32002D0378

Komission päätös,

tehty 17 päivänä lokakuuta 2001,

valtiontuesta jonka Saksa on myöntänyt Mesacon Messelektronik GmbH:lle

(tiedoksiannettu numerolla K(2001) 3065)

(Ainoastaan saksankielinen teksti on todistusvoimainen)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(2002/378/EY)

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 88 artiklan 2 kohdan,

ottaa huomioon Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 62 artiklan 1 kohdan a alakohdan,

on mainittujen artiklojen mukaisesti kehottanut asianomaisia esittämään huomautuksensa,

sekä katsoo seuraavaa:

I MENETTELY

(1) Saksa ilmoitti komissiolle Dresdenissä toimivalle Mesacon Messelektronik GmbH:lle myönnetystä tuesta 22 päivänä joulukuuta 1999 päivätyllä, 10 päivänä tammikuuta 2000 saapuneeksi kirjatulla kirjeellä. Komissio esitti 26 päivänä tammikuuta 2000 päivätyssä kirjeessä tukea koskevia kysymyksiä, joihin Saksa vastasi 8 päivänä maaliskuuta 2000 päivätyllä, 9 päivänä maaliskuuta 2000 saapuneeksi kirjatulla kirjeellä. Komissio esitti 19 päivänä huhtikuuta 2000 päivätyssä kirjeessä lisäkysymyksiä, joihin Saksa vastasi 5 päivänä kesäkuuta 2000.

(2) Komissio on ilmoittanut 27 päivänä lokakuuta 2000 päivätyllä kirjeellä Saksalle päätöksestään aloittaa EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu menettely, joka koskee Dresdenissä toimivalle Mesacon Messelektronik GmbH:lle myönnettyä 2,25 miljoonan Saksan markan suuruista tukea.

(3) Menettelyn aloittamisesta tehty päätös julkaistiin Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä(1). Komissio kehotti samalla asianomaisia esittämään huomautuksensa. Asianomaisilta ei saatu huomautuksia.

(4) Saksa vastasi muodollisen tutkintamenettelyn aloittamiseen 19 päivänä joulukuuta 2000 päivätyllä ja saapuneeksi kirjatulla kirjeellä. Se toimitti lisätietoja 10 päivänä tammikuuta 2001. Komissio esitti 4 päivänä huhtikuuta 2001 lisäkysymyksiä, joihin Saksa vastasi 31 päivänä toukokuuta 2001 päivätyllä ja seuraavana päivänä saapuneeksi kirjatulla kirjeellä.

II KUVAUS

A. Yritys

(5) Mesacon Messelektronik GmbH Dresden (jäljempänä "MMED") on entisen Messelektronik Dresden -nimisen yrityksen (jäljempänä "MED") toinen omaisuudenhoitoyhtiö. Nykyisin MMED on insinööritoimisto, joka on erikoistunut radiometristen ja laserilla toimivien mittausjärjestelmien kehittämiseen lähinnä teräs- ja alumiiniteollisuuden tarpeisiin.

(6) MMED:n perusti 3 päivänä joulukuuta 1997 Riegel-niminen sijoittaja, joka oli hankkinut konkurssin tehneen Neue Messelektronik Dresden -nimisen yrityksen (jäljempänä "NMED") omaisuuden. NMED puolestaan oli entisen MED:n omaisuudenhoitoyhtiö.

(7) Nykyisin MMED:n palveluksessa on noin 20 työntekijää. Vuonna 2000 yrityksen liikevaihto oli 4,1 miljoonaa Saksan markkaa ja varallisuus 2,8 miljoonaa Saksan markkaa. Riegel omistaa yrityksen kaikki osakkeet. Yrityksen työntekijät ovat äänettömiä yhtiömiehiä, jotka saavat 10 prosentin osuuden voitosta.

(8) Yrityksen kotipaikka on Dresdenin kaupunki Sachsenin osavaltiossa, joka on EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan a alakohdassa tarkoitettu tukialue ja jonka työttömyysaste on 15 prosenttia.

B. Rakenneuudistus

(9) Suunnitelmatalouden oloissa toimineessa entisessä MED:ssä pääomatilanne oli heikko, johtamistaidot riittämättömiä ja taloudelliset rakenteet puutteellisia. Nämä ongelmat siirtyivät edelleen NMED:lle. Koska MED:ssä ja NMED:ssä ei tehty laaja-alaista rakenneuudistusta, osa näistä rakenteellisista puutteista siirtyi edelleen MMED:lle.

(10) Ensimmäiset rakenneuudistustoimenpiteet toteutettiin joulukuussa 1997, jolloin MMED perustettiin. Rakenneuudistuksen oli määrä kestää joulukuuhun 2001. Saksan tietojen mukaan suurin osa rakenneuudistustoimenpiteistä oli kuitenkin jo toteutettu aiemmin, minkä vuoksi vuonna 2001 oli tarkoitus lähinnä vakauttaa rakenteiltaan uudistetun yrityksen toiminta.

(11) Suunnitelman mukaisesti oli tarkoitus tehdä MMED:stä suunnitteluun keskittyvä insinööritoimisto, lopettaa tuotanto ja alentaa kiinteitä kustannuksia. Tuotantoyrityksen muuttaminen insinööritoimistoksi merkitsi entisen NMED:n pääasiallisen toiminnan lopettamista ja suuntautumista tilaustuotantoon, mihin liittyi henkilöstön kouluttaminen uusiin tehtäviin ja MMED:n uusiin asiakkaisiin perustuvan uuden myyntiverkoston rakentaminen.

