a) aerosolin markkinoinnista vastaavan henkilön nimi ja osoite tai tavaramerkki;

b) tunnus ”3” (käännetty epsilon) varmentamassa tämän direktiivin vaatimusten mukaisuuden;

c) täyttöerän tunnistamisen mahdollistava koodimerkintä;

d) liitteen 2.2 ja 2.3 kohdan mukaiset tiedot;

e) sisällön määrä paino- ja tilavuusyksikköinä.

a) syttyvä neste, jolla tarkoitetaan nestettä, jonka leimahduspiste on enintään 93 °C,

b) syttyvä kiinteä aine, jolla tarkoitetaan kiinteää ainetta tai seosta, joka on herkästi palava tai joka voi aiheuttaa palon tai edistää paloa kitkan seurauksena. Herkästi palavat kiinteät aineet ovat jauhemaisia, rakeisia tai tahnamaisia aineita tai seoksia, jotka ovat vaarallisia, jos ne syttyvät herkästi ollessaan lyhytaikaisessa kosketuksessa sytytyslähteen, kuten palavan tulitikun, kanssa ja jos liekki leviää nopeasti,

c) syttyvä kaasu, jolla tarkoitetaan kaasuja tai kaasujen seoksia, joilla on tietty syttymisalue ilman kanssa 20 °C:n lämpötilassa ja 1,013 baarin vakiopaineessa.

a) Aerosoli luokitellaan ”erittäin helposti syttyväksi”, jos se sisältää 85 prosenttia tai enemmän syttyviä aineosia ja jos sen kemiallinen palamislämpö on 30 kJ/g tai suurempi.

b) Aerosoli luokitellaan ”syttymättömäksi”, jos se sisältää korkeintaan 1 prosentin syttyviä aineosia ja jos sen kemiallinen palamislämpö on alle 20 kJ/g.

c) Kaikille muille aerosoleille joko suoritetaan jäljempänä kuvailtu syttyvyysluokitusmenettely tai ne luokitellaan ”erittäin helposti syttyviksi”. Syttymisetäisyyskoe, suljetussa tilassa tapahtuvaa syttymistä testaava koe ja vaahdon syttyvyyskoe on suoritettava 6.3 kohdan mukaisesti.

a) Jos kemiallinen palamislämpö on alle 20 kJ/g:

b) Jos kemiallinen palamislämpö on ≥ 20 kJ/g, aerosoli luokitellaan ”erittäin helposti syttyväksi”, jos syttyminen tapahtuu etäisyydellä, joka on ≥ 75 cm; muussa tapauksessa aerosoli luokitellaan ”syttyväksi”.

a) Aerosoli luokitellaan ”erittäin helposti syttyväksi”, jos

b) Aerosoli, joka ei täytä a kohdan kriteerejä, luokitellaan ”syttyväksi”, jos liekin korkeus on ≥ 4 cm ja liekin kestoaika on ≥ 2 s.

a) yleisesti tunnustettujen alan sääntöjen, jotka kuvaillaan esimerkiksi standardeissa, joita ovat ASTM D 240, ISO 13943 86.1–86.3 ja NFPA 30B, tai tieteellisen kirjallisuuden perusteella

tai

b) seuraavassa kuvatulla laskentamenetelmällä:

a) sisällöstä riippumatta: ”Painepakkaus. Suojaa auringonvalolta, ei saa altistaa 50 °C korkeammille lämpötiloille. Ei saa puhkaista tai polttaa tyhjänäkään.”;

b) jos aerosoli luokitellaan syttyväksi tai erittäin helposti syttyväksi 1.9 kohdan kriteerien mukaisesti:

a) sisällöstä riippumatta sellaiset käyttöä koskevat varoitukset, jotka kertovat kuluttajalle tuotteen erityisistä vaaroista; jos aerosoliin liittyy erillinen käyttöohje, myös siinä on esitettävä käyttöä koskevat varoitukset;

b) jos aerosoli luokitellaan syttyväksi tai erittäin helposti syttyväksi 1.9 kohdan kriteerien mukaisesti, merkinnöissä on esitettävä seuraavat varoitukset:

a) Aerosolipäällysten, joita täytetään niin, että niiden paine 50 °C lämpötilassa on vähemmän kuin 6,7 baaria, koepaineen on oltava vähintään 10 baaria.

