pyritään elävöittämään laaja-alaista keskustelua tavoista, joilla yhteistä maatalouspolitiikkaa (YMP) voidaan yksinkertaistaa ja uudistaa vuoden 2020 jälkeen
korostetaan, että sääntöjä on yksinkertaistettava, joustavuutta lisättävä ja puututtava muiden EU:n politiikkojen rinnalla aiempaa tiiviimmin ilmastonmuutoksen, ympäristönsuojelun ja kestävän maanviljelyn aiheuttamiin sosioekonomisiin haasteisiin.

SEUT-sopimuksen 39 artiklassa todetaan, että yhteisen maatalouspolitiikan tavoitteena on

lisätä maatalouden tuottavuutta edistämällä teknistä kehitystä sekä varmistamalla, että maataloustuotantoa kehitetään järkiperäisesti ja että tuotannontekijöitä, varsinkin työvoimaa, hyödynnetään parhaalla mahdollisella tavalla
taata viljelijöille kohtuullinen elintaso
vakauttaa markkinat
varmistaa tarvikkeiden saatavuus
taata kohtuulliset kuluttajahinnat.

SEUT-sopimuksen 40 artiklassa puolestaan esitellään yhteisen maatalouspolitiikan tavoitteiden saavuttamiseksi toteutettava yhteinen maatalouden markkinajärjestely. Tuotteen mukaan yhteisenä järjestelynä voi olla jokin seuraavista:

yhteiset kilpailua koskevat säännöt
erilaisten kansallisten markkinajärjestelyjen pakollinen yhteensovittaminen
Euroopan markkinajärjestely.

TÄRKEIMMÄT KOHDAT

Tiedonannossa pohditaan muun muassa seuraavia ruoan ja maanviljelyn tulevaisuutta koskevia vaihtoehtoja:

EU siirtyy pois nykyisestä yksi sopii kaikille -lähestymistavasta. Sen sijaan EU määrittää yleiset poliittiset tavoitteet ja EU-maat päättävät itse tarkoista tavoitteista ja siitä, miten ne saavutetaan.
Vaatimustenmukaisuuden sijaan huomiota kiinnitetään siihen, että rahoituksessa keskitytään tuloksiin.
Kukin maa laatii yhteisen maatalouspolitiikan strategisen suunnitelman, jonka Euroopan komissio hyväksyy. Näin varmistetaan, että politiikka on johdonmukaista koko EU:ssa.
Nykyisiä sääntöjä yksinkertaistetaan ja byrokratiaa vähennetään.
Viljelijöiden tukemista jatketaan suorien tukien järjestelmällä, jossa tuet jaetaan aiempaa reilummin ja tukien kohdentamista parannetaan.

Tulevan yhteisen maatalouspolitiikan pitäisi

edistää älykästä* ja ilmastonkestävää* maatalousalaa ja varmistaa ruokaturva lisäämällä nykyaikaisen teknologian käyttöä
vahvistaa ja tukea EU:n laajempia ympäristö-, resurssitehokkuus- ja ilmastonmuutostavoitteita
tukea maaseutualueiden sosiaalista ja taloudellista elämää tarjoamalla työpaikkoja, houkuttelemalla ammattiin uusia viljelijöitä ja kannustamalla paikallisviranomaisia ja paikallisia virastoja kehittämään alan mahdollisuuksia kattavasti
varmistaa, että Euroopan kansalaisilla on jatkossakin mahdollisuus saada turvallista, hyvälaatuista, kohtuuhintaista ja ravitsevaa ruokaa.

Lisäksi ehdotetaan, että

tuetaan älykkäitä kyliä laajakaistayhteyksien sekä kestävien ja laadukkaiden työpaikkojen kehittämiseksi
annetaan EU:n laajuista taloudellista tukea, jolla autetaan uusia viljelijöitä alun investointikustannuksien ja epävarmojen tulojen kanssa
parannetaan neuvontapalveluja ja edistetään osaamista ja innovaatioita maanviljelyssä ja maaseutualueilla
annetaan sitoumuksia, joilla varmistetaan, että uudistettu yhteinen maatalouspolitiikka edistää YK:n kestävän kehityksen tavoitteita, kaupan vapauttamista ja toimia, joilla puututaan muuttoliikkeen perimmäisiin syihin erityisesti Afrikassa.

