31990R2426

KOMISSION ASETUS (ETY) N:o 2426/90,

annettu 21 päivänä elokuuta 1990,

rehuseoksiksi jalostetulle rasvattomalle maidolle ja vasikoiden rehuksi tarkoitetulle rasvattomalle maitojauheelle myönnettäviä tukia koskevista yksityiskohtaisista säännöistä annetun asetuksen (ETY) N:o 1725/79 muuttamisesta

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan talousyhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon maito- ja maitotuotealan yhteisestä markkinajärjestelystä 27 päivänä kesäkuuta 1968 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 804/68(1), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (ETY) N:o 3879/89(2), ja erityisesti sen 10 artiklan 3 kohdan,

sekä katsoo, että

komission asetuksen (ETY) N:o 1725/79(3), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (ETY) N:o 3368/88(4), 1 artiklan 2 kohdan a alakohdassa säädetään, että rasvattoman maitojauheen on täytettävä komission asetuksen (ETY) N:o 986/68(5), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (ETY) N:o 1115/89(6), 1 artiklassa mainitut edellytykset ja että se on valmistettava ilman minkäänlaisia lisäyksiä,

kuivaheran vilpillinen lisääminen jauheen valmistukseen käytettyyn rasvattomaan maitoon tai itse jauheeseen on vastoin edellä mainittuja säännöksiä; kirnupiimäjauhetta sisältävään rasvattomaan maitojauheeseen sisältyvän herajauheen virallisen jäljitysmenetelmän puuttuessa yhteisössä asetuksessa (ETY) N:o 1725/79 ei myöskään säädetä kuivaherajuoksetteen jäljittämistä koskevista erityisistä säännöistä; kuivaherajuoksetteen jäljittämiseksi on äskettäin kehitetty määritysmenetelmä; on suotavaa lisätä tämä menetelmä edellä mainittuun asetukseen, ja

tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat maidon ja maitotuotteiden hallintokomitean lausunnon mukaiset,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Muutetaan asetus (ETY) N:o 1725/79 seuraavasti:

1 Lisätään 10 artiklan 3 kohdan ensimmäiseen alakohtaan seuraava:

"Kun nämä tarkastukset koskevat sellaisenaan tai seoksena käytettävää rasvatonta maitojauhetta, herajuoksetejauheen puuttuminen todetaan liitteen IV menettelyllä".

2 Korvataan liitteen I A kohdan 2 alakohdan j alakohta seuraavasti:

"j) muut ja erityisesti herahappo silloin, jos kansalliset viranomaiset vaativat sen jäljitystä".

3 Lisätään tämän asetuksen liite liitteeksi IV.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 1 päivästä maaliskuuta 1991.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 21 päivänä elokuuta 1990.

Komission puolesta

Ray MAC SHARRY

Komission jäsen

(1) EYVL N:o L 148, 28.6.1968, s. 13

(2) EYVL N:o L 378, 27.12.1989, s. 1

(3) EYVL N:o L 199, 7.8.1979, s. 1

(4) EYVL N:o L 296, 29.10.1988, s. 50

(5) EYVL N:o L 169, 18.7.1968, s. 4

(6) EYVL N:o L 118, 29.4.1989, s. 7

LIITE

"LIITE IV

RASVATTOMASSA MAITOJAUHEESSA JA ASETUKSESSA (ETY) N:o 1725/79 TARKOITETTUJEN SEOSTEN KUIVAN HERAJUOKSETTEEN MÄÄRITYS

1 Päämäärä: Lisätyn kuivan herajuoksetteen jäljitys seuraavissa tuotteissa:

a) asetuksen (ETY) n:o 986/68 1 artiklassa määritellyssä rasvattomassa maitojauheessa

ja

b) asetuksen (ETY) n:o 1725/79 1 artiklan 3 kohdassa määritellyissä seoksissa.

2 Viitteet: Kansainvälinen standardi ISO 707.

Maito ja maitotuotteet: näytteenottomenetelmät asetuksen (ETY) N:o 625/78 liitteen I 2 kohdan c alakohdan ohjeiden mukaisesti.