(12) Rakenneuudistuksen ensimmäisessä vaiheessa keskitettiin kaikki toiminnot yhteen toimipaikkaan. Toimintojen yhdistäminen tapahtui jo helmikuussa 1998.

(13) Toiseksi tarvittiin tutkimus- ja kehitystoimenpiteitä paksuuden ja täyttöasteen mittaamiseen liittyvän tekniikan kannattavuuden varmistamiseksi pitkällä aikavälillä. Paksuusmittauksen alalla MMED on kehittänyt uuden isotooppijärjestelmän, joka korvaa MED:n luoman edellisen järjestelmän. Lisäksi tätä alaa varten on kehitetty erityisohjelmia. Uudet järjestelmät on suunniteltu moduuleiksi, joista kootaan kulloisenkin asiakkaan vaatimukset täyttäviä kokonaisuuksia. Täyttöasteen mittauksen alalla omaisuudenhoitoyhtiöllä ei ollut käytössään alaan liittyvää tekniikkaa. MMED kehitti alalle oman järjestelmänsä sekä erityissondeja (Kalisonden).

(14) Kolmanneksi oli kehitettävä pinnan karkeuden mittaamisessa käytettäviä teknisiä järjestelmiä, mikä edellytti huomattavia investointeja sekä tutkimus- ja kehitystoimenpiteitä, jotta yrityksen toiminnan painopisteitä voitiin muuttaa.

(15) Lisäksi tilaus- ja toimitusjärjestelmä oli mukautettava tilaustuotantopainotteiseen toimintaan. Jakelu organisoidaan yhteistyössä LDV-Systeme GmbH:n kanssa. Viimeksi mainittu yritys myy ja markkinoi MMED:n tuotteita Länsi-Euroopassa, Etelä-Afrikassa ja Amerikan Yhdysvalloissa. MMED pystyy NMED:n entisten työntekijöiden pitkän kokemuksen ansiosta jatkamaan toimintaansa Itä-Euroopassa ja markkinoimaan LDV-Systeme GmbH:n tuotteita näillä markkinoilla. Yhteistyön oletetaan alentavan markkinointikustannuksia ja laajentavan MMED:n tuotemarkkinoita.

(16) Lisäksi yrityksen oli korotettava käyttöpääomaansa voidakseen hoitaa keskeneräiset ja tulevat tilaukset.

(17) Rakenneuudistussuunnitelman kokonaiskustannusten arvioitiin aluksi olevan 4,436 miljoonaa Saksan markkaa. Alun perin tähän määrään sisältyivät erilaiset tutkimus- ja kehitystoimenpiteet, joista suurin osa ei suoranaisesti liittynyt rakenneuudistuksen päätavoitteeseen vaan toiseen samanaikaisesti toteutettuun tutkimus- ja kehityshankkeeseen. Tämän hankkeen toteuttaminen alkoi vuonna 2000, kun yrityksen tila oli vakautunut ja kun kiireellisimmät rakenneuudistustoimenpiteet oli toteutettu. Tämän rinnakkaishankkeen osana toteutettuja toimenpiteitä ei otettu huomioon rakenneuudistuskustannuksissa, koska ne eivät liity mihinkään rakenneuudistuksen vaiheisiin(2).

(18) Uuden laskelman mukaan rakenneuudistuksen kokonaiskustannukset ovat 3,721 miljoonaa Saksan markkaa ja ne on esitetty tiivistetysti taulukossa 1.

Taulukko 1

>TAULUKON PAIKKA>

C. Rakenneuudistusta koskevat rahoitustakuut

(19) Koko rakenneuudistus rahoitettiin yhteisesti sijoittajan omista varoista ja julkisin varoin.

(20) Toimenpide A: Sachsenin osavaltion yhteensä 0,320 miljoonan Saksan markan suuruiset investointiavustukset ja investointituet, joilla katettiin osa kone- ja laiteinvestoinneista. Tuen laajuus oli alun perin 0,419 miljoonaa Saksan markkaa, mutta sitä supistettiin ottaen huomioon tuen intensiteetin ylärajat, jotka sisältyivät tuen myöntämistä koskeviin järjestelyihin.

(21) Toimenpide B: Stadtsparkasse Dresdenin 27 päivänä elokuuta 1998 myöntämä 1,016 miljoonan Saksan markan toissijainen laina, jonka korko oli 8,5 prosenttia. Alun perin oli luvattu 1,5 miljoonaa Saksan markkaa, mutta lopulta määrää pienennettiin 0,484 miljoonaa Saksan markkaa. Osa lainasta oli tarkoitus käyttää kone- ja laiteinvestointeihin, osa hankkeen kehittämiseen. Kreditanstalt für Wiederaufbau (jäljempänä "KfW") takasi 85 prosenttia vastapuoliriskistä eli 0,864 miljoonaa Saksan markkaa myöntämällä Stadtsparkasse Dresdenille jälleenrahoituslainan. Liittovaltio puolestaan takasi 75 prosenttia KfW:n jälleenrahoituslainan vastapuoliriskistä.

(22) Toimenpide C: Bundesanstalt für vereinigungsbedingte Sonderaufgaben -viraston (jäljempänä "BvS") 20 päivänä marraskuuta 1998 myöntämä 0,65 miljoonan Saksan markan laina, jonka oli tarkoitus kattaa osa investoinneista. Laina muutetaan avustukseksi, mikäli komissio tekee asiasta myönteisen päätöksen.

