista kaikilta osin mukaan, helpotettava yhteistoimintaan liittyvien yhteyksien ylläpitoa sekä vahvistettava tutkimuksen ja innovoinnin vaikutusta unionin politiikkojen kehittämiseen, tukemiseen ja täytäntöönpanoon, tuettava ja tehostettava innovatiivisten ja kestävien ratkaisujen käyttöönottoa ja käyttöä unionin taloudessa, erityisesti pienissä ja keskisuurissa yrityksissä, jäljempänä ’pk-yritykset’, ja yhteiskunnassa, vastattava maailmanlaajuisiin haasteisiin, mukaan lukien ilmastonmuutos ja YK:n kestävän kehityksen tavoitteet, luotava uusia työpaikkoja, edistettävä talouskasvua, parannettava teollisuuden kilpailukykyä sekä edistettävä unionin houkuttelevuutta tutkimuksen ja innovoinnin alalla. Ohjelman olisi edistettävä kaikkia innovoinnin muotoja, myös läpimurtoinnovointia, ja tuettava innovatiivisten ratkaisujen markkinoille saattamista sekä optimoitava tällaiset investoinnit sellaisiksi, että ne tuottavat entistä suuremman vaikutuksen entistä vahvemmalla eurooppalaisella tutkimusalueella.

(3)

Ohjelma olisi perustettava neuvoston asetuksessa (EU, Euratom) 2020/2093 (4) säädetyksi vuosien 2021–2027 monivuotisen rahoituskehyksen keston ajaksi, sanotun kuitenkin rajoittamatta neuvoston asetuksessa (EU) 2020/2094 (5) vahvistettujen määräaikojen soveltamista.

(4)

Ohjelmalla olisi osaltaan lisättävä julkisia ja yksityisiä investointeja tutkimukseen ja innovointiin jäsenvaltioissa, millä autetaan saavuttamaan tavoite, jonka mukaan vähintään kolme prosenttia unionin bruttokansantuotteesta (BKT) investoidaan tutkimukseen ja kehittämiseen. Kyseisen tavoitteen saavuttaminen edellyttäisi, että jäsenvaltiot ja yksityinen sektori täydentävät ohjelmaa omilla tutkimukseen, kehittämiseen ja innovointiin liittyvillä tehostetuilla investointitoimillaan.

(5)

Jotta ohjelman tavoitteet voidaan saavuttaa, ohjelmalla olisi huippuosaamisen periaatetta kunnioittaen pyrittävä muun muassa vahvistamaan yhteistoimintaan liittyviä yhteyksiä Euroopassa, millä edistetään tutkimus- ja innovointikuilun kaventamista.

(6)

Jotta voitaisiin edistää unionin politiikan tavoitteiden saavuttamista, tästä ohjelmasta tuetuissa toimenpiteissä olisi tapauksen mukaan hyödynnettävä innovaatioystävällistä sääntelyä ja edistettävä sen kehittämistä innovointiperiaatteen mukaisesti siten, että tuetaan unionin huomattavan osaamispääoman nopeampaa ja tehokkaampaa muuntamista innovaatioiksi.

(7)

Käsitteillä ”avoin tiede”, ”avoin innovointi” ja ”avoimuus maailmalle” olisi varmistettava huippuosaaminen ja unionin tutkimus- ja innovointi-investointien vaikutukset samalla kun turvataan unionin taloudelliset edut.

(8)

Avoin tiede, johon sisältyy tieteellisten julkaisujen ja tutkimusdatan avoin saatavuus, sekä tiedon optimaalinen jakaminen ja hyödyntäminen antavat mahdollisuuden parantaa tieteen laatua ja lisätä sen vaikutusta ja hyötyjä. Ne antavat myös mahdollisuuden nopeuttaa tietämyksen edistymistä tekemällä siitä luotettavampaa, tehokkaampaa ja tarkempaa, yhteiskunnalle helpommin ymmärrettävää ja yhteiskunnallisiin haasteisiin reagoivaa. Olisi vahvistettava säännökset, joilla varmistetaan, että rahoituksen saajat huolehtivat vertaisarvioitujen tieteellisten julkaisujen avoimesta saatavuudesta. Samalla tavoin olisi varmistettava, että rahoituksen saajat huolehtivat tutkimusdatan avoimesta saatavuudesta noudattaen periaatetta ”niin avointa kuin mahdollista ja niin suljettua kuin välttämätöntä”, mutta samalla olisi varmistettava mahdollisuus tehdä poikkeuksia ottaen huomioon rahoituksen saajien oikeutetut edut. Enemmän huomiota olisi kiinnitettävä erityisesti tutkimusdatan vastuulliseen hallintaan, jossa olisi noudatettava löydettävyyden, saatavuuden, yhteentoimivuuden ja uudelleenkäytettävyyden periaatteita, jäljempänä ’FAIR-periaatteet’, etenkin valtavirtaistamalla datanhallintasuunnitelmien käyttö. Soveltuvin osin rahoituksen saajien olisi hyödynnettävä eurooppalaisten avoimen tieteen pilvipalvelujen ja Euroopan datainfrastruktuurin tarjoamia mahdollisuuksia sekä noudatettava muita avoimen tieteen periaatteita ja käytäntöjä. Avoimen tieteen vastavuoroisuuden soveltamiseen olisi kannustettava kaikissa kolmansien maiden kanssa tehtävissä assosiaatio- ja yhteistyösopimuksissa.

(9)

Ohjelmasta rahoitusta saavia, erityisesti pk-yrityksiä, on määrä kannustaa hyödyntämään unionin nykyisiä välineitä, kuten Euroopan teollis- ja tekijänoikeuksien tukipalvelua (European IP Helpdesk), joka tukee pk-yrityksiä ja muita ohjelman osallistujia niiden teollis- ja tekijänoikeuksien suojelussa ja täytäntöönpanossa.

(10)

Ohjelman konseptilla ja suunnittelulla olisi vastattava tarpeeseen koota kriittinen massa tuettuja toimenpiteitä koko unionissa edistämällä kaikkien jäsenvaltioiden huippuosaamiseen perustuvaa osallistumista ja tekemällä kansainvälistä yhteistyötä kestävän kehityksen Agenda 2030 -toimintaohjelman, jäljempänä ’Agenda 2030 -toimintaohjelma’, kestävän kehityksen tavoitteiden sekä ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden kansakuntien puitesopimuksen nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen (6), jäljempänä ’Pariisin sopimus’, mukaisesti. Ohjelman täytäntöönpanon olisi tuettava pyrkimistä kestävän kehityksen tavoitteisiin sekä unionin ja sen jäsenvaltioiden sitoutumista Agenda 2030 -toimintaohjelman täytäntöönpanoon ja sen kolmen ulottuvuuden – taloudellisen, sosiaalisen ja ympäristöön liittyvän ulottuvuuden – saavuttamiseen johdonmukaisesti ja yhdennetysti.

(11)

Ohjelmassa tuettujen toimenpiteiden olisi edistettävä unionin tavoitteiden ja prioriteettien saavuttamista sekä kansainvälisten sitoumusten täyttämistä.

(12)

Ohjelmassa olisi hyödynnettävä keskinäistä täydentävyyttä asiaankuuluvien olemassa olevien eurooppalaisten tutkimusta ja innovointia koskevien etenemissuunnitelmien ja strategioiden sekä tapauksen mukaan Euroopan yhteistä etua koskevien tärkeiden hankkeiden (IPCEI) kanssa edellyttäen, että asiaan liittyvät tutkimus- ja innovointitarpeet yksilöidään ohjelman strategisessa suunnittelussa.

(13)

Ohjelmassa olisi varmistettava tutkimus- ja innovointihankkeiden julkisen rahoituksen avoimuus ja sitä koskeva vastuuvelvollisuus ja siten turvattava yleinen etu.

(14)

Ohjelman olisi tuettava tutkimus- ja innovointitoimenpiteitä yhteiskuntatieteiden ja humanististen tieteiden alalla. Tähän kuuluu tieteellisen tietämyksen edistäminen kyseisellä alalla sekä yhteiskuntatieteiden ja humanististen tieteiden alan saavutusten ja edistysaskelten hyödyntäminen ohjelman taloudellisen ja yhteiskunnallisen vaikutuksen lisäämiseksi. Pilarin ”Maailmanlaajuiset haasteet ja Euroopan teollisuuden kilpailukyky” mukaisesti yhteiskuntatieteet ja humanistiset tieteet olisi integroitava täysimittaisesti kaikkiin klustereihin. Sen lisäksi, että yhteiskuntatieteitä ja humanistisia tieteitä edistetään eri hankkeissa, yhteiskuntatieteiden ja humanististen tieteiden integroimista olisi tuettava myös sisällyttämällä asiantuntijakomiteoihin ja arviointipaneeleihin tarvittaessa riippumattomia ulkopuolisia asiantuntijoita yhteiskuntatieteiden ja humanististen tieteiden alalta sekä seuraamalla oikea-aikaisesti yhteiskuntatieteiden ja humanististen tieteiden asemaa rahoitetuissa tutkimustoimissa ja raportoimalla siitä. Yhteiskuntatieteiden ja humanististen tieteiden valtavirtaistamisen toteutumisastetta olisi erityisesti seurattava koko ohjelmassa.