3 Määritelmä

Kuiva herajuoksetepitoisuus määritellään prosenttiosuutena (painosta) kuvatulla menetelmällä määritettynä.

4 Periaate

Glykomakropeptidi A -pitoisuuden määritys asetuksen (ETY) N:o 625/78 liitteen V mukaisesti. Positiivisia tuloksia antavat näytteet määritetään suuren erotuskyvyn nestekromatografialla käänteisfaasista (HPLC-menetelmä) glykomakropeptidien A havaitsemiseksi. Tulosta arvioidaan vertaamalla sitä rasvatonta maitojauhetta sisältäviin standardinäytteisiin, joista toisiin on ja toisiin ei ole lisätty herajauhetta. Tulokset, jotka ovat suurempia kuin 1 % (m/m) osoittavat kuivan herajuoksetteen esiintymisen.

5 Reagenssit

Kaikkien reagenssien on oltava hyväksyttyä määrityslaatua. Käytettävän veden on oltava tislattua vettä tai puhtaudeltaan vähintään vastaavaa vettä. Asetonitriilin on oltava spektroskooppista tai HPLC-laatua.

Reagenssit, joita käytetään asetuksen (ETY) N:o 625/78 kuvaamassa menetelmässä, kuvataan tämän asetuksen liitteessä V.

Reagenssit käänteisfaasin HPLC-menetelmään.

5.1 Trikloorietikkahappoliuos

Liuotetaan 240 g trikloorietikkahappoa (CCl3CCOOH) veteen ja täytetään 1 000 ml:ksi.

5.2 Eluaatit A ja B

Eluaatti A: 1 000 ml:n mittapulloon laitetaan 150 ml asetonitriiliä (CH3CN), 20 ml isopropanolia (CH3CHOHCH3) ja 1,00 ml trifluorietikkahappoa (TFA, CF3COOH). Laimennetaan 1 000 ml:ksi vedellä.

Eluaatti B: 1 000 ml:n mittapulloon laitetaan 550 ml asetonitriiliä, 20 ml isopropanolia ja 1,00 ml TFA:a. Laimennetaan 1 000 ml:ksi vedellä.

Eluointiliuos suodatetaan ennen käyttöä huokoskooltaan 0,45 mikrometrin (ìm) kalvosuodattimen läpi.

5.3 Kolonnin säilytys

Määritysten jälkeen kolonni huuhdellaan eluaatilla B (gradientin avulla) ja huuhdellaan sitten asetonitriilillä (gradientin avulla 30 minuuttia). Kolonni säilytetään asetonitriilissä.

5.4 Standardinäytteet

5.4.1 Rasvaton maitojauhe, joka vastaa asetuksen (ETY) N:o 625/78 vaatimuksia, eli (0).

5.4.2 Sama rasvaton maitojauhe muunnettuna 5 %:ksi (m/m) koostumukseltaan standardin juoksetetyypin herajauheella, eli (5).

5.4.3 Sama rasvaton maitojauhe muunnettuna 50 %:ksi (m/m) koostumukseltaan standardin juoksetetyypin herajauheella, eli (50)(1).

6 Välineistö

Asetuksessa (ETY) N:o 625/78 kuvatussa menettelyssä tarvittava välineistö kuvataan tämän asetuksen liitteessä V.

6.1 Analyysivaaka

6.2 Sentrifugi, jolla voidaan saavuttaa 2 200 g:n keskipakovoima, varustettuna suljettavilla noin 50 ml:n sentrifugiputkilla.

6.3 Mekaaninen sekoittaja, joka voi toimia 50 °C:ssa.

6.4 Magneettisekoittaja.

6.5 Lasisuppiloita, halkaisija noin 7 cm.

6.6 Suodatinpapereita, keskinopea suodatus, halkaisija noin 12,5 cm.

6.7 Lasinen suodatuslaite varustettuna huokoskooltaan 0,45 mikrometrin kalvosuodattimella.

6.8 Mittapipettejä, joilla voidaan annostella 10 ml (ISO 648, luokka A tai ISO/R 835) tai järjestelmä, jolla voidaan annostella 10,0 ml kahdessa minuutissa.