(23) Toimenpide D: toinen Stadtsparkasse Dresdenin vuonna 1998 myöntämä, 1,1 miljoonan Saksan markan suuruinen laina. Se muodostui 9 päivänä syyskuuta 1998 käyttöön asetetusta 0,5 miljoonan Saksan markan luottolimiitistä ja 1 päivänä joulukuuta 1998 maksetusta 0,6 miljoonan Saksan markan määrästä. Sijoittajan henkilökohtainen ensisijainen vastuu kattaa lainasta miljoonan Saksan markan osuuden ja Bürgschaftsbank Sachsen vastaa jäljelle jäävästä määrästä 80 prosentin toissijaisen takauksen muodossa.

(24) Toimenpide E: 0,138 miljoonan Saksan markan suuruiset liittovaltion avustukset tutkimus- ja kehitystoimintaan.

(25) Sijoittajan henkilökohtainen vastuu kattaa toimenpiteen D mukaisesti miljoonan Saksan markan osuuden lainasta, minkä lisäksi sijoittajan oli määrä suorittaa omista varoistaan 0,1 miljoonan Saksan markan likviditeettiavustus (toimenpide F). Lisäksi tulevasta kassavirrasta oli Saksan tietojen mukaan tarkoitus rahoittaa 0,397 miljoonaa Saksan markkaa (toimenpide G).

(26) Rakenneuudistuksen kokonaiskustannukset käyvät ilmi taulukosta 2, jossa esitetään myös tahot, joiden oli viime kädessä määrä rahoittaa edellä mainitut toimenpiteet.

Taulukko 2

>TAULUKON PAIKKA>

D. Markkina-analyysi

(27) MMED kehittää, valmistaa, testaa ja markkinoi radiometrisiä ja laserilla toimivia mittausjärjestelmiä. MMED:n radiometrisiä järjestelmiä käytetään mitattaessa kerros- ja pinnoitepaksuutta, karkeutta, täyttöastetta, tiheyttä ja kaliumpitoisuutta sekä pituutta, nopeutta ja tasaisuutta. Sen laserjärjestelmiä käytetään pintojen karkeuden mittaamisessa. Nämä järjestelmät on suunniteltu ennen muuta teräs- ja alumiiniteollisuuden tarpeisiin. Lisäksi MMED on monipuolistanut tuotantoaan puu- ja muoviteollisuuden kaltaisten alojen erikoistuotteisiin.

(28) Vuonna 1998 EU:n alueella valmistettiin mittauslaitteita (NACE 33.2) lähes 40 miljardin euron arvosta. Tuotanto oli siis lisääntynyt huomattavasti vuodesta 1993, jolloin tällä teollisuudenalalla vallitsi voimakas taantuma. Vuonna 1994 tuotanto kääntyi jälleen kasvuun. EU:n alueella suurin tuottaja on Saksa, jonka osuus koko EU:n tuotannosta on 27,7 prosenttia(3). Voidakseen hyötyä parantuneista markkinaolosuhteista EU:n tuottajien on kuitenkin edelleen pyrittävä alentamaan tuotantokustannuksiaan ja samalla investoitava riittävässä määrin uuteen tekniikkaan ja tuotekehittelyyn, jotta ne voisivat kilpailla japanilaisten ja yhdysvaltalaisten valmistajien kanssa.

(29) Aloittaessaan tutkintamenettelyn komissio totesi näkyvän kulutuksen lisääntyneen vuosina 1995-1998 tasaisesti mutta jääneen kuitenkin kysyntää pienemmäksi. Nyt merkit viittaavat taloudelliseen toimeliaisuuden vähentymiseen, mistä ei kuitenkaan ole varmaa havaintoa. Useat kilpailijat ovatkin ilmoittaneet toimintansa kasvaneen vuonna 2000 ja suhtautuvansa myös tulevaisuuteen edelleen optimistisesti.

(30) Lisäksi komissio totesi, että mittauslaitteiden markkinat ovat erittäin segmentoituneet ja eriytyneet erilaisten tekniikoiden ja asiakkaiden mukaan. Komission mukaan MMED:n merkityksellisinä markkinoina voidaan pitää mittausjärjestelmien tuotantoa teräs- ja alumiiniteollisuuden tarpeisiin. Komissio totesi, että metalliteollisuus on joutunut ankaraan kilpailuun uusien korvaavien materiaalien kanssa ja että terästeollisuus kärsii jatkuvasta ylituotannosta(4). Saksan mukaan MMED on monipuolistanut tuotevalikoimaansa muille teollisuudenaloille juuri tästä syystä. Saksa totesi, että terästeollisuus tarvitsee kuitenkin yhä kehittyneempiä mittauslaitteita voidakseen toteuttaa nykyaikaistamis- ja rakenneuudistustoimenpiteitä. Tämän vuoksi entistä luotettavampien, täsmällisempien ja nopeampien analysointimenetelmien tarve kasvaa. Alumiiniteollisuuden kasvun komissio katsoi johtuvan metallien kierrätyskäytön lisääntymisestä varsinkin liikenteessä ja pakkausalalla.

(31) Kyseessä on siis erittäin dynaaminen ala, jolla käydään kovaa kilpailua. Kilpailu pakottaa yritykset tekemään huomattavia investointeja, mikäli ne haluavat vastata erikoistumisen asettamiin haasteisiin.