(15)

Ohjelmassa olisi säilytettävä tasapainoinen lähestymistapa tutkimuksen ja innovoinnin välillä sekä alhaalta ylös (tutkija- tai innovoijalähtöisesti) määräytyvän rahoituksen ja ylhäältä alas (strategisesti määritellyistä prioriteeteista käsin) määräytyvän rahoituksen välillä ottaen huomioon ohjelmaan eri puolilla unionia osallistuvien tutkimus- ja innovointiyhteisöjen luonne, toteutettavien toimenpiteiden tyyppi ja kohde sekä tavoiteltavat vaikutukset. Näiden tekijöiden yhdistelmän pohjalta olisi valittava lähestymistapa ohjelman asiaankuuluviin osiin, jotka kaikki edistävät ohjelman kaikkia yleisiä ja erityisiä tavoitteita.

(16)

Ohjelman osaan ”Osallistumispohjan laajentaminen ja eurooppalaisen tutkimusalueen vahvistaminen” kuuluvan osa-alueen ”osallistumispohjan laajentaminen ja huippuosaamisen levittäminen” kokonaistalousarvion olisi oltava vähintään 3,3 prosenttia ohjelman kokonaistalousarviosta, ja sen olisi hyödytettävä ensisijaisesti osallistumispohjaa laajentaviin maihin sijoittautuneita oikeussubjekteja.

(17)

Huippuosaamisaloitteilla olisi pyrittävä vahvistamaan tutkimuksen ja innovoinnin huippuosaamista kelpoisuusehdot täyttävissä maissa muun muassa tukemalla koulutusta, jolla parannetaan tutkimukseen ja innovointiin liittyviä johtamistaitoja, palkinnoilla, vahvistamalla innovaatioekosysteemejä sekä perustamalla tutkimus- ja innovointiverkostoja, myös unionin rahoittamien tutkimusinfrastruktuurien pohjalta. Hakijoiden olisi selkeästi osoitettava, että hankkeet liittyvät kansallisiin ja/tai alueellisiin tutkimus- ja innovointistrategioihin, jotta niille voidaan hakea rahoitusta ohjelman osaan ”Osallistumispohjan laajentaminen ja eurooppalaisen tutkimusalueen vahvistaminen” kuuluvan osa-alueen ”osallistumispohjan laajentaminen ja huippuosaamisen levittäminen” yhteydessä.

(18)

Olisi oltava mahdollista soveltaa FTRI-menettelyä (Fast Track to Research and Innovation), jossa avustuksen myöntämisajan olisi oltava enintään kuusi kuukautta, jotta mahdollistetaan nopeampi ja alhaalta ylöspäin suuntautuva varojen saatavuus pienille yhteistoimintaan perustuville konsortioille toimiin, jotka ulottuvat perustutkimuksesta kaupalliseen soveltamiseen.

(19)

Ohjelmasta olisi tuettava tutkimuksen ja innovoinnin kaikkia vaiheita erityisesti yhteistoimintaan perustuvissa hankkeissa ja tarvittaessa missioissa ja eurooppalaisissa kumppanuuksissa. Perustutkimus on olennainen resurssi ja tärkeä edellytys sille, että unioni kykenee entistä paremmin houkuttelemaan parhaita tutkijoita, jotta siitä tulisi maailmanlaajuinen huippuosaamisen keskittymä. Ohjelmassa olisi varmistettava tasapaino perustutkimuksen ja soveltavan tutkimuksen välillä. Innovointiin yhdistettynä kyseisellä tasapainolla tuetaan unionin talouden kilpailukykyä, kasvua ja työllisyyttä.

(20)

On olemassa näyttöä siitä, että moninaisuus kaikissa muodoissaan on keskeisen tärkeää laadukkaan tieteellisen toiminnan kannalta, koska tiede hyötyy moninaisuudesta. Moninaisuus ja osallistavuus edistävät huippuosaamista yhteistoimintaan perustuvissa tutkimus- ja innovointitoimissa: yhteistoiminta kaikilla tieteenaloilla ja sektoreilla ja koko eurooppalaisella tutkimusalueella tuottaa parempaa tutkimusta ja korkealaatuisempia hanke-ehdotuksia, se saattaa lisätä tulosten hyödyntämistä yhteiskunnassa ja edistää innovoinnista saatavia hyötyjä ja hyödyttää siten Eurooppaa.

(21)

Ohjelman vaikutusten maksimoimiseksi olisi kiinnitettävä erityistä huomiota monitieteisiin ja tieteidenvälisiin toimintatapoihin, joilla on keskeinen merkitys tieteen merkittävälle edistymiselle.

(22)

Pilarissa ”Huipputason tiede” toteutettavat tutkimustoimenpiteet olisi määriteltävä tieteellisten tarpeiden ja mahdollisuuksien mukaan, ja niillä olisi edistettävä tieteellistä huippuosaamista. Tutkimusohjelma olisi vahvistettava tiiviissä yhteistyössä tiedeyhteisön kanssa, ja siinä olisi myös painotettava uusien tutkimuksen ja innovoinnin alan kykyjen ja alkuvaiheessa olevien tutkijoiden houkuttelemista sekä vahvistettava eurooppalaista tutkimusaluetta, vältettävä aivovuotoa ja edistettävä osaamiskiertoa.

(23)

Ohjelman olisi tuettava unionia ja sen jäsenvaltioita kyvykkäimpien osaajien houkuttelemisessa ottaen huomioon käytännön kova kansainvälinen kilpailu.

(24)

Pilarin ”Maailmanlaajuiset haasteet ja Euroopan teollisuuden kilpailukyky” olisi muodostuttava tutkimus- ja innovaatiotoimenpiteiden klustereista, jotta voidaan maksimoida integroituminen vastaavilla temaattisilla aloilla ja varmistaa samalla, että unionia hyödyttävä vaikutus pysyy korkealla ja kestävällä tasolla suhteessa käytettäviin resursseihin. Sillä tuettaisiin monitieteistä, monialaista, eri politiikkoja kattavaa ja rajat ylittävää yhteistoimintaa, jolla edistetään kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista noudattamalla Agenda 2030 -toimintaohjelman ja Pariisin sopimuksen periaatteita ja unionin teollisuudenalojen kilpailukykyä. Tutkimus- ja innovointimissioiden muodossa toteutettujen kunnianhimoisten ja laaja-alaisten aloitteiden ansiosta ohjelma voisi muuttaa koko yhteiskuntaa kestävän kehityksen tavoitteiden kannalta myönteiseen suuntaan, myös kansainvälisen yhteistyön ja tiedediplomatian avulla. Kyseiseen pilariin kuuluvien toimenpiteiden olisi katettava kaikenlaiset tutkimus- ja innovaatiotoimenpiteet, jotta varmistetaan, että unioni pysyy huipputasolla strategisesti määriteltyjen prioriteettien alalla.

(25)

Klusterin ”Kulttuuri, luovuus ja osallisuutta edistävä yhteiskunta” olisi edistettävä merkittävällä tavalla tutkimusta, joka koskee kulttuurialaa ja luovia toimialoja, unionin kulttuuriperintö mukaan lukien, ja erityisesti mahdollistettava eurooppalaisen kulttuuriperinnön yhteistyöympäristön perustaminen.

(26)

Elinkeinoelämän kokonaisvaltainen ja oikea-aikainen osallistuminen ohjelmaan kaiken tyyppisten yritysten osalta, yksittäisistä yrittäjistä ja pk-yrityksistä aina suuryrityksiin, edistäisi merkittävällä tavalla ohjelman tavoitteiden saavuttamista ja mahdollistaisi erityisesti kestävää työllisyyttä ja kasvua unionissa. Elinkeinoelämän tällaista osallistumista toimiin olisi tuettava vähintään vastaavalla tasolla kuin Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1291/2013 (7) perustetussa puiteohjelmassa ”Horisontti 2020”, jäljempänä ’Horisontti 2020 -ohjelma’.

(27)

Ohjelman toimilla edistettäisiin merkittävästi unionin strategisten alojen, mukaan lukien unionin teollisuuspoliittisen strategian tavoitteiden mukaiset keskeiset mahdollistavat teknologiat, potentiaalin vapauttamista.

(28)

Monta eri sidosryhmää, myös kansalaisyhteiskunnan ja teollisuuden, käsittävän kuulemisprosessin olisi annettava panoksensa strategisen suunnittelun kautta tapahtuvaan tulevien näkymien ja prioriteetteihin määrittelyyn. Tuloksena olisi oltava strateginen T&I-suunnitelma, joka hyväksytään määräajoin täytäntöönpanosäädöksillä työohjelman sisällön valmistelemiseksi.

(29)

Tietyn yksittäisen toimen rahoittamista varten työohjelmassa olisi otettava huomioon erityisten aiempien hankkeiden lopputulos sekä tieteen, teknologian ja innovoinnin nykytila kansallisella, unionin ja kansainvälisellä tasolla sekä asianomaisen alan poliittisen, yhteiskunnallisen ja markkinakehityksen nykytila.