TAUSTAA

Yhteinen maatalouspolitiikka on EU:n vanhin yhteinen politiikka. Vuoden 1962 jälkeen sitä on uudistettu useita kertoja, jotta on voitu sopeutua uusiin haasteisiin sekä Euroopan ja maailmanlaajuisen toimintaympäristön muutoksiin.

Komissio käynnisti julkisen kuulemisen yhteisen maatalouspolitiikan tulevaisuudesta helmikuussa 2017. Kolmen kuukauden pituisen kuulemisen aikana komissio sai yli 320 000 vastausta. Vastauksissa osoitettiin vankkaa tukea politiikalle. Samalla kuitenkin toivottiin, että politiikkaa yksinkertaistetaan ja sen joustavuutta parannetaan ja että sillä taataan kohtuullinen tulotaso viljelijöille ja tartutaan ympäristöön ja ilmastonmuutokseen liittyviin haasteisiin.

Komissio aikoi antaa säädösehdotuksen yhteisen maatalouspolitiikan uudistamisesta vuoden 2018 ensimmäisellä puoliskolla sen jälkeen, kun se on antanut monivuotista talousarviota koskevat ehdotuksensa EU:n menoista vuoden 2020 jälkeen.

Lisätietoja:

Ruoan ja maanviljelyn tulevaisuus – Joustavan, oikeudenmukaisen ja kestävän maatalouspolitiikan puolesta – lehdistötiedote (Euroopan komissio).

KESKEISET TERMIT

Älykäs maanviljely: varmistetaan, että EU:n maatalousala kykenee vastaamaan kohtaamiinsa haasteisiin koulutuksen, tutkimuksen ja innovaation avulla.

Ilmastonkestävä maanviljely: varmistetaan, että maatalousala kykenee sopeutumaan muuttuviin olosuhteisiin ja haasteisiin sekä säilyttämään päätehtävänsä, kuten tarjoamaan elintärkeät tavarat ja palvelut.

ASIAKIRJAT

Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Ruoan ja maanviljelyn tulevaisuus (COM(2017) 713 final, 29.11.2017)

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen konsolidoitu toisinto – Kolmas osa – Unionin sisäiset politiikat ja toimet – III osasto – Maatalous ja kalastus – 39 artikla (aiempi EY-sopimuksen 33 artikla) (EUVL C 202, 7.6.2016, s. 62–63)

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen konsolidoitu toisinto – Kolmas osa – Unionin sisäiset politiikat ja toimet – III osasto – Maatalous ja kalastus – 40 artikla (aiempi EY-sopimuksen 34 artikla) (EUVL C 202, 7.6.2016, s. 63–64)

MUUT ASIAAN LIITTYVÄT ASIAKIRJAT

Valkoinen kirja Euroopan tulevaisuudesta – Pohdintaa ja skenaarioita: EU27 vuoteen 2025 mennessä (COM(2017) 2025 final, 1.3.2017)

Pohdinta-asiakirja EU:n rahoituksen tulevaisuudesta (COM(2017) 358 final, 28.6.2017)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1305/2013, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahasto) tuesta maaseudun kehittämiseen ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1698/2005 kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 487–548)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1306/2013, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta, hallinnoinnista ja seurannasta ja neuvoston asetusten (ETY) N:o 352/78, (EY) N:o 165/94, (EY) N:o 2799/98, (EY) N:o 814/2000, (EY) N:o 1290/2005 ja (EY) N:o 485/2008 kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 549–607)

Ks. konsolidoitu toisinto.

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1307/2013, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, yhteisen maatalouspolitiikan tukijärjestelmissä viljelijöille myönnettäviä suoria tukia koskevista säännöistä ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 637/2008 ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 73/2009 kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s.608–670)

Ks. konsolidoitu toisinto.

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1308/2013, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, maataloustuotteiden yhteisestä markkinajärjestelystä ja neuvoston asetusten (ETY) N:o 992/72, (ETY) N:o 234/79, (EY) N:o 1037/2001 ja (EY) N:o 1234/2007 kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 671–854)

Ks. konsolidoitu toisinto.

Viimeisin päivitys: 14.03.2018

Top