III MUODOLLISEN TUTKINTAMENETTELYN ALOITTAMISEN SYYT

(32) Komissio aloitti 27 päivänä lokakuuta 2000 muodollisen tutkintamenettelyn, joka koskee MMED:n hyväksi toteutettuja taloudellista toimenpiteitä. Komissio ei pystynyt selvittämään, täyttääkö MMED pienen tai keskisuuren yrityksen (jäljempänä "pk-yritys") tunnusmerkit; komissio katsoi, että MMED:n hyväksi toteutetut taloudelliset toimenpiteet ovat EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua tukea, ja piti tuen soveltuvuutta yhteismarkkinoille kyseenalaisena.

(33) Esitettyjen tietojen perusteella ei voitu sulkea pois sitä mahdollisuutta, että tuen myöntämishetkellä MMED:llä oli liikkeenjohtoon tai yritystoimintaan liittyviä yhteyksiä entiseen Mesacon Gesellschaft für Messtechnik mbH Dortmundiin. Lisäksi esitetyt tiedot olivat riittämättömiä sen toteamiseksi, muodostivatko LDV-Systeme GmbH, TSI Inc. ja MMED yhteistä toimintaa harjoittavan taloudellisen yksikön.

(34) Komissio katsoi, että MMED:lle myönnetyt yhteensä 2,25 miljoonan Saksan markan tuet on katsottava EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaisiksi tapauskohtaisiksi tuiksi ja että niitä on siten arvioitava vaikeuksissa olevien yritysten pelastus- ja rakenneuudistustuesta 23 päivänä joulukuuta 1994 annetuissa yhteisön suuntaviivoissa(5) (jäljempänä "suuntaviivat") esitetyllä tavalla. Saamiensa tietojen perusteella komissio piti suuntaviivoissa esitettyjen edellytysten täyttymistä kyseenalaisena. Saksan kuvailemat rakenneuudistustoimenpiteet vaikuttivat riittämättömiltä, jotta niitä voitaisiin pitää toteuttamiskelpoisena rakenneuudistussuunnitelmana. Esitettyjen tietojen perusteella komissio ei pystynyt arvioimaan, onko MMED:n tavoittelema taloudellinen tulos realistinen ja voiko yritys toimia markkinoilla omin voimin. Lisäksi komissio ei voinut sulkea pois sitä mahdollisuutta, että tuki on johtanut kilpailun kohtuuttomaan vääristymiseen. Komissio ei voinut myöskään todeta varmasti, onko tuki rajattu pienimpään rakenneuudistuksen toteuttamiseksi tarvittavaan määrään ja onko se oikeassa suhteessa rakenneuudistuksen kokonaiskustannuksiin.

(35) Komissio ei ole saanut huomautuksia asianomaisilta.

IV SAKSAN HUOMAUTUKSET

(36) Vastauksessaan menettelyn aloittamiseen Saksa selvitti MMED:n asemaa pk-yrityksenä. Saksa osoitti, että lukuun ottamatta tuotteiden markkinointia koskevaa yhteistyötä MMED:llä ei ollut liikkeenjohtoon tai yritystoimintaan liittyviä yhteyksiä entiseen Mesacon Gesellschaft für Messtechnik mbH Dortmundiin. Kyseinen yritys asetettiin selvitystilaan, ja osa sen henkilöstöstä siirtyi lasermittausjärjestelmiä kehittävän ja markkinoivan LDV-Systeme GmbH:n palvelukseen. Osa Mesacon Gesellschaft für Messtechnik mbH Dortmundin omaisuudesta myytiin TSI Inc. -nimiselle amerikkalaiselle kilpailijalle. Myös osa TSI:n henkilöstöstä siirtyi LDV-Systeme GmbH:n palvelukseen. Saksa osoitti kuitenkin, että nämä yritykset eivät harjoita yhteistä toimintaa.

(37) Lisäksi Saksa esitti kattavat tiedot rakenneuudistussuunnitelmasta, jota kuvaillaan II jakson B kohdassa.

V ARVIOINTI

(38) MMED on omaisuudenhoitoyhtiö, joka on perustettu hoitamaan konkurssiin asetetun yhtiön toimintaa ja omaisuutta siten, että kaikista veloista vastaa vanha yhtiö. Saksan tietojen mukaan MMED:tä ja NMED:tä, jotka ovat entisen MED:n omaisuudenhoitoyhtiöt, ei perustettu konkurssiin asetettujen yritysten tytäryhtiöiksi. Konkurssipesän hoitajat myivät omaisuudenhoitoyhtiöt eri sijoittajille. Tästä syystä jäljempänä esitettävä arvio rajoittuu MMED:n hyväksi toteutettuihin julkisen vallan toimenpiteisiin.

(39) Tutkintamenettelyn aikana esitetyt tiedot ovat hälventäneet komission epäilyt, joiden mukaan MMED, LDV-Systeme GmbH ja TSI Inc. yhdessä muodostaisivat taloudellisen yksikön. Näin ollen komissio katsoo, että MMED on pienten ja keskisuurten yritysten valtiontukia koskevissa yhteisön suuntaviivoissa(6) tarkoitettu pk-yritys.

A. EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu tuki

(40) Kun mainitut taloudelliset toimenpiteet toteutettiin, MMED:n pääomatilanne oli heikko, sen toiminta oli tappiollista ja se oli menettänyt entisten asiakkaidensa luottamuksen konkurssimenettelyn vuoksi. Yritys oli siis vaikeuksissa.

