Rahoitusvälineen rakenne

Riskinjakolaina on rahoituksen välittäjän perustama lainarahasto, johon osoitetaan rahoitusosuudet ohjelmasta sekä rahoituksen välittäjältä. Sen tarkoituksena on rahoittaa uusista lainoista koostuva salkku, eikä rahastoa ole mahdollista käyttää vanhojen lainojen jälleenrahoitukseen.

Riskinjakolainaa on tarkoitus tarjota sellaisen toimenpiteen yhteydessä, joka sisältyy asianomaisesta ERI-rahastosta osarahoitettavassa ohjelmassa määriteltyyn toimintalinjaan ja joka on otettu huomioon asetuksen (EU) N:o 1303/2013 37 artiklassa tarkoitetussa ennakkoarvioinnissa.

Välineen tavoite

Välineen tavoitteena on

1.  yhdistää ERI-rahaston ohjelmasta saatavat varat ja rahoituksen välittäjän tarjoamat varat, jotta voidaan tukea pk-yrityksille myönnettävää rahoitusta asetuksen (EU) N:o 1303/2013 37 artiklan 4 kohdan mukaisesti, sekä

2.  helpottaa pk-yritysten rahoituksen saantia tarjoamalla rahoituksen välittäjälle rahoitusosuutta ja luottoriskin jakamista, jolloin pk-yritykset saavat enemmän rahoitusta edullisin ehdoin eli alhaisemmalla korolla ja tarvittaessa vähemmin vakuuksin.

ERI-rahaston ohjelmasta rahoituksen välittäjälle osoitettava rahoitusosuus ei saa syrjäyttää rahoitusta, jota on saatavilla muilta yksityisiltä tai julkisilta sijoittajilta.

ERI-rahaston ohjelmasta tarjotaan rahoitusta rahoituksen välittäjälle, jotta se voi perustaa pk-yrityksille myönnettävistä uusista lainoista koostuvan salkun. Lisäksi ohjelma osallistuu salkkuun sisältyviin, pk-yrityksille myönnettyihin lainoihin liittyviin tappioihin/maksulaiminlyönteihin ja takaisinperintään lainakohtaisesti ja ohjelmasta rahoitusvälineeseen myönnettyä rahoitusosuutta vastaavasti.

Jos järjestelyyn sisältyy rahasto-osuusrahasto, se siirtää ERI-rahaston ohjelmasta myönnetyn rahoitusosuuden rahoituksen välittäjälle.

ERI-rahaston ohjelmasta osoitettavan rahoitusosuuden lisäksi rahasto-osuusrahasto voi tarjota omia varojaan, jotka yhdistetään rahoituksen välittäjän tarjoamiin varoihin. Siinä tapauksessa rahasto-osuusrahasto osallistuu riskinjakoon lainasalkun eri rahoitusosuuksien välillä määräsuhteen mukaisesti. Jos rahasto-osuusrahastosta myönnetyt varat ovat peräisin valtion varoista, on noudatettava valtiontukisääntöjä.

Mahdollinen valtiontuki

Riskinjakolainan on tarkoitus olla väline, johon ei sisälly valtiontukea. Kyseessä on siis markkinaehtoinen korvaus rahoituksen välittäjälle, joka siirtää taloudellisen hyödyn kokonaisuudessaan lopullisille tuensaajille. Lopullisille tuensaajille tarjottavaan rahoitukseen sovelletaan voimassa olevaa vähämerkityksisestä tuesta annettua asetusta.

a)  Valtiontuki voidaan sulkea pois rahoituksen välittäjän ja rahasto-osuusrahaston tasolla, kun

1.  rahoituksen välittäjä ja hallintoviranomainen tai rahasto-osuusrahasto vastaavat joka hetki tappioista ja hyödyistä omaa rahoitusosuuttaan vastaavasti (määräsuhteen mukaisesti) ja rahoituksen välittäjä osallistuu taloudellisesti merkittävällä tavalla riskinjakolainaan; ja

2.  rahoituksen välittäjän ja rahasto-osuusrahaston korvaus (hallintokustannukset ja/tai -palkkiot) vastaa yleistä markkinakorvausta vastaavassa tilanteessa. Nämä edellytykset täyttyvät, jos rahasto-osuusrahasto on valittu avoimella, läpinäkyvällä, syrjimättömällä ja puolueettomalla valintamenettelyllä tai jos korvaus on delegoidun asetuksen (EU) N:o 480/2014 12 ja 13 artiklan mukainen eikä valtio myönnä muita etuja. Jos rahasto-osuusrahasto ainoastaan siirtää ERI-rahaston rahoitusosuuden rahoituksen välittäjälle ja hoitaa yleisen edun mukaista tehtävää eikä toimenpidettä toteuttaessaan harjoita kaupallista toimintaa tai sijoita toimenpiteeseen omia varojaan, jolloin sitä ei katsota tuensaajaksi, riittää, että rahasto-osuusrahastolle ei makseta liian suuria palkkioita; ja

3.  ohjelmasta rahoitusvälineeseen myönnettävästä julkisesta rahoitusosuudesta aiheutuva taloudellinen hyöty on siirrettävä kokonaisuudessaan lopullisille tuensaajille alentamalla korkoa. Hallintoviranomaisen on rahoituksen välittäjää valitessaan arvioitava delegoidun asetuksen (EU) N:o 480/2014 7 artiklan 2 kohdan mukaisesti hinnoittelupolitiikkaa ja menetelmää, jota noudattaen taloudellinen hyöty siirretään lopullisille tuensaajille.

Jos rahoituksen välittäjä ei siirrä koko taloudellista hyötyä lopullisille tuensaajille, vielä maksamatta oleva osuus julkisesta rahoitusosuudesta on siirrettävä takaisin hallintoviranomaiselle.

b)  Pk-yritysten tasolla:

Lainan on pk-yritysten tasolla vastattava vähämerkityksiseen tukeen sovellettavia sääntöjä.

Rahoituksen välittäjä laskee jokaisen salkkuun otettavan lainan osalta bruttoavustusekvivalentin (BAE) seuraavalla laskentamenetelmällä:

BAE:n laskeminen = lainan nimellismäärä (euroa) × (rahoituskustannukset (vakiomenettely) + riskikustannus (vakiomenettely) — palkkiot, jotka hallintoviranomainen mahdollisesti perii ohjelmasta rahoituksen välittäjälle osoitettavasta rahoitusosuudesta) × lainan keskimääräinen juoksuaika (vuosina) × osuus riskistä.

Kun BAE lasketaan edellä kuvatulla kaavalla, vähämerkityksisestä tuesta annetun asetuksen (1) 4 artiklassa säädetyn vaatimuksen katsotaan täyttyvän riskinjakolainan osalta. Riskinjakolainojen vakuuksille ei ole asetettu vähimmäisvaatimusta.

Tarkistusmekanismin avulla varmistetaan, että edellä esitetyn kaavan avulla laskettu BAE ei ole pienempi kuin vähämerkityksestä tuesta annetun asetuksen 4 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaisesti laskettu BAE.

BAE:n avulla lasketun tuen kokonaismäärä voi olla enintään 200 000 euroa kolmen varainhoitovuoden kuluessa ottaen huomioon vähämerkityksisestä tuesta annetussa asetuksessa vahvistettu sääntö, joka koskee tuen kasautumista lopullisille tuensaajille.

Lopulliselle tuensaajalle tarjottu tekninen apu tai muu avustus lasketaan yhteen edellä kuvatulla tavalla lasketun BAE:n kanssa.

Kalastus- ja vesiviljelyalalla toimivien pk-yritysten osalta tuen on vastattava vähämerkityksisestä tuesta kalastus- ja vesiviljelyalalla annetussa asetuksessa vahvistettuja keskeisiä sääntöjä.

Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta tuettaviin toimiin sovelletaan yleisiä sääntöjä.

Lainanantopolitiikka

a)  Hallintoviranomaisen tai rahasto-osuusrahaston suorittamat maksut rahoituksen välittäjälle:

Sen jälkeen kun hallintoviranomainen ja rahasto-osuusrahasto tai rahoituksen välittäjä ovat allekirjoittaneet rahoitussopimuksen, hallintoviranomainen siirtää ohjelmasta osoitettavat julkiset rahoitusosuudet rahasto-osuusrahastolle tai rahoituksen välittäjälle, joka sijoittaa ne erilliseen riskinjakolainarahastoon. Siirrot tehdään erissä, ja niissä noudatetaan asetuksen (EU) N:o 1303/2013 41 artiklassa vahvistettuja enimmäismääriä.

Tavoitteena oleva lainavolyymi ja korkotaso vahvistetaan asetuksen (EU) N:o 1303/2013 37 artiklan mukaisessa ennakkoarvioinnissa, ja ne otetaan huomioon määritettäessä rahoitusvälineen luonnetta (joustava vai joustamaton väline).

b)  Uusista lainoista koostuvan salkun alulle paneminen:

Rahoituksen välittäjän on luotava ennalta määrätyn ajanjakson kuluessa uusista tukikelpoisista lainoista koostuva salkku, joka täydentää sen olemassa olevaa lainanantotoimintaa ja joka rahoitetaan osittain ohjelmasta maksetuilla varoilla rahoitussopimuksessa sovitun riskiosuuden mukaisesti.

Pk-yrityksille myönnettävät tukikelpoiset lainat (jotka täyttävät ennalta määrätyt laina- ja salkkukohtaiset tukikelpoisuuskriteerit) sisällytetään automaattisesti salkkuun, ja niistä annetaan vähintään neljännesvuosittain liittämisilmoitus.

Rahoituksen välittäjä noudattaa johdonmukaista lainanantopolitiikkaa, joka koskee erityisesti salkun hajauttamista, mahdollistaa asianmukaisen luottosalkun hallinnan ja riskien hajauttamisen ja vastaa alalla sovellettavia standardeja sekä on hallintoviranomaisen taloudellisen etujen ja toimintapoliittisten tavoitteiden mukainen.

Rahoituksen välittäjä vastaa lainojen yksilöinnistä, valinnasta, due diligence -prosessista, dokumentaatiosta ja lainojen myöntämisestä lopullisille tuensaajille tavanomaisten menettelyjensä sekä asianomaisessa rahoitussopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti.

c)  Rahoitusvälineeseen takaisin maksettujen varojen uudelleenkäyttö:

Rahoitusvälineeseen takaisin maksetut varat on joko käytettävä uudelleen saman rahoitusvälineen puitteissa tai ne maksetaan takaisin hallintoviranomaiselle tai rahasto-osuusrahastoon, minkä jälkeen ne käytetään asetuksen (EU) N:o 1303/2013 44 artiklan mukaisesti.

Jos varat käytetään uudelleen saman rahoitusvälineen puitteissa, ERI-rahaston tuesta johtuvat määrät, jotka rahoituksen välittäjä maksaa ja/tai perii takaisin lopullisille tuensaajille myönnetyistä lainoista investointien voimassaoloaikana, on periaatteessa asetettava saataville käytettäväksi uudelleen saman rahoitusvälineen puitteissa. Tämä asetuksen (EU) N:o 1303/2013 44 ja 45 artiklassa tarkoitettu varojen kierrättämisen periaate on sisällytettävä rahoitussopimukseen.

Jos sen sijaan varat maksetaan suoraan takaisin hallintoviranomaiselle tai rahasto-osuusrahastolle, takaisinmaksu on suoritettava säännöllisin välein, ja siinä on otettava huomioon pk-yrityksille myönnettyihin lainoihin liittyvät i) pääoman takaisinmaksut (määräsuhteen mukaisesti riskiosuuden perusteella) ja ii) mahdollisesti takaisin perityt määrät ja tappioiden vähennykset (riskiosuuden mukaisesti) sekä iii) mahdolliset koronmaksut. Nämä varat on käytettävä asetuksen (EU) N:o 1303/2013 44 ja 45 artiklan mukaisesti.

d)  Tappioiden takaisinperintä:

Rahoituksen välittäjän on toteutettava perintätoimia jokaisen sellaisen rahoitusvälineestä rahoitetun ja pk-yritykselle myönnetyn lainan osalta, jonka takaisinmaksu on laiminlyöty, omien sisäisten suuntaviivojensa ja menettelyjensä mukaisesti.

Rahoituksen välittäjän takaisin perimät määrät (ilman mahdollisia perintä- ja ulosmittauskustannuksia) jaetaan rahoituksen välittäjän ja hallintoviranomaisen tai rahasto-osuusrahaston kesken määräsuhteessa niiden riskiosuuksiin.

e)  Muut:

ERI-rahastoista rahoitusvälineeseen osoitetusta tuesta johtuvat korko- ja muut tuotot käytetään asetuksen (EU) N:o 1303/2013 43 artiklassa tarkoitetulla tavalla.

Hinnoitteluperiaatteet

Rahoituksen välittäjän on hinnoittelua määrittäessään valittava sellaiset hinnoitteluperiaatteet ja menetelmä, joiden avulla varmistetaan, että ohjelman julkisesta rahoitusosuudesta aiheutuva taloudellinen hyöty siirretään kokonaisuudessaan tukikelpoisille pk-yrityksille. Hinnoitteluperiaatteiden ja menetelmän on sisällettävä seuraavat seikat:

1)  Rahoituksen välittäjän rahoitusosuudesta perittävä korko on markkinaehtoinen (rahoituksen välittäjän oman toimintapolitiikan mukaisesti).

2)  Salkkuun sisältyvistä, tukikelpoisille pk-yrityksille myönnettävistä lainoista perittävää kokonaiskorkoa on alennettava suhteessa ohjelman julkisesta rahoitusosuudesta peräisin olevaan rahoitukseen. Vähennyksessä otetaan huomioon palkkiot, joita hallintoviranomainen saattaa periä ohjelmasta osoitettavasta rahoitusosuudesta.

3)  Valtiontukea koskevassa kohdassa esitettyä BAE:n laskentamenetelmää on sovellettava kaikkiin lainoihin, jotka sisältyvät salkkuun.

4)  Hinnoitteluperiaatteiden ja menetelmän on säilyttävä muuttumattomina tukikelpoisuuskaudella.

Ohjelmasta rahoitusvälineeseen osoitettava rahoitusosuus: määrä ja osuus (tuotteen yksityiskohtaiset tiedot)

Todellinen riskiosuus, ohjelman julkinen rahoitusosuus sekä lainoista perittävä korko määritetään ennakkoarvioinnin tulosten pohjalta, ja niiden avulla on varmistettava, että lopullisille tuensaajille aiheutuva hyöty vastaa vähämerkityksistä tukea koskevaa sääntöä.

Kohteena olevan salkun riskinjakolainan määrä vahvistetaan rahoitusvälineelle myönnettävän tuen tarpeellisuutta koskevan ennakkoarvioinnin puitteissa (asetuksen (EU) N:o 1303/2013 37 artikla) ja ottaen huomioon rahoitusvälineeseen sisältyvä varojen kierrättämisen periaate (tarvittaessa). Kohteena olevan lainasalkun kokoonpanon avulla on pyrittävä varmistamaan riskin hajauttaminen.

Riskinjakolainan myöntämisen ja riskiosuuden määrittämisen tavoitteena on varmistaa ennakkoarvioinnissa havaitun markkinapuutteen poistaminen, minkä lisäksi niiden on vastattava tässä vahvistettuja edellytyksiä.

Rahoituksen välittäjän kanssa sovittu riskiosuus määrittää kunkin salkkuun sisältyvän tukikelpoisen lainan osalta sen osuuden lainapääomasta, joka rahoitetaan ohjelmasta.

Rahoituksen välittäjän kanssa sovittu riskiosuus määrää rahoituksen välittäjän ja ohjelmasta osoitettavan rahoitusosuuden vastuulle jäävän osuuden tappioista.

Ohjelmasta rahoitusvälineeseen osoitettava rahoitusosuus (toimet)

Riskinjakolainavälineellä rahoitettava salkku sisältää ainoastaan pk-yrityksille myönnettäviä uusia lainoja, eikä sitä ole mahdollista käyttää vanhojen lainojen jälleenrahoitukseen. Salkkuun sisällyttämistä koskevat kriteerit määräytyvät unionin lainsäädännön (esim. asetus (EU) N:o 1303/2013 sekä rahastokohtaiset säännöt), ohjelman sääntöjen ja kansallisten tukikelpoisuussääntöjen sekä rahoituksen välittäjän soveltaman käytännön mukaisesti, ja tavoitteena on saavuttaa suuri määrä lopullisia tuensaajia ja varmistaa salkun riittävä hajauttaminen. Rahoituksen välittäjän on esitettävä perusteltu arvio salkun riskiprofiilista. Kriteereissä on otettava huomioon markkinaolosuhteet ja -käytännöt kyseisessä jäsenvaltiossa tai kyseisellä alueella.

Hallintoviranomaisen vastuu

Hallintoviranomaisen vastuu rahoitusvälineen osalta määräytyy delegoidun asetuksen (EU) N:o 480/2014 6 artiklan mukaisesti.

Katettaviin tappioihin sisältyvät erääntyneet ja maksamatta olevat pääomasaamiset sekä vakiokorko (niihin eivät sisälly viivästysmaksut tai muut kustannukset).

Kesto

Rahoitusvälineen lainakautta määritettäessä on varmistettava, että asetuksen (EU) N:o 1303/2013 42 artiklassa tarkoitettu ohjelmasta osoitettava rahoitusosuus käytetään lainoihin, jotka maksetaan lopullisille tuensaajille viimeistään 31. joulukuuta 2023.

Lainasalkun luomiseen tarvittava aika on suositusten mukaan yleensä enintään neljä vuotta rahoitussopimuksen allekirjoittamisesta (hallintoviranomaisen tai rahasto-osuusrahaston ja rahoituksen välittäjän välillä).

Lainananto ja riskinjako rahoituksen välittäjän tasolla (etujen yhteensovittaminen)

Hallintoviranomaisen ja rahoituksen välittäjän edut sovitetaan yhteen seuraavasti:

Arvioitu riskiosuus määräytyy rahoitusvälineelle annettavan tuen tarpeellisuutta koskevan ennakkoarvioinnin tulosten perusteella.

Tukikelpoiset rahoituksen välittäjät

Nämä ovat jäsenvaltioon sijoittautuneita julkisia ja yksityisiä elimiä, joilla on lailliset valtuudet tarjota lainoja rahoitusvälinettä tukevan ohjelman kattamalla alueella toimiville yrityksille. Ne ovat rahoituslaitoksia ja tarvittaessa mikrorahoituslaitoksia tai muita laitoksia, joilla on lupa myöntää lainoja.