b) Aerosolipäällysten, joita täytetään niin, että niiden paine 50 °C lämpötilassa on 6,7 baaria tai enemmän, koepaineen on oltava 50 % korkeampi kuin paine 50 °C lämpötilassa.

a) Aerosolipäällysten, joita täytetään puristetulla tai liuotetulla kaasulla, on kestettävä vähintään 12 baarin koepaine.

b) Aerosolipäällysten, joita täytetään nesteytetyllä kaasulla, on kestettävä vähintään 10 baarin koepaine.

a) Puristettua kaasua sisältävät aerosolit saa täyttää niin, että paine 50 °C lämpötilassa on enintään 9 baaria.

b) Liuotettua kaasua sisältävät aerosolit saa täyttää niin, että paine 50 °C lämpötilassa on enintään 8 baaria.

c) Nesteytettyä kaasua tai nesteytettyjen kaasujen seosta sisältävät aerosolit saa täyttää niin, että paine 20 °C lämpötilassa on enintään seuraavan taulukon mukainen:

a) Liuotettua kaasua sisältävät aerosolit saa täyttää niin, että paine 50 °C lämpötilassa on enintään 8 baaria.

b) Nesteytettyä kaasua sisältävät aerosolit on täytettävä siten, että paine 20 °C lämpötilassa on enintään seuraavan taulukon mukainen:

6.3.1.1.1 Tässä testausohjeessa kuvaillaan menetelmä aerosolisuihkun syttymisetäisyyden määrittämiseksi, jotta voidaan arvioida siihen liittyvä palovaara. Aerosolia suihkutetaan syttymislähteen suuntaan eri etäisyyksiltä 15 cm:n välein, jotta voidaan havaita, syttyykö suihku ja palaako se jatkuvasti. Syttymisellä ja jatkuvalla palamisella tarkoitetaan sitä, että vakaa liekki palaa vähintään 5 sekunnin ajan. Syttymislähde on kaasupoltin, joka palaa sinisellä valaisemattomalla liekillä, jonka korkeus on 4–5 cm.

6.3.1.1.2 Tätä koetta sovelletaan aerosoleihin, joiden suihkunpituus on vähintään 15 cm. Aerosolituotteet, joiden suihkunpituus on alle 15 cm, kuten sellaiset, joista vapautuu vaahtoa, geeliä tai tahnaa tai joissa on annostusventtiili, eivät kuulu tämän kokeen soveltamisalaan. Aerosolituotteet, joista vapautuu vaahtoa, geeliä tai tahnaa, on testattava aerosolivaahdon syttyvyyskokeen mukaisesti.

6.3.1.2.1 Kokeessa tarvitaan seuraavat välineet:

6.3.1.3.1.1 Ennen koetta jokainen aerosoli on esivalmisteltava, minkä jälkeen sisällön on annettava purkautua noin yhden sekunnin ajan. Tämän toimenpiteen tarkoituksena on poistaa mahdollinen epähomogeeninen aine nousuputkesta.

6.3.1.3.1.2 Käyttöohjeita on noudatettava tarkasti esimerkiksi siltä osin, onko aerosoli tarkoitettu käytettäväksi pystyasennossa vai ylösalaisin. Jos aerosolia on ravistettava, sitä ravistetaan juuri ennen kokeen suorittamista.

6.3.1.3.1.3 Koe suoritetaan vedottomassa ja tuulettuvassa ympäristössä, jonka lämpötila on 20 °C ± 5 °C ja suhteellinen kosteus 30–80 prosenttia.

6.3.1.3.1.4 Jokainen aerosoli testataan seuraavasti:

6.3.1.3.1.5 Kokeen aikana aerosolipakkaus pidetään merkinnöissä annettujen ohjeiden mukaisessa asennossa. Syttymislähde asetetaan sen mukaisesti.