(30)

On tärkeää tukea unionin teollisuutta, jotta se voi säilyttää tai saavuttaa maailmanlaajuisesti johtavan aseman innovoinnissa, digitalisaatiossa ja ilmastoneutraaliudessa, erityisesti investoimalla keskeisiin mahdollistaviin teknologioihin, jotka ovat perustana huomispäivän elinkeinoelämälle. Ohjelman toimilla olisi puututtava markkinoiden toimintapuutteisiin tai epätyydyttäviin investointitilanteisiin sekä vauhditettava investointeja oikeasuhteisella ja avoimella tavalla välttäen päällekkäisyyttä tai yksityisen rahoituksen syrjäyttämistä, ja toimista olisi saatava selkeää lisäarvoa Euroopan tasolla sekä julkista tuottoa investoinneille. Näin varmistetaan johdonmukaisuus ohjelman toimien ja unionin valtiontukisääntöjen välillä, jotta luodaan kannustimia innovoimiseen ja vältetään kilpailun vääristyminen sisämarkkinoilla.

(31)

Ohjelmalla olisi tuettava tutkimusta ja innovointia yhdennetyllä tavalla noudattaen kaikkia asiaankuuluvia sääntöjä Maailman kauppajärjestön puitteissa. ”Tutkimuksen” käsitettä, johon sisältyy myös kokeellinen kehittäminen, olisi sovellettava taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) laatiman Frascati-käsikirjan mukaisesti, ja ”innovoinnin” käsite olisi ymmärrettävä OECD:n ja Eurostatin laatiman Oslon käsikirjan mukaisesti; jälkimmäisessä noudatetaan laaja-alaista lähestymistapaa, joka kattaa sosiaalisen innovoinnin ja suunnittelun. Kuten Horisontti 2020 -ohjelmassa, teknologisen valmiuden tasoa koskevat OECD:n määritelmät olisi otettava huomioon teknologian tutkimusta, tuotekehittelyä ja demonstrointia koskevien toimenpiteiden luokittelussa sekä ehdotuspyynnöissä tarjolla olevien toimityyppien määrittelyssä. Avustuksia ei olisi myönnettävä toimille, joiden toiminnot menevät teknologisen valmiuden tasoa 8 pidemmälle. Työohjelmassa olisi oltava mahdollista myöntää avustuksia laajamittaiselle tuotteiden validoinnille ja markkinareplikoinnille pilarin ”Maailmanlaajuiset haasteet ja Euroopan teollisuuden kilpailukyky” yksittäisen ehdotuspyynnön kohdalla.

(32)

Ohjelmalla olisi tuettava avaruusalan tavoitteita rahoituksella, jonka suhteellinen taso vastaa vähintään Horisontti 2020 -ohjelmasta annettua rahoitusta.

(33)

Komission 11 päivänä tammikuuta 2018 antama tiedonanto ”Horisontti 2020 -ohjelman väliarviointi: EU:n tutkimus- ja innovointitoimien vaikutuksen maksimointi”, Euroopan parlamentin 13 päivänä kesäkuuta 2017 antama päätöslauselma Horisontti 2020 -ohjelman täytäntöönpanon arvioinnista sen väliarvioinnin ja yhdeksättä puiteohjelmaa koskevan ehdotuksen perusteella (8) sekä neuvoston 1 päivänä joulukuuta 2017 antamat päätelmät ”Horisontti 2020 -puiteohjelman väliarvioinnista kohti yhdeksättä puiteohjelmaa” sisältävät ohjelmaa koskevia suosituksia, mukaan lukien suositukset ohjelmaan osallistumista ja tulosten levittämistä koskevista säännöistä. Kyseiset suositukset perustuvat Horisontti 2020 -ohjelmasta saatuihin kokemuksiin ja unionin toimielimiltä ja sidosryhmiltä saatuun palautteeseen. Kyseisiin suosituksiin sisältyy ehdotus toimenpiteistä, joiden tarkoituksena on edistää osaamiskiertoa ja helpottaa tutkimus- ja innovointiverkostojen avoimuutta kunnianhimoisempiin investointeihin, jotta voitaisiin saavuttaa kriittinen massa ja maksimoida vaikutukset; tukea läpimurtoinnovointia; priorisoida tutkimukseen ja innovointiin tehtäviä unionin investointeja keskittymällä aloihin, joihin liittyy suuri lisäarvo erityisesti missiolähtöisyyden, kansalaisten täysimääräisen, tietoon perustuvan ja oikea-aikaisen osallistumisen ja laajan tiedottamisen kautta; järkeistää unionin rahoitusympäristöä, jotta koko unionin tutkimus- ja innovointipotentiaali, mukaan lukien tutkimusinfrastruktuurit, voidaan hyödyntää täysimääräisesti, muun muassa yksinkertaistamalla eurooppalaisten kumppanuusaloitteiden ja yhteisrahoitusjärjestelmien nykyistä kirjoa; luoda enemmän ja konkreettista synergiaa unionin eri rahoitusvälineiden välillä etenkin poistamalla ongelmia, jotka liittyvät toimintalogiikan puutteelliseen toisiaan täydentävyyteen ja eri varainhoito- ja muiden sääntöjen monimutkaisuuteen, sekä pyrkien saamaan vajaahyödynnetty tutkimus- ja innovointipotentiaali käyttöön kaikkialla unionissa; vahvistaa kansainvälistä yhteistyötä ja avata enemmän ovia kolmansien maiden osallistumiselle; sekä jatkaa yksinkertaistamista Horisontti 2020 -ohjelman täytäntöönpanosta saatujen kokemusten pohjalta.

(34)

Koska unionin eri politiikkojen koordinointiin ja täydentävyyteen on kiinnitettävä erityistä huomiota, ohjelmassa olisi pyrittävä synergiaan muiden unionin ohjelmien kanssa, mikä kattaa strategisen ja muun suunnittelun, hankkeiden valinnan, hallinnoinnin, viestinnän, tulosten levittämisen ja hyödyntämisen, seurannan, tilintarkastuksen ja hallinnon. Tutkimus- ja innovointitoimenpiteiden rahoituksen osalta synergian olisi vaikutettava niin, että sääntöjä, mukaan lukien kustannuksiin sovellettavia tukikelpoisuussääntöjä, voidaan yhdenmukaistaa niin pitkälle kuin mahdollista. Jotta voidaan välttää kaksinkertaista työtä tai päällekkäisyyksiä, lisätä unionin rahoituksen vipuvaikutusta ja vähentää rahoituksen hakijoille ja saajille aiheutuvaa hallinnollista rasitetta, olisi oltava mahdollista edistää synergiavaikutuksia erityisesti vaihtoehtoisella, yhdistetyllä ja kumulatiivisella rahoituksella ja varojen siirroilla.

(35)

Ohjelman yhteydessä olisi toteutettava asetuksen (EU) 2020/2094 mukaisesti ja siinä osoitettujen varojen rajoissa elpymis- ja palautumistoimenpiteitä, joilla voidaan lievittää covid-19-kriisin ennennäkemättömiä seurauksia. Tällaisia lisävaroja käytettäessä olisi varmistettava asetuksessa (EU) 2020/2094 säädettyjen määräaikojen noudattaminen. Tällaiset lisävarat olisi osoitettava yksinomaan tutkimus- ja innovointitoimiin, joilla vastataan covid-19-kriisin seurauksiin, erityisesti sen taloudellisiin, sosiaalisiin ja yhteiskunnallisiin seurauksiin.

(36)

Jotta unionin rahoituksella olisi suurin mahdollinen vaikutus ja jotta se tukisi mahdollisimman tehokkaasti unionin politiikan tavoitteita ja sitoumuksia, unionin olisi voitava toteuttaa eurooppalaisia kumppanuuksia yksityisen ja/tai julkisen sektorin kumppaneiden kanssa. Näitä kumppaneita ovat teollisuus, pk-yritykset, yliopistot, tutkimusorganisaatiot, T&I-alan sidosryhmät, julkisen palvelun tehtävää paikallisella, alueellisella, kansallisella tai kansainvälisellä tasolla hoitavat yhteisöt tai kansalaisjärjestöt, mukaan lukien tutkimusta ja innovointia tukevat ja/tai harjoittavat säätiöt ja hallituksista riippumattomat järjestöt; edellytyksenä on, että toivotut vaikutukset voidaan saavuttaa tehokkaammin kumppanuuksilla kuin pelkästään unionin toimilla.

(37)

Kyseessä olevan jäsenvaltion päätöksestä riippuen Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR), Euroopan sosiaalirahasto plussan (ESR+), Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahaston (EMKVR) ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahasto) yhteisrahoittamista ohjelmista myönnetyt rahoitusosuudet olisi voitava katsoa osallistuvan jäsenvaltion tämän ohjelman puitteissa eurooppalaisiin kumppanuuksiin osoittamaksi rahoitusosuudeksi. Tämä mahdollisuus ei kuitenkaan saisi rajoittaa kaikkien näihin rahoitusosuuksiin sovellettavien, Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahasto plussaa, koheesiorahastoa, oikeudenmukaisen siirtymän rahastoa ja Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahastoa koskevista yhteisistä säännöksistä ja rahoitussäännöistä sekä turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastoa, sisäisen turvallisuuden rahastoa ja rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitusvälinettä koskevista rahoitussäännöistä annettavassa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa, jäljempänä ’yhteisiä säännöksiä vuosiksi 2021–2027 koskeva asetus’, ja rahastokohtaisissa asetuksissa vahvistettujen säännösten soveltamista.