(41) Kuten jo tutkintamenettelyä aloitettaessa todettiin, MMED:n hyväksi toteutettuja taloudellisia toimenpiteitä voidaan pitää EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuna tukena lukuun ottamatta toimenpiteeseen D sisältyvää miljoonan Saksan markan lainaa, josta sijoittaja vastaa henkilökohtaisesti. Tuki on myönnetty valtion varoista, ja se on tuonut vaikeuksissa olevalle yritykselle etuja, joita se ei olisi saanut yksityiseltä sijoittajalta. Koska MMED:n eurooppalaisilla tuotemarkkinoilla käydään kilpailua ja tehdään kauppaa, tuki uhkaa vääristää yhteismarkkinoille käytävää kilpailua ja vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan.

a) Voimassa olevat tukiohjelmat

(42) Tutkintamenettelyä aloitettaessa todettiin, että toimenpiteeseen A sisältyvät avustukset perustuvat komission hyväksymiin ohjelmiin(7). Saatujen tietojen perusteella nämä alueelliset investointituet noudattavat enimmäismääriä ja edellytyksiä, jotka komissio on vahvistanut päättäessään hyväksyä ohjelmat, joiden perusteella tukea myönnettiin. Kyseessä on voimassa oleva tukiohjelma, jota komission ei tarvitse arvioida uudelleen.

(43) Myös toimenpiteeseen F sisältyvät avustukset tutkimus- ja kehitystoimintaan myönnettiin komission hyväksymien tukiohjelmien(8) perusteella. Vaikka tuen myöntämisestä ilmoitettiinkin komissiolle vasta muodollisen tutkintamenettelyn aloittamisen jälkeen, komissio totesi tarkastettuaan asian varsinkin tuen intensiteetin ylärajan ja tuen kasautumista koskevien määräysten osalta, että näitä ohjelmia koskevat edellytykset täyttyvät. Saatujen tietojen perusteella avustukset perustuvat voimassa olevaan tukiohjelmaan, jota komission ei tarvitse arvioida uudelleen.

(44) Mainittu tuen määrä on otettava huomioon arvioitaessa, olivatko tukitoimenpiteet kokonaisuudessaan kohtuullisia verrattuna niille asetettuun tavoitteeseen.

b) Tapauskohtainen tuki

(45) KfW:n jälleenrahoituslainalla taattu Stadtsparkasse Dresdenin myöntämä 1,016 miljoonan Saksan markan toissijainen laina, joka sisältyy toimenpiteeseen B, myönnettiin Saksan antaman selvityksen mukaan pk-yritysten tutkimus- ja kehitystoimintaa edistävän hyväksytyn tukiohjelman perusteella(9). Kuten tutkintamenettelyä aloitettaessa todettiin, tukiohjelman varsinaisena tarkoituksena ei ole toissijaisten lainojen myöntäminen valtion varoista vaikeuksissa oleville yrityksille; lisäksi ohjelman mukainen vastapuoliriskiä koskevan vastuuosuuden yläraja ylittyy 10 prosentilla. Saatujen tietojen perusteella komissio pitää kiinni näkemyksestään, jonka mukaan on ilmeistä, että ohjelman edellytykset eivät täyttyneet, joten koko 1,016 miljoonan Saksan markan määrä on arvioitava uutena tukena.

(46) Kuten tutkintamenettelyä aloitettaessa todettiin, myös toimenpiteeseen C sisältyvää, BvS:n myöntämää 0,65 miljoonan Saksan markan lainaa on pidettävä tapauskohtaisena tukena, koska tälle lainalle ei ole olemassa hyväksyttyä oikeusperustaa.

(47) Kuten tutkintamenettelyä aloitettaessa todettiin, valtion valvonnassa oleva Bürgschaftsbank Sachsen ja Stadtsparkasse Dresden ottivat omalle vastuulleen toimenpiteeseen D sisältyvän 0,1 miljoonan Saksan markan lainan vastapuoliriskin antamalla sille 80 prosentin toissijaisen takauksen. Ottaen huomioon yrityksen vaikeudet tuen myöntämishetkellä sekä yksityisten vakuuksien puuttumisen ja valtiontakauksen käytön komissio pitää tätä määrää tukena. Koska sille ei ole olemassa hyväksyttyä oikeusperustaa, se on arvioitava tapauskohtaisena tukena.

B. EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan c alakohdan poikkeusmääräykset

(48) MMED:lle myönnetty yhteensä 1,766 miljoonan Saksan markan tuki on arvioitava tapauskohtaisena tukena. EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdan mukaan yksittäisille yrityksille myönnetyt valtiontuet eivät sovellu yhteismarkkinoille, jos ne vaikuttavat jäsenvaltioiden väliseen kauppaan ja vääristävät tai uhkaavat vääristää kilpailua. Tällaiset tuet eivät periaatteessa sovellu yhteismarkkinoille, paitsi jos niihin voidaan soveltaa EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 2 tai 3 kohdan poikkeusmääräyksiä.

(49) Tarkasteltavana olevaan asiaan ei voida soveltaa EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 2 kohdan poikkeusmääräyksiä, koska kyseessä ei ole luonteeltaan sosiaalinen tuki, yksittäisille kuluttajille myönnettävä tuki eikä tuki luonnonmullistusten tai muiden poikkeuksellisten tapahtumien aiheuttaman vahingon korvaamiseksi. Tätä tukea ei myöskään ole myönnetty sellaisille Saksan liittotasavallan alueille, joihin Saksan jako on vaikuttanut.