Lopullisten tuensaajien tukikelpoisuus

Lopullisten tuensaajien tukikelpoisuus määräytyy EU:n ja jäsenvaltioiden lainsäädännön, asianomaisen ohjelman ja rahoitussopimuksen mukaisesti. Seuraavien tukikelpoisuuskriteerien on täytyttävä lainan allekirjoitushetkellä:

a)  tuensaaja on mikroyritys, pienyritys tai keskisuuri yritys (pk-yritys) (mukaan lukien yksityisyrittäjät/itsenäiset ammatinharjoittajat) komission suosituksen 2003/361/EY (2) (3), mukaisesti;

b)  tuensaaja ei ole vähämerkityksisestä tuesta annetun asetuksen 1 artiklan d–f alakohdassa määritellyillä aloilla toimiva pk-yritys;

c)  tuensaaja ei toimi yhdellä tai useammalla rajoitetulla alalla (4);

d)  tuensaaja ei ole valtiontukisäännöissä tarkoitettu vaikeuksissa oleva yritys;

e)  tuensaaja ei ole jättänyt maksamatta tai laiminlyönyt rahoituksen välittäjän tai jonkin muun rahoituslaitoksen myöntämää toista lainaa tai leasing-järjestelyä rahoituksen välittäjän sisäisten suuntaviivojen ja tavanomaisen luottopolitiikan mukaisten tarkastusten perusteella.

Lisäksi lopullisilla tuensaajilla on oltava investoinnin tekohetkellä sekä lainan maksuhetkellä rekisteröity toimipaikka jäsenvaltiossa, ja lainan kohteena olevan taloudellisen toiminnan on tapahduttava ERI-rahaston ohjelman soveltamisalaan kuuluvassa jäsenvaltiossa ja/tai kuuluvalla alueella/toiminta-alueella.

Tuotteen ominaisuudet lopullisten tuensaajien kannalta

Rahoituksen välittäjä myöntää lopullisille tuensaajille lainoja, joilla edistetään ohjelman tavoitetta ja joita varten myönnetään osarahoitusta ohjelmasta riskijakolainavälineen puitteissa. Lainaehdot perustuvat asetuksen (EU) N:o 1303/2013 37 artiklassa tarkoitettuun ennakkoarviointiin.

Lainat on käytettävä yksinomaan seuraavassa lueteltuja, sallittuja tarkoituksia varten:

a)  investoinnit aineelliseen ja aineettomaan omaisuuteen, mukaan lukien yritysten hallintaoikeuksien siirto, edellyttäen, että se tapahtuu riippumattomien sijoittajien kesken;

b)  edellä a alakohdassa tarkoitettua toimintaa täydentäviin (ja niihin liittyviin) kehitys- tai laajentamistoimiin liittyvä käyttöpääoma (täydentävyydestä on osoituksena muun muassa pk-yrityksen liiketoimintasuunnitelma ja rahoituksen määrä).

Salkkuun sisältyvien lainojen on joka hetki täytettävä seuraavat tukikelpoisuuskriteerit:

c)  Lainat ovat uusia lainoja, eikä voimassa olevien lainojen jälleenrahoitus ole mahdollista.

d)  Riskinjakolainasalkkuun sisältyvän lainan pääoma i) on ennakkoarvioinnin perusteella enintään 1 000 000 euroa, ja ii) lainaehtojen mukaisesti BAE on kunkin lopullisen tuensaajan osalta enintään 200 000 euroa (tai 100 000 euroa, kun on kyse maanteiden rahtiliikenteestä, tai 30 000 euroa, kun on kyse kalastus- ja vesiviljelyalasta) minkä tahansa kolmen varainhoitovuoden aikana. Tukikelpoiset pk-yritykset voivat hakea rahoitusvälineen puitteissa myönnettävää lainaa useammin kuin kerran edellyttäen, että ne noudattavat edellä esitettyä BAE:n enimmäismäärää.

e)  Lainoilla tarjotaan rahoitusta yhtä tai useampaa sallittua tarkoitusta varten, ja ne myönnetään euroissa ja/tai kyseisen alueen kansallisessa valuutassa tai tarvittaessa muussa valuutassa.

f)  Lainat eivät voi olla mezzanine-lainoja, toissijaisia lainoja eivätkä oman pääoman luonteista rahoitusta.

g)  Lainat eivät voi olla jatkuvia luottojärjestelyjä.

h)  Lainoille on määritettävä takaisinmaksuaikataulu, joka sisältää säännölliset takaisinmaksut ja/tai kertaluonteisen takaisinmaksun.

i)  Lainoilla ei saa rahoittaa pelkästään taloudellista toimintaa tai kiinteistöjen kehittämistä, jonka tarkoituksena on taloudellinen investointitoiminta, eikä niillä myöskään saa rahoittaa kuluttajarahoituksen tarjoamista.

j)  Lainojen vähimmäismaturiteetti on 12 kuukautta, johon sisältyy lyhennysvapaa (tarvittaessa), ja enimmäismaturiteetti on 120 kuukautta.

Raportointi ja tulostavoitteet

Rahoituksen välittäjien on toimitettava hallintoviranomaiselle tai rahasto-osuusrahastolle vakiomuodossa tietyt perustiedot vähintään neljännesvuosittain.

Raportissa on esitettävä kaikki keskeiset seikat, joita hallintoviranomainen tarvitsee täyttääkseen asetuksen (EU) N:o 1303/2013 46 artiklassa säädetyt edellytykset.

Myös jäsenvaltioiden on noudatettava vähämerkityksisestä tuesta annetun asetuksen mukaisia raportointivelvoitteitaan.

Indikaattoreiden on vastattava rahoitusvälineen rahoitukseen osallistuvan ERI-rahaston asianomaisen prioriteetin erityistavoitteita sekä ennakkoarvioinnin mukaisia odotettavissa olevia tuloksia. Ne on mitattava ja niistä on raportoitava vähintään neljännesvuosittain riskinjakolainavälineen osalta, ja niiden on vastattava ainakin lainsäädännössä asetettuja vaatimuksia. ERI-rahaston ohjelmaan sisältyvän toimintalinjan yhteisten indikaattoreiden (työllisyyden kasvu, pk-yritysten lukumäärä jne.) lisäksi sovelletaan seuraavia indikaattoreita:

Ohjelman rahoitusosuudesta saatavan taloudellisen hyödyn arvioiminen

Rahoituksen välittäjän on alennettava lopullisilta tuensaajilta kustakin salkkuun sisältyvästä tukikelpoisesta lainasta perittävää todellista kokonaiskorkoa (sekä tarvittaessa vähennettävä vakuuksia) ottaen huomioon riskinjakolainan suotuisat rahoitus- ja riskinjakoehdot.

Ohjelmasta rahoitusvälineeseen myönnettävästä julkisesta rahoitusosuudesta aiheutuva taloudellinen hyöty on siirrettävä kokonaisuudessaan lopullisille tuensaajille alentamalla korkoa. Rahoituksen välittäjä valvoo BAE:ta lopullisten tuensaajien osalta ja raportoi siitä valtiontukea koskevan kohdan mukaisesti. Tämä periaate on otettava huomioon hallintoviranomaisen tai rahasto-osuusrahaston ja rahoituksen välittäjän välillä tehtävässä rahoitussopimuksessa.

(1)   Komission asetus (EU) N:o 1407/2013, annettu 18 päivänä joulukuuta 2013, Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja 108 artiklan soveltamisesta vähämerkityksiseen tukeen (EUVL L 352, 24.12.2013, s. 1).

(2)   Komission suositus 2003/361/EY, annettu 6 päivänä toukokuuta 2003, mikroyritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten määritelmästä (tiedoksiannettu numerolla K(2003) 1422) (EUVL L 124, 20.5.2003, s. 36).

(3)   Näitä ovat yritykset, joiden palveluksessa on vähemmän kuin 250 työntekijää ja joiden vuosiliikevaihto on alle 50 miljoonaa euroa tai taseen loppusumma on alle 43 miljoonaa euroa. Yritys ei myöskään saa kuulua yritysryhmään, joka ylittää edellä mainitut raja-arvot. Komission suosituksen mukaan ”yrityksiksi katsotaan niiden oikeudellisesta muodosta riippumatta kaikki yksiköt, jotka harjoittavat taloudellista toimintaa”.

(4)   Seuraavat talouden alat yhdessä ovat rajoitettuja aloja:
a)  laiton taloudellinen toiminta: tuotanto, kauppa tai muu toiminta, joka on kyseiseen tuotantoon, kauppaan tai toimintaan sovellettavien lakien tai asetusten mukaan laitonta;
b)  tupakka ja tislatut alkoholijuomat: tupakan, tislattujen alkoholijuomien ja niihin liittyvien tuotteiden tuotanto ja kauppa;
c)  aseiden ja ampumatarvikkeiden tuotanto ja kauppa: kaikenlaisten aseiden ja ampumatarvikkeiden tuotannon ja kaupan rahoittaminen. Tätä rajoitusta ei sovelleta silloin, jos toiminta liittyy Euroopan unionin politiikkaan tai täydentää sitä;
d)  pelikasinot: pelikasinot ja vastaavat yritykset;
e)  tietotekniikka-alaa koskevat rajoitukset: sähköisiin tieto-ohjelmiin tai -ratkaisuihin liittyvät tutkimus-, kehitys- ja tekniset sovellukset, joiden i) tarkoituksena on a) tukea edellä a–d alakohdassa tarkoitettuihin rajoitettuihin aloihin liittyvää toimintaa; b) rahapelit internetissä ja online-kasinoissa; tai c) pornografia, tai joilla ii) on tarkoitus mahdollistaa a) laiton pääsy sähköisiin tietoverkkoihin; tai b) laiton sähköisen tiedon lataaminen.
f)  biotieteitä koskevat rajoitukset: tuki seuraaviin seikkoihin liittyvien tutkimus-, kehitys- ja teknisten sovellusten rahoittamiseen: i) tutkimus- tai hoitotarkoituksessa tapahtuva ihmisen kloonaaminen; tai ii) muuntogeeniset organismit.

Rahoitusvälineen rakenne

Rajattu portfoliovakuus tarjoaa lainakohtaista suojaa luottoriskiltä, ja sen tarkoituksena on auttaa luomaan pk-yrityksille myönnettävistä uusista lainoista koostuva salkku, jonka osalta määritellään tappion enimmäismäärä.

Hallintoviranomainen tarjoaa rajattua portfoliovakuutta sellaisen toimen yhteydessä, joka sisältyy asianomaisesta ERI-rahastosta osarahoitettavassa ohjelmassa määriteltyyn ja asetuksen (EU) N:o 1303/2013 37 artiklan mukaisessa ennakkoarvioinnissa tarkoitettuun toimintalinjaan.

Välineen tavoite

Välineen tavoitteena on

1)  helpottaa kohderyhmään kuuluvien pk-yritysten rahoituksen saantia ja poistaa käytännössä havaittuja markkinoiden toimintapuutteita;

2)  hyödyntää ERI-rahastojen vipuvaikutusta rahoituksen aikaansaamiseksi pk-yrityksille asetuksen (EU) N:o 1303/2013 37 artiklan 4 kohdan mukaisesti.

Hallintoviranomaisen ERI-rahaston ohjelmasta osoittama rahoitusosuus toteutetaan rahoituksen välittäjän hallinnoiman vakuusrahaston muodossa. Kyseinen rahoitusosuus ei saa syrjäyttää muilta julkisilta tai yksityisiltä sijoittajilta saatavilla olevia vakuuksia.

Rahoituksen välittäjän hallinnoima vakuusrahasto sitoutuu tarjoamaan ERI-rahaston ohjelmasta peräisin olevia varoja rahoituslaitoksille, jotka perustavat uusista lainoista koostuvia salkkuja, siinä tapauksessa, että lopulliset tuensaajat laiminlyövät lainojen takaisinmaksun.

Jos järjestelyyn sisältyy rahasto-osuusrahasto, rahasto siirtää ERI-rahaston ohjelmasta myönnetyn rahoitusosuuden rahoituksen välittäjälle.

Rajattu vakuusväline otetaan käyttöön sitä varten, että yksi tai useampi rahoituslaitos voi perustaa uusista lainoista koostuvan salkun.

Uusista lainoista koostuvia salkkuja perustavat rahoituslaitokset voivat hyödyntää osittaista vakuutta, joka kattaa tappiot tiettyyn enimmäismäärään asti, tarjotessaan lainoja tukikelpoisille pk-yrityksille.

Vakuudesta aiheutuva taloudellinen hyöty on siirrettävä lopullisille tuensaajille (esim. alentamalla lainojen korkoa ja/tai vähentämällä vaadittuja vakuuksia, mutta aina siten, että ohjelman julkisesta rahoitusosuudesta aiheutuva taloudellinen hyöty siirretään kokonaisuudessaan lopullisille tuensaajille).

Mahdollinen valtiontuki

Rajatun portfoliovakuuden on tarkoitus olla väline, johon ei sisälly valtiontukea. Se on siis markkinaehtoinen, kun on kyse vakuusrahastoa hallinnoivasta rahoituksen välittäjästä, uusista lainoista koostuvia salkkuja perustavista rahoituslaitoksista sekä lopullisille tuensaajille vähämerkityksisestä tuesta annetun asetuksen mukaisesti myönnettävästä tuesta.

a)  Valtiontuki voidaan sulkea pois rahasto-osuusrahaston, vakuusrahastoa hallinnoivan rahoituksen välittäjän sekä uusista lainoista koostuvia salkkuja perustavien rahoituslaitosten tasolla, kun

1)  rahoituksen välittäjän ja rahasto-osuusrahaston korvaus (hallintokustannukset ja/tai -palkkiot) vastaa yleistä markkinakorvausta vastaavassa tilanteessa. Nämä edellytykset täyttyvät, jos rahasto-osuusrahasto on valittu avoimella, läpinäkyvällä, puolueettomalla ja syrjimättömällä valintamenettelyllä tai jos korvaus on delegoidun asetuksen (EU) N:o 480/2014 12 ja 13 artiklan mukainen eikä valtio myönnä muita etuja. Jos rahasto-osuusrahasto ainoastaan siirtää ERI-rahaston rahoitusosuuden rahoituksen välittäjälle ja hoitaa yleisen edun mukaista tehtävää eikä toimenpidettä toteuttaessaan harjoita kaupallista toimintaa tai sijoita toimenpiteeseen omia varojaan, jolloin sitä ei katsota tuensaajaksi, riittää, että rahasto-osuusrahastolle ei makseta liian suuria palkkioita; ja

2)  rahoituslaitos valitaan avoimella, läpinäkyvällä, syrjimättömällä ja puolueettomalla valintamenettelyllä perustamaan uusista lainoista koostuva salkku sen omilla varoilla, ja rahoituslaitoksen kantama riski on aina vähintään 20 prosenttia lainan määrästä (lainakohtaisesti); ja

3)  lisäksi ohjelmasta rahoitusvälineeseen myönnettävästä julkisesta rahoitusosuudesta aiheutuva taloudellinen hyöty on siirrettävä kokonaisuudessaan lopullisille tuensaajille alentamalla korkoa. Hallintoviranomaisen on rahoituksen välittäjää valitessaan arvioitava delegoidun asetuksen (EU) N:o 480/2014 7 artiklan 2 kohdan mukaisesti hinnoittelupolitiikkaa ja menetelmää, jota noudattaen taloudellinen hyöty siirretään lopullisille tuensaajille.

Jos rahoituksen välittäjä ei siirrä koko taloudellista hyötyä lopullisille tuensaajille, vielä sitomatta oleva osa julkisesta rahoitusosuudesta on siirrettävä takaisin hallintoviranomaiselle.

Vakuuden on liityttävä tiettyyn rahoitustapahtumaan, ja sille on määritettävä kiinteä enimmäismäärä ja rajoitettu voimassaoloaika.

b)  Lopullisten tuensaajien tasolla:

Taatun lainan on pk-yritysten tasolla vastattava vähämerkityksiseen tukeen sovellettavia sääntöjä.

Rahoituksen välittäjä laskee kaikkien vakuuden kohteena olevaan salkkuun sisältyvien lainojen osalta bruttoavustusekvivalentin (BAE) seuraavalla laskentamenetelmällä:

Bruttoavustusekvivalentin (BAE) laskeminen = lainan nimellismäärä (euroa) × riskikustannus (vakiomenettely) × vakuuden kattama osuus × vakuuden enimmäisosuus × lainan keskimääräinen juoksuaika (vuosina).

BAE:n avulla laskettu tuen kokonaismäärä voi olla enintään 200 000 euroa kolmen varainhoitovuoden kuluessa ottaen huomioon vähämerkityksisestä tuesta annetussa asetuksessa vahvistettu sääntö, joka koskee tuen kasautumista lopullisille tuensaajille.

Kun BAE lasketaan edellä kuvatulla kaavalla, vähämerkityksistä tukea koskevan asetuksen (1) 4 artiklassa säädetyn vaatimuksen katsotaan täyttyvän rajatun portfoliovakuusvälineen osalta.

Tarkistusmekanismin avulla varmistetaan, että edellä esitetyn kaavan avulla laskettu BAE ei ole pienempi kuin vähämerkityksestä tuesta annetun asetuksen 4 artiklan 6 kohdan c alakohdan mukaisesti laskettu BAE.

Lopulliselle tuensaajalle tarjottu tekninen apu tai muu avustus lasketaan yhteen edellä kuvatulla tavalla lasketun BAE:n kanssa.

Kalastus- ja vesiviljelyalalla toimivien pk-yritysten osalta tuen on vastattava vähämerkityksisestä tuesta kalastus- ja vesiviljelyalalla annetussa asetuksessa vahvistettuja keskeisiä sääntöjä.

Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta tuettaviin toimiin sovelletaan yleisiä sääntöjä.

Vakuuspolitiikka

a)  Siirto hallintoviranomaiselta rahoituksen välittäjälle:

Sen jälkeen kun hallintoviranomainen ja rahasto-osuusrahasto tai rahoituksen välittäjä ovat allekirjoittaneet rahoitussopimuksen, hallintoviranomainen siirtää ohjelmasta osoitettavat rahoitusosuudet rahasto-osuusrahastolle tai rahoituksen välittäjälle, joka sijoittaa ne erilliseen vakuusrahastoon. Siirrot tehdään erissä, ja niissä noudatetaan asetuksen (EU) N:o 1303/2013 41 artiklassa vahvistettuja enimmäismääriä.

b)  Uusista lainoista koostuvan salkun alulle paneminen:

Rahoituslaitosten on perustettava ennalta määrätyssä ajassa salkkuja, jotka koostuvat pk-yrityksille myönnettävistä uusista lainoista. Pk-yrityksille myönnettävät uudet lainat katetaan osittain ohjelmasta osoitettavalla rahoitusosuudella lainakohtaisesti tiettyyn enimmäismäärään asti. Tukikelpoisille pk-yrityksille myönnetyt lainat sisällytetään automaattisesti salkkuun edellyttäen, että ne täyttävät ennalta määritetyt sisällyttämiskriteerit.

Pk-yrityksille myönnettävät lainat sisällytetään salkkuun automaattisesti, kun vakuusrahastoa hallinnoiva rahoituksen välittäjä on vastaanottanut sisällyttämisilmoituksen, joka toimitetaan vähintään neljännesvuosittain kyseisen sisällyttämiskauden loppuun asti.