6.3.1.3.1.6 Koemenettelyssä suihku testataan 15 cm:n välein niin, että etäisyys aerosolin suuttimesta polttimen liekkiin on 15–90 cm. Tehokkuuden kannalta on järkevää tehdä ensimmäinen koe siten, että etäisyys suuttimesta liekkiin on 60 cm. Etäisyyttä pidennetään 15 cm, jos suihku syttyi etäisyyden ollessa 60 cm. Jos suihku ei syttynyt, kun suuttimen ja polttimen liekin etäisyys oli 60 cm, etäisyyttä pienennetään 15 cm. Menettelyn tarkoituksena on määrittää suurin aerosolin suuttimen ja polttimen liekin välinen etäisyys, jolla suihku palaa jatkuvasti, tai vahvistaa, että suihku ei syty, kun suuttimen ja liekin välinen etäisyys on 15 cm.

a) Vähintään kolme täysinäistä aerosolipakkausta tuotetta kohti valmistellaan vesihauteessa lämpötilaan 20 °C ± 1 °C niin, että vähintään 95 prosenttia aerosolista on upotettuna veteen vähintään 30 minuutin ajan ennen kutakin koetta (jos aerosoli on kokonaan veden alla, 30 minuutin käsittely on riittävä).

b) Yleisiä vaatimuksia on noudatettava. Ympäristön lämpötila ja suhteellinen kosteus kirjataan.

c) Yksi aerosoli punnitaan ja paino kirjataan.

d) Määritetään sisäpuolinen paine ja alkupurkautumismäärä lämpötilassa 20 °C ± 1 °C (viallisten ja vajaiden aerosolien poistamiseksi).

e) Kaasupoltin asetetaan tasaiselle vaakasuoralle alustalle tai kiinnitetään kannattimeen pidikkeen avulla.

f) Sytytetään kaasupoltin. Liekin on oltava valaisematon ja noin 4–5 cm korkea.

g) Suuttimen aukko asetetaan vaaditulle etäisyydelle liekistä. Aerosoli testataan siinä asennossa, jossa se on tarkoitettu käytettäväksi, esimerkiksi pystyasennossa tai ylösalaisin.

h) Suuttimen aukko ja polttimen liekki asetetaan samalle tasolle huolehtien siitä, että aukko on oikein suunnattuna liekkiä kohti ja sopivalla tasolla (ks. kuva 6.3.1.1). Suihku suunnataan liekin ylemmän puoliskon läpi.

i) Aerosolin ravistamiseen liittyviä yleisiä vaatimuksia on noudatettava.

j) Käytetään aerosolin suutinta ja annetaan sisällön purkautua 5 sekunnin ajan, jos syttymistä ei tapahdu. Jos suihku syttyy, annetaan aerosolin purkautumisen jatkua ja mitataan palamisen kestoaika 5 sekunnin ajan syttymisestä.

k) Merkitään syttymistulokset annettuun taulukkoon kaasupolttimen ja aerosolin välisen etäisyyden mukaan.

l) Jos vaiheessa j ei tapahdu syttymistä, testataan syttyykö suihku, kun aerosoli on muissa asennoissa, esimerkiksi kun pystyasennossa käytettäväksi tarkoitettua aerosolia käytetään ylösalaisin.

m) Toistetaan vaiheet g–l kahdesti (yhteensä 3 kertaa) samalla pakkauksella ja niin, että kaasupoltin ja aerosolin suutin ovat samalla etäisyydellä toisistaan.

n) Koemenettely toistetaan kahdella muulla saman tuotteen aerosolipakkauksella niin, että kaasupolttimen ja aerosolin suuttimen välinen etäisyys on sama.

o) Toistetaan koemenettelyn vaiheet g–n niin, että aerosolipakkauksen suuttimen ja kaasupolttimen liekin välinen etäisyys on alueella 15–90 cm sen mukaan, mikä oli kunkin kokeen tulos (ks. myös 6.3.1.3.1.4 ja 6.3.1.3.1.5).