(38)

Ohjelmassa olisi lujitettava eurooppalaisten kumppanuuksien ja yksityisen ja/tai julkisen sektorin kumppaneiden välistä yhteistyötä kansainvälisellä tasolla, myös tuomalla yhteen tutkimus- ja innovointiohjelmia ja rajat ylittäviä tutkimus- ja innovointi-investointeja, mikä tuottaa keskinäisiä hyötyjä kansalaisille ja yrityksille ja varmistaa samalla, että unioni voi ylläpitää etujaan strategisesti tärkeillä aloilla.

(39)

Kehitteillä olevien teknologioiden (Future Emerging Technologies, FET) lippulaivahankkeet ovat osoittautuneet vaikuttavaksi ja tehokkaaksi välineeksi, sillä ne tuovat etuja yhteiskunnalle unionin ja sen jäsenvaltioiden yhteisen koordinoidun toiminnan kautta. Horisontti 2020 -ohjelmasta tuettavien FET-lippulaivahankkeiden Graphene, Ihmisaivoprojekti ja Kvanttiteknologia puitteissa toteutettavia toimenpiteitä tuetaan edelleen ohjelmasta työohjelmaan sisältyvien ehdotuspyyntöjen kautta. Horisontti 2020 -ohjelman FET-lippulaivahankkeiden osasta tuettavia valmistelutoimia hyödynnetään ohjelman strategisessa suunnitteluprosessissa, ja niistä saadaan taustatietoa missioiden, yhteisrahoitettujen ja/tai yhteissuunniteltujen eurooppalaisten kumppanuuksien ja tavallisten ehdotuspyyntöjen parissa tehtävää työtä varten.

(40)

Yhteisen tutkimuskeskuksen (JRC) olisi edelleen tarjottava unionin politiikoille riippumatonta asiakaslähtöistä tieteellistä näyttöä ja teknistä tukea politiikkasyklin kaikissa vaiheissa. Yhteisen tutkimuskeskuksen suorat toimet olisi toteutettava joustavasti, tehokkaasti ja avoimesti ottaen huomioon unionin politiikkojen tarpeet ja Yhteisen tutkimuskeskuksen käyttäjien asiaankuuluvat tarpeet ja varmistaen unionin taloudellisten etujen suojelun. Yhteisen tutkimuskeskuksen olisi jatkossakin tuotettava lisää resursseja.

(41)

”Innovatiivinen Eurooppa” -pilarissa olisi otettava käyttöön useita toimenpiteitä kokonaisvaltaisen tuen tarjoamiseksi sellaisten yrittäjien ja yrittäjyyden tarpeisin, jotka pyrkivät luomaan ja nopeuttamaan läpimurtoinnovaatioita nopeaa markkinakasvua varten sekä edistämään unionin strategista riippumattomuutta samalla, kun säilytetään talouden avoimuus. Sen olisi tarjottava keskitetty asiointipiste, joka houkuttelee ja tukee kaiken tyyppisiä innovoijia ja innovatiivisia yrityksiä, kuten pk-yrityksiä, mukaan lukien startup-yritykset ja poikkeustapauksessa pienet midcap-yritykset, joilla on mahdollisuuksia laajentua unionin ja kansainvälisellä tasolla. Pilarilla olisi tarjottava nopeasti ja joustavasti avustuksia ja yhteisinvestointeja, mukaan lukien yksityisten sijoittajien kanssa toteutettavat investoinnit. Näihin tavoitteisiin olisi pyrittävä perustamalla Euroopan innovaationeuvosto (EIC). Pilarin olisi tuettava myös Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituuttia (EIT) ja yleensä Euroopan innovaatioekosysteemejä erityisesti kansallisten ja alueellisten innovointia tukevien toimijoiden kanssa toteutettavien eurooppalaisten kumppanuuksien avulla.

(42)

Tätä asetusta sovellettaessa ja erityisesti Euroopan innovaationeuvoston alaisuudessa toteutettujen toimenpiteiden osalta ’startup-yrityksellä’ tarkoitetaan elinkaarensa varhaisessa vaiheessa olevaa pk-yritystä, mukaan lukien yliopiston tutkimustoimintaan perustuvina spin-off-yrityksinä luotavat startup-yritykset, joka pyrkii löytämään innovatiivisia ratkaisuja ja skaalautuvia liiketoimintamalleja ja joka on komission suosituksen 2003/361/EY (9) liitteessä olevassa 3 artiklassa tarkoitetulla tavalla riippumaton, ’midcap-yrityksellä’ yritystä, joka ei ole pk-yritys ja jossa on 250–3 000 työntekijää, kun työntekijöiden lukumäärä lasketaan mainitun suosituksen liitteessä olevan I osaston 3–6 artiklan mukaisesti, ja ’pienellä midcap-yrityksellä’ midcap-yritystä, jossa on enintään 499 työntekijää.

(43)

Ohjelman toimintapoliittisiin tavoitteisiin on määrä pyrkiä myös InvestEU-ohjelman rahoitusvälineillä ja talousarviotakuulla, millä edistetään näiden kahden ohjelman välisiä synergiavaikutuksia.

(44)

Euroopan innovaationeuvoston olisi yhdessä ohjelman muiden osien kanssa stimuloitava kaikkia innovoinnin muotoja asteittaisesta innovoinnista läpimurtoinnovointiin ja disruptiiviseen innovointiin keskittyen erityisesti markkinoita luovaan innovointiin. Euroopan innovaationeuvoston olisi pyrittävä Pathfinder- ja Accelerator-välineidensä avulla kaikentyyppisten korkean riskin innovaatioiden yksilöintiin, kehittämiseen ja käyttöönottoon asteittaiset innovaatiot mukaan luettuina siten, että keskitytään erityisesti läpimurtoinnovaatioihin, disruptiivisiin innovaatioihin ja syväteknologiainnovaatioihin, joilla on mahdollisuus kehittyä markkinoita luoviksi innovaatioiksi. Euroopan innovaationeuvoston olisi tarjottava johdonmukaista ja virtaviivaistettua tukea, jotta voidaan korjata nykyinen tilanne, jossa läpimurtoinnovointiin ei suunnata julkista tukea eikä yksityisiä investointeja. Euroopan innovaationeuvoston välineet edellyttävät oikeudellisia ja hallinnollisia erityispiirteitä, jotta voidaan ottaa huomioon sen tavoitteet ja erityisesti markkinoille saattamista koskevat toimet.

(45)

Accelerator-välineen tarkoituksena on auttaa sen haastavan vaiheen ylittämisessä, jossa siirrytään tutkimuksesta laajamittaisen kaupallistamisen esivaiheeseen ja yritysten laajentumiseen. Accelerator-välineestä tarjotaan tukea operaatioille, joihin liittyy paljon potentiaalia mutta joita ei niiden teknologisten, tieteellisten, rahoituksellisten, hallinnollisten tai markkinariskien takia pidetä vielä pankkirahoituskelpoisina ja jotka eivät sen vuoksi pysty houkuttelemaan merkittäviä investointeja markkinoilta; tällä tavoin väline täydentää InvestEU-ohjelmaa.

(46)

Accelerator-välineen olisi sekarahoituksen ja pääomarahoituksen tukimuodoissaan tiiviissä synergiassa InvestEU-ohjelman kanssa rahoitettava hankkeita, joita vetävät pk-yritykset, mukaan lukien startup-yritykset, ja poikkeustapauksissa pienet midcap-yritykset, jotka eivät joko vielä pysty tuottamaan tuloja tai eivät vielä ole kannattavia tai eivät vielä pysty houkuttelemaan riittäviä investointeja, jotta niiden hankkeiden liiketoimintasuunnitelmat voitaisiin panna täysin täytäntöön. Tällaisia kelpoisuusehdot täyttäviä yhteisöjä pidettäisiin ei-pankkirahoituskelpoisina, vaikka osa niiden rahoitustarpeista olisi voitu tai voitaisiin saada yhdeltä tai useammalta investoijalta, kuten yksityiseltä tai julkiselta pankilta, perheyritykseltä, riskipääomarahastolta tai bisnesenkeliltä. Accelerator-välineen tarkoituksena on näin korjata markkinoiden toimintapuute ja rahoittaa lupaavia mutta ei vielä pankkirahoituskelpoisia yhteisöjä, jotka osallistuvat markkinoita luoviin läpimurtoinnovointihankkeisiin. Kun näistä hankkeista tulee pankkirahoituskelpoisia, niitä voitaisiin rahoittaa InvestEU-ohjelman kautta.

(47)

Vaikka Accelerator-välineen määrärahat olisi pääasiallisesti jaettava sekarahoituksen kautta, siitä 48 artiklan tarkoitusta varten pk-yrityksille, startup-yritykset mukaan luettuina, pelkästään avustuksena myönnettävän tuen olisi vastattava Horisontti 2020 -ohjelman pk-yritysvälineen määrärahoista annettua tukea.