Rahoituslaitosten on noudatettava johdonmukaista lainanantopolitiikkaa, joka koskee salkun hajauttamista, mahdollistaa asianmukaisen salkun hallinnan ja riskien hajauttamisen ja vastaa alalla sovellettavia standardeja sekä on hallintoviranomaisen taloudellisen etujen ja toimintapoliittisten tavoitteiden mukainen.

Rahoituslaitokset vastaavat lainojen yksilöinnistä, valinnasta, due diligence -prosessista, dokumentaatiosta ja lainojen myöntämisestä lopullisille tuensaajille tavanomaisten menettelyjensä sekä rahoituksen välittäjän ja uusista lainoista koostuvan salkun perustavan rahoituslaitoksen välillä tehtävässä rahoitussopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti.

c)  Tappioiden kattaminen:

Rajattu portfoliovakuus kattaa tappiot, joita rahoituslaitoksille aiheutuu tukikelpoiselle pk-yritykselle myönnetyn lainan maksulaiminlyönnistä, siten, että vakuuden kattama osuus on enintään 80 prosenttia.

Tappiot, jotka rajatulla portfoliovakuudella katetaan tukikelpoisille pk-yrityksille myönnetyistä lainoista koostuvan salkun osalta, eivät saa yhteensä ylittää vakuuden enimmäismäärää.

Vakuuden enimmäismäärä on tämän välineen mukaisesti kohteena olevan lainasalkun volyymi kerrottuna vakuuden kattamalla osuudella ja vakuuden enimmäisosuudella.

Vakuuden enimmäisosuus määritetään ennalta suoritettavassa riskinarvioinnissa asetuksen (EU) N:o 1303/2013 42 artiklan 1 kohdan b alakohdan ja delegoidun asetuksen (EU) N:o 480/2014 8 artiklan mukaisesti.

Katettaviin tappioihin sisältyvät erääntyneet ja maksamatta olevat pääomasaamiset sekä vakiokorko (niihin eivät sisälly viivästysmaksut, palkkiot tai muut kustannukset).

d)  Vakuuden maksaminen:

Jos maksulaiminlyönnistä aiheutuu tappiota, vakuusrahastoa hallinnoiva rahoituksen välittäjä suorittaa rahoituslaitokselle vakuuden mukaiset maksut yleensä 60 päivän kuluessa.

Hinnoittelu- ja vakuusperiaatteet

Rahoituksen välittäjän on valittava menetelmä, jonka avulla varmistetaan, että ohjelman julkisesta rahoitusosuudesta aiheutuva taloudellinen hyöty siirretään kokonaisuudessaan tukikelpoisille pk-yrityksille. Rahoituslaitoksen hinnoittelu-/vakuusperiaatteiden on vastattava tätä menetelmää. Hinnoittelu-/vakuusperiaatteiden ja menetelmän on sisällettävä seuraavat seikat:

1)  Väline kattaa enintään 80 prosenttia kuhunkin tukikelpoiselle pk-yritykselle myönnettyyn lainaan liittyvästä riskistä (enimmäismäärään asti).

2)  Ohjelman julkisesta rahoitusosuudesta aiheutuva taloudellinen hyöty on siirrettävä tukikelpoisille pk-yrityksille alentamalla rahoituslaitoksen yrityksiltä perimää korkoa ja/tai vähentämällä vaadittuja vakuuksia.

3)  Valtiontukea koskevassa kohdassa esitettyä BAE:n laskentamenetelmää on sovellettava kaikkiin lainoihin, jotka sisältyvät salkkuun.

4)  Vakuusrahastoa hallinnoiva rahoituksen välittäjä ei saa periä rahoituslaitokselta vakuuspalkkioita.

5)  Rahoituslaitoksen on alennettava kaikkien salkkuun sisältyvien, tukikelpoisille pk-yrityksille myönnettyjen lainojen kokonaiskorkoa ja/tai vähennettävä lainojen osalta vaadittuja vakuuksia hinnoitteluperiaatteiden ja menetelmän mukaisesti, jotta voidaan varmistaa taloudellisen hyödyn siirtyminen kokonaisuudessaan pk-yrityksille. Rahoituksen välittäjä analysoi asianmukaisesti rahoituslaitoksen ehdottamaa koronalennusta ja/tai vakuuksien vähentämistä due diligence -prosessia noudattaen ja hyväksyy alennuksen/vähentämisen. Koronalennus ja/tai vakuuden vähentäminen katsotaan pk-yrityksille myönnettävien lainojen osalta kelpoisuusperusteeksi salkkuun sisällyttämiseksi.

6)  Hallintoviranomainen voi vaatia lopullisia tuensaajia maksamaan vakuuspalkkioita. Päätöksen on perustuttava ennakkoarviointiin, jossa määritetään kohderyhmään kuuluvat pk-yritykset, sekä ennalta toteutettuun riskinarviointiin. Siinä tapauksessa BAE lasketaan edellä valtiontukea koskevassa kohdassa esitetyn kaavan avulla, tai sen on vastattava takaustiedonannossa esitettyjä edellytyksiä. Lopullisten tuensaajien maksamat vakuuspalkkiot maksetaan takaisin vakuusrahastoon, ja ne ovat asetuksen (EU) N:o 1303/2013 43 artiklassa tarkoitettuja palautettuja tuloja.

7)  Hinnoitteluperiaatteiden ja menetelmän on säilyttävä muuttumattomina tukikelpoisuuskauden ajan.

Rahoituslaitokselle myönnettävän vakuuden määrä ja osuus (tuotteen yksityiskohtaiset tiedot)

Rajatun portfoliovakuuden on noudatettava delegoidun asetuksen (EU) N:o 480/2014 8 artiklassa esitettyjä edellytyksiä.

Vakuuden enimmäisosuus määritetään ennalta suoritettavassa riskinarvioinnissa asetuksen (EU) N:o 1303/2013 42 artiklan 1 kohdan b alakohdan ja delegoidun asetuksen (EU) N:o 480/2014 8 artiklan mukaisesti, eikä se voi milloinkaan olla enemmän kuin 25 prosenttia. Vakuus voi kattaa odotettavissa olevat ja odottamattomat tappiot.

Ohjelmasta osoitettavasta rahoitusosuudesta rahoitettavan vakuuden kerroin määritellään seuraavasti:

Kerroin = (1/vakuuden kattama osuus) × (1/vakuuden enimmäisosuus).

Kerroin perustuu ennalta suoritettuun riskinarviointiin, ja se on vähintään 5.

Vakuuden osittain kattaman salkun koko perustuu rahoitusvälineelle myönnettävän tuen tarpeellisuutta koskevaan ennakkoarviointiin (asetuksen (EU) N:o 1303/2013 37 artikla). Siinä on otettava huomioon rahoitusvälineeseen sisältyvä varojen kierrättämisen periaate (tarvittaessa). Kohteena olevan lainasalkun kokoonpanon on oltava sellainen, että voidaan varmistaa riskin hajauttaminen.

Rahoituslaitokselle myönnettävä vakuus (toimet)

Vakuusvälineellä katettavaan lainasalkkuun sisältyy lopullisille tuensaajille tarjottavia uusia lainoja, eikä sitä ole mahdollista käyttää vanhojen lainojen jälleenrahoitukseen. Lainan salkkuun sisällyttämistä koskevat kriteerit määräytyvät unionin lainsäädännön (esim. asetus (EU) N:o 1303/2013 sekä rahastokohtaiset säännöt), ohjelman sääntöjen ja kansallisten tukikelpoisuussääntöjen sekä rahoituksen välittäjän soveltaman käytännön mukaisesti, ja tavoitteena on saavuttaa suuri määrä lopullisia tuensaajia ja varmistaa salkun riittävä hajauttaminen. Rahoituslaitosten on arvioitava asianmukaisesti salkun riskiprofiili (esimerkiksi alakohtainen keskittymäraja). Kriteereissä on otettava huomioon markkinaolosuhteet ja -käytännöt kyseisessä maassa tai kyseisellä alueella.

Rahoituslaitoksen on ennalta arvioitava takaisinperintäaste, jota käytetään laskettaessa salkkuun kohdistuvien maksulaiminlyöntien pohjalta takaisin perittävä määrä ja joka vaikuttaa vakuuden enimmäisosuuden arviointiin.

Hallintoviranomaisen vastuu

Hallintoviranomaisen vastuu rahoitusvälineen osalta määräytyy delegoidun asetuksen (EU) N:o 480/2014 6 artiklan mukaisesti.

Maksulaiminlyönti tarkoittaa lopulliselle tuensaajalle myönnetyn lainan osalta, että i) rahoituslaitos voi todistaa milloin tahansa (omien sisäisten menettelyjensä mukaisesti sekä lakisääteisten ja tilinpäätösraporttien pohjalta), että lopullinen tuensaaja ei todennäköisesti noudata maksuvelvoitteitaan; tai ii) lopullinen tuensaaja on laiminlyönyt kaikki kyseiseen pk-yritykselle myönnettyyn lainaan liittyvät maksuvelvoitteet vähintään 90 peräkkäisen kalenteripäivän ajan.

Kesto

Rahoitusvälineen vakuuskautta määritettäessä on varmistettava, että asetuksen (EU) N:o 1303/2013 42 artiklassa tarkoitettu ohjelmasta osoitettava rahoitusosuus käytetään vakuuksiin lainoille, jotka maksetaan lopullisille tuensaajille viimeistään 31. joulukuuta 2023.

Aika, joka tarvitaan vakuuden kattamia lainoja sisältävän salkun luomiseen, on suositusten mukaisesti yleensä enintään neljä vuotta rahoitussopimuksen allekirjoittamisesta (hallintoviranomaisen tai rahasto-osuusrahaston ja rahoituksen välittäjän välillä).

Riskinjako rahoituslaitoksen tasolla (etujen yhteensovittaminen)

Hallintoviranomaisen, rahoituksen välittäjän ja rahoituslaitoksen edut sovitetaan yhteen seuraavasti:

Tukikelpoiset rahoituksen välittäjät ja rahoituslaitokset

Rahoituksen välittäjät ovat jäsenvaltioon sijoittautuneita julkisia ja yksityisiä elimiä, joilla on lailliset valtuudet tarjota vakuuksia lainoille, joita myönnetään rahoitusvälinettä tukevan ohjelman kattamalla toiminta-alueella toimiville yrityksille.

Rahoituslaitokset ovat jäsenvaltioon sijoittautuneita julkisia ja yksityisiä elimiä, joilla on lailliset valtuudet tarjota lainoja rahoitusvälinettä tukevan ohjelman kattamalla toiminta-alueella toimiville yrityksille. Ne ovat rahoituslaitoksia ja tarvittaessa mikrorahoituslaitoksia tai muita laitoksia, joilla on lupa tarjota lainoja.

Lopullisten tuensaajien tukikelpoisuus

Lopullisten tuensaajien tukikelpoisuus määräytyy unionin ja jäsenvaltioiden lainsäädännön, asianomaisen ohjelman ja rahoitussopimuksen mukaisesti. Lopullisten tuensaajien on täytettävä seuraavat tukikelpoisuuskriteerit vakuussitoumuksen tekopäivämääränä (asiakirja, joka on osoituksena pk-yritystä koskevasta vakuudesta):

a)  tuensaaja on mikroyritys, pienyritys tai keskisuuri yritys (pk-yritys) (mukaan lukien yksityisyrittäjät/itsenäiset ammatinharjoittajat) komission suosituksen 2003/361/EY (2) mukaisesti;

b)  tuensaaja ei ole vähämerkityksisestä tuesta annetun asetuksen 1 artiklan d–f alakohdassa määritellyillä aloilla toimiva pk-yritys;

c)  tuensaaja ei toimi yhdellä tai useammalla rajoitetulla alalla (3);

d)  tuensaaja ei ole valtiontukisäännöissä tarkoitettu vaikeuksissa oleva yritys;

e)  tuensaaja ei ole jättänyt maksamatta tai laiminlyönyt rahoituksen välittäjän tai jonkin muun rahoituslaitoksen myöntämää toista lainaa tai leasing-järjestelyä rahoituksen välittäjän sisäisten suuntaviivojen ja tavanomaisen luottopolitiikan mukaisten tarkastusten perusteella.

Lisäksi lopullisilla tuensaajilla on oltava investoinnin tekohetkellä sekä vakuudellisen lainan maksuhetkellä rekisteröity toimipaikka jäsenvaltiossa, ja taatun lainan kohteena olevan taloudellisen toiminnan on tapahduttava ERI-rahaston ohjelman soveltamisalaan kuuluvassa jäsenvaltiossa ja/tai kuuluvalla alueella/toiminta-alueella.

Tuotteen ominaisuudet lopullisten tuensaajien kannalta

Rahoituslaitos myöntää lopullisille tuensaajille lainoja, joilla edistetään ohjelman tavoitetta ja joille myönnetään ohjelmasta vakuus rajatun portfoliovakuuden puitteissa. Vakuus- ja lainaehdot perustuvat asetuksen (EU) N:o 1303/2013 37 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuun ennakkoarviointiin.

Lainat on käytettävä yksinomaan seuraavassa lueteltuja, sallittuja tarkoituksia varten:

a)  investoinnit aineelliseen ja aineettomaan omaisuuteen, mukaan lukien yritysten hallintaoikeuksien siirto, edellyttäen, että se tapahtuu riippumattomien sijoittajien kesken;

b)  edellä a alakohdassa tarkoitettua toimintaa täydentäviin (ja niihin liittyviin) kehitys- tai laajentamistoimiin liittyvä käyttöpääoma (täydentävyydestä on osoituksena muun muassa lopullisen tuensaajan liiketoimintasuunnitelma ja rahoituksen määrä).

Salkkuun sisältyvien lainojen on joka hetki täytettävä seuraavat tukikelpoisuuskriteerit:

c)  Lainat ovat uusia lainoja, eikä voimassa olevien lainojen jälleenrahoitus ole mahdollista.

d)  Vakuuden kattama osuus salkkuun sisältyvästä lainasta i) on ennakkoarvioinnin perusteella enintään 1 500 000 euroa, ja ii) lainaehtojen mukaisesti BAE on kunkin lopullisen tuensaajan osalta enintään 200 000 euroa (tai 100 000 euroa, kun on kyse maanteiden rahtiliikenteestä, tai 30 000 euroa, kun on kyse kalastus- ja vesiviljelyalasta) minkä tahansa kolmen tilikauden aikana. Tukikelpoiset pk-yritykset voivat hakea rahoitusvälineen puitteissa myönnettävää lainaa useammin kuin kerran edellyttäen, että ne noudattavat edellä esitettyä BAE:n enimmäismäärää.

e)  Lainoilla tarjotaan rahoitusta yhtä tai useampaa sallittua tarkoitusta varten, ja ne myönnetään euroissa ja/tai kyseisen alueen kansallisessa valuutassa tai tarvittaessa muussa valuutassa.

f)  Lainat eivät voi olla mezzanine-lainoja, toissijaisia lainoja eivätkä oman pääoman luonteista rahoitusta.

g)  Lainat eivät voi olla jatkuvia luottojärjestelyjä.

h)  Lainoille on määritettävä takaisinmaksuaikataulu, joka sisältää säännölliset takaisinmaksut ja/tai kertaluonteisen takaisinmaksun.

i)  Lainoilla ei saa rahoittaa pelkästään taloudellista toimintaa tai kiinteistöjen kehittämistä, jonka tarkoituksena on taloudellinen investointitoiminta, eikä niillä myöskään saa rahoittaa kuluttajarahoituksen tarjoamista.

j)  Lainojen vähimmäismaturiteetti on 12 kuukautta ja enimmäismaturiteetti 120 kuukautta.

Raportointi ja tulostavoitteet

Rahoituksen välittäjien on toimitettava hallintoviranomaiselle tai rahasto-osuusrahastolle vakiomuodossa tietyt perustiedot vähintään neljännesvuosittain.

Raportissa on esitettävä kaikki keskeiset seikat, joita hallintoviranomainen tarvitsee täyttääkseen asetuksen (EU) N:o 1303/2013 46 artiklan säännökset.

Myös jäsenvaltioiden on noudatettava vähämerkityksisestä tuesta annetun asetuksen mukaisia raportointivelvoitteittaan.

Indikaattoreiden on vastattava rahoitusvälineen rahoitukseen osallistuvan ERI-rahaston asianomaisen prioriteetin erityistavoitteita sekä ennakkoarvioinnin mukaisia odotettavissa olevia tuloksia. Ne on mitattava ja niistä on raportoitava vähintään neljännesvuosittain vakuusrahaston osalta, ja niiden on vastattava vähintään asetuksessa asetettuja vaatimuksia. ERI-rahaston ohjelmaan sisältyvän toimintalinjan yhteisten indikaattoreiden (työllisyyden kasvu, pk-yritysten lukumäärä jne.) lisäksi sovelletaan seuraavia indikaattoreita:

Ohjelman rahoitusosuudesta saatavan taloudellisen hyödyn arvioiminen

Ohjelmasta rahoitusvälineeseen myönnettävästä julkisesta rahoitusosuudesta aiheutuva taloudellinen hyöty siirretään kokonaisuudessaan lopullisille tuensaajille (vakuudesta aiheutuva hyöty).

Tukikelpoisille pk-yrityksille aiheutuva taloudellinen hyöty toteutetaan alentamalla rahoituslaitoksen perimää kokonaiskorkoa ja/tai vähentämällä pk-yritykselle myönnetystä lainasta vaadittuja vakuuksia.

Rahoituksen välittäjä seuraa BAE:ta lopullisten tuensaajien osalta ja raportoi siitä valtiontukea koskevan kohdan mukaisesti.

Nämä periaatteet on otettava huomioon hallintoviranomaisen tai rahasto-osuusrahaston ja rahoituksen väittäjien sekä rahoituksen välittäjien ja uusista lainoista koostuvia salkkuja perustavien rahoituslaitosten välisissä sopimuksissa.

(1)   Komission asetus (EU) N:o 1407/2013, annettu 18 päivänä joulukuuta 2013, Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja 108 artiklan soveltamisesta vähämerkityksiseen tukeen (EUVL L 352, 24.12.2013, s. 1).

(2)   Näitä ovat yritykset, joiden palveluksessa on vähemmän kuin 250 työntekijää ja joiden vuosiliikevaihto on alle 50 miljoonaa euroa tai taseen loppusumma on alle 43 miljoonaa euroa. Yritys ei myöskään saa kuulua yritysryhmään, joka ylittää edellä mainitut raja-arvot. Komission suosituksen mukaan ”yrityksiksi katsotaan niiden oikeudellisesta muodosta riippumatta kaikki yksiköt, jotka harjoittavat taloudellista toimintaa”.