6.9 Vesihaude säädettynä termostaatilla 25 ± 0,5 °C:seen.

6.10 HPLC-laitteisto, joka sisältää:

6.10.1 binäärisen gradienttipumpun,

6.10.2 injektorin, käsikäyttöisen tai automaattisen, tilavuudeltaan 100 mikrolitraa (ìl),

6.10.3 Dupont Protein Plus-kolonnin (pituus: 25 cm, sisähalkaisija: 0,46 cm) tai vastaavan käänteisfaasikolonnin, piidioksidipohjainen, suurihuokoinen,

6.10.4 kolonniuunin säädettynä termostaatilla 35 ± 1 °C:seen,

6.10.5 aaltopituudeltaan muunneltavissa olevan UV-detektorin, jolla voidaan mitata 210 nm:ssä (tarvittaessa voidaan käyttää suurempaa aaltopituutta, joka saavuttaa 220 nm:ä) herkkyydellä 0,02 Å,

6.10.6 integraattorin, jolla voidaan integroida piikin kannan käännepisteestä käännepisteeseen.

Huom:

On mahdollista työskennellä huoneenlämmössä olevilla kolonneilla edellyttäen, että tämä ympäröivä lämpötila vaihtelee enintään 1 °C:tta; ellei näin ole, todetaan GMPÅ:n retentioajassa melko suuria vaihteluita.

7 Näytteenotto

7.1 Kansainvälinen standardi ISO 707 - Maito ja maitotuotteet - Näytteenottomenetelmät, asetuksen (ETY) N:o 625/78 liitteen I 2 kohdan c alakohdan ohjeiden mukaisesti.

7.2 Näyte säilytetään sellaisissa olosuhteissa, ettei koostumuksessa voi tapahtua mitään huononemista tai muuttumista.

8 Menettely

8.1 Koenäytteen esikäsittely

Siirretään maitojauhe sitä tilavuudeltaan noin kaksinkertaiseen astiaan, joka on varustettu ilmatiiviillä kannella. Suljetaan astia välittömästi. Sekoitetaan maitojauhe hyvin käännellen astiaa toistuvasti ympäri.

8.2 Näyte

Punnitaan 2,00 ± 0,001 g koenäytettä sentrifugiputkeen (ks. 6.2 kohta) tai suljettuun pulloon (50 ml).

8.3 Rasvan ja proteiinien poisto

8.3.1 Lisätään 20,0 g lämmintä vettä (50 °C) näytteeseen. Liuotetaan jauhe sekoittaen viisi minuuttia sekoittajalla tai happaman kirnupiimän tapauksessa 30 minuuttia mekaanisella sekoittimella (ks. 6.3 kohta). Asetetaan putki vesihauteeseen (ks. 6.9 kohta) ja annetaan putken lämpötilan tasaantua 25 °C:ksi.

8.3.2 Lisätään kahden minuutin aikana 10,0 ml 25 °C trikloorietikkahappoliuosta (ks. 5.1 kohta), koko ajan voimakkaasti magneettisekoittimella sekoittaen (ks. 6.4 kohta). Asetetaan putki vesihauteeseen (ks. 6.9 kohta) ja pidetään sitä siellä 60 minuuttia.

(1) Koostumukseltaan standardin juoksetetyypin herajauhetta sekä muunnettua rasvatonta maitojauhetta on saatavana osoitteesta NIZO, Kernhemseweg 2, PO Box 20, NL-6710 BA.

Kuitenkin NIZOn jauheita vastaavia tuloksia antavia jauheita voidaan myös käyttää8.3.3 Sentrifugoidaan (ks. 6.2 kohta) kiihtyvyydellä 2 200 g kymmenen minuuttia, tai suodatetaan paperin läpi (ks. 6.6 kohta), poistetaan suodoksen viisi ensimmäistä millilitraa.