(48)

EIT:n olisi pyrittävä ensisijaisesti osaamis- ja innovaatioyhteisöjensä kautta ja alueellista innovaatiojärjestelmäänsä laajentaen vahvistamaan maailmanlaajuisiin haasteisiin vastaavia innovaatioekosysteemejä. Tähän olisi päästävä edistämällä innovoinnin, tutkimuksen, korkea-asteen koulutuksen ja yrittäjyyden integroitumista. EIT:n olisi Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutista annettavan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen, jäljempänä ’EIT-asetus’, ja Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin (EIT) strategisesta innovaatio-ohjelmasta vuosiksi 2021–2027 annettavassa päätöksessä tarkoitetun strategisen innovaatio-ohjelmansa mukaisesti edistettävä toimenpiteillään innovointia ja lisättävä merkittävästi tukeaan, joka koskee korkea-asteen koulutuksen integroimista innovaatioekosysteemiin, erityisesti edistämällä yrittäjyyskoulutusta ja vahvaa tieteenalojen rajat ylittävää yhteistoimintaa teollisuuden ja tiedemaailman välillä sekä yksilöimällä mahdollisia taitoja, joita tulevaisuuden innovoijilta vaaditaan maailmanlaajuisiin haasteisiin vastaamiseksi, mukaan lukien pitkälle kehittyneet digitaaliset ja innovointitaidot. EIT:n tarjoamien tukijärjestelmien olisi oltava avoinna Euroopan innovaationeuvoston rahoituksen saajille, ja EIT:n osaamis- ja innovaatioyhteisöistä alkunsa saaneilla startup-yrityksillä olisi oltava mahdollisuus päästä yksinkertaisemmalla menettelyllä ja siten nopeammin Euroopan innovaationeuvoston toimien piiriin. Vaikka EIT:n keskittyminen innovaatioekosysteemeihin tekee siitä luonnollisen toimijan pilarissa ”Innovatiivinen Eurooppa”, sen olisi tarvittaessa tuettava myös muita pilareita. Olisi vältettävä tarpeetonta päällekkäisyyttä osaamis- ja innovaatioyhteisöjen ja muiden saman alan välineiden, erityisesti muiden eurooppalaisten kumppanuuksien, välillä.

(49)

Yksittäisellä markkina-alueella kilpaileville yrityksille olisi varmistettava tasapuoliset toimintaedellytykset, ja niitä olisi pidettävä yllä, koska ne ovat olennaisia sille, että kaikentyyppinen innovointi, mukaan lukien läpimurtoinnovointi sekä disruptiivinen ja asteittainen innovointi, voi kukoistaa, jolloin etenkin monet pienet ja keskisuuret innovoijat voivat kehittää T&I-valmiuksiaan, hyödyntää investointinsa tuloksia ja saada itselleen markkinaosuuden.

(50)

Ohjelmalla olisi edistettävä ja integroitava yhteistyötä, jota tehdään kolmansien maiden ja kansainvälisten organisaatioiden kanssa, sekä aloitteita, jotka perustuvat unionin etunäkökohtiin, molemminpuolisiin hyötyihin, kansainvälisiin sitoumuksiin, tiedediplomatiaan ja mahdollisimman suuressa määrin vastavuoroisuuteen. Kansainvälisellä yhteistyöllä olisi pyrittävä vahvistamaan unionin tutkimus- ja innovointitoiminnan huippuosaamista, houkuttelevuutta, kykyä pitää kiinni kyvykkäimmistä osaajista samoin kuin sen talouden ja teollisuuden kilpailukykyä, jotta voitaisiin vastata globaaleihin haasteisiin, myös kestävän kehityksen tavoitteisiin, noudattamalla Agenda 2030 -toimintaohjelman ja Pariisin sopimuksen periaatteita, ja tukea unionin ulkoista politiikkaa. Olisi noudatettava lähestymistapaa, jossa osallistuminen avataan yleisesti kansainvälisille osallistujille ja kohdennetuille kansainvälisille yhteistyötoimille; tähän sisältyy soveltuvin osin myös matalan ja keskitulotason maihin sijoittautuneiden yhteisöjen rahoituskelpoisuus. Unionin olisi pyrittävä tekemään kansainvälisiä yhteistyösopimuksia kolmansien maiden kanssa tutkimuksen ja innovoinnin alalla. Samaan aikaan olisi edistettävä kolmansien maiden assosioitumista ohjelmaan, erityisesti sen yhteistoimintaan perustuvien osien osalta, assosiaatiosopimusten mukaisesti ja unionille koituvaa lisäarvoa painottaen. Määrittäessään assosioituneiden maiden rahoitusosuuksia ohjelmaan komission olisi otettava huomioon se, missä määrin kyseisten kolmansien maiden oikeussubjektit osallistuvat ohjelman eri osiin.

(51)

Jotta voitaisiin syventää tieteen ja yhteiskunnan välisiä suhteita ja maksimoida hyödyt niiden keskinäisestä vuorovaikutuksesta, ohjelman olisi osallistettava ja otettava kaikki yhteiskunnan toimijat, kuten kansalaiset ja kansalaisjärjestöt, mukaan suunnittelemaan ja luomaan vastuullisen tutkimuksen ja innovoinnin linjauksia ja sisältöä ja mukaan menettelyihin, joissa vastataan kansalaisten ja kansalaisyhteiskunnan huolenaiheisiin, tarpeisiin ja odotuksiin, niin että edistetään tiedekasvatusta, saatetaan tieteellinen tietämys julkisesti saataville ja helpotetaan kansalaisten ja kansalaisjärjestöjen osallistumista ohjelman toimenpiteisiin. Näin olisi tehtävä koko ohjelman laajuudelta ja erityisillä toimenpiteillä osassa ”Osallistumispohjan laajentaminen ja eurooppalaisen tutkimusalueen vahvistaminen”. Kansalaisten ja kansalaisyhteiskunnan osallistumista tutkimukseen ja innovointiin olisi tuettava yleisölle kohdistetuilla tiedotustoimenpiteillä, jotta ohjelmalle voidaan saada yleisön jatkuva tuki. Ohjelmalla olisi myös pyrittävä poistamaan esteitä tieteen, teknologian, kulttuurin ja taiteiden väliltä ja tukemaan niiden keskinäistä synergiaa, jotta saataisiin aikaan uudenlaatuista kestävää innovointia. Kansalaisten ja kansalaisyhteiskunnan tuettuihin hankkeisiin osallistumisen parantamiseksi toteutettuja toimenpiteitä olisi seurattava.

(52)

Ohjelmassa olisi soveltuvilta osin otettava huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 349 artiklassa yksilöityjen syrjäisimpien alueiden erityispiirteet komission 24 päivänä lokakuuta 2017 antaman, neuvoston tyytyväisenä merkille paneman tiedonannon ”Vahvempi ja uudistettu strateginen kumppanuus EU:n syrjäisimpien alueiden kanssa” mukaisesti.

(53)

Ohjelman puitteissa kehitetyissä toimissa olisi Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 2 ja 3 artiklan ja SEUT 8 ja 157 artiklan mukaisesti pyrittävä poistamaan sukupuolten eriarvoisuutta, parantamaan työ- ja yksityiselämän tasapainoa ja edistämään naisten ja miesten välistä tasa-arvoa tutkimuksessa ja innovoinnissa sukupuolten palkkatasa-arvon periaate mukaan lukien. Sukupuoliulottuvuus olisi otettava huomioon tutkimus- ja innovaatiosisällössä tutkimussyklin kaikissa vaiheissa. Lisäksi ohjelmasta tuetuilla toimenpiteillä olisi pyrittävä poistamaan eriarvoisuutta ja lisäämään yhdenvertaisuutta ja moninaisuutta kaikissa tutkimukseen ja innovointiin liittyvissä näkökohdissa iän, vammaisuuden, rodun tai etnisen alkuperän, uskonnon tai vakaumuksen ja sukupuolisen suuntautumisen osalta.

(54)

Puolustusteollisuuden erityispiirteiden johdosta yksityiskohtaiset säännökset puolustusalan tutkimushankkeisiin myönnettävästä unionin rahoituksesta olisi vahvistettava Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2021/697 (10), jäljempänä ’Euroopan puolustusrahasto’, jossa määritellään säännöt osallistumisesta puolustusalan tutkimukseen. Euroopan puolustusrahaston puitteissa toteutettavien toimenpiteiden yksinomaisena kohteena olisi oltava puolustusalan tutkimus ja kehittäminen, kun taas neuvoston päätöksellä (EU) 2021/764 (11) perustetun erityisohjelman, jäljempänä ’erityisohjelma’, ja EIT:n puitteissa toteutettavien toimenpiteiden yksinomaisena kohteena olisi oltava siviilialan sovellukset. Tarpeetonta päällekkäisyyttä olisi vältettävä.