(3)   Seuraavat talouden alat yhdessä ovat rajoitettuja aloja:
a)  laiton taloudellinen toiminta: tuotanto, kauppa tai muu toiminta, joka on kyseiseen tuotantoon, kauppaan tai toimintaan sovellettavien lakien tai asetusten mukaan laitonta;
b)  tupakka ja tislatut alkoholijuomat: tupakan, tislattujen alkoholijuomien ja niihin liittyvien tuotteiden tuotanto ja kauppa;
c)  aseiden ja ampumatarvikkeiden tuotanto ja kauppa: kaikenlaisten aseiden ja ampumatarvikkeiden tuotannon ja kaupan rahoittaminen. Tätä rajoitusta ei sovelleta silloin, jos toiminta liittyy Euroopan unionin politiikkaan tai täydentää sitä;
d)  kasinot: pelikasinot ja vastaavat yritykset;
e)  tietotekniikka-alaa koskevat rajoitukset: sähköisiin tieto-ohjelmiin tai -ratkaisuihin liittyvät tutkimus-, kehitys- ja tekniset sovellukset, joiden i) tarkoituksena on a) tukea edellä a–d alakohdassa tarkoitettuihin rajoitettuihin aloihin liittyvää toimintaa; b) rahapelit internetissä ja online-kasinoissa; tai c) pornografia, tai joilla ii) on tarkoitus mahdollistaa a) laiton pääsy sähköisiin tietoverkkoihin; tai b) laiton sähköisen tiedon lataaminen.
f)  biotieteitä koskevat rajoitukset: tuki seuraaviin seikkoihin liittyvien tutkimus-, kehitys- ja teknisten sovellusten rahoittamiseen: i) tutkimus- tai hoitotarkoituksessa tapahtuva ihmisen kloonaaminen; tai ii) muuntogeeniset organismit.

Rahoitusvälineen rakenne

Kunnostuslaina on rahoituksen välittäjän perustama lainarahasto, johon osoitetaan rahoitusosuudet ohjelmasta sekä rahoituksen välittäjältä. Tarkoituksena on rahoittaa uusista lainoista koostuva salkku, eikä rahastoa ole mahdollista käyttää vanhojen lainojen jälleenrahoitukseen.

Kunnostuslainaa on tarkoitus tarjota sellaisen toimen yhteydessä, joka sisältyy ERI-rahastosta rahoitettavassa ohjelmassa määriteltyyn ja asetuksen (EU) N:o 1303/2013 37 artiklan mukaisessa ennakkoarvioinnissa tarkoitettuun toimintalinjaan.

Välineen tavoite

Välineen tavoitteena on tarjota edullisia lainoja luonnollisille tai oikeushenkilöille tai itsenäisille ammatinharjoittajille, jotka omistavat kiinteistöjä (asunnot, sosiaaliset asunnot tai yksittäiset kotitaloudet), sekä toimitsijoille tai muille oikeussubjekteille, jotka toimivat omistajien puolesta ja hyväksi, jotta ne voivat toteuttaa kunnostustöitä, joille voidaan myöntää tukea ERI-rahastosta.

ERI-rahaston ohjelmasta osoitettava rahoitusosuus hallintoviranomaiselta rahoituksen välittäjälle ei saa syrjäyttää rahoitusta, jota on saatavilla muilta yksityisiltä tai julkisilta sijoittajilta.

ERI-rahaston ohjelmasta tarjotaan rahoitusta rahoituksen välittäjälle, jotta se voi perustaa uusista lainoista koostuvan salkun. Lisäksi ohjelma osallistuu salkkuun sisältyviin lainoihin liittyviin tappioihin/maksulaiminlyönteihin ja takaisinperintään lainakohtaisesti ja ohjelmasta rahoitusvälineeseen myönnettyä rahoitusosuutta vastaavasti.

Jos järjestelyyn sisältyy rahasto-osuusrahasto, rahasto siirtää ERI-rahaston ohjelmasta myönnetyn rahoitusosuuden rahoituksen välittäjälle.

ERI-rahaston ohjelmasta osoitettavan rahoitusosuuden lisäksi rahasto-osuusrahasto voi tarjota omia varojaan, jotka yhdistetään rahoituksen välittäjän tarjoamiin varoihin. Siinä tapauksessa rahasto-osuusrahasto osallistuu lainasalkun eri rahoitusosuuksien väliseen riskinjakoon määräsuhteen mukaisesti. Valtiontukisääntöjä on noudatettava myös kyseisten varojen osalta, jos ne ovat julkisia varoja.

Mahdollinen valtiontuki

Kunnostuslainan on tarkoitus olla instrumentti, johon ei sisälly valtiontukea. Kyseessä on siis markkinaehtoinen korvaus rahoituksen välittäjälle, joka siirtää taloudellisen hyödyn kokonaisuudessaan lopullisille tuensaajille. Näille tarjottavaan rahoitukseen sovelletaan voimassa olevaa vähämerkityksisestä tuesta annettua asetusta.

a)  Valtiontuki voidaan sulkea pois rahoituksen välittäjän ja rahasto-osuusrahaston tasolla, kun

1)  rahoituksen välittäjä ja hallintoviranomainen tai rahasto-osuusrahasto vastaavat joka hetki tappioista ja hyödyistä omaa rahoitusosuuttaan vastaavasti (määräsuhteen mukaisesti) ja kun rahoituksen välittäjä osallistuu taloudellisesti merkittävällä tavalla kunnostuslainaan; ja

2)  rahoituksen välittäjän ja rahasto-osuusrahaston korvaus (hallintokustannukset ja/tai -palkkiot) vastaa yleistä markkinakorvausta vastaavassa tilanteessa. Nämä edellytykset täyttyvät, jos rahoituksen välittäjä ja rahasto-osuusrahasto on valittu avoimella, läpinäkyvällä, syrjimättömällä ja puolueettomalla valintamenettelyllä tai jos niiden korvaus on delegoidun asetuksen (EU) N:o 480/2014 12 ja 13 artiklan mukainen eikä valtio myönnä muita etuja. Jos rahasto-osuusrahasto ainoastaan siirtää ERI-rahaston rahoitusosuuden rahoituksen välittäjälle ja hoitaa yleisen edun mukaista tehtävää eikä toimenpidettä toteuttaessaan harjoita kaupallista toimintaa tai sijoita toimenpiteeseen omia varojaan, jolloin sitä ei katsota tuensaajaksi, riittää, että rahasto-osuusrahastolle ei makseta liian suuria palkkioita; ja

3)  ohjelmasta rahoitusvälineeseen myönnettävästä julkisesta rahoitusosuudesta aiheutuva taloudellinen hyöty on siirrettävä kokonaisuudessaan lopullisille tuensaajille alentamalla korkoa. Hallintoviranomaisen on rahoituksen välittäjää valitessaan arvioitava delegoidun asetuksen (EU) N:o 480/2014 7 artiklan 2 kohdan mukaisesti hinnoittelupolitiikkaa ja menetelmää, jota noudattaen taloudellinen hyöty siirretään lopullisille tuensaajille.

Jos rahoituksen välittäjä ei siirrä koko taloudellista hyötyä lopullisille tuensaajille, vielä maksamatta oleva osuus julkisesta rahoitusosuudesta on siirrettävä takaisin hallintoviranomaiselle.

b)  Valtiontuen poissulkeminen omistajien puolesta toimivan tahon (luonnolliset ja oikeushenkilöt, itsenäiset ammatinharjoittajat, jotka omistavat kiinteistöjä, toimitsijat tai muut oikeussubjektit) tasolla:

Valtiontuki voidaan sulkea pois omistajien puolesta toimivan tahon osalta, kun

1)  kyseinen taho ei suoraan vastaanota julkista tukea, ja

2)  kyseinen taho siirtää kaikki ohjelman julkisesta rahoitusosuudesta aiheutuvat taloudelliset hyödyt lopullisille tuensaajille.

c)  Tuen poissulkeminen omistajien tasolla riippumatta siitä, harjoittavatko nämä taloudellista toimintaa (oikeushenkilöt tai itsenäiset ammatinharjoittajat, vuokranantajat ja omistajat, jota hyödyntävät uusiutuvaa energiaa, joka kattaa osan verkkoon tuotettavasta energiasta):

Omistajien, jotka ovat luonnollisia henkilöitä ja joita ei pidetä yrityksinä, koska he eivät harjoita taloudellista toimintaa, ei katsota saavan valtiontukea.

Omistajat, jotka harjoittavat taloudellista toimintaa, katsotaan yrityksiksi, ja heihin sovelletaan valtiontukisääntöjä. Tämä koskee erityisesti vuokranantajia (vuokraaminen on taloudellista toimintaa) sekä tilannetta, jossa kiinteistöön asennetaan uusiutuvaa energiaa, jos osa tuotetusta uusiutuvasta energiasta siirretään verkkoon (energian toimittaminen verkkoon katsotaan taloudelliseksi toiminnaksi).

Taloudellista toimintaa harjoittavien omistajien osalta tuen on vastattava vähämerkityksistä tukea koskevia sääntöjä.

Rahoituksen välittäjä laskee jokaisen salkkuun sisältyvän, taloudellista toimintaa harjoittavalle omistajalle myönnetyn lainan osalta bruttoavustusekvivalentin (BAE) käyttäen seuraavaa laskentamenetelmää:

BAE:n laskeminen = lainan nimellismäärä (euroina) × (rahoituskustannukset (vakiomenettely) + riskikustannus (vakiomenettely) – palkkiot, jotka hallintoviranomainen mahdollisesti perii ohjelmasta rahoituksen välittäjälle osoitettavasta rahoitusosuudesta) × lainan keskimääräinen juoksuaika (vuosina) × osuus riskistä.

Kun BAE lasketaan edellä esitetyn kaavan avulla, vähämerkityksistä tukea koskevan asetuksen (1) 4 artiklassa säädetyn vaatimuksen katsotaan täyttyvän kunnostuslainan osalta. Kunnostuslainojen vakuuksille ei ole asetettu vähimmäisvaatimusta.

Tarkistusmekanismin avulla varmistetaan, että edellä esitetyn kaavan avulla laskettu BAE ei ole pienempi kuin vähämerkityksestä tuesta annetun asetuksen 4 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaisesti laskettu BAE.

BAE:n avulla laskettu tuen kokonaismäärä voi olla enintään 200 000 euroa kolmen varainhoitovuoden kuluessa ottaen huomioon vähämerkityksisestä tuesta annetussa asetuksessa vahvistettu sääntö, joka koskee tuen kasautumista lopullisille tuensaajille.

Lopulliselle tuensaajalle tarjottu tekninen apu tai muu avustus lasketaan yhteen edellä kuvatulla tavalla lasketun BAE:n kanssa.

Lainanantopolitiikka

a)  Hallintoviranomaisen tai rahasto-osuusrahaston suorittamat maksut rahoituksen välittäjälle:

Sen jälkeen kun hallintoviranomainen ja rahasto-osuusrahasto tai rahoituksen välittäjä ovat allekirjoittaneet rahoitussopimuksen, hallintoviranomainen siirtää ohjelmasta osoitettavat julkiset rahoitusosuudet rahasto-osuusrahastolle tai rahoituksen välittäjälle, joka sijoittaa ne erilliseen kunnostuslainarahastoon. Siirrot tehdään erissä, ja niissä noudatetaan asetuksen (EU) N:o 1303/2013 41 artiklassa vahvistettuja enimmäismääriä.

Tavoitteena oleva lainavolyymi ja korkotaso vahvistetaan asetuksen (EU) N:o 1303/2013 37 artiklan mukaisessa ennakkoarvioinnissa, ja ne otetaan huomioon määritettäessä rahoitusvälineen luonnetta (uusiutuva vai uusiutumaton lainainstrumentti).

Rahoitusvälineen enimmäisosuus riskeistä lopullisten tuensaajien osalta on enintään 85 prosenttia (rahoituksen välittäjä vastaa vähintään 15 prosentista omilla varoillaan).

b)  Uusista lainoista koostuvan salkun alulle paneminen:

Rahoituksen välittäjän on perustettava ennalta määrätyssä ajassa uusista lainoista koostuva salkku, joka rahoitetaan rahoitussopimuksessa sovitun riskinjaon mukaisesti (salkku rahoitetaan i) ohjelmasta osoitettavalla rahoitusosuudella ja ii) rahoituksen välittäjän omilla varoilla).

Ennalta määritettyjen laina- ja salkkukohtaisten tukikelpoisuuskriteerien mukaiset tukikelpoiset lainat sisällytetään automaattisesti salkkuun toimittamalla sisällyttämisilmoitus vähintään neljännesvuosittain.

Rahoituksen välittäjä noudattaa johdonmukaista lainanantopolitiikkaa, joka koskee erityisesti salkun rakennetta ja mahdollistaa asianmukaisen luottosalkun hallinnan ja riskien hajauttamisen, jonka avulla pyritään poistamaan ennakkoarvioinnissa havaittu markkinoiden toimintapuute (asetuksen (EU) N:o 1303/2013 37 artiklan mukaisesti) ja joka on samalla hallintoviranomaisen taloudellisen etujen ja toimintapoliittisten tavoitteiden mukainen.

Rahoituksen välittäjä vastaa lainojen yksilöinnistä, valinnasta, due diligence -prosessista, dokumentaatiosta ja lainojen myöntämisestä lopullisille tuensaajille tavanomaisten menettelyjensä sekä asianomaisessa rahoitussopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti.

c)  Rahoitusvälineeseen takaisin maksettujen varojen uudelleenkäyttö:

Rahoitusvälineeseen takaisin maksetut varat on joko käytettävä uudelleen saman rahoitusvälineen puitteissa tai ne maksetaan takaisin hallintoviranomaiselle tai rahasto-osuusrahastoon, minkä jälkeen ne käytetään asetuksen (EU) N:o 1303/2013 44 artiklan mukaisesti.

Jos varat käytetään uudelleen saman rahoitusvälineen puitteissa, ERI-rahaston tuesta johtuvat määrät, jotka rahoituksen välittäjä maksaa ja/tai perii takaisin lopullisille tuensaajille myönnettävistä lainoista investointien aikana, on periaatteessa asetettava saataville käytettäväksi uudelleen saman rahoitusvälineen puitteissa. Tämä asetuksen (EU) N:o 1303/2013 44 ja 45 artiklassa tarkoitettu varojen kierrättämisen periaate on sisällytettävä rahoitussopimukseen.

Jos sen sijaan varat maksetaan suoraan takaisin hallintoviranomaiselle tai rahasto-osuusrahastoon, takaisinmaksu on suoritettava säännöllisin välein, ja siinä on otettava huomioon kunnostuslainoihin liittyvät i) pääoman takaisinmaksut (määräsuhteen mukaisesti riskiosuuden perusteella) ja ii) mahdollisesti takaisin perityt määrät ja tappioiden vähennykset (riskiosuuden mukaisesti) sekä iii) mahdolliset koronmaksut. Nämä varat on käytettävä asetuksen (EU) N:o 1303/2013 44 ja 45 artiklan mukaisesti.

d)  Tappioiden takaisinperintä:

Rahoituksen välittäjän on toteutettava perintätoimia jokaisen laiminlyödyn kunnostuslainalla osarahoitetun lainan osalta omien sisäisten suuntaviivojensa ja menettelyjensä mukaisesti.

Rahoituksen välittäjän takaisin perimät määrät (ilman mahdollisia perintä- ja ulosmittauskustannuksia) jaetaan rahoituksen välittäjän ja hallintoviranomaisen tai rahasto-osuusrahaston kesken määräsuhteessa niiden riskiosuuksiin.

e)  Muut:

ERI-rahastoista rahoitusvälineeseen osoitetusta tuesta johtuvat korko- ja muut tuotot on käytettävä asetuksen (EU) N:o 1303/2013 43 artiklan mukaisesti.

Hinnoitteluperiaatteet

Rahoituksen välittäjän on hinnoittelua määrittäessään valittava hinnoitteluperiaatteet ja menetelmä, joiden avulla varmistetaan, että ohjelman julkisesta rahoitusosuudesta aiheutuva taloudellinen hyöty siirretään kokonaisuudessaan lopullisille tuensaajille. Hinnoitteluperiaatteiden ja menetelmän on sisällettävä seuraavat seikat:

1)  Rahoituksen välittäjän osallistumisesta perittävä korko on markkinaehtoinen (rahoituksen välittäjän oman toimintapolitiikan mukaisesti).

2)  Salkkuun sisältyvistä, lopullisille tuensaajille myönnettävistä lainoista perittävää kokonaiskorkoa on alennettava suhteessa ohjelman julkisesta rahoitusosuudesta peräisin olevaan rahoitukseen. Alennuksessa otetaan huomioon palkkiot, joita hallintoviranomainen saattaa periä ohjelmasta osoitettavasta rahoitusosuudesta.

3)  Valtiontukea koskevassa kohdassa esitettyä BAE:n laskentamenetelmää on sovellettava kaikkiin lainoihin, jotka sisältyvät salkkuun.

4)  Hinnoitteluperiaatteiden ja menetelmän on säilyttävä muuttumattomina tukikelpoisuuskaudella.

Ohjelmasta rahoitusvälineeseen osoitettava rahoitusosuus: määrä ja osuus (tuotteen yksityiskohtaiset tiedot)

Kunnostuslainojen jakautuminen rahoituksen välittäjien kesken sekä vähimmäisriskiosuus perustuvat rahoitusvälineelle myönnettävän tuen tarpeellisuutta koskevaan ennakkoarviointiin (asetuksen (EU) N:o 1303/2013 37 artikla), ja niissä otetaan huomioon rahoitusvälineeseen sisältyvä varojen kierrättämisen periaate (tarvittaessa).

Ohjelmasta rahoitusvälineeseen osoitettava rahoitusosuus (toimet)

Kunnostuslainalla rahoitettavaan lainasalkkuun sisältyy lopullisille tuensaajille tarjottavia uusia lainoja, eikä sitä ole mahdollista käyttää vanhojen lainojen jälleenrahoitukseen. Salkkuun sisällyttämistä koskevat kriteerit määräytyvät unionin lainsäädännön (esim. asetus (EU) N:o 1303/2013 sekä rahastokohtaiset säännöt), ohjelman sääntöjen ja kansallisten tukikelpoisuussääntöjen sekä rahoituksen välittäjän soveltaman käytännön mukaisesti, ja tavoitteena on saavuttaa suuri määrä lopullisia tuensaajia ja varmistaa salkun riittävä hajauttaminen ja homogeenisuus, jotta salkun riskiprofiili voidaan arvioida luotettavasti. Kriteereissä on otettava huomioon markkinaolosuhteet ja -käytännöt kyseisessä maassa tai kyseisellä alueella.

Rahoituksen välittäjän on tehtävä yhteistyötä alueellisten tai kansallisten elinten kanssa, joiden on tarjottava kunnostushankkeiden toteuttamisen liittyviä lisäpalveluja, kuten konsulttipalveluja, hankkeiden valmisteluun liittyviä tarkistuksia ja arviointeja, rakennuspalveluja, teknistä valvontaa ja hankeasiakirjoja, kunnostushankkeiden arviointia unionin ja kansallisen lainsäädännön pohjalta, avustusten tarjoamista, valtiontukisääntöjen noudattamisen arviointia ja rekisteröintipalveluja.