8.4 Kromatografinen määritys

8.4.1 Tehdään asetuksen (ETY) N:o 625/78 liitteessä V kuvatulla tavalla HPLC-määritys. Jos tulos on negatiivinen, määritetty näyte ei sisällä havaittavia määriä herajuoksetetta. Jos tulos on positiivinen on käytettävä jäljempänä kuvattua käänteisfaasin HPLC-menetelmää. Happaman kirnupiimän esiintyminen jauheena voi johtaa vääriin positiivisiin tuloksiin. Käänteisfaasin HPLC-menetelmä sulkee pois tämän mahdollisuuden.

8.4.2 Ennen käänteisfaasin HPLC-määritystä on gradientin olosuhteet optimoitava. Retentioaika 26 ± 2 minuuttia GMPA:lle on ihanteellinen gradienttijärjestelmille, joissa kuollut tilavuus on noin 6 ml (tilavuus siitä kohdasta, jossa liuottimet yhtyvät siihen kohtaan, jossa injektiosilmukka loppuu). Gradienttijärjestelmissä, joissa kuollut tilavuus on pienempi (esimerkiksi 2 ml), on käytettävä 22 minuuttia optimaalisena retentioaikana.

Valmistetaan standardinäytteet (ks. 5.4 kohta) ilman ja yhdessä 50 %:sta herajuoksetetta.

Injektoidaan 100 ìl kelluvaa nestettä tai suodosta (ks. 8.3.3 kohta) HPLC-laitteistoon käyttäen taulukossa 1 esitettyjä gradientin viiteolosuhteita.

>TAULUKON PAIKKA>

Kahden kromatogrammin vertailun olisi paljastettava GMPÅ-piikin sijainti.

Jäljempänä annetulla kaavalla voidaan laskea normaalille gradientille alussa käytettävän liuottimen koostumus (ks. 8.4.3 kohta) seuraavasti:

% B = 10 - 2,5 + (13,5 + (RTgmpA - 26)/6) 730/27

% B = 7,5 + (13,5 + (RTgmpA 26)/6) 71,11

jossa:

>TAULUKON PAIKKA>

8.4.3 Koenäytteiden injektointi

Injektoidaan tarkasti mitattuna 100 ìl kelluvaa nestettä tai suodosta (ks. 8.3.3 kohta) HPLC-laitteistoon virtausnopeudella 1,0 ml eluointiliuosta (ks. 5.2 kohta) minuutissa.

Määrityksen alussa eluaattikoostumus saadaan 8.4.2 kohdasta. Se on tavallisesti lähellä A:B = 76:24 (ks. 5.2 kohta). Välittömästi injektoinnin jälkeen aloitetaan lineaarinen gradientti, joka johtaa 5 %:a suurempaan B:n prosenttiosuuteen 27 minuutin jälkeen. Sen jälkeen aloitetaan lineaarinen gradientti, joka saa eluaattikoostumuksen B:n 90 %:ksi viidessä minuutissa. Tätä koostumusta ylläpidetään viisi minuuttia. Sen jälkeen aina lineaarisen gradientin avulla palataan alkuperäiseen koostumukseen viidessä minuutissa. Pumppausjärjestelmän sisäisen tilavuuden mukaan seuraava injektointi voidaan tehdä 15 minuutin kuluttua, kun alkuperäiset olosuhteet on saavutettu.

Huomautuksia

1 Glykomakropeptidien retentioajan olisi oltava 26 ± 2 minuuttia, joka voidaan saavuttaa vaihtelemalla ensimmäisen gradientin alku- ja loppuolosuhteita. Kuitenkin ensimmäisen gradientin B %:n alku- ja loppuolosuhteiden eron on pysyttävä 5 %:ssa B:stä.

2 Eluaateista on poistettava kaasut riittävästi ja ne on myös säilytettävä kaasuttomina. Tämä on välttämätöntä gradientin pumppausjärjestelmän asianmukaisen toiminnan kannalta. GMP-piikin retentioajan standardipoikkeaman on oltava pienempi kuin 0,1 minuuttia (n = 10).

3 Joka viidennen näytteen jälkeen on injektoitava viitenäytettä (5) ja käytettävä sitä uuden vastekertoimen R laskemiseksi (ks. 9.1.1 kohta).