(55)

Tässä asetuksessa vahvistetaan ohjelman koko keston ajaksi rahoituspuitteet, joita Euroopan parlamentin ja neuvoston on määrä pitää talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta sekä uusista omista varoista, mukaan lukien etenemissuunnitelma uusien omien varojen käyttöönottamiseksi, 16 päivänä joulukuuta 2020 tehdyn Euroopan parlamentin, Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan komission välisen toimielinten sopimuksen (12) 18 kohdan mukaisesti ensisijaisena ohjeenaan vuosittaisessa talousarviomenettelyssä. Nämä rahoituspuitteet sisältävät 580 000 000 euroa käypinä hintoina päätöksellä (EU) 2021/764 perustettua erityisohjelmaa ja EIT:tä varten tiettyjen ohjelmien vahvistamisesta ja perussäädösten mukauttamisesta 16 päivänä joulukuuta 2020 annetun Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission yhteisen julistuksen (13) mukaisesti.

(56)

Tähän ohjelmaan sovelletaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU, Euratom) 2018/1046 (14), jäljempänä ’varainhoitoasetus’. Varainhoitoasetuksessa vahvistetaan unionin talousarvion toteuttamista koskevat säännöt, mukaan lukien avustuksia, palkintoja, hankintoja, välillistä hallinnointia, rahoitusvälineitä, talousarviotakuita, rahoitusapua ja ulkopuolisten asiantuntijoiden kulujen korvaamista koskevat säännöt.

(57)

Varainhoitoasetuksen 193 artiklan 2 kohdan mukaisesti avustusta voidaan myöntää jo aloitettuun toimeen, jos hakija voi osoittaa, että toimi oli aloitettava ennen avustussopimuksen allekirjoittamista. Ennen avustushakemuksen jättämispäivää aiheutuneet kustannukset eivät kuitenkaan ole avustuskelpoisia, paitsi asianmukaisesti perustelluissa poikkeustapauksissa. Sellaisten häiriöiden välttämiseksi unionin tuen tarjonnassa, jotka voisivat olla unionin edun kannalta haitallisia, rahoituspäätöksessä olisi voitava säätää, että rajoitetun ajan vuosien 2021–2027 monivuotisen rahoituskehyksen alussa ja vain asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa toimenpiteet ja kustannukset ovat avustuskelpoisia varainhoitovuoden 2021 alusta lähtien, vaikka toimenpiteet olisi toteutettu ja kustannukset olisivat aiheutuneet ennen avustushakemuksen jättämistä.

(58)

Kaikkialla ohjelmassa olisi jatkuvasti pyrittävä hallinnon yksinkertaistamiseen ja erityisesti rahoituksen saajille aiheutuvan hallinnollisen rasitteen vähentämiseen. Komission olisi yksinkertaistettava edelleen välineitään ja ohjeitaan siten, että ne aiheuttavat mahdollisimman pienen rasitteen rahoituksen saajille. Komission olisi erityisesti harkittava ohjeiden lyhennetyn version julkaisemista.

(59)

Digitaalisten sisämarkkinoiden toteuttaminen ja digitaalisten ja fyysisten teknologioiden lähentymisen luomat kasvavat mahdollisuudet edellyttävät investointien lisäämistä. Ohjelmalla olisi tuettava näihin liittyvää työtä lisäämällä merkittävästi rahoitusta keskeisille digitaalitalouden ja -teknologian tutkimus- ja innovointitoimenpiteille Horisontti 2020 -ohjelmaan verrattuna (15). Tällä on määrä varmistaa, että Eurooppa pysyy jatkossakin globaalin digitaalialan tutkimuksen ja innovoinnin eturintamassa.

(60)

Pilariin II kuuluvassa klusterissa ”Digitaalitalous ja -teknologia, teollisuus ja avaruusala” olisi asetettava etusijalle kvanttitutkimus ottaen huomioon sen ratkaiseva rooli digitaalisessa muutoksessa, laajentamalla eurooppalaista tieteellistä johtajuutta ja huippuosaamista kvanttiteknologioiden alalla, jotta voidaan saavuttaa vuonna 2018 asetettu määrärahatavoite.

(61)

Varainhoitoasetuksen, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013 (16) sekä neuvoston asetusten (EY, Euratom) N:o 2988/95 (17), (Euratom, EY) N:o 2185/96 (18) ja (EU) 2017/1939 (19) mukaisesti unionin taloudellisia etuja on suojattava oikeasuhteisin toimenpitein, joita ovat sääntöjenvastaisuuksien, mukaan lukien petokset, ehkäisemiseen, havaitsemiseen, korjaamiseen ja tutkimiseen sekä hukattujen, aiheettomasti maksettujen tai virheellisesti käytettyjen varojen takaisinperintään ja soveltuvin osin hallinnollisten seuraamusten määräämiseen liittyvät toimenpiteet.

Euroopan petostentorjuntavirastolla (OLAF) on valtuudet erityisesti asetusten (Euratom, EY) N:o 2185/96 ja (EU, Euratom) N:o 883/2013 mukaisesti tehdä hallinnollisia tutkimuksia, mukaan lukien paikan päällä suoritettavat tarkastukset ja todentamiset, selvittääkseen, onko kyse petoksesta, lahjonnasta tai muusta laittomasta toiminnasta, joka vahingoittaa unionin taloudellisia etuja. Euroopan syyttäjänvirastolla (EPPO) on asetuksen (EU) 2017/1939 mukaisesti valtuudet tutkia unionin taloudellisia etuja vahingoittavia rikoksia sekä nostaa niistä syyte Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2017/1371 (20) mukaisesti. Unionin rahoitusta saavien henkilöiden ja yhteisöjen on varainhoitoasetuksen mukaisesti toimittava täydessä yhteistyössä unionin taloudellisten etujen suojaamiseksi, myönnettävä komissiolle, OLAFille, tilintarkastustuomioistuimelle ja niiden jäsenvaltioiden osalta, jotka osallistuvat asetuksen (EU) 2017/1939 mukaiseen tiiviimpään yhteistyöhön, EPPOlle tarvittavat oikeudet ja valtuudet ja varmistettava, että unionin varojen hoitamiseen osallistuvat kolmannet osapuolet myöntävät vastaavat oikeudet.

(62)

Kolmannet maat, jotka ovat Euroopan talousalueen (ETA) jäseniä, voivat osallistua unionin ohjelmiin Euroopan talousalueesta tehdyssä sopimuksessa (21) vahvistetun yhteistyön puitteissa; ETA-sopimuksessa määrätään ohjelmien toteuttamisesta kyseisen sopimuksen mukaisesti hyväksytyn päätöksen perusteella. Kolmannet maat voivat osallistua myös muiden oikeudellisten välineiden perusteella. Tähän asetukseen olisi lisättävä erityinen säännös, jossa edellytetään, että kolmannet maat myöntävät toimivaltaiselle tulojen ja menojen hyväksyjälle, OLAFille ja tilintarkastustuomioistuimelle tarvittavat oikeudet ja valtuudet, jotta ne voivat käyttää toimivaltaansa kattavasti.

(63)

Merentakaisiin maihin tai merentakaisille alueille sijoittautuneet henkilöt ja yhteisöt voivat neuvoston päätöksen 2013/755/EU 94 artiklan (22) nojalla saada rahoitusta ohjelman sääntöjen ja tavoitteiden sekä sellaisten mahdollisten järjestelyjen mukaisesti, joita sovelletaan siihen jäsenvaltioon, johon kyseinen merentakainen maa tai alue on sidoksissa.

(64)

Paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen (23) 22 ja 23 kohdan nojalla tätä ohjelmaa olisi arvioitava erityisten raportointi- ja seurantavaatimusten mukaisesti kerättyjen tietojen perusteella välttäen samalla ylisääntelyä ja erityisesti jäsenvaltioille ja ohjelman rahoituksen saajille aiheutuvaa hallinnollista rasitetta. Kyseisiin vaatimuksiin olisi tarvittaessa sisällyttävä mitattavissa olevia indikaattoreita, joiden perusteella arvioidaan ohjelman käytännön vaikutuksia.

(65)

Jotta varmistetaan tuloksellinen arviointi, jolla mitataan ohjelman edistymistä tavoitteidensa saavuttamisessa, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä SEUT 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, joilla muutetaan liitettä V vaikutuspolkuindikaattoreiden osalta tarpeen mukaan ja jotta voidaan määritellä perustasoja ja tavoitearvoja sekä täydennetään tätä asetusta seuranta- ja arviointikehyksen perustamista koskevilla säännöksillä. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä.

(66)

Ohjelman ja unionin avaruusohjelman keskinäinen johdonmukaisuus ja synergia edistävät globaalisti kilpailukykyistä ja innovatiivista Euroopan avaruusalaa, lujittavat Euroopan riippumattomuutta avaruuteen pääsyssä ja sen käytössä turvatussa ja turvallisessa ympäristössä ja vahvistavat Euroopan asemaa maailmanlaajuisena toimijana. Ohjelman tutkimuksen huippuosaamista, läpimurtoratkaisuja ja jatkokäyttäjiä tuetaan unionin avaruusohjelmasta käyttöön saatavalla datalla ja palveluilla.