Hallintoviranomaisen vastuu

Hallintoviranomaisen vastuu rahoitusvälineen osalta määräytyy delegoidun asetuksen (EU) N:o 480/2014 6 artiklan mukaisesti.

Kesto

Rahoitusvälineen lainakautta määritettäessä on varmistettava, että asetuksen (EU) N:o 1303/2013 42 artiklassa tarkoitettu ohjelmasta osoitettava rahoitusosuus käytetään lainoihin, jotka maksetaan lopullisille tuensaajille viimeistään 31. joulukuuta 2023.

Lainananto ja riskinjako rahoituksen välittäjän tasolla (etujen yhteensovittaminen)

Hallintoviranomaisen ja rahoituksen välittäjän edut sovitetaan yhteen seuraavasti:

Tukikelpoiset rahoituksen välittäjät

Nämä ovat jäsenvaltioon sijoittautuneita julkisia ja yksityisiä elimiä, joilla on lailliset valtuudet tarjota kunnostuslainoja henkilöille, jotka omistavat kiinteistöjä, ja yrityksille, jotka toimivat ja omistavat kiinteistöjä rahoitusvälinettä tukevan ohjelman toiminta-alueella. Ne ovat rahoituslaitoksia ja tarvittaessa mikrorahoituslaitoksia tai muita laitoksia, joilla on lupa tarjota lainoja.

Lopullisten tuensaajien tukikelpoisuus

Lopullisten tuensaajien tukikelpoisuus määräytyy unionin ja jäsenvaltioiden lainsäädännön, asianomaisen prioriteetin ja rahoitussopimuksen mukaisesti.

Lopulliset tuensaajat ovat luonnollisia tai oikeushenkilöitä tai itsenäisiä ammatinharjoittajia (taloudellinen toiminta) sekä toimitsijoita tai muita oikeussubjekteja, jotka toimivat omistajien puolesta ja hyväksi, jotka omistavat kiinteistöjä (asunnot tai yksittäiset kotitaloudet) ja toteuttavat energiansäästöön tai uusiutuviin energialähteisiin liittyviä toimenpiteitä, joita varten voidaan myöntää tukea asetuksen (EU) N:o 1303/2013 sekä ohjelman tukisäännösten mukaisesti.

Ohjelman tukikelpoisuussääntöjen sekä kansallisten ja unionin sääntöjen mukaisesti tukea voidaan myöntää esimerkiksi seuraavan kaltaisiin kunnostustöihin:

Lopullisten tuensaajien osalta sovelletaan seuraavia tukikelpoisuuskriteerejä, kun on kyse lainan myöntämisestä lopulliselle tuensaajalle/omistajalle, joka harjoittaa taloudellista toimintaa oikeussubjektina (esimerkiksi itsenäiset ammatinharjoittajat). Seuraavien tukikelpoisuuskriteerien on täytyttävä lainan allekirjoitushetkellä:

a)  tuensaaja on mikroyritys, pienyritys tai keskisuuri yritys (pk-yritys) (mukaan lukien yksityisyrittäjät/itsenäiset ammatinharjoittajat) komission suosituksen 2003/361/EY mukaisesti;

b)  tuensaaja ei ole vähämerkityksisestä tuesta annetun asetuksen 1 artiklan a–f alakohdassa määritellyillä aloilla toimiva pk-yritys;

c)  tuensaaja ei toimi yhdellä tai useammalla rajoitetulla alalla (2);

d)  tuensaaja ei ole valtiontukisäännöissä tarkoitettu vaikeuksissa oleva yritys;

e)  tuensaaja ei ole jättänyt maksamatta tai laiminlyönyt rahoituksen välittäjän tai jonkin muun rahoituslaitoksen myöntämää toista lainaa tai leasing-järjestelyä rahoituksen välittäjän sisäisten suuntaviivojen ja tavanomaisen luottopolitiikan mukaisten tarkastusten perusteella.

Lisäksi lopullisilla tuensaajilla on oltava investoinnin tekohetkellä sekä lainan maksuhetkellä rekisteröity toimipaikka jäsenvaltiossa, ja lainan kohteena olevan taloudellisen toiminnan on tapahduttava ERI-rahaston ohjelman soveltamisalaan kuuluvassa jäsenvaltiossa ja/tai kuuluvalla alueella/toiminta-alueella.

Tuotteen ominaisuudet lopullisten tuensaajien kannalta

Rahoituksen välittäjä myöntää lopullisille tuensaajille uusia lainoja, joilla edistetään ohjelman tavoitetta ja joille myönnetään osarahoitusta ohjelmasta kunnostuslainan puitteissa mutta joita ei voida käyttää olemassa olevien lainojen jälleenrahoitukseen. Lainaehdot perustuvat asetuksen (EU) N:o 1303/2013 37 artiklassa tarkoitettuun ennakkoarviointiin.

Kunnostuslainan maturiteetti voi olla enintään 20 vuotta.

Jokaisen kunnostuslainan enimmäismäärä määräytyy ohjelmasta rahoitusvälineeseen myönnettävän rahoitusosuuden tarpeellisuutta koskevan ennakkoarvioinnin tulosten mukaisesti, ja se vahvistetaan hallintoviranomaisen, rahasto-osuusrahaston ja rahoituksen välittäjän välillä tehtävässä rahoitussopimuksessa. Lainan enimmäismäärä yksittäistä kotitaloutta kohti voi olla enintään 75 000 euroa. Kiinteistön hoitajalle myönnettävien lainojen enimmäismäärä on kyseisen rakennuksen yksittäisille kotitalouksille myönnettyjen lainojen yhteismäärä.

Rahoitusvälineen puitteissa voidaan lopullisilta tuensaajilta tai heidän puolestaan toimivilta kiinteistön hoitajilta edellyttää ”omaa” rahoitusosuutta.

Kunnostuslainaan sovelletaan vuotuista kiinteää korkoa, ja lainaa on maksettava takaisin säännöllisesti. Rahoituksen välittäjän rahoitusosuudesta perittävä korko määräytyy markkinaedellytysten mukaisesti. Salkkuun sisältyvään tukikelpoiseen lainaan sovellettavaa korkoa alennetaan suhteessa ohjelman julkiseen rahoitusosuuteen lopullisten tuensaajien eduksi.

Korkotukea voidaan myöntää asetuksen (EU) N:o 1303/2013 37 artiklan 7 kohdan mukaisesti pienituloisille tai muita heikommassa asemassa oleville kotitalouksille (3). Korkotuen enimmäismäärä vastaa korkoa, jota pienituloiset tai muita heikommassa asemassa olevat kotitaloudet maksavat rahoituksen välittäjän kuhunkin lainaan myöntämästä rahoitusosuudesta.

Eräät teknisen tuen kustannukset voidaan sisällyttää rahoitusvälineeseen asetuksen (EU) N:o 1303/2013 37 artiklan 7 kohdan mukaisesti. Tuki on osoitettava pelkästään hankkeiden valmisteluun (taustaselvitykset ja avustaminen investoinnin valmistelussa aina investointipäätökseen asti). Teknisen tuen kustannukset ovat tukikelpoisia ainoastaan silloin, kun sopimus kunnostuslainasta tehdään rahoituksen välittäjän ja lopullisten tuensaajien välillä, riippumatta siitä, mikä taho tarjoaa kyseiset palvelut (tarjoaako rahoituksen välittäjä palvelut vai hankitaanko ne muualta).

Raportointi ja tulostavoitteet

Rahoituksen välittäjien on toimitettava hallintoviranomaiselle tai rahasto-osuusrahastolle vakiomuodossa tietyt perustiedot vähintään neljännesvuosittain.

Raportissa on esitettävä kaikki keskeiset seikat, joita hallintoviranomainen tarvitsee asetuksen (EU) N:o 1303/2013 46 artiklassa säädettyjen edellytysten täyttämiseksi.

Myös jäsenvaltioiden on noudatettava vähämerkityksisestä tuesta annetun asetuksen mukaisia raportointivelvoitteittaan.

Indikaattoreiden on vastattava rahoitusvälineen rahoitukseen osallistuvan ERI-rahaston asianomaisen prioriteetin erityistavoitteita sekä ennakkoarvioinnin mukaisia odotettavissa olevia tuloksia. Ne on mitattava ja niistä on raportoitava vähintään neljännesvuosittain kunnostuslainan osalta, ja niiden on vastattava vähintään asetuksessa asetettuja vaatimuksia. ERI-rahaston ohjelmaan sisältyvän toimintalinjan yhteisten indikaattoreiden (niiden kotitalouksien määrä, joiden energiatehokkuusluokka paranee, kasvuhuonekaasupäästöjen arvioitu vuotuinen väheneminen jne.) lisäksi sovelletaan seuraavia indikaattoreita:

Ohjelman rahoitusosuudesta saatavan taloudellisen hyödyn arvioiminen

Rahoituksen välittäjän on alennettava lopullisilta tuensaajilta kustakin salkkuun sisältyvästä tukikelpoisesta lainasta perittävää todellista kokonaiskorkoa (sekä tarvittaessa vähennettävä vaadittavia vakuuksia) ottaen huomioon kunnostuslainan suotuisat rahoitus- ja riskinjakoehdot.

Ohjelmasta rahoitusvälineeseen myönnettävästä julkisesta rahoitusosuudesta aiheutuva taloudellinen hyöty on siirrettävä kokonaisuudessaan lopullisille tuensaajille alentamalla korkoa. Rahoituksen välittäjä seuraa BAE:ta lopullisten tuensaajien osalta ja raportoi siitä valtiontukea koskevan kohdan mukaisesti. Tämä periaate on otettava huomioon hallintoviranomaisen tai rahasto-osuusrahaston ja rahoituksen välittäjän välillä tehtävässä rahoitussopimuksessa.

(1)   Komission asetus (EU) N:o 1407/2013, annettu 18 päivänä joulukuuta 2013, Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja 108 artiklan soveltamisesta vähämerkityksiseen tukeen (EUVL L 352, 24.12.2013, s. 1).

(2)   Seuraavat talouden alat yhdessä ovat rajoitettuja aloja:
a)  laiton taloudellinen toiminta: tuotanto, kauppa tai muu toiminta, joka on kyseiseen tuotantoon, kauppaan tai toimintaan sovellettavien lakien tai asetusten mukaan laitonta;
b)  tupakka ja tislatut alkoholijuomat: tupakan, tislattujen alkoholijuomien ja niihin liittyvien tuotteiden tuotanto ja kauppa;
c)  aseiden ja ampumatarvikkeiden tuotanto ja kauppa: kaikenlaisten aseiden ja ampumatarvikkeiden tuotannon ja kaupan rahoittaminen. Tätä rajoitusta ei sovelleta silloin, jos toiminta liittyy Euroopan unionin politiikkaan tai täydentää sitä;
d)  kasinot: pelikasinot ja vastaavat yritykset;
e)  tietotekniikka-alaa koskevat rajoitukset: sähköisiin tieto-ohjelmiin tai -ratkaisuihin liittyvät tutkimus-, kehitys- ja tekniset sovellukset, joiden i) tarkoituksena on: a) tukea edellä a–d alakohdassa tarkoitettuihin rajoitettuihin aloihin liittyvää toimintaa; b) rahapelit internetissä ja online-kasinoissa; tai c) pornografia, tai joilla ii) on tarkoitus mahdollistaa a) laiton pääsy sähköisiin tietoverkkoihin; tai b) laiton sähköisen tiedon lataaminen.
f)  biotieteitä koskevat rajoitukset: tuki seuraaviin seikkoihin liittyvien tutkimus-, kehitys- ja teknisten sovellusten rahoittamiseen: i) tutkimus- tai hoitotarkoituksessa tapahtuva ihmisen kloonaaminen; tai ii) muuntogeeniset organismit.

(3)   Joulukuun 20 päivänä 2011 annetun komission päätöksen 2012/21/EU mukaisesti, jossa määritellään muita heikommassa asemassa olevat kansalaiset ja yhteiskuntaryhmät, jotka eivät vähäisen maksukykynsä vuoksi kykene hankkimaan asuntoa markkinaehdoin.

Rahoitusvälineen rakenne

Yhteissijoitusväline tekee pääomasijoituksia pk-yrityksiin ERI-rahaston ohjelmasta osoitettavia rahoitusosuuksia, rahoituksen välittäjän omia varoja ja yksityisten yhteissijoittajien varoja hyödyntäen.

Rahoituksen välittäjän on oltava yksityinen taho, joka tekee kaikki sijoitus- ja divestointipäätökset ammattimaiselta rahastonhoitajalta edellytetyllä huolellisuudella ja vilpittömässä mielessä. Rahoituksen välittäjän on oltava taloudellisesti ja oikeudellisesti riippumaton hallintoviranomaisesta ja rahasto-osuusrahastosta.

Yksityiset yhteissijoittajat ovat yksityisiä elimiä, joiden on oltava oikeudellisesti riippumattomia rahoituksen välittäjästä.

Yhteissijoitusvälinettä on tarkoitus käyttää sellaisen toimen yhteydessä, joka sisältyy ERI-rahastoista rahoitettavassa ohjelmassa määriteltyyn ja asetuksen (EU) N:o 1303/2013 37 artiklan mukaisessa ennakkoarvioinnissa tarkoitettuun toimintalinjaan.

Välineen tavoitteet

Välineen tavoitteena on

1)  sijoittaa siemen-, käynnistys- ja laajentamisvaiheessa oleviin pk-yrityksiin tai olemassa olevien yritysten uusien hankkeiden toteuttamiseen, uusille markkinoille pääsemiseen tai uusiin kehitystoimiin tekemällä yhteissijoitussopimuksia (kumppanuuteen perustuva lähestymistapa) yhteissijoittajien kanssa tapauskohtaisesti. Tällaiset sijoitukset on tehtävä komission asetuksen (EU) N:o 651/2014 (1) säännöksiä noudattaen.

2)  tarjota lisää pääomaa pk-yritysten sijoitusvolyymien lisäämiseksi.

Näihin tavoitteisiin sovelletaan seuraavia edellytyksiä.

ERI-rahaston ohjelmasta osoitettava rahoitusosuus yhteissijoitusvälineeseen ei saa syrjäyttää rahoitusta, jota on saatavilla muilta julkisilta tai yksityisiltä sijoittajilta.

Yhteissijoitusvälineellä rahoitettava määrä ja sen rahoitusosuudet vahvistetaan sen perusteella, mitä tarvitaan asetuksen (EU) N:o 1303/2013 37 artiklan mukaisessa rahoitusvälineen ennakkoarvioinnissa todetun pääomavajeen poistamiseksi.

ERI-rahaston ohjelmasta tarjotaan rahoitusta yhteissijoitusvälineeseen pk-yrityksiin tehtävistä sijoituksista koostuvan salkun perustamista varten. Yhteissijoitusväline tekee yhteistyötä rahoituksen välittäjän ja yhteissijoittajien kanssa tapauskohtaisesti.

Jos järjestelyyn sisältyy rahasto-osuusrahasto, rahasto siirtää ERI-rahaston ohjelmasta myönnetyn rahoitusosuuden yhteissijoitusvälinettä hallinnoivalle rahoituksen välittäjälle.

ERI-rahaston ohjelmasta osoitettavan rahoitusosuuden lisäksi rahasto-osuusrahasto voi tarjota omia varojaan. Jos rahasto-osuusrahastosta myönnetyt varat ovat peräisin valtion varoista, on noudatettava valtiontukisääntöjä. Jos rahasto-osuusrahaston varoihin on yhdistetty muita valtion varoja, on noudatettava myös asetuksen (EU) N:o 651/2014 21 artiklan säännöksiä.

Mahdollinen valtiontuki

Yhteissijoitusvälineen sijoitukset toteutetaan valtiontukea sisältävänä välineenä. Ne katsotaan sisämarkkinoille soveltuviksi eikä niistä tarvitse tehdä tapauskohtaista ilmoitusta, jos asetuksen (EU) N:o 651/2014 21 artiklassa säädetyt sisämarkkinoille soveltuvuuden edellytykset täyttyvät.

Valtiontuen olemassaoloa on arvioitava rahasto-osuusrahaston, rahoituksen välittäjän, yksityisten sijoittajien ja loppukäyttäjien tasolla.

Yksityisen rahoituksen yhteenlasketun osuuden on pk-yrityksen tasolla saavutettava tapauskohtaisesti vähintään seuraavat kynnysarvot:

a)  10 prosenttia tukikelpoisille yrityksille myönnetystä riskirahoituksesta ennen yritysten toteuttamaa ensimyyntiä markkinoilla;

b)  40 prosenttia tukikelpoisille yrityksille myönnetystä riskirahoituksesta, kun yritykset ovat toimineet markkinoilla alle seitsemän vuoden ajan ensimyynnistä markkinoilla;

c)  60 prosenttia joko riskirahoituksesta tukikelpoisille yrityksille, joiden tarvitsema ensimmäinen riskirahoitussijoitus on uusille tuote- tai maantieteellisille markkinoille tuloa koskevan liiketoimintasuunnitelman perusteella yli 50 prosenttia niiden keskimääräisestä vuotuisesta liikevaihdosta edeltävien viiden vuoden aikana, tai riskirahoituksesta, joka myönnetään tukikelpoisiin yrityksiin tehtäviin lisäsijoituksiin, kun ensimyynnistä markkinoilla on yli seitsemän vuotta.

Yksityisellä rahoituksella tarkoitetaan tässä yksityisten elinten tekemiä sijoituksia.

Yhteissijoitusvälineen tapauksessa tuki on sallittua loppukäyttäjien tasolla, jos

a)  tuki yksityisille yhteissijoittajille on sallittua;

b)  rahoituksen välittäjää johdetaan liiketaloudellisin perustein ja sen rahoituspäätökset ovat riippumattomia ja perustuvat tuotto-odotuksiin;

c)  yksityisen rahoitusosuuden määrää koskevat ehdot täyttyvät asetuksen (EU) N:o 651/2014 21 artiklan 10 kohdan mukaisesti.

Kustannukset, jotka liittyvät sijoitushankkeiden kehittämiseen, due diligence -prosessiin ja loppukäyttäjien seurantaan, katetaan yhteissijoitusvälinettä hallinnoivan rahoituksen välittäjän hallintokustannuksista ja -palkkioista.

Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta tuettaviin toimiin sovelletaan yleisiä valtiontukisääntöjä.

Sijoituspolitiikka

a)  Hallintoviranomaisen tai rahasto-osuusrahaston suorittamat maksut yhteissijoitusvälineeseen

Sen jälkeen kun hallintoviranomainen tai rahasto-osuusrahasto ja rahoituksen välittäjä ovat allekirjoittaneet rahoitussopimuksen, hallintoviranomainen tai rahasto-osuusrahasto siirtää ohjelmasta osoitettavat rahoitusosuudet yhteissijoitusvälineeseen. Siirrettävän määrän on katettava sijoituksista ja hallintokustannuksista ja -palkkioista aiheutuvat tarpeet. Siirrot tehdään erissä.