8.4.4 Koenäytteen (E) kromatografisen määrityksen tulokset saadaan kromatogrammina, jossa GMP-piikki tunnistetaan sen noin 26 minuutin retentioajasta.

Integraattori (ks. 6.10.6 kohta) laskee automaattisesti GMP-piikin H-piikin korkeuden. Jokaisen kromatogrammin pohjaviiva on tarkistettava. Määritys tai integrointi on toistettava, jos pohjaviiva on sijainnut väärässä kohdassa.

Mahdollisesti laitteiston tai kolonnin huonosta toiminnasta tai määritettävän näytteen alkuperästä ja luonteesta johtuvien poikkeavuuksien havaitsemiseksi on välttämätöntä tutkia jokainen kromatogrammi ennen kvantitatiivista tulkintaa. Jos esiintyy epäilyjä, määritys on toistettava.

8.5 Kalibrointi

8.5.1 Standardinäytteille (ks. 5.4.1 ja 5.4.2 kohta) sovelletaan täsmälleen 8.2-8.4.4 kohdassa kuvattua menettelyä. On käytettävä juuri valmistettuja liuoksia, sillä GMP hajoaa 8 % trikloorietikkahappoympäristössä huoneenlämmössä. 4 °C:ssa liuos pysyy stabiilina 24 tuntia. Jos määrityssarjat ovat pitkiä, on toivottavaa käyttää jäähdytettyä näytetarjotinta automaatti-injektorissa.

Huom.

Edellinen 8.4.2 kohta voidaan jättää pois, jos B % tunnetaan alkuolosuhteissa aikaisempien määritysten perusteella. Vertailunäytteen (5) kromatogrammin on oltava kuvan 1 mukainen. Tässä kuvassa GMPÅ-piikkiä edeltää kaksi pientä piikkiä. On välttämätöntä saada samanlainen erottuminen.

8.5.2 Ennen näytteiden kromatografista määritystä injektoidaan 100 ìl standardinäytettä, joka ei sisällä herajuoksetetta (0) (ks. 5.4.1 kohta). Kromatogrammissa ei saa esiintyä piikkiä GMPÅ-piikin retentioajan kohdalla.

8.5.3 Määritetään vasteen R kertoimet injektoimalla sama tilavuus suodosta (ks. 8.5.1 kohta) kuin näytteille on käytetty.

9 Tulosten ilmoittaminen

9.1 Laskutapa ja kaavat

9.1.1 Vasteen R kertoimen laskeminen:

GMP-piikki = W/H

jossa:

>TAULUKON PAIKKA>

9.2 Näytteessä esiintyvän herajuoksetejauheen prosenttiosuuden laskeminen

W(E) = R × H (E)

jossa:

>TAULUKON PAIKKA>

Jos W(E) on yli 1 % ja jos retentioajan ja standardinäytteen (5) retentioajan välinen ero on pienempi kuin 0,2 minuuttia, herajuoksetteen esiintyminen on osoitettu.

9.3 Menetelmän tarkkuus

9.3.1 Toistettavuus

Samanaikaisesti tai lyhyenä ajanjaksona, saman tekijän samalla laitteistolla samasta näytteestä suoritetun kahden määrityksen tulosten välinen ero ei saa olla suurempi kuin 0,2 %:a m/m.

9.3.2 Uusittavuus

Ei vielä määritelty.

9.3.3 Lineaarisuus

Aina 16 %:iin saakka herajuoksetetta saadaan lineaarinen riippuvuus korrelaatiokertoimen > 0,99 kanssa.

9.4 Tulkinta

9.4.1 Heran katsotaan esiintyvän, jos 9.2 kohdassa saatu tulos on yli 1 % m/m ja jos GMP-piikin retentioaika eroaa vähemmän kuin 0,2 minuuttia standardinäytteen (5) retentioajasta. Edellinen 1 %:n raja on valittu asetuksen (ETY) 625/78 liitteen V 9.2 ja 9.4.1 kohdan säännösten mukaisesti."

>KAAVION ALKU>

Absorbanssi (220 nm)

>KAAVION LOOPU>

>VIITTAUS KAAVIOON>