(67)

Ohjelman ja Erasmus+-ohjelman keskinäinen johdonmukaisuus ja synergia edistävät tutkimustulosten käyttöönottoa koulutustoimenpiteiden avulla, levittävät innovointihenkeä koulutusjärjestelmään ja varmistavat sen, että koulutus perustuu tuoreimpiin tutkimus- ja innovointitoimenpiteisiin. Näiltä osin ja Erasmus+-ohjelman (2014–2020) puitteissa käynnistettyjen Eurooppalaiset yliopistot -aloitteeseen liittyvien pilottitoimien pohjalta ohjelmasta täydennetään tarvittaessa synergisellä tavalla sitä tukea, jota Erasmus+-ohjelmasta on myönnetty Eurooppalaiset yliopistot -aloitteelle.

(68)

Jotta lisättäisiin ohjelman vaikutusta unionin prioriteettien toteuttamiseen, olisi kannustettava luomaan synergioita ja haettava mahdollisuuksia synergioiden luomiseen sellaisten ohjelmien ja välineiden kanssa, joilla pyritään vastaamaan unionin tuleviin tarpeisiin, kuten oikeudenmukaisen siirtymän mekanismin, elpymis- ja palautumistukivälineen ja EU:n terveysalan toimintaohjelman (EU4Health).

(69)

Osallistumista ja tulosten levittämistä koskevissa säännöissä olisi otettava asianmukaisesti huomioon ohjelman tarpeet sekä kysymykset ja suositukset, joita ovat esittäneet eri sidosryhmät ja jotka on tuotu esiin riippumattomien ulkopuolisten asiantuntijoiden avulla tehdyssä Horisontti 2020 -ohjelman väliarvioinnissa.

(70)

Koko ohjelmaa koskevilla yhteisillä säännöillä olisi varmistettava johdonmukainen kehys, joka helpottaa osallistumista ohjelman budjetista rahoitustukea saaviin ohjelmiin, mukaan lukien osallistuminen rahoituselinten, kuten EIT:n, hallinnoimiin ohjelmiin, yhteisyrityksiin ja muihin SEUT 187 artiklan mukaisiin rakenteisiin sekä osallistuminen jäsenvaltioiden SEUT 185 artiklan mukaisesti toteuttamiin ohjelmiin. Erityissääntöjen hyväksymisen olisi oltava mahdollista, mutta tällaiset poikkeukset olisi rajoitettava koskemaan tiukasti sitä, mikä on tarpeen, ja niiden olisi oltava hyvin perusteltuja.

(71)

Ohjelman soveltamisalaan kuuluvissa toimissa olisi kunnioitettava perusoikeuksia ja noudatettava etenkin Euroopan unionin perusoikeuskirjassa, jäljempänä ’perusoikeuskirja’, tunnustettuja periaatteita. Tällaisissa toimissa olisi noudatettava kaikkia oikeudellisia velvoitteita, myös kansainvälistä oikeutta, ja asiaan liittyviä komission päätöksiä, kuten 28 päivänä kesäkuuta 2013 annettua komission ilmoitusta (24), sekä eettisiä periaatteita, joihin sisältyy myös tutkimuksen integriteetin mahdollisen loukkauksen välttäminen. Toiminnassa olisi otettava soveltuvin osin huomioon luonnontieteiden ja uusien teknologioiden etiikkaa käsittelevän eurooppalaisen työryhmän, Euroopan unionin perusoikeusviraston ja Euroopan unionin tietosuojavaltuutetun lausunnot. Tutkimustoimenpiteissä olisi myös otettava huomioon SEUT 13 artikla, ja eläinten käyttöä tutkimuksissa ja kokeissa olisi vähennettävä pyrkien viime kädessä sen lopettamiseen kokonaan.

(72)

Tieteellisen huippuosaamisen varmistamiseksi ja perusoikeuskirjan 13 artiklan mukaisesti ohjelmalla olisi edistettävä akateemisen vapauden kunnioittamista kaikissa ohjelmasta rahoitusta saavissa maissa.

(73)

SEUT 180 ja 186 artiklaan sisältyvien kansainvälistä yhteistyötä koskevien tavoitteiden mukaisesti olisi edistettävä kolmansiin maihin sijoittautuneiden oikeussubjektien sekä kansainvälisten järjestöjen osallistumista yhteisten sekä unionin etunäkökohtien pohjalta. Ohjelman täytäntöönpanon olisi oltava sopusoinnussa SEUT 75 ja 215 artiklan mukaisesti hyväksyttyjen toimenpiteiden sekä kansainvälisen oikeuden kanssa. Unionin strategisiin voimavaroihin, etuihin, autonomiaan tai turvallisuuteen liittyvien toimien osalta osallistuminen ohjelman tiettyihin toimiin olisi voitava rajoittaa oikeussubjekteihin, jotka ovat sijoittautuneet ainoastaan jäsenvaltioihin, tai oikeussubjekteihin, jotka ovat jäsenvaltioiden lisäksi sijoittautuneet tiettyihin assosioituneisiin tai muihin kolmansiin maihin. Sellaisten unioniin tai assosioituneihin maihin sijoittautuneiden oikeussubjektien poissulkemisessa, jotka ovat suoraan tai välillisesti assosioitumattomien kolmansien maiden tai assosioitumattomien kolmansien maiden oikeussubjektien määräysvallassa, olisi otettava huomioon yhtäältä riskit, joita tällaisten oikeussubjektien sisällyttämisestä voisi aiheutua, ja toisaalta niiden osallistumisen tuomat hyödyt.

(74)

Ohjelmassa tunnustetaan ilmastomuutos yhdeksi suurimmista globaaleista ja yhteiskunnallisista haasteista ja otetaan huomioon ilmastonmuutoksen torjumisen merkitys Pariisin sopimuksen ja kestävän kehityksen tavoitteiden täytäntöönpanoon liittyvien unionin sitoumusten mukaisesti. Tämän mukaisesti ohjelmalla olisi edistettävä ilmastotoimien valtavirtaistamista ja sen yleisen tavoitteen saavuttamista, että unionin talousarviomenoista 30 prosentilla tuetaan ilmastotavoitteita. Ilmastotoimien valtavirtaistaminen olisi sisällytettävä asianmukaisella tavalla tutkimus- ja innovaatiosisältöön, ja sitä olisi sovellettava tutkimussyklin kaikissa vaiheissa.

(75)

Ilmastoon liittyvän vaikutuspolun osalta komission olisi raportoitava ilmaston kannalta merkityksellisten hankkeiden tuloksista, innovaatioista ja arvioiduista yhteenlasketuista vaikutuksista myös ohjelman kutakin osaa ja täytäntöönpanotapaa kohden. Analyysiaan laatiessaan komission olisi otettava huomioon ohjelman toimenpiteistä unionin kansalaisille aiheutuvat pitkän aikavälin taloudelliset, yhteiskunnalliset ja ympäristöön liittyvät kustannukset ja hyödyt, mukaan luettuina ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvien innovatiivisten ratkaisujen hyödyntäminen, arvioitu vaikutus työpaikkojen ja yritysten syntymiseen, talouskasvuun ja kilpailukykyyn, puhtaaseen energiaan, terveyteen ja hyvinvointiin mukaan lukien ilman, maaperän ja veden laatu. Tämän vaikutustenarvioinnin tulokset olisi julkistettava, niitä olisi arvioitava unionin ilmasto- ja energiatavoitteiden yhteydessä ja tuloksilla olisi edistettävä myöhempää strategista suunnittelua ja tulevia työohjelmia.

(76)

Ottaen huomioon, että on tärkeää puuttua luonnon monimuotoisuuden merkittävään vähenemiseen, ohjelman tutkimus- ja innovointitoimenpiteillä olisi edistettävä luonnon monimuotoisuuden säilyttämistä ja ennallistamista sekä yleistä pyrkimystä osoittaa monivuotisen rahoituskehyksen vuotuisista menoista luonnon monimuotoisuutta koskeviin tavoitteisiin 7,5 prosenttia vuonna 2024 ja 10 prosenttia vuosina 2026 ja 2027, ottaen samalla huomioon ilmastotavoitteiden ja luonnon monimuotoisuutta koskevien tavoitteiden väliset nykyiset päällekkäisyydet, talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta sekä uusista omista varoista, mukaan lukien etenemissuunnitelma uusien omien varojen käyttöönottamiseksi, 16 päivänä joulukuuta 2020 tehdyn Euroopan parlamentin, Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan komission välisen toimielinten sopimuksen mukaisesti.

(77)

Tähän asetukseen sovelletaan Euroopan parlamentin ja neuvoston SEUT 322 artiklan nojalla hyväksymiä horisontaalisia varainhoitosääntöjä. Kyseisissä varainhoitoasetukseen sisältyvissä säännöissä vahvistetaan varsinkin menettely, joka koskee talousarvion laatimista ja toteuttamista käyttäen avustuksia, hankintoja, palkintoja ja välillistä toteutusta, sekä säädetään taloushallinnon toimijoiden toiminnan valvonnasta. SEUT 322 artiklan nojalla hyväksyttäviin sääntöihin sisältyy myös yleinen ehdollisuusjärjestelmä unionin talousarvion suojaamiseksi.

(78)

Arkaluonteisen tausta-aineiston käyttö tai luvaton pääsy arkaluonteisiin tuloksiin saattaa vaikuttaa haitallisesti unionin tai yhden tai useamman jäsenvaltion etuihin. Luottamuksellisten ja turvallisuusluokiteltujen tietojen käsittelyyn olisi sen vuoksi sovellettava kaikkea asiaa koskevaa unionin lainsäädäntöä, myös toimielinten sisäisiä sääntöjä, kuten komission päätöstä (EU, Euratom) 2015/444 (25).