Tavoitteena oleva sijoitusvolyymi vahvistetaan asetuksen (EU) N:o 1303/2013 37 artiklan mukaisessa ennakkoarvioinnissa.

Yhteissijoitusvälinettä koskevaan sijoituspolitiikkaan on kuuluttava selkeä irtautumisstrategia. Tämä strategia on esitettävä rahoitussopimuksessa.

b)  Yhteissijoitusvälineestä tukikelpoisille pk-yrityksille suoritettavat maksut

Yhteissijoitusväline tekee yhteissijoituksia rahoituksen välittäjän ja muiden yksityisten sijoittajien kanssa ennalta määrätyn ajanjakson kuluessa.

Valitun rahoituksen välittäjän on hankittava tapauskohtaisesti vähintään yksi prosentti lisärahoitusta rahoituksen välittäjältä tai siihen sidoksissa olevalta sijoitusvälineeltä etujen yhteensovittamisen varmistamiseksi sekä lisärahoitusta yhteissijoittajilta eli yksityisiltä sijoittajilta.

Sijoituspäätösten on perustuttava tuotto-odotuksiin. Jotta sijoitusten voidaan katsoa perustuvan tuotto-odotuksiin, niiden on täytettävä seuraavat edellytykset:

i)  rahoituksen välittäjä on perustettu sovellettavan lainsäädännön mukaisesti ja sen toteuttamalla due diligence -prosessilla varmistetaan liiketaloudellisesti järkevä sijoituspolitiikka, mukaan lukien asianmukaiset riskienhajautusperiaatteet, joilla pyritään taloudelliseen kannattavuuteen ja tehokkuuteen sijoitussalkun koon ja maantieteellisen kattavuuden suhteen;

ii)  tukikelpoisiin pk-yrityksiin tehtävät sijoitukset perustuvat toteuttamiskelpoiseen liiketoimintasuunnitelmaan, joka sisältää yksityiskohtaiset tiedot tuotteesta, myynnistä ja kannattavuuden kehityksestä ja jossa sijoitusten kannattavuutta arvioidaan ennakolta;

iii)  kunkin sijoituksen osalta on tehty selkeä ja realistinen irtautumisstrategia.

Rahoituksen välittäjän on noudatettava johdonmukaista sijoituspolitiikkaa, joka vastaa alalla sovellettavia standardeja ja on hallintoviranomaisen taloudellisten etujen ja toimintapoliittisten tavoitteiden mukainen.

c)  Yhteissijoittajien suorittamat maksut tukikelpoisille pk-yrityksille

Rahoituksen välittäjän on kartoitettava, seulottava ja arvioitava loppukäyttäjiin mahdollisesti tehtävät yhteissijoitukset ja mahdolliset yhteissijoittajat. Rahoituksen välittäjän on suoritettava due diligence -arviointi tapauskohtaisesti. Due diligence -prosessissa arvioidaan erilaisia keskeisiä tekijöitä, kuten liiketoimintasuunnitelmaa, sijoituksen kannattavuutta ja irtautumisstrategiaa. Liiketoimintasuunnitelmassa on esitettävä yksityiskohtaiset tiedot tuotteesta, myynnistä ja kannattavuuden kehityksestä.

Tukikelpoisten pk-yritysten yksityisen rahoituksen osuuden on vastattava asetuksen (EU) N:o 651/2014 21 artiklan säädettyä vähimmäisarvoa.

Rahoituksen välittäjän ja yhteissijoittajien välisessä yhteissijoitussopimuksessa on vahvistettava loppukäyttäjiin tehtäviä sijoituksia koskevat ehdot ja edellytykset ja sen osalta on noudatettava komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 821/2014 (2) 1 artiklan 3 kohtaa, jos kyseistä säännöstä sovelletaan.

Rahastosta rahoitusvälineeseen osoitettava rahoitusosuus: määrä ja osuus (tuotteen yksityiskohtaiset tiedot)

Yhteissijoitusväline tarjoaa pääomaa julkisesti noteeraamattomille pk-yrityksille, jotka täyttävät vähintään yhden seuraavista edellytyksistä:

a)  pk-yritykset eivät ole harjoittaneet toimintaa millään markkinoilla;

b)  pk-yritykset ovat toimineet markkinoilla alle seitsemän vuoden ajan ensimyynnistä markkinoilla;

c)  pk-yritysten tarvitsema ensimmäinen riskirahoitussijoitus on uusille tuote- tai maantieteellisille markkinoille tuloa koskevan liiketoimintasuunnitelman perusteella yli 50 prosenttia niiden keskimääräisestä vuotuisesta liikevaihdosta edeltävien viiden vuoden aikana;

d)  pk-yritykset tarvitsevat tukikelpoisiin yrityksiin tehtäviä lisäsijoituksia, myös siinä tapauksessa, että ensimyynnistä markkinoilla on yli seitsemän vuotta.

Yksittäisen yhteissijoituksen määrää ja rahoitusosuuksia määritettäessä on otettava huomioon ainakin seuraavat tekijät:

a)  yhteissijoitusvälineen koko ja painopisteet;

b)  yhteissijoittajien osallistuminen;

c)  yhteissijoitusvälineen odotettu katalyyttinen vaikutus; asetuksen (EU) N:o 651/2014 21 artiklan 10 kohdassa vahvistettujen rajojen noudattaminen.

Sijoituksista saadut määrät, jotka palautetaan yhteissijoitusvälineeseen rahoitussopimuksessa määrätyn sijoitusajanjakson aikana, on käytettävä uudelleen asetuksen (EU) N:o 1303/2013 44 ja 45 artiklan mukaisesti.

►M2  Markkinatalousperiaatteen mukaisesti toimivien sijoittajien eriytetty kohtelu, jonka yksinomaisena tarkoituksena on epäsymmetrinen voitonjako, vahvistetaan asetuksen (EU) N:o 1303/2013 43 a artiklan ja asetuksen (EU) N:o 651/2014 21 artiklan 13 kohdan b alakohdan mukaisesti. ◄

Ohjelmasta rahoitusvälineeseen osoitettava rahoitusosuus (toimet)

Yhteissijoitusvälineestä rahoitettavan kohdesalkun on sisällettävä loppukäyttäjien hyväksi tehtäviä sijoituksia.

Salkkuun sisällyttämistä koskevat kriteerit määräytyvät unionin lainsäädännön, ERI-rahaston ohjelman sääntöjen ja kansallisten tukikelpoisuussääntöjen sekä rahoituksen välittäjän soveltaman käytännön mukaisesti. Rahoituksen välittäjän on esitettävä perusteltu arvio salkun riskiprofiilista.

Yhteissijoitukset loppukäyttäjiin on tehtävä sovituksi ajaksi ennen irtautumista sijoituspolitiikan mukaisesti.

Hallintoviranomaisen vastuu

Hallintoviranomaisen vastuu rahoitusvälineen osalta määräytyy komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 480/2014 (3) 6 artiklan mukaisesti.

Yhteissijoitusvälineen purkamisen yhteydessä rahoituksen välittäjän on tehtävä perusteellinen arviointi välineeseen kohdistuvien vaateiden riskistä ja varmistettava, että sulkutileillä pidetään riittävästi varoja tällaisten vaateiden varalta.

Kesto

Yhteissijoitusvälineen ohjeellinen kesto on kymmenen vuotta, ja sitä voidaan pidentää hallintoviranomaisen suostumuksella.

Rahoitusvälineen sijoitusajanjaksoa määritettäessä on varmistettava, että asetuksen (EU) N:o 1303/2013 42 artiklassa tarkoitettu ohjelmasta osoitettava rahoitusosuus käytetään loppukäyttäjiin tehtäviin sijoituksiin viimeistään 31. joulukuuta 2023.

Joulukuun 31 päivän 2020 jälkeen tehtyjen sijoitusten osalta on arvioitava, ovatko ne kyseisen ajankohdan jälkeen voimaan tulevien valtiontukisääntöjen mukaisia.

Sijoitukset ja riskinjako rahoituksen välittäjän tasolla (etujen yhteensovittaminen)

Hallintoviranomaisen ja rahoituksen välittäjän edut sovitetaan yhteen seuraavasti:

Rahoituksen välittäjän, yhteissijoittajien ja sijoituskohteiden välisten eturistiriitojen välttämiseksi on vahvistettava menettelyt, ennen kuin valittu rahoituksen välittäjä tekee mitään sijoituksia loppukäyttäjään.

Tukikelpoiset rahoituksen välittäjät ja yhteissijoittajat

Valitun rahoituksen välittäjän (yhteissijoitusvälineen rahastonhoitajan) on oltava jäsenvaltioihin sijoittautunut yksityinen elin, joka toimii kansainvälisellä, kansallisella tai alueellisella tasolla. Kyseisellä elimellä on oltava lailliset valtuudet tarjota pääomaa jäsenvaltioihin sijoittautuneille yrityksille. Se voi olla rahoituslaitos tai muu laitos, jolla on lupa tarjota rahoitusvälineitä.

Yksityiset elimet katsotaan omalla riskillään ja omin varoin sijoittavien yksityisten tai julkisten sijoittajien omistamiksi yksityisiksi oikeushenkilöiksi.

►M2  Hallintoviranomaisen ja rahasto-osuusrahaston on noudatettava unionin lainsäädäntöä rahoituksen välittäjiä valitessaan. Rahoituksen välittäjät on valittava avoimin, läpinäkyvin, oikeasuhteisin ja syrjimättömin perustein eturistiriitoja välttäen. Rahoituksen välittäjien valinnan yhteydessä on vahvistettava asianmukaiset riskinjakojärjestelyt eriytetyn kohtelun osalta ja määritettävä mahdollinen voitonjako-osuus. ◄

Rahoituksen välittäjän on valintansa yhteydessä esitettävä yhteissijoittajien arvioinnissa sovellettavat edellytykset ja perusteet. Niiden on oltava selkeitä ja potentiaalisten yhteissijoittajien saatavilla. Rahoituksen välittäjän on noudatettava syrjimätöntä lähestymistapaa yhteissijoittajia etsiessään ja tehdessään sijoituksia näiden kanssa. Yhteissijoittajia koskeva arviointi voidaan tarkastaa jälkikäteen. Rahoituksen välittäjiä on johdettava liiketaloudellisin perustein. Tämä vaatimus katsotaan täytetyksi, jos asetuksen (EU) N:o 651/2014 21 artiklan 15 kohdassa säädetyt edellytykset täyttyvät.

Yhteissijoitusväline pyrkii saamaan mukaan parhaita käytäntöjä noudattavia yhteissijoittajia. Niiden on oltava pitkäaikaisia yksityisiä sijoittajia, jotka sijoittavat omia varoja, mukaan lukien riskipääomarahastot, bisnesenkelit, varakkaat yksityishenkilöt, perheiden sijoituksia hoitavat yritykset (family offices) ja yritykset, joilla on todistetusti asiantuntemusta ja toimintakykyä.

Yhteissijoittajina pidetään kaikkia sijoittajia, jotka rahoituksen välittäjän perustellun arvion mukaan toimivat markkinataloussijoittajaa koskevan periaatteen mukaisissa olosuhteissa vapaassa markkinataloudessa, siitä riippumatta, millainen oikeudellinen muoto tai omistusrakenne niillä on.

Yhteissijoittajien ja rahoituksen välittäjän on oltava riippumattomia sijoitettavien varojen loppukäyttäjästä, paitsi jos kyse on sellaisiin loppukäyttäjiin tehtävistä lisäsijoituksista, jotka jo kuuluvat yhteissijoitusvälineen piiriin.

Loppukäyttäjien tukikelpoisuus

Loppukäyttäjien tukikelpoisuus määräytyy EU:n ja jäsenvaltioiden lainsäädännön, asianomaisen ERI-rahaston ohjelman ja rahoitussopimuksen mukaisesti sekä asetuksen (EU) N:o 651/2014 21 artiklan 5 kohdassa tarkoitetun edellytyksen perusteella. Loppukäyttäjän on täytettävä seuraavat tukikelpoisuuskriteerit sijoituksesta tehtävän sopimuksen allekirjoitushetkellä:

a)  loppukäyttäjä on mikroyritys, pienyritys tai keskisuuri yritys (pk-yritys) (mukaan lukien yksityisyrittäjät / itsenäiset ammatinharjoittajat) komission suosituksen 2003/361/EY mukaisesti (4);

b)  loppukäyttäjä ei kuulu asetuksen (EU) N:o 651/2014 1 artiklan 2–5 kohdassa tarkoitettujen poikkeusten soveltamisalaan;

c)  loppukäyttäjä ei toimi yhdellä tai useammalla rajoitetulla alalla (5);

d)  loppukäyttäjä ei ole asetuksen (EU) N:o 651/2014 2 artiklan 18 kohdassa määritelty vaikeuksissa oleva yritys;

e)  loppukäyttäjä ei ole laiminlyönyt rahoituksen välittäjän tai jonkin muun rahoituslaitoksen myöntämää toista lainaa tai leasing-järjestelyä rahoituksen välittäjän sisäisten suuntaviivojen ja tavanomaisen luottopolitiikan mukaisten tarkastusten perusteella;

f)  loppukäyttäjä on sijoittautunut ja toimii asianomaisella ERI-rahaston ohjelman soveltamisalaan kuuluvalla alueella/toiminta-alueella;

g)  valtiontukinäkökohtiin liittyvistä syistä investointeja ei tehdä julkisesti noteerattuihin yhtiöihin (vaihtoehtoisella kauppapaikalla noteerattuja pk-yrityksiä ei katsota tämän välineen yhteydessä julkisesti noteeratuiksi);

h)  loppukäyttäjä ei saa sijoituksia jälkirahoituksena (toimivan johdon ja ulkopuolisen ryhmän yritysostot mukaan lukien);

i)  jos loppukäyttäjä on kalastus- ja vesiviljelyalalla toimiva pk-yritys, se noudattaa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 508/2014 (6) 10 ja 11 artiklan säännöksiä.

Tuotteen ominaisuudet loppukäyttäjien kannalta

Yhteissijoitusvälineellä rahoitettava määrä ja sen rahoitusosuudet vahvistetaan asetuksen (EU) N:o 1303/2013 37 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun ennakkoarvioinnin tulosten perusteella, ja niiden on oltava asetuksen (EU) N:o 651/2014 mukaisia.

Rahoituksen välittäjä tekee pk-yrityksiin oman pääoman ehtoisia tai oman pääoman luonteisia sijoituksia, jotka yhteisrahoitetaan ohjelmasta osoitettavalla julkisella rahoitusosuudella, rahoituksen välittäjän omalla rahoitusosuudella ja yhteissijoittajien rahoitusosuuksilla (yksityinen rahoitusosuus voidaan sisällyttää ERI-rahastojen yhteisrahoitukseen ohjelman yksityisenä rahoitusosuutena) rahoituksen välittäjän ja yhteissijoittajien välillä allekirjoitetun yhteissijoitussopimuksen mukaisesti. Näillä yhteissijoitusvälineestä tehtävillä sijoituksilla on pyrittävä edistämään ERI-rahaston ohjelman tavoitteita.

Julkisia ja yksityisiä varoja yhdistämällä toteutettujen sijoitusten kokonaismäärä (eli yksi tai useampi sijoituskierros ja lisäsijoitukset) voi olla enintään 15 000 000 euroa tukikelpoista loppukäyttäjää kohti, kuten asetuksen (EU) N:o 651/2014 21 artiklan 9 kohdassa säädetään. Laskettaessa sijoitusten sallittua kokonaismäärää tukikelpoista loppukäyttäjää kohti otetaan huomioon myös muiden riskirahoitustoimenpiteiden puitteissa tehdyt riskirahoitussijoitukset.

Raportointi ja tulostavoitteet

Rahoituksen välittäjän on toimitettava hallintoviranomaiselle tai rahasto-osuusrahastolle vakiomuodossa tietyt perustiedot vähintään neljännesvuosittain.

Raportissa on esitettävä kaikki keskeiset seikat, joita hallintoviranomainen tarvitsee asetuksen (EU) N:o 1303/2013 46 artiklan säännösten noudattamiseksi.

Myös jäsenvaltioiden on noudatettava asetuksen (EU) N:o 651/2014 mukaisia raportointi- ja avoimuusvelvoitteitaan.

Indikaattoreiden on vastattava rahoitusvälineen rahoitukseen osallistuvan ERI-rahaston ohjelman asianomaisen prioriteetin erityistavoitteita sekä ennakkoarvioinnissa eriteltyjä odotettavissa olevia tuloksia. Ne on mitattava ja niistä on raportoitava vähintään neljännesvuosittain yhteissijoitusvälineen osalta, ja niiden on vastattava vähintään asetuksessa (EU) N:o 1303/2013 asetettuja vaatimuksia. ERI-rahaston ohjelmaan sisältyvän toimintalinjan yhteisten indikaattoreiden lisäksi sovelletaan seuraavia indikaattoreita:

a)  pk-yrityksiin sijoitettu määrä (eriteltynä);

b)  rahoitusta saaneiden pk-yritysten lukumäärä;

c)  rahoitettujen sijoitusten arvo;

d)  sijoituksista aiheutuneet tuotot tai tappiot (tarvittaessa);

e)  tukea saavien pk-yritysten työntekijöiden määrä sijoitusta tehtäessä ja työntekijöiden määrä irtautumishetkellä.

Ohjelmasta osoitettavasta rahoitusosuudesta saatavan taloudellisen hyödyn arvioiminen

Ohjelmasta rahoitusvälineeseen osoitettavan julkisen rahoitusosuuden kautta myönnettävä rahoitustuki on siirrettävä loppukäyttäjille. Tämä periaate on otettava huomioon hallintoviranomaisen tai rahasto-osuusrahaston ja rahoituksen välittäjän välillä tehtävässä rahoitussopimuksessa.

(1)   Komission asetus (EU) N:o 651/2014, annettu 17 päivänä kesäkuuta 2014, tiettyjen tukimuotojen toteamisesta sisämarkkinoille soveltuviksi perussopimuksen 107 ja 108 artiklan mukaisesti (EUVL L 187, 26.6.2014, s. 1).

(2)   Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 821/2014, annettu 28 päivänä heinäkuuta 2014, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1303/2013 soveltamissäännöistä ohjelman rahoitusosuuksien siirtämisen ja hallinnon yksityiskohtaisten järjestelyjen, rahoitusvälineistä toimitettavien tietojen, toimien tiedotus- ja viestintätoimenpiteiden teknisten ominaisuuksien sekä datan tallennus- ja säilyttämisjärjestelmän osalta (EUVL L 223, 29.7.2014, s. 7).