(50) EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan a ja c kohdan mukaan tietynlaiselle tuelle voidaan myöntää poikkeus tukikiellosta. Tarkasteltavana olevan asian kannalta merkityksellinen on EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan c kohta, sillä tuen ensisijainen kohde ei ole alueellinen kehitys, vaan vaikeuksissa olevan yrityksen pitkän aikavälin kannattavuuden palauttaminen. Mainitun määräyksen nojalla komissio voi hyväksyä valtiontuen, joka myönnetään tietyn taloudellisen toiminnan kehityksen edistämiseen, jos tuki ei muuta kaupankäynnin edellytyksiä yhteisen edun kanssa ristiriitaisella tavalla.

(51) Komission suuntaviivoissa(10) määritellään poikkeuksen myöntämisen edellytykset. Koska tämä tapauskohtainen rakenneuudistustuki maksettiin ennen lokakuuta 1999, komissio soveltaa siihen 23 päivänä joulukuuta 1994 annettuja suuntaviivoja(11). Komissio katsoo, että tarkasteltavana olevaan asiaan ei voida soveltaa mitään muita yhteisön suuntaviivoja.

a) Vaikeuksissa oleva yritys

(52) Uudelleen perustettua yritystä ei yleensä voida pitää edellä mainituissa suuntaviivoissa tarkoitettuna vaikeuksissa olevana yrityksenä. Saksan uusien osavaltioiden poikkeuksellisen muutoksen vuoksi komissio jatkaa kuitenkin toistaiseksi näiden suuntaviivojen soveltamista pelastussuunnitelmiin (siis uuden yrityksen perustamiseen konkurssin jälkeen), jos uusi yritys jatkaa aiemman yrityksen toimintaa ja jos kyseessä ei ole yksittäisten varallisuuserien myynti. MMED täyttää nämä edellytykset(12).

(53) Kun MMED perustettiin, sen toiminta oli tappiollista. Toiminta oli keskitettävä yhteen toimipaikkaan ja yrityksen koneet ja laitteet oli vaihdettava ja nykyaikaistettava, jotta yritys pystyisi osallistumaan markkinoilla käytävään kilpailuun. Lisäksi NMED:n perinteiset toimialat olivat osoittautuneet elinkelvottomiksi, minkä vuoksi MMED oli muutettava insinööritoimistoksi. Tämä oli mahdollista toteuttaa ainoastaan rakenneuudistuksen avulla. Saksan tietojen mukaan yritys ei olisi ilman yhteistä toimintaa ja ilman BvS:n tukea voinut saada ulkopuolista pankkirahoitusta. Näin ollen MMED oli mainitun tapauskohtaisen tuen myöntämishetkellä vaikeuksissa oleva yritys.

b) Kannattavuuden palauttaminen

(54) Rakenneuudistustuen myöntäminen edellyttää realistista, johdonmukaista ja kauaskantoista suunnitelmaa, jonka tavoitteena on palauttaa yrityksen pitkän aikavälin kannattavuus kohtuullisessa ajassa. Erityisen tärkeä on rakenneuudistuksen täsmällinen aikataulu. Rakenneuudistus edellyttää sellaisen toiminnan lopettamista, joka olisi rakenneuudistuksesta huolimatta edelleen tappiollista. Saksan tietojen mukaan MMED otti haltuunsa ainoastaan NMED:n kannattavat toimialat.

(55) Aloittaessaan tutkintamenettelyn komissio piti kyseenalaisena sitä, voitiinko Saksan kuvailemia vähäisiä toimenpiteitä pitää rakenneuudistussuunnitelmana, joka palauttaisi yrityksen pitkän aikavälin kannattavuuden. Kuten II jakson B kohdassa todetaan, Saksan vastauksessa ilmoitukseen tutkintamenettelyn aloittamisesta esitettiin kattavat tiedot yrityksen toteuttamista rakenneuudistustoimenpiteistä. Komissio katsoo, että näitä rakenneuudistustoimenpiteitä voidaan pitää suuntaviivoissa tarkoitettuna toteuttamiskelpoisena rakenneuudistussuunnitelmana.

(56) Lisäksi Saksa on toimittanut yrityksen tulosta koskevat ajankohtaiset tiedot, joiden perusteella voidaan realistisesti odottaa liikevaihdon ja liikevoiton kasvavan jonkin verran (taulukko 3)(13).

Taulukko 3

>TAULUKON PAIKKA>

(57) Uusimpien Saksan toimittamien tietojen mukaan liiketoiminnan tulos oli tasapainossa vuonna 1999 eli vuotta ennustettua aiemmin. Komissio toteaa, että vaikka toteutunut tulos onkin lähellä alkuperäisiä odotuksia, yksittäisiä eriä koskevat ennusteet ovat kuitenkin muuttuneet. Saksan mukaan tämä johtuu tilinpäätösten laadintaa koskevien Sachsenin osavaltion määräysten muutoksista. Lisäksi vuosina 1998 ja 2000 suurin osa investoinneista kirjattiin vastaaviin, minkä vuoksi poistot olivat aiempaa suurempia ja tulos aiempaa heikompi. Rakenneuudistustoimenpiteet saatettiin päätökseen lähinnä vuoden 2000 aikana, jolloin yritys keskittyi pikemminkin rakenneuudistukseen kuin tuotteidensa myyntiin. Lisäksi osa kyseisenä vuonna saaduista tilauksista(14) voitiin toimittaa vasta vuonna 2001. Tämän vuoksi vuoden 2000 liikevaihto on alkuperäistä ennustetta pienempi. Saksa toteaa kuitenkin, että kyseisenä vuonna saadut tilaukset varmistivat jo noin 80 prosenttia odotetusta liikevaihdosta.