p) Jos syttymistä ei tapahdu, kun etäisyys on 15 cm, menettely päätetään niiden pakkausten osalta, jotka olivat kokeen alussa täysinäisiä. Menettely päättyy myös silloin, kun suihku syttyy ja palaa jatkuvasti etäisyyden ollessa 90 cm. Jos syttymistä ei tapahdu 15 cm:n etäisyydellä, kirjataan, että syttymistä ei tapahtunut. Muissa tapauksissa polttimen liekin ja aerosolin suuttimen välinen suurin etäisyys, jolla syttyminen ja jatkuva palaminen havaittiin, kirjataan syttymisetäisyydeksi.

q) Lisäksi suoritetaan yksi koe kolmella aerosolipakkauksella, joiden täyttöaste on 10–12 prosenttia nimellismäärästä. Nämä pakkaukset testataan niin, että aerosolin suuttimen ja polttimen liekin välinen etäisyys on täysinäisestä pakkauksesta tulevan suihkun syttymisetäisyys, johon on lisätty 15 cm.

r) Aerosoli tyhjennetään 10–12 prosenttiin nimellispainosta enintään 30 sekunnin mittaisilla purkauksilla. Purkausten välillä pidetään vähintään 300 sekunnin tauko. Tänä väliaikana pakkaus pidetään vesihauteessa esivalmistelua varten.

s) Toistetaan vaiheet g–n niiden aerosolipakkausten osalta, joiden täyttöaste on 10–12 prosenttia nimellispainosta, ja jätetään vaiheet l ja m suorittamatta. Tämä koe tehdään vain yhdessä asennossa (esim. pystyasennossa tai ylösalaisin), joka on sama, jossa syttyminen tapahtui (jos tapahtui) täysinäisten pakkausten kokeessa.

t) Tulokset kirjataan taulukkoon 6.3.1.1, kuten jäljempänä esitetään.

6.3.2.3.1.1 Ennen koetta jokainen aerosoli on esivalmisteltava, jonka jälkeen sisällön on annettava purkautua noin yhden sekunnin ajan. Tämän toimenpiteen tarkoituksena on poistaa mahdollinen epähomogeeninen aine nousuputkesta.

6.3.2.3.1.2 Käyttöohjeita on noudatettava tarkasti esimerkiksi siltä osin, onko aerosoli tarkoitettu käytettäväksi pystyasennossa vai ylösalaisin. Jos aerosolia on ravistettava, sitä ravistetaan juuri ennen kokeen suorittamista.

6.3.2.3.1.3 Kokeet suoritetaan vedottomassa ja tuuletettavassa ympäristössä, jonka lämpötila on 20 °C ± 5 °C ja suhteellinen kosteus 30–80 prosenttia.

a) Vähintään kolme täysinäistä aerosolipakkausta tuotetta kohti valmistellaan vesihauteessa lämpötilaan 20 °C ± 1 °C niin, että vähintään 95 prosenttia aerosolista on upotettuna veteen vähintään 30 minuutin ajan (jos aerosoli on kokonaan veden alla, 30 minuutin käsittely on riittävä).

b) Mitataan tai lasketaan lieriön tosiasiallinen tilavuus (dm3).

c) Yleisiä vaatimuksia on noudatettava. Ympäristön lämpötila ja suhteellinen kosteus kirjataan.

d) Määritetään sisäpuolinen paine ja alkupurkautumismäärä lämpötilassa 20 °C ± 1 °C (viallisten ja vajaiden aerosolien poistamiseksi).

e) Yksi aerosolipakkaus punnitaan ja paino kirjataan.

f) Sytytetään kynttilä ja asetetaan sulkujärjestelmä (kansi tai muovikalvo) paikoilleen.

g) Asetetaan aerosolin suuttimen aukko 35 mm:n etäisyydelle lieriön sisäänmenoaukon keskustasta, tai lähemmäs, jos kyseessä on laajasuihkuinen tuote. Käynnistetään kronometri (sekuntikello) ja tuotteen käyttöohjeita noudattaen suunnataan suihku kohti vastakkaisen päädyn (kansi tai muovikalvo) keskustaa. Aerosoli testataan siinä asennossa, jossa se on tarkoitettu käytettäväksi, esimerkiksi pystyasennossa tai ylösalaisin.