(79)

On tarpeen määrittää osallistumista koskevat vähimmäisehdot sekä yleissääntönä, jonka mukaan konsortioon olisi kuuluttava vähintään yksi oikeussubjekti jostakin jäsenvaltiosta, että ohjelman yksittäisten toimintamuotojen erityispiirteiden huomioon ottamiseksi.

(80)

On tarpeen määrittää ehdot ja edellytykset, joiden mukaisesti unionin rahoitusta myönnetään ohjelman toimien osallistujille. Avustusten olisi oltava tämän ohjelman pääasiallinen tukimuoto. Yksinkertaistamisen edistämiseksi avustukset olisi toteutettava ottaen huomioon kaikki varainhoitoasetuksessa esitetyt maksumuodot, mukaan lukien kertakorvaukset, kiinteät korvausosuudet ja yksikkökustannusten mukaiset korvaukset. Avustussopimuksessa olisi määriteltävä rahoituksen saajien oikeudet ja velvollisuudet, mukaan lukien tarvittaessa koordinaattorin asema ja tehtävät. Avustussopimuksen mallin laatimisessa ja tehtäessä siihen merkittäviä muutoksia, muun muassa sen yksinkertaistamiseksi entisestään rahoituksen saajia varten, olisi varmistettava tiivis yhteistyö jäsenvaltioiden asiantuntijoiden kanssa.

(81)

Korvausosuuksiin viitataan tässä asetuksessa enimmäismääräisinä yhteisrahoitusperiaatteen noudattamiseksi.

(82)

Varainhoitoasetuksen mukaisesti ohjelman olisi mahdollistettava, että rahoituksen saajien tavanomaiset kustannuslaskentakäytännöt hyväksytään laajemmin henkilöstökustannusten sekä sisäisesti laskutettujen tavaroiden ja palvelujen yksikkökustannusten osalta, mukaan luettuina suuret tutkimusinfrastruktuurit sellaisina kuin ne ymmärretään Horisontti 2020 -ohjelmassa. Kaikkien rahoituksen saajien olisi voitava valita sisäisesti laskutettujen tavaroiden ja palvelujen osalta rahoituksen saajien tavanomaisten kustannuslaskentakäytäntöjen mukaisesti lasketut välittömät ja välilliset kustannukset yhdistävä yksikkökustannusten käyttö. Tältä osin rahoituksen saajien olisi voitava ottaa jakoperusteisesti huomioon sisäisesti laskutettujen tavaroiden ja palvelujen todelliset yksikkökustannukset.

(83)

Nykyistä todellisten henkilöstökustannusten korvausjärjestelmää olisi edelleen yksinkertaistettava Horisontti 2020 -ohjelman yhteydessä kehitetyn hankepohjaista palkkausta koskevan lähestymistavan pohjalta ja yhdenmukaistettava varainhoitoasetuksen kanssa pyrkien kaventamaan palkkaeroja ohjelmaan osallistuvien unionin tutkijoiden välillä.

(84)

Horisontti 2020 -ohjelman nojalla perustettu osallistujien takuurahasto, jota komissio hallinnoi, on osoittautunut tärkeäksi suojamekanismiksi, joka vähentää sellaisiin saataviin liittyviä riskejä, joita sääntöjen vastaisesti toimineet osallistujat eivät maksa takaisin. Näin ollen osallistujien takuurahaston, jota kutsutaan nyt keskinäiseksi vakuutusjärjestelmäksi, jäljempänä ’vakuutusjärjestelmä’, toimintaa olisi jatkettava ja laajennettava koskemaan myös muita rahoituselimiä sekä erityisesti SEUT 185 artiklan mukaisia aloitteita. Vakuutusjärjestelmä olisi voitava ulottaa koskemaan muiden suoralla hallinnoinnilla toteutettavien unionin ohjelmien rahoituksen saajia. Komission olisi toteutettava vakuutusjärjestelmästä tehtyjen sijoitusten mahdollisten negatiivisten tuottojen tiiviin seurannan pohjalta asianmukaisia lieventäviä toimenpiteitä, jotta vakuutusjärjestelmä voi jatkaa toimiaan unionin taloudellisten etujen suojaamiseksi ja palauttaa maksuosuudet rahoituksen saajille loppumaksun yhteydessä.

(85)

Olisi vahvistettava tulosten hyödyntämistä ja levittämistä koskevat säännöt, jotta voidaan varmistaa, että rahoituksen saajat tarvittaessa suojaavat tuloksensa, hyödyntävät ja levittävät niitä ja huolehtivat niiden saatavuudesta. Olisi kiinnitettävä enemmän huomiota näiden tulosten hyödyntämiseen, ja komission olisi yksilöitävä ja autettava maksimoimaan rahoituksen saajien mahdollisuudet hyödyntää tuloksia erityisesti unionissa. Tulosten hyödyntämisessä olisi otettava huomioon ohjelman periaatteet, mukaan luettuna innovoinnin edistäminen unionissa ja eurooppalaisen tutkimusalueen vahvistaminen.

(86)

Horisontti 2020 -ohjelman ehdotusten arviointi- ja valintajärjestelmän keskeiset osatekijät ja sen erityispainotus huippuosaamiseen ja soveltuvin osin vaikutukseen sekä toteutuksen laatuun ja tehokkuuteen olisi säilytettävä. Ehdotukset olisi edelleen valittava riippumattomien ulkopuolisten asiantuntijoiden suorittaman arvioinnin perusteella. Arviointimenettely olisi suunniteltava siten, että vältetään eturistiriidat ja puolueellisuus. Olisi otettava huomioon mahdollisuus kaksivaiheiseen ehdotusten jättämismenettelyyn, ja tarpeen mukaan ehdotukset voitaisiin arvioinnin ensimmäisessä vaiheessa arvioida anonyymissä muodossa. Komission olisi vastedeskin otettava tapauksen mukaan riippumattomia tarkkailijoita mukaan arviointimenettelyyn. Pathfinder-toimenpiteiden ja missioiden osalta sekä työohjelmassa esitetyissä muissa asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa voidaan ottaa huomioon tarve varmistaa hankekokonaisuuden johdonmukaisuus edellyttäen, että ehdotukset ovat ylittäneet sovellettavat kynnysarvot. Tähän liittyvät tavoitteet ja menettelyt olisi julkistettava etukäteen. Varainhoitoasetuksen 200 artiklan 7 kohdan mukaisesti hakijoille olisi annettava palautetta ehdotusten arvioinnista, mukaan lukien tapauksen mukaan erityisesti hylkäämisen syyt.

(87)

Arviointien ja tarkastusten järjestelmällinen vastavuoroinen hyödyntäminen muiden unionin ohjelmien kanssa olisi mahdollisuuksien mukaan pantava täytäntöön varainhoitoasetuksen 126 ja 127 artiklan mukaisesti ohjelman kaikissa osissa, jotta voidaan vähentää unionin varojen saajille aiheutuvaa hallinnollista rasitetta. Vastavuoroisesta hyödyntämisestä olisi nimenomaisesti säädettävä ottamalla huomioon myös muut takeet, kuten järjestelmien ja prosessien auditoinnit.

(88)

Tutkimuksen ja innovoinnin alojen erityisten haasteiden ratkaisemiseksi olisi käytettävä apuna palkintoja, mukaan lukien tarvittaessa yhteiset tai yhdessä toteutettavat palkinnot, jotka komissio tai asianomainen rahoituselin jakaa muiden unionin elinten, assosioituneiden maiden, muiden kolmansien maiden, kansainvälisten järjestöjen tai voittoa tavoittelemattomien oikeussubjektien kanssa. Palkintojen olisi tuettava ohjelman tavoitteiden saavuttamista.

(89)

Tämän asetuksen mukaiset rahoitusmuodot ja toteutustavat olisi valittava sen perusteella, miten niillä voidaan saavuttaa toimien erityistavoitteet ja saada tuloksia, ottaen erityisesti huomioon tarkastusten kustannukset, hallinnollinen rasitus ja ennakoitu noudattamatta jättämisen riski. Tässä yhteydessä olisi harkittava kertasuoritusten, kiinteiden määrien ja yksikkökustannustaulukoiden käyttämistä.

(90)

Jotta varmistetaan jatkuvuus tuen tarjonnassa asiaankuuluvalla toimintapolitiikan alalla ja jotta toteutus voidaan käynnistää vuosien 2021–2027 monivuotisen rahoituskehyksen alusta, tämän asetuksen olisi tultava voimaan kiireellisesti ja sitä olisi sovellettava taannehtivasti 1 päivästä tammikuuta 2021.

(91)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitteita, vaan ne voidaan päällekkäisyyksien välttämisen vuoksi sekä sen vuoksi, että saavutetaan kriittinen massa keskeisillä aloilla ja maksimoidaan unionin tason lisäarvo, saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä SEU 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.

(92)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1290/2013 (26) ja asetus (EU) N:o 1291/2013 olisi näin ollen kumottava,