(58) Uusimmat talousluvut vahvistavat, että MMED on voittanut alkuvaikeutensa. Yritys voi kattaa saavuttamallaan tuloksella kaikki kulut, poistot mukaan luettuina. Komission mielestä talouslukujen muutos heijastelee sitä, että MMED toimii markkinoilla, joilla käytävän kovan kilpailun vuoksi pk-yritykset voivat saavuttaa vain melko pieniä voittomarginaaleja. Lisäksi komissio toteaa, että toteutunut liikevaihto on paljolti ennusteen kaltainen vuonna 2001, jolloin rakenneuudistus saadaan päätökseen. Näin ollen komissio katsoo, että yrityksen kannattavuus saadaan palautetuksi rakenneuudistuksen avulla ja yritys voi osallistua kilpailuun itsenäisesti.

c) Kilpailun kohtuuttoman vääristymisen välttäminen

(59) Rakenneuudistukseen on sisällyttävä toimenpiteitä, joilla kilpailijoihin kohdistuvat haitalliset vaikutukset tasapainotetaan mahdollisimman laajasti. Muutoin tuki olisi ristiriidassa yhteisen edun kanssa ja siihen ei voitaisi soveltaa EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan c alakohdan poikkeusmääräyksiä. Jos kysynnän ja tarjonnan objektiivinen tarkastelu osoittaa, että merkityksellisillä markkinoilla, joilla tuensaaja toimii, ei esiinny rakenteellista ylikapasiteettia, kapasiteetin supistaminen ei ole tarpeen. Tarkasteltaessa MMED:n toiminnan jatkumisen vaikutuksia markkinoihin ja kilpailijoihin on otettava huomioon yrityksen tuotantomäärä ja se, että tuki myönnetään EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan a alakohdassa tarkoitetulle tukialueelle.

(60) Komissio katsoo saamiensa tietojen perusteella, että ylikapasiteetista markkinoilla, joilla MMED toimii, ei ole vakuuttavaa näyttöä. Näin ollen kapasiteetin supistaminen ei komission mielestä ole tarpeen.

(61) Lisäksi komissio ottaa huomioon, että MMED ei ole tuotantoyritys vaan pieni insinööritoimisto, joka suunnittelee erilaisia mittausjärjestelmiä asiakkaiden tilauksesta. Näin ollen sen tuotanto määräytyy kysynnän mukaan. Saksa on ilmoittanut komissiolle, että MMED:n palveluksessa on nykyään 19 kokopäivätoimista työntekijää ja yksi osa-aikainen työntekijä, mikä myös osoittaa henkilöstömäärän pienentyneen alkuperäisestä omaisuudenhoitoyhtiöön siirtyneestä 22 työntekijästä.

(62) Ottaen huomioon sen, että EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan a alakohdassa tarkoitetulla tukialueella sijaitseva pienyritys, komissio arvioi, että tuesta ei aiheudu haittaa kilpailijoille.

d) Tuen suhteuttaminen rakenneuudistuksen kustannuksiin ja hyötyyn

(63) Tuki on rajattava pienimpään rakenneuudistuksen toteuttamiseksi tarvittavaan määrään ja sen on oltava oikeassa suhteessa rakenneuudistuksen kokonaiskustannuksiin. Lisäksi tuensaajan on osallistuttava merkittävällä tavalla rakenneuudistuskustannuksiin. On vältettävä sen muotoisen tuen myöntämistä, että yritys saisi liiallisia rahavaroja, joita se voisi käyttää aggressiiviseen markkinoita vääristävään toimintaan toimialoilla, jotka eivät liity rakenneuudistukseen.

(64) MMED:n saaman tuen määrä on 2,224 miljoonaa Saksan markkaa. Komissio toteaa, että tuen kokonaismäärää supistettiin alkuperäisistä suunnitelmista, jotka olivat voimassa tutkintamenettelyn aloittamishetkellä, ja että 20 prosenttia tästä tuesta kuuluu hyväksyttyjen tukiohjelmien piiriin. Lisäksi toimenpiteet A ja D jaettiin eriin mahdollisen markkinoita vääristävän vaikutuksen lieventämiseksi.

(65) MMED:n rakenneuudistuksen kokonaiskustannuksiksi arvioidaan 3,721 miljoonaa Saksan markkaa. Saksan esittämien tietojen mukaan sijoittaja osallistuu rakenneuudistuksen kustannuksiin seuraavasti:

- stadtsparkasse Dresdenin myöntämä ja Riegelin henkilökohtaisesti takaama miljoonan Saksan markan laina. Tämän ensisijaisen takauksen ehtojen mukaan sijoittaja ei saa muuttaa henkilökohtaista omaisuuttaan rahaksi,

- sijoittajan käteisenä maksama 0,1 miljoonan Saksan markan määrä,

- yrityksen rahoitusosuus kassavirtana, jonka määräksi ilmoitettiin ensin 0,667 miljoonaa Saksan markkaa ja sittemmin 0,397 miljoonaa Saksan markkaa. Kuten tutkintamenettelyä aloitettaessa todettiin, näitä sisäisiä rahoitustoimenpiteitä ei voida pitää suuntaviivoissa tarkoitettuna merkittävänä rahoitusosuutena, koska ne suurelta osin perustuvat suoraan tai välillisesti MED:lle, NMED:lle ja lopulta MMED:lle myönnettyihin valtiontukiin. Koska ei myöskään ole näyttöä siitä, että tämä kassavirta olisi toteutunut ja muodostaisi osan kassavarannosta, odotettuja tulevia tuottoja ei voida pitää suuntaviivoissa tarkoitettuna merkittävänä rahoitusosuutena.