(3)   Komission delegoitu asetus (EU) N:o 480/2014, annettu 3 päivänä maaliskuuta 2014, Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yhteisistä säännöksistä sekä Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yleisistä säännöksistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1303/2013 täydentämisestä (EUVL L 138, 13.5.2014, s. 5).

(4)   Komission suositus, annettu 6 päivänä toukokuuta 2003, mikroyritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten määritelmästä (EUVL L 124, 20.5.2003, s. 36).

(5)   Seuraavat talouden alat yhdessä ovat rajoitettuja aloja:
a)  laiton taloudellinen toiminta: tuotanto, kauppa tai muu toiminta, joka on kyseiseen tuotantoon, kauppaan tai toimintaan sovellettavien lakien tai asetusten mukaan laitonta;
b)  tupakka ja tislatut alkoholijuomat: tupakan, tislattujen alkoholijuomien ja niihin liittyvien tuotteiden tuotanto ja kauppa;
c)  aseiden ja ampumatarvikkeiden tuotanto ja kauppa: kaikenlaisten aseiden ja ampumatarvikkeiden tuotannon ja kaupan rahoittaminen. Tätä rajoitusta ei sovelleta silloin, jos toiminta liittyy Euroopan unionin politiikkaan tai täydentää sitä;
d)  kasinot: pelikasinot ja vastaavat yritykset;
e)  tietotekniikka-alaa koskevat rajoitukset: sähköisiin tieto-ohjelmiin tai -ratkaisuihin liittyvät tutkimus-, kehitys- ja tekniset sovellukset, joiden i) tarkoituksena on: a) tukea edellä a–d alakohdassa tarkoitettuihin rajoitettuihin aloihin liittyvää toimintaa; b) rahapelit internetissä ja online-kasinoissa; tai c) pornografia, tai joilla ii) on tarkoitus mahdollistaa a) laiton pääsy sähköisiin tietoverkkoihin; tai b) laiton sähköisen tiedon lataaminen.
f)  biotieteitä koskevat rajoitukset: tuki seuraaviin seikkoihin liittyvien tutkimus-, kehitys- ja teknisten sovellusten rahoittamiseen: i) tutkimus- tai hoitotarkoituksessa tapahtuva ihmisen kloonaaminen; tai ii) muuntogeeniset organismit.

(6)   Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 508/2014, annettu 15 päivänä toukokuuta 2014, Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta ja neuvoston asetusten (EY) N:o 2328/2003, (EY) N:o 861/2006, (EY) N:o 1198/2006 ja (EY) N:o 791/2007 sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1255/2011 kumoamisesta (EUVL L 149, 20.5.2014, s. 1).

Rahoitusvälineen rakenne

Kaupunkikehitysrahasto on rahoituksen välittäjän perustama ja hallinnoima lainarahasto, johon osoitetaan rahoitusosuuksia ohjelmasta, rahoituksen välittäjältä ja yhteissijoittajilta. Tarkoituksena on rahoittaa kaupunkikehityshankkeille myönnettäviä uusia lainoja.

Kaupunkikehitysrahastoa on tarkoitus käyttää sellaisen toimen yhteydessä, joka sisältyy asianomaisesta Euroopan rakenne- ja investointirahastosta (ERI-rahastosta) osarahoitettavassa ohjelmassa määriteltyyn ja asetuksen (EU) N:o 1303/2013 artiklan mukaisessa ennakkoarvioinnissa tarkoitettuun toimintalinjaan.

Välineen tavoite

Välineen tavoitteena on

1)  yhdistää ERI-rahaston ohjelmasta saatavat varat ja rahoituksen välittäjän ja yhteissijoittajien tarjoamat varat, jotta voidaan tukea kaupunkikehityshankkeiden rahoittamista;

2)  helpottaa rahoituksen saantia kaupunkialueiden kehittämishankkeille tukialueilla, jotka on nimetty perussopimuksen 107 artiklan 3 kohdan a ja c alakohtaa soveltaen 1. heinäkuuta 2014 ja 31. joulukuuta 2020 väliselle kaudelle hyväksytyssä aluetukikartassa, tarjoamalla hankkeisiin varoja edullisin ehdoin. Tällaiset sijoitukset on tehtävä asetuksen (EU) N:o 651/2014 säännöksiä noudattaen.

Näihin tavoitteisiin sovelletaan seuraavia edellytyksiä.

Kaupunkikehitysrahasto on osa kestävää kaupunkikehitystä koskevaa strategiaa varten vahvistetussa yhdennetyssä lähestymistavassa suunniteltujen toimien toteuttamista.

ERI-rahaston ohjelmasta rahoituksen välittäjälle osoitettava rahoitusosuus ei saa syrjäyttää rahoitusta, jota on saatavilla muilta yksityisiltä tai julkisilta sijoittajilta.

ERI-rahaston ohjelmasta tarjotaan rahoitusta rahoituksen välittäjälle, jotta se voi perustaa kaupunkikehityshankkeille myönnettävistä lainoista koostuvan salkun. Lisäksi ohjelma osallistuu salkkuun sisältyviin kaupunkikehitysrahaston lainoihin liittyvien tappioiden ja maksulaiminlyöntien kattamiseen sekä tuottoihin ja takaisinperintään lainakohtaisesti.

ERI-rahaston ohjelman osarahoituksen muodostaa jokin seuraavista: hallintoviranomaisen ohjelmasta osoittama rahoitusosuus, rahoituksen välittäjän rahoitusosuus ja yhteissijoittajien rahoitusosuudet rahastoon tehtävien yhteissijoitusten, kaupunkikehityshankkeisiin myönnettyinä lainoina tehtävien yhteissijoitusten ja muiden yhteissijoittajien tekemien yhteissijoitusten tasolla.

Jos järjestelyyn sisältyy rahasto-osuusrahasto, rahasto siirtää ERI-rahaston ohjelmasta myönnetyn rahoitusosuuden rahoituksen välittäjälle.

ERI-rahaston ohjelmasta osoitettavan rahoitusosuuden lisäksi rahasto-osuusrahasto voi tarjota omia varojaan, jotka yhdistetään rahoituksen välittäjän tarjoamiin varoihin. Siinä tapauksessa rahasto-osuusrahasto osallistuu lainasalkun eri rahoitusosuuksien väliseen riskinjakoon. Jos rahasto-osuusrahastosta myönnetyt varat ovat peräisin valtion varoista tai niihin on yhdistetty muita valtion varoja, on noudatettava asetuksen (EU) N:o 651/2014 16 artiklan säännöksiä.

Kaupunkikehityshanke

Kaupunkikehityshanke on osa kestävää kaupunkikehitystä koskevaa strategiaa varten vahvistetussa yhdennetyssä lähestymistavassa suunniteltujen toimien toteuttamista ja auttaa saavuttamaan siinä määritellyt tavoitteet.

Kaikkien kaupunkikehityshankkeiden on lisäksi noudatettava seuraavia parametreja:

Rahoituksen kestävyys:

Strateginen kohdentaminen:

Kaupunkikehitysrahastosta voidaan tukea seuraavia investointiprioriteetteja:

Mahdollinen valtiontuki

Investoinnit katsotaan sisämarkkinoille soveltuviksi eikä niistä tarvitse tehdä tapauskohtaista ilmoitusta, jos ne ovat asetuksen (EU) N:o 651/2014 16 artiklan säännösten mukaisia.

Valtiontuen olemassaoloa on arvioitava rahasto-osuusrahaston, rahoituksen välittäjän, yksityisten sijoittajien ja loppukäyttäjien tasolla. Rahoituksen välittäjän ja rahasto-osuusrahaston on tältä osin täytettävä seuraavat edellytykset:

a)  rahoituksen välittäjän ja rahasto-osuusrahaston hallintokulut ja/tai -palkkiot vastaavat yleistä markkinakorvausta vastaavassa tilanteessa. Tämä edellytys täyttyy, jos rahasto-osuusrahasto on valittu avoimella, läpinäkyvällä ja syrjimättömällä menettelyllä tai jos korvaus on delegoidun asetuksen (EU) N:o 480/2014 12 ja 13 artiklan mukainen eikä valtio myönnä muita etuja. Jos rahasto-osuusrahasto ainoastaan siirtää ERI-rahaston rahoitusosuuden rahoituksen välittäjälle ja hoitaa yleisen edun mukaista tehtävää eikä toimenpidettä toteuttaessaan harjoita kaupallista toimintaa tai sijoita toimenpiteeseen omia varojaan, jolloin sitä ei katsota tuensaajaksi, riittää, että rahasto-osuusrahastolle ei makseta liian suuria palkkioita;

b)  kunkin kaupunkikehityshankkeen yksityinen rahoitusosuus on vähintään 30 prosenttia hankkeen kokonaisrahoituksesta asetuksen (EU) N:o 651/2014 16 artiklan 6 kohdan mukaisesti;

c)  kaupunkikehitysrahastoa hoidetaan liiketaloudellisin perustein, ja sen rahoituspäätökset perustuvat tuotto-odotuksiin.

Yksityisellä rahoitusosuudella tarkoitetaan tässä yksityisten elinten tekemiä sijoituksia.

Kaupunkikehityshankkeiden due diligence -prosessiin liittyvät kustannukset katetaan kaupunkikehitysrahastoa hoitavan rahoituksen välittäjän hallintokustannuksista ja -palkkioista.

►M2  Eriytetty kohtelu (epäsymmetriset riskinjakojärjestelyt) rahasto-osuusrahaston, rahoituksen välittäjän rahoitusosuuden ja yhteissijoittajien rahoitusosuuksien osalta rahasto- ja hanketasolla, kun kyse on lainoista, vahvistetaan tarvittaessa asetuksen (EU) N:o 1303/2013 43 a artiklan ja asetuksen (EU) N:o 651/2014 16 artiklan 8 kohdan b ja c alakohdan mukaisesti sekä hinnoitteluperiaatteissa esitettyjä tarkempia erittelyjä noudattaen. ◄

Epäsymmetriset järjestelyt eivät ole mahdollisia muiden yhteissijoittajien osalta hanketasolla, sillä niiden rahoitusosuuksia ei sijoiteta lainoihin eivätkä ne liity kaupunkikehitysrahastoon.

Lainanantopolitiikka

a)  Hallintoviranomaisen tai rahasto-osuusrahaston suorittamat maksut rahoituksen välittäjälle

Sen jälkeen kun hallintoviranomainen tai rahasto-osuusrahasto ja rahoituksen välittäjä ovat allekirjoittaneet rahoitussopimuksen, hallintoviranomainen tai rahasto-osuusrahasto siirtää ohjelmasta osoitettavat julkiset rahoitusosuudet rahoituksen välittäjälle, joka sijoittaa ne erilliseen kaupunkikehitysrahastoon. Siirrot tehdään erissä, ja niissä noudatetaan asetuksen (EU) N:o 1303/2013 41 artiklassa vahvistettuja enimmäismääriä.

Tavoitteena oleva lainavolyymi ja korkotaso vahvistetaan asetuksen (EU) N:o 1303/2013 37 artiklan mukaisessa ennakkoarvioinnissa, ja ne otetaan huomioon määritettäessä rahoitusvälineen luonnetta (uusiutuva vai uusiutumaton lainainstrumentti).

b)  Lainasalkun alulle paneminen

Rahoituksen välittäjän on luotava ennalta määrätyn ajanjakson kuluessa kaupunkikehityshankkeille myönnettävistä tukikelpoisista lainoista koostuva salkku, joka täydentää sen olemassa olevaa lainanantotoimintaa ja joka rahoitetaan osittain ohjelmasta maksetuilla varoilla rahoitussopimuksessa sovitun riskiosuuden mukaisesti.

Rahoituksen välittäjän on noudatettava johdonmukaista lainanantopolitiikkaa, joka perustuu sovittuun sijoitusstrategiaan, mahdollistaa asianmukaisen luottosalkun hallinnan ja vastaa alalla sovellettavia standardeja sekä on hallintoviranomaisen taloudellisen etujen ja toimintapoliittisten tavoitteiden mukainen. Sijoitusstrategia on määriteltävä kaupunkialueiden kestävän kehittämisen yhdennetyn strategian puitteissa kohteena olevan toiminnan ja maantieteellisten alueiden sekä tukikelpoisten menojen tasolla.

Rahoituksen välittäjä vastaa lainojen kartoituksesta, valinnasta, due diligence -prosessista, dokumentaatiosta ja lainojen myöntämisestä loppukäyttäjille tavanomaisten menettelyjensä sekä asianomaisessa rahoitussopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti.

Jos kyse on yhteissijoittajien kaupunkikehityshankkeisiin suoraan myöntämistä lainoista, rahoituksen välittäjän ja yhteissijoittajien välillä on allekirjoitettava yhteissijoitussopimus. Tällaisessa sopimuksessa määritellään loppukäyttäjiin tehtäviä sijoituksia koskevat ehdot ja edellytykset ja sen osalta on noudatettava komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 821/2014 (1) 1 artiklan 3 kohtaa, jos kyseistä säännöstä sovelletaan. Yhteissijoitussopimuksessa on eriteltävä mahdolliset riskinjakojärjestelyt.

c)  Rahoitusvälineeseen takaisin maksettujen varojen uudelleenkäyttö

Rahoitusvälineeseen takaisin maksetut varat on joko käytettävä uudelleen saman rahoitusvälineen puitteissa tai ne maksetaan takaisin hallintoviranomaiselle tai rahasto-osuusrahastoon, minkä jälkeen ne käytetään asetuksen (EU) N:o 1303/2013 44 ja 45 artiklan mukaisesti.

Tämä asetuksen (EU) N:o 1303/2013 44 ja 45 artiklassa tarkoitettu varojen kierrättämisen periaate on sisällytettävä rahoitussopimukseen.

Jos varat käytetään uudelleen saman rahoitusvälineen puitteissa, ERI-rahaston tuesta johtuvat määrät, jotka rahoituksen välittäjä maksaa ja/tai perii takaisin loppukäyttäjille myönnettävistä lainoista sijoitusten aikana, on periaatteessa asetettava saataville käytettäväksi uudelleen saman rahoitusvälineen puitteissa.

Jos sen sijaan varat maksetaan suoraan takaisin hallintoviranomaiselle tai rahasto-osuusrahastoon, takaisinmaksu on suoritettava säännöllisin välein, ja siinä on otettava huomioon lainoihin liittyvät i) pääoman takaisinmaksut ja ii) mahdollisesti takaisin perityt määrät ja tappioiden vähennykset sekä iii) mahdolliset koronmaksut. Nämä varat on käytettävä asetuksen (EU) N:o 1303/2013 44 ja 45 artiklan mukaisesti.

d)  Tappioiden takaisinperintä

Rahoituksen välittäjän on toteutettava perintätoimia jokaisen laiminlyödyn kaupunkikehitysrahastosta rahoitetun lainan osalta omien sisäisten ohjeidensa ja menettelyjensä mukaisesti.

Rahoituksen välittäjän takaisin perimät määrät (ilman mahdollisia perintä- ja ulosmittauskuluja) jaetaan rahoituksen välittäjän, hallintoviranomaisen ja rahasto-osuusrahaston kesken.

e)  Korko- ja muut tuotot

ERI-rahastoista rahoitusvälineeseen osoitetusta tuesta johtuvat korko- ja muut tuotot käytetään asetuksen (EU) N:o 1303/2013 43 artiklassa tarkoitetulla tavalla.

Hinnoitteluperiaatteet

Rahoituksen välittäjän on hinnoitteluehdotuksessaan alennettava kaikkien salkkuun sisältyvien lainojen osalta vaadittuja vakuuksia ja korkoa siten, että niissä otetaan huomioon ohjelman julkisesta rahoitusosuudesta peräisin oleva rahoitus ja sovitut riskinjakojärjestelyt.

Hinnoitteluperiaatteiden on sisällettävä vähintään seuraavat seikat:

1)  Rahoituksen välittäjän osallistumisesta perittävä korko on markkinaehtoinen (rahoituksen välittäjän oman toimintapolitiikan mukaisesti).

2)  Salkkuun sisältyvistä, tukikelpoisiin kaupunkikehityshankkeisiin myönnettävistä lainoista perittävää kokonaiskorkoa on alennettava suhteessa ohjelman julkisesta rahoitusosuudesta peräisin olevaan rahoitukseen. Alennuksessa otetaan huomioon palkkiot, joita hallintoviranomainen saattaa periä ohjelmasta osoitettavasta rahoitusosuudesta, sekä riskinjakojärjestelyt.

3)  Hinnoitteluperiaatteiden on säilyttävä muuttumattomina tukikelpoisuuskaudella.

Ohjelmasta rahoitusvälineeseen osoitettava rahoitusosuus: määrä ja osuus (tuotteen yksityiskohtaiset tiedot)

►M2  Todellinen riskiosuus, ohjelman julkinen rahoitusosuus, eriytetty kohtelu sekä lainoista perittävä korko määritetään ennakkoarvioinnin tulosten pohjalta, ja niiden avulla on varmistettava, että loppukäyttäjille aiheutuva hyöty on asetuksen (EU) N:o 651/2014 16 artiklan 8 kohdan b alakohdan mukainen. ◄

Kaupunkikehitysrahaston kohdesalkun koko vahvistetaan rahoitusvälineelle myönnettävän tuen tarpeellisuutta koskevan, asetuksen (EU) N:o 1303/2013 37 artiklan mukaisesti tehtävän ennakkoarvioinnin puitteissa ja ottaen tarvittaessa huomioon rahoitusvälineeseen sisältyvä varojen kierrättämisen periaate.

Kaupunkikehitysrahaston rahoituksen määrän ja riskiosuuden määrittämisen tavoitteena on varmistaa ennakkoarvioinnissa havaitun markkinapuutteen poistaminen, minkä lisäksi niiden on vastattava tässä liitteessä vahvistettuja edellytyksiä.

Rahoituksen välittäjän kanssa sovittu osarahoitusosuuden vähimmäismäärä määritetään kunkin salkkuun sisältyvän tukikelpoisen lainan osalta, ja se vastaa sitä enimmäisosuutta lainapääomasta, joka rahoitetaan ohjelmasta. Rahoituksen välittäjän kanssa sovittu riskiosuus määrittää muiden järjestelyjen puuttuessa osuuden tappioista, jotka jaetaan rahoituksen välittäjän, yhteissijoittajien (rahasto- ja hanketasolla) ja ohjelmasta osoitettavan rahoitusosuuden kesken.

Kaupunkikehitysrahastosta myönnettävää rahoitusta koskevat yksityiskohtaiset ehdot ja edellytykset on määritettävä jokaisen kaupunkikehityshankkeen osalta ennen sijoituksen tekemistä hanketta varten laadittujen ja rahoituksen välittäjän tarkistamien talousennusteiden pohjalta.

Ohjelmasta rahoitusvälineeseen osoitettava rahoitusosuus (toimet)

Kaupunkikehitysrahastosta rahoitettavan kohdesalkun on sisällettävä kaupunkikehityshankkeisiin tarkoitettuja lainoja.