h) Suihkutetaan aerosolia kunnes syttyminen tapahtuu. Pysäytetään kronometri ja kirjataan kulunut aika. Punnitaan aerosoli uudelleen ja kirjataan paino.

i) Tuuletetaan ja puhdistetaan lieriö ja poistetaan sieltä kaikki jäännökset, jotka voivat vaikuttaa seuraaviin kokeisiin. Annetaan tarvittaessa lieriön jäähtyä.

j) Suoritetaan koemenettelyn vaiheet d–i kahdella muulla saman tuotteen aerosolilla (yhteensä kolme koetta; kukin aerosoli testataan vain kerran).

6.3.3.3.1.1 Ennen koetta jokainen aerosoli on esivalmisteltava, jonka jälkeen sisällön on annettava purkautua noin yhden sekunnin ajan. Tämän toimenpiteen tarkoituksena on poistaa mahdollinen epähomogeeninen aine nousuputkesta.

6.3.3.3.1.2 Käyttöohjeita on noudatettava tarkasti esimerkiksi siltä osin, onko aerosoli tarkoitettu käytettäväksi pystyasennossa vai ylösalaisin. Jos aerosolia on ravistettava, sitä ravistetaan juuri ennen kokeen suorittamista.

6.3.3.3.1.3 Kokeet suoritetaan vedottomassa ja tuuletettavassa ympäristössä, jonka lämpötila on 20 °C ± 5 °C ja suhteellinen kosteus 30–80 prosenttia.

a) Vähintään neljä täysinäistä aerosolipakkausta tuotetta kohti valmistellaan vesihauteessa lämpötilaan 20 °C ± 1 °C niin, että vähintään 95 prosenttia aerosolista on upotettuna veteen vähintään 30 minuutin ajan ennen kutakin koetta (jos aerosoli on kokonaan veden alla, 30 minuutin käsittely on riittävä).

b) Yleisiä vaatimuksia on noudatettava. Ympäristön lämpötila ja suhteellinen kosteus kirjataan.

c) Määritetään sisäpuolinen paine lämpötilassa 20 °C ± 1 °C (viallisten ja vajaiden aerosolien poistamiseksi).

d) Mitataan tutkittavan aerosolituotteen purkautumis- tai virtausmäärä, jotta kokeessa annostellun tuotteen määrä voidaan määrittää tarkasti.

e) Yksi aerosoleista punnitaan ja paino kirjataan.

f) Mitatun purkautumis- tai virtausmäärän perusteella ja valmistajan ohjeita noudattaen annetaan tuotetta purkautua noin 5 g puhtaan kellonlasin keskelle; tarkoituksena on saada aikaan keko, jonka korkeus on enintään 25 mm.

g) Asetetaan 5 sekunnin kuluessa purkautumisen päättymisestä syttymislähde näytteen alareunalle ja käynnistetään samanaikaisesti kronometri (sekuntikello). Tarvittaessa syttymislähde poistetaan näytteen reunasta noin kahden sekunnin kuluttua, jotta voidaan havaita selvästi, onko syttyminen tapahtunut. Jos näytteen syttymistä ei ole havaittavissa, asetetaan syttymislähde uudelleen näytteen reunalle.

h) Jos syttyminen tapahtuu, kirjataan seuraavat tiedot:

i) Koealue tuuletetaan heti kunkin kokeen jälkeen.

j) Jos syttymistä ei tapahdu, ja annosteltu tuote pysyy vaahdon tai tahnan muodossa koko käyttöajan, toistetaan vaiheet e–i. Tuotteen annetaan seistä 30 sekuntia, 1 minuutin, 2 minuuttia tai 4 minuuttia ennen syttymislähteen käyttämistä.

k) Toistetaan vaiheet e–j kahdesti samalla aerosolipakkauksella (yhteensä 3 koetta).

l) Toistetaan vaiheet e–k kahdella muulla saman tuotteen aerosolipakkauksella (yhteensä 3 pakkausta).