(66) Komission laskelmien mukaan sijoittajan rahoitusosuus on 1,1 miljoonaa Saksan markkaa eli 29,56 prosenttia rakenneuudistuksen kokonaiskustannuksista. Kun otetaan huomioon, että MMED on pk-yritys ja sijoittaja osallistuu rahoitukseen henkilökohtaisella omaisuudellaan, sijoittajan rahoitusosuutta voidaan pitää merkittävänä.

(67) Tuen määrää voidaan pitää MMED:n kokoisen yrityksen kannalta vähäisenä. Tuki on tarkoitettu ensisijaisesti investointien rahoittamiseen ja tutkimustyön kehittämiseen, mikä on olennaisen tärkeää, jotta yritys voisi toimia menestyksellisesti markkinoilla. Näin ollen voidaan sanoa, että tuen määrä on tarkoin rajattu pienimpään tarvittavaan määrään ja se on oikeassa suhteessa sekä sijoittajan rahoitusosuuteen että hyötyyn, jonka rakenneuudistuksen odotetaan tuottavan.

e) Rakenneuudistussuunnitelman täydellinen toteuttaminen

(68) Rakenneuudistustukea saaneen yrityksen on toteutettava komissiolle esitetty ja komission hyväksymä rakenneuudistussuunnitelma kokonaisuudessaan. Saksa ilmoittaa, että rakenneuudistussuunnitelma on pantu suurelta osin täytäntöön ja sitoutuu toimittamaan kertomuksen suunnitelman täydellisestä toteuttamisesta.

VI PÄÄTELMÄ

(69) Komissio katsoo, että Saksa on myöntänyt kyseessä olevan tuen EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 3 kohdan vastaisesti. Edellä esitetyistä syistä komissio katsoo kuitenkin, että tuki soveltuu yhteismarkkinoille,

ON TEHNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Valtiontuki, jonka Saksa on myöntänyt Mesacon Messelektronik GmbH:lle ja jonka määrä on 1,766 miljoonaa Saksan markkaa (0,908 miljoonaa euroa), soveltuu yhteismarkkinoille EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan c alakohdan nojalla.

2 artikla

Tämä päätös on osoitettu Saksan liittotasavallalle.

Tehty Brysselissä 17 päivänä lokakuuta 2001.

Komission puolesta

Mario Monti

Komission jäsen

(1) EYVL C 37, 3.2.2001, s. 29.

(2) Näiden tutkimus- ja kehityshankkeiden rahoittajina toimivat yritykset itse sekä liittovaltio hyväksyttyjen tukiohjelmien mukaisesti.

(3) "Panorama der EU-Industrie 1999", 12 luku, s. 325.

(4) Asiassa IV/36.069, Wirtschaftsvereinigung Stahl, 26.11.1997 tehty komission päätös, EYVL L 1, 3.1.1998, s. 10.

(5) Vuoden 1994 suuntaviivat, EYVL C 368, 23.12.1994, s. 12. Katso myös vuonna 1999 annetut yhteisön suuntaviivat valtiontuesta vaikeuksissa olevien yritysten pelastamiseksi ja rakenneuudistukseksi (tiedonanto jäsenvaltioille ja ehdotukset aiheellisiksi toimenpiteiksi), EYVL C 288, 9.10.1999, s. 2.

(6) EYVL C 213, 23.7.1996, s. 4.

(7) Saksan yhteisen tukiohjelman 26. puitesuunnitelma investointien edistämiseksi (C 52/97 ex N 123/97) ja investointiverohelpotuslaki 1999 (N 702/97, SG(98) D/12438). Tähän lakiin perustuvia toimenpiteitä pidetään EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuina alueellisina investointitukina, ja komissio hyväksyi ne EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan a alakohdan poikkeusmääräyksen nojalla.

(8) Pk-yritysten innovatiivisuutta tukeva ohjelma N 357/98, SG(98) D/8229, 2.10.1998, ja tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan tuki pk-yrityksille ja ulkoisille teollisuuden tutkimuslaitoksille Saksan uusissa osavaltioissa, N 331/96, SG(97) D/482, 23.1.1997.

(9) Pääomasijoitukset pieniin teknologiayrityksiin, N 582/97, SG(97) D/9490, 14.11.1997.

(10) Katso alaviite 6.

(11) Vaikeuksissa olevien yritysten pelastamiseen ja rakenneuudistukseen myönnettävästä valtiontuesta 9 päivänä heinäkuuta 1999 annettujen suuntaviivojen 7.5 kohdassa todetaan seuraavaa: "Komissio tutkii kaikkien sellaisten pelastamis- ja rakenneuudistustukien soveltuvuuden yhteismarkkinoille, jotka on myönnetty ilman komission lupaa ja näin ollen perustamissopimuksen 88 artiklan 3 kohdan vastaisesti, a) näiden suuntaviivojen perusteella, jos tuki tai osa siitä on myönnetty sen jälkeen, kun suuntaviivat on julkaistu Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä" (EYVL C 288, 9.10.1999, s. 2).

(12) Katso myös vaikeuksissa olevien yritysten pelastamiseen ja rakenneuudistukseen myönnettävästä valtiontuesta 9 päivänä heinäkuuta 1999 annettujen suuntaviivojen alaviite 10, EYVL C 288, 9.10.1999, s. 2.

(13) Taulukko 3 on tuloslaskelman tiivistelmä. Siinä ei esitetä kaikkia eriä.

(14) Vuoden 2000 tilausten kokonaisarvo oli 4,742 miljoonaa Saksan markkaa.