Salkkuun sisällyttämistä koskevat kriteerit määräytyvät unionin lainsäädännön, ERI-rahaston ohjelman sääntöjen, kansallisten tukikelpoisuussääntöjen ja sijoitusstrategian (joka on osa kestävää kaupunkikehitystä koskevaa strategiaa varten vahvistettua yhdennettyä lähestymistapaa) sekä rahoituksen välittäjän soveltaman käytännön mukaisesti. Rahoituksen välittäjän on esitettävä perusteltu arvio salkun riskiprofiilista.

Rahoituksen välittäjän on ennakkoarvioinnissa vahvistetun sijoitusstrategian pohjalta määritettävä kaupunkikehityshankkeista koostuva salkku, sijoitettava siihen ja hoidettava sitä kestävällä tavalla. Rahoituksen välittäjä hoitaa sellaisista kaupunkikehityshankkeista koostuvaa salkkua, jotka ovat osa kestävää kaupunkikehitystä koskevaa strategiaa varten vahvistetussa yhdennetyssä lähestymistavassa suunniteltujen toimien toteuttamista.

Rahoituksen välittäjän on annettava kustakin kaupunkikehityshankkeesta ainakin seuraavat tiedot:

a)  yleiskuvaus hankkeesta ja sen aikataulusta, mukaan lukien kuvaus osarahoituskumppaneista ja osakkaista sekä hankkeen yksityiskohtainen rahoitussuunnitelma;

b)  perustelut hankkeen valinnalle ohjelman edunsaajaksi, mukaan lukien alustava arvio hankkeen elinkelpoisuudesta ja tarpeesta saada myöhemmin lisärahoitusta kaupunkikehitysrahastosta;

c)  selvitys riskeistä;

d)  asianomaisessa ohjelmassa kuvattujen tavoitteiden noudattaminen. Tämä tarkoittaa sitä, että valittujen kaupunkikehityshankkeiden on edistettävä ohjelman asianomaisissa toimintalinjoissa määrättyjen tavoitteiden, myös määrällisten tuotosten, saavuttamista.

Salkun muodostamisen yhteydessä rahoituksen välittäjän on erityisesti

a)  yksilöitävä asianomaiseen ohjelmaan sovellettavien vaatimusten ja kriteerien mukaiset elinkelpoiset kaupunkikehityshankkeet, sijoitettava niihin ja johdettava näistä sijoituksista käytäviä neuvotteluja ja niiden rakenteen suunnittelua;

b)  arvioitava sekä sijoituksia että sijoitusstrategian vaatimusten noudattamista. Elinkelpoisuutta mittaavan testin on osoitettava, että hanketta ei toteutettaisi ilman kaupunkikehitysrahastosta tehtyä sijoitusta;

c)  raportoitava kaupunkikehityshankkeista asetuksen (EU) N:o 1303/2013 46 artiklan mukaisesti;

d)  varmistettava, että vähintään 30 prosenttia kaupunkikehityshankkeen saamasta kokonaisrahoituksesta on peräisin yksityisistä lähteistä ja että yksityisiä varoja saadaan hankittua mahdollisimman paljon.

Hallintoviranomaisen vastuu

Hallintoviranomaisen vastuu rahoitusvälineen osalta määräytyy delegoidun asetuksen (EU) N:o 480/2014 6 artiklan mukaisesti.

Katettaviin tappioihin sisältyvät erääntyneet ja maksamatta olevat pääomasaamiset sekä vakiokorko (niihin eivät sisälly viivästysmaksut tai muut kustannukset).

Kesto

Rahoitusvälineen lainakautta määritettäessä on varmistettava, että asetuksen (EU) N:o 1303/2013 42 artiklassa tarkoitettu ohjelmasta osoitettava rahoitusosuus käytetään lainoihin, jotka maksetaan loppukäyttäjille viimeistään 31. joulukuuta 2023.

Joulukuun 31 päivän 2020 jälkeen tehtyjen sijoitusten osalta on tarkistettava, ovatko ne kyseisen ajankohdan jälkeen voimaan tulevien valtiontukisääntöjen mukaisia.

Lainananto ja riskinjako rahoituksen välittäjän tasolla (etujen yhteensovittaminen)

Hallintoviranomaisen, yhteissijoittajien ja rahoituksen välittäjän edut sovitetaan yhteen seuraavasti:

Tukikelpoiset rahoituksen välittäjät

Valittu rahoituksen välittäjä on jäsenvaltioon sijoittautunut julkinen tai yksityinen elin, jolla on lailliset valtuudet tarjota lainoja rahoitusvälinettä tukevan ohjelman kattamalla toiminta-alueella toteutettavia kaupunkikehityshankkeita varten. Tukikelpoisen rahoituksen välittäjän on myös osoitettava, että sillä on valmiudet hoitaa kaupunkikehitysrahastoa ja valvoa kaupunkikehityshankkeista koostuvaa salkkua. Tämä koskee delegoidun asetuksen (EU) N:o 480/2014 7 artiklassa edellytettyjä osatekijöitä. Tukikelpoisen rahoituksen välittäjän on myös osoitettava, että sillä on kokemusta toiminnasta asianomaisilla kohdemarkkinoilla ja lisäksi soveltuvaa kokemusta vastaavien hankkeiden tai sellaisten rahoitusvälineiden hallinnoinnista, joista on sijoitettu kaupunkikehitysrahaston puitteissa suunniteltuja hankkeita vastaaviin hankkeisiin. Tämä käsittää myös ERI-rahastojen käyttöön liittyvän kokemuksen.

Rahoituksen välittäjän on kuuluttava rahoituspalvelujen kansallisen sääntelyelimen asianmukaisen sääntelyn piiriin, ja sen on noudatettava ammattimaisen rahastonhoidon parhaita käytänteitä.

Rahoituksen välittäjää on johdettava liiketaloudellisin perustein. Tämä vaatimus katsotaan täytetyksi, jos asetuksen (EU) N:o 651/2014 16 artiklan 9 kohdassa säädetyt edellytykset täyttyvät.

Yksityiset elimet katsotaan omalla riskillään ja omin varoin sijoittavien yksityisten tai julkisten sijoittajien omistamiksi yksityisiksi oikeushenkilöiksi.

Kaupunkikehitysrahaston oikeudellisen rakenteen on mahdollistettava vivuttaminen hankkimalla lisärahoitusta muilta sijoittajilta ohjelman mukaisiin kaupunkikehityshankkeisiin.

►M2  Hallintoviranomaisen ja rahasto-osuusrahaston on noudatettava unionin lainsäädäntöä rahoituksen välittäjiä valitessaan. Rahoituksen välittäjät on valittava avoimin, läpinäkyvin, oikeasuhteisin ja syrjimättömin perustein eturistiriitoja välttäen. Rahoituksen välittäjien valinnan yhteydessä on pyrittävä vahvistamaan asianmukaiset riskinjakojärjestelyt eriytetyn kohtelun osalta. ◄

Rahoituksen välittäjän valintamenettelyssä on arvioitava kaupunkikehitysrahaston sijoitusstrategiaa, päätöksentekoa ja yleistä hallintotapaa, hallinnollisia valmiuksia ja rahoituksen välittäjän osallistumista kaupunkikehitysrahaston rahoittamiseen omista varoistaan. Yksi rahoituksen välittäjän valinnassa sovellettavista kelpoisuusperusteista on sen valmius ehdottaa ja kehittää rahoitettavista kaupunkikehityshankkeista koostuvaa salkkua, missä yhteydessä otetaan huomioon kaikkein kilpailukykyisimmät valintamenettelyyn osallistuvan rahoituksen välittäjän esittämät hinnoitteluperiaatteet.

Rahoituksen välittäjä vastaa kaupunkikehityshankkeiden yksilöinnistä ja arvioinnista. Valintansa jälkeen rahoituksen välittäjä hallinnoi kaupunkikehityshankkeiden jatkumoa.

Kaupunkikehityshankkeiden jatkumoon on kuuluttava hankkeita, jotka rahoituksen välittäjä sitoutuu kyseisenä aikana käytettävissä olleiden tietojen perusteella rahoittamaan.

Sijoittajina pidetään kaikkia sijoittajia, jotka rahoituksen välittäjän perustellun arvion mukaan toimivat markkinataloussijoittajaa koskevan periaatteen mukaisissa olosuhteissa vapaassa markkinataloudessa, siitä riippumatta, millainen oikeudellinen muoto tai omistusrakenne niillä on.

Rahoituksen välittäjän on valintansa yhteydessä esitettävä yhteissijoittajien arvioinnissa sovellettavat edellytykset ja perusteet. Niiden on oltava selkeitä ja potentiaalisten yhteissijoittajien saatavilla. Rahoituksen välittäjän on noudatettava syrjimätöntä lähestymistapaa yhteissijoittajia etsiessään ja tehdessään sijoituksia näiden kanssa. Yhteissijoittajia koskeva arviointi voidaan tarkastaa jälkikäteen.

Loppukäyttäjien tukikelpoisuus

Loppukäyttäjien tukikelpoisuus määräytyy EU:n ja jäsenvaltioiden lainsäädännön, asianomaisen ERI-rahaston ohjelman ja rahoitussopimuksen mukaisesti sekä asetuksen (EU) N:o 651/2014 16 artiklassa tarkoitetun edellytyksen perusteella. Loppukäyttäjän on täytettävä seuraavat tukikelpoisuuskriteerit lainan allekirjoitushetkellä:

a)  loppukäyttäjä on kaupunkikehitysalan toimija eli yritys, jonka oikeudellinen muoto mahdollistaa velan ottamisen ja kaupunkikehityshankkeiden toteuttamisen ja jonka omistusrakenne voi vaihdella ja perustua esimerkiksi yksityisen ja julkisen pääoman yhdistelmään;

b)  loppukäyttäjä on alue- ja paikallisviranomaisten aktiivinen yhteistyökumppani, joka edistää kaupunkikehitystä sijoittamalla kaupunkikehityshankkeisiin. Sillä on oltava soveltuva oikeudellinen intressi siihen omaisuuserään, johon sijoitus tehdään;

c)  loppukäyttäjä ei kuulu asetuksen (EU) N:o 651/2014 1 artiklan 2–5 kohdassa tarkoitettujen poikkeusten soveltamisalaan;

d)  loppukäyttäjä ei toimi yhdellä tai useammalla rajoitetulla alalla (2);

e)  loppukäyttäjä ei ole asetuksen (EU) N:o 651/2014 2 artiklan 18 kohdassa määritelty vaikeuksissa oleva yritys;

f)  loppukäyttäjä ei ole jättänyt maksamatta tai laiminlyönyt rahoituksen välittäjän tai jonkin muun rahoituslaitoksen myöntämää toista lainaa tai leasing-järjestelyä rahoituksen välittäjän sisäisten ohjeiden ja tavanomaisen luottopolitiikan mukaisten tarkastusten perusteella;

g)  loppukäyttäjä sijoittaa kaupunkikehityshankkeisiin, joita toteutetaan perussopimuksen 107 artiklan 3 kohdan a ja c alakohtaa soveltaen kaudeksi 1.7.2014–31.12.2020 hyväksytyssä aluetukikartassa nimetyillä tukialueilla.

Lisäksi loppukäyttäjillä on oltava sijoituksen tekohetkellä sekä lainan maksuhetkellä rekisteröity toimipaikka jäsenvaltiossa, ja lainan kohteena olevan toiminnan on tapahduttava ERI-rahaston ohjelman soveltamisalaan kuuluvassa jäsenvaltiossa ja/tai kuuluvalla alueella/toiminta-alueella.

Tuotteen ominaisuudet loppukäyttäjien kannalta

Kaupunkikehitysrahasto myöntää loppukäyttäjille lainoja, joilla edistetään ohjelman tavoitetta ja joita varten myönnetään osarahoitusta ohjelmasta. Kaupunkikehitysrahaston määrä ja osuudet vahvistetaan asetuksen (EU) N:o 1303/2013 37 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun ennakkoarvioinnin tulosten perusteella, ja niiden on oltava asetuksen (EU) N:o 651/2014 mukaisia.

Lainat on käytettävä yksinomaan seuraavassa lueteltuja, sallittuja tarkoituksia varten:

a)  investoinnit aineelliseen ja aineettomaan omaisuuteen;

b)  edellä a alakohdassa tarkoitettua toimintaa täydentäviin (ja niihin liittyviin) kehitys- tai laajentamistoimiin liittyvä käyttöpääoma (täydentävyydestä on osoituksena muun muassa kaupunkikehityshanketta koskeva liiketoimintasuunnitelma ja rahoituksen määrä).

Salkkuun sisältyvien kaupunkikehitysrahaston lainojen on joka hetki täytettävä seuraavat tukikelpoisuuskriteerit:

c)  Lainat ovat uusia lainoja, eikä voimassa olevien lainojen jälleenrahoitus tai päätökseen saatettujen hankkeiden rahoitus ole mahdollista.

d)  Kaupunkikehitysrahastosta kaupunkikehityshankkeeseen tehtävän sijoituksen kokonaismäärä voi olla enintään 20 000 000 euroa, kuten asetuksen (EU) N:o 651/2014 16 artiklan 3 kohdassa säädetään.

e)  Lainoilla tarjotaan rahoitusta yhtä tai useampaa sallittua tarkoitusta varten, ja ne myönnetään euroissa ja/tai kyseisen alueen kansallisessa valuutassa ja/tai tarvittaessa muussa valuutassa.

f)  Lainat eivät voi olla mezzanine-lainoja, toissijaisia lainoja eivätkä oman pääoman luonteista rahoitusta.

g)  Lainat eivät voi olla jatkuvia luottojärjestelyjä.

h)  Lainoille on määritettävä takaisinmaksuaikataulu, joka sisältää säännölliset takaisinmaksut ja/tai kertaluonteisen takaisinmaksun.

i)  Lainoilla ei saa rahoittaa pelkästään taloudellista toimintaa, eikä niillä myöskään saa rahoittaa kuluttajarahoituksen tarjoamista.

j)  Maturiteetti: Lainojen vähimmäismaturiteetti on 12 kuukautta (johon tarvittaessa sisältyy lyhennysvapaa), ja enimmäismaturiteetti on 360 kuukautta.

Raportointi ja tulostavoitteet

Rahoituksen välittäjän on toimitettava hallintoviranomaiselle tai rahasto-osuusrahastolle vakiomuodossa tietyt perustiedot vähintään neljännesvuosittain.

Raportissa on esitettävä kaikki keskeiset seikat, joita hallintoviranomainen tarvitsee asetuksen (EU) N:o 1303/2013 46 artiklan säännösten noudattamiseksi.

Myös jäsenvaltioiden on noudatettava asetuksen (EU) N:o 651/2014 mukaisia raportointi- ja avoimuusvelvoitteitaan.

Indikaattoreiden on vastattava rahoitusvälineen rahoitukseen osallistuvan ERI-rahaston ohjelman asianomaisen prioriteetin erityistavoitteita sekä ennakkoarvioinnissa eriteltyjä odotettavissa olevia tuloksia. Ne on mitattava ja niistä on raportoitava vähintään neljännesvuosittain kaupunkikehitysrahaston osalta, ja niiden on vastattava vähintään asetuksessa (EU) N:o 1303/2013 asetettuja vaatimuksia. ERI-rahaston ohjelmaan sisältyvän toimintalinjan yhteisten indikaattoreiden lisäksi sovelletaan seuraavia indikaattoreita:

a)  rahoitettavien lainojen/hankkeiden lukumäärä;

b)  rahoitettavien lainojen määrät;

c)  maksulaiminlyönnit (lukumäärä ja arvo);

d)  takaisin maksetut varat ja tuotot.

Ohjelman rahoitusosuudesta saatavan taloudellisen hyödyn arvioiminen

Ohjelmasta rahoitusvälineeseen myönnettävästä julkisesta rahoitusosuudesta aiheutuva taloudellinen hyöty siirretään loppukäyttäjille, missä yhteydessä otetaan tarvittaessa huomioon kaupunkikehitysrahastoon osoitettavasta julkisesta rahoitusosuudesta johtuvat suotuisat rahoitusehdot.

Rahoituksen välittäjän on alennettava loppukäyttäjiltä kustakin salkkuun sisältyvästä tukikelpoisesta lainasta perittävää todellista kokonaiskorkoa sekä tarvittaessa vähennettävä vaadittavia vakuuksia ottaen huomioon ohjelmasta kaupunkikehitysrahastoon osoitetusta rahoitusosuudesta johtuvat suotuisat rahoitusehdot.

Tämä periaate on otettava huomioon hallintoviranomaisen tai rahasto-osuusrahaston ja rahoituksen välittäjän välillä tehtävässä rahoitussopimuksessa.

(1)   Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 821/2014, annettu 28 päivänä heinäkuuta 2014, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1303/2013 soveltamissäännöistä ohjelman rahoitusosuuksien siirtämisen ja hallinnon yksityiskohtaisten järjestelyjen, rahoitusvälineistä toimitettavien tietojen, toimien tiedotus- ja viestintätoimenpiteiden teknisten ominaisuuksien sekä datan tallennus- ja säilyttämisjärjestelmän osalta (EUVL L 223, 29.7.2014, s. 7).

(2)   Seuraavat talouden alat yhdessä ovat rajoitettuja aloja:
a)  laiton taloudellinen toiminta: tuotanto, kauppa tai muu toiminta, joka on kyseiseen tuotantoon, kauppaan tai toimintaan sovellettavien lakien tai asetusten mukaan laitonta;
b)  tupakka ja tislatut alkoholijuomat: tupakan, tislattujen alkoholijuomien ja niihin liittyvien tuotteiden tuotanto ja kauppa;
c)  aseiden ja ampumatarvikkeiden tuotanto ja kauppa: kaikenlaisten aseiden ja ampumatarvikkeiden tuotannon ja kaupan rahoittaminen. Tätä rajoitusta ei sovelleta silloin, jos toiminta liittyy Euroopan unionin politiikkaan tai täydentää sitä;
d)  kasinot: pelikasinot ja vastaavat yritykset;
e)  tietotekniikka-alaa koskevat rajoitukset: sähköisiin tieto-ohjelmiin tai -ratkaisuihin liittyvät tutkimus-, kehitys- ja tekniset sovellukset, joiden i) tarkoituksena on: a) tukea edellä a–d alakohdassa tarkoitettuihin rajoitettuihin aloihin liittyvää toimintaa; b) rahapelit internetissä ja online-kasinoissa; tai c) pornografia, tai joilla ii) on tarkoitus mahdollistaa a) laiton pääsy sähköisiin tietoverkkoihin; tai b) laiton sähköisen tiedon lataaminen.
f)  biotieteitä koskevat rajoitukset: tuki seuraaviin seikkoihin liittyvien tutkimus-, kehitys- ja teknisten sovellusten rahoittamiseen: i) tutkimus- tai hoitotarkoituksessa tapahtuva ihmisen kloonaaminen; tai ii) muuntogeeniset organismit.