9.12.2006
|
FI
|
Euroopan unionin virallinen lehti
|
L 346/15
|
KOMISSION DIREKTIIVI 2006/129/EY,
annettu 8 päivänä joulukuuta 2006,
elintarvikkeiden muiden lisäaineiden kuin väri- ja makeutusaineiden erityisistä puhtausvaatimuksista annetun direktiivin 96/77/EY muuttamisesta ja oikaisemisesta
(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)
EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka
ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,
ottaa huomioon ihmisravinnoksi tarkoitetuissa elintarvikkeissa sallittuja lisäaineita koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä 21 päivänä joulukuuta 1988 annetun neuvoston direktiivin 89/107/ETY (1) ja erityisesti sen 3 artiklan 3 kohdan a alakohdan,
on kuullut elintarvikealan tiedekomiteaa sekä Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaista,
sekä katsoo seuraavaa:
(1)
|
Elintarvikkeiden muiden lisäaineiden kuin väri- ja makeutusaineiden erityisistä puhtausvaatimuksista joulukuussa 1996 annetussa komission direktiivissä 96/77/EY (2) vahvistetaan elintarvikkeiden muista lisäaineista kuin väri- ja makeutusaineista 20 päivänä helmikuuta 1995 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 95/2/EY (3) mainittuja lisäaineita koskevat puhtausvaatimukset.
|
(2)
|
On aiheellista poistaa lisäainetta E 216 Propyyli-p-hydroksibentsoaatti ja E 217 Natriumpropyyli-p-hydroksibentsoaatti koskevat puhtausvaatimukset, sillä kyseisten aineiden käyttö elintarvikkeissa ei ole enää sallittua.
|
(3)
|
Useat direktiivin 96/77/EY kieliversiot sisältävät virheitä seuraavien aineiden osalta: E 307 Alfa-tokoferoli, E 315 Erytorbiinihappo ja E 415 Ksantaanikumi. Virheet on syytä korjata. Lisäksi on tarpeen ottaa huomioon lisäaineiden spesifikaatiot ja analyyttiset tekniikat, jotka on vahvistettu FAO:n ja WHO:n yhteisen elintarvikelisäaineita käsittelevän asiantuntijakomitean (Joint FAO/WHO Expert Committee on Food Additives (JECFA)) laatimassa Codex Alimentariuksessa. Puhtausvaatimukset on erityisesti mukautettu tarvittaessa vastaamaan asianmukaisia yksittäisten raskasmetallien raja-arvoja. Selkeyden vuoksi edellä lueteltuja aineita koskeva teksti olisi korvattava kokonaisuudessaan.
|
(4)
|
Sulfaattituhkan pitoisuustasoa lisäaineen E 472 c Rasvahappojen mono- ja diglyseridien sitruunahappoesterit puhtausvaatimuksissa olisi muutettava, jotta se kattaisi osittain tai kokonaan neutraloidut tuotteet.
|
(5)
|
On tarpeen varmistaa, että lisäainetta E 559 Alumiinisilikaatti tuotetaan luonnon kaoliniittisavesta, jonka dioksiinipitoisuus on hyväksyttävällä tasolla. Luonnon kaoliiniittisaven dioksiinipitoisuus olisi sen vuoksi rajoitettava mahdollisimman alhaiselle tasolle.
|
(6)
|
On tarpeen antaa spesifikaatiot seuraaville uusille elintarvikkeiden lisäaineille, jotka on hyväksytty elintarvikkeiden muista lisäaineista kuin väri- ja makeutusaineista annetun direktiivin 95/2/EY ja elintarvikkeissa käytettäväksi tarkoitetuista makeutusaineista annetun direktiivin 94/35/EY muuttamisesta 5 päivänä heinäkuuta 2006 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2006/52/EY: E 319 Tert-butyylihydrokinoni (TBHQ), E 426 Soijapapu-hemiselluloosa, E 462 Etyyliselluloosa, E 586 4-heksyyliresorsinoli, E 1204 Pullulaani ja E 1452 Alumiinioktenyylisukkinaattitärkkelys.
|
(7)
|
Direktiiviä 96/77/EY olisi sen vuoksi muutettava ja oikaistava vastaavasti.
|
(8)
|
Tässä direktiivissä säädetyt toimenpiteet ovat elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevän pysyvän komitean lausunnon mukaiset,
|
ON ANTANUT TÄMÄN DIREKTIIVIN:
1 artikla
Muutetaan ja oikaistaan direktiivin 96/77/EY liite tämän direktiivin liitteen mukaisesti.
2 artikla
1. Jäsenvaltioiden on saatettava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan viimeistään 15 päivänä helmikuuta 2008. Niiden on viipymättä toimitettava komissiolle kirjallisina nämä säännökset sekä kyseisiä säännöksiä ja tätä direktiiviä koskeva vastaavuustaulukko.
Näissä jäsenvaltioiden antamissa säädöksissä on viitattava tähän direktiiviin tai niihin on liitettävä tällainen viittaus, kun ne virallisesti julkaistaan. Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, miten viittaukset tehdään.
2. Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle kirjallisina ne keskeiset kansalliset säännökset, jotka ne antavat tässä direktiivissä tarkoitetuista kysymyksistä.
3 artikla
Tämä direktiivi tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
4 artikla
Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.
Tehty Brysselissä 8 päivänä joulukuuta 2006.
Komission puolesta
Markos KYPRIANOU
Komission jäsen
(1) EYVL L 40, 11.2.1989, s. 27. Direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 1882/2003 (EUVL L 284, 31.10.2003, s. 1).
(2) EYVL L 339, 30.12.1996, s. 1. Direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna direktiivillä 2004/45/EY (EUVL L 113, 20.4.2004, s. 19).
(3) EYVL L 61, 18.3.1995, s. 1. Direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna direktiivillä 2006/52/EY (EUVL L 204, 26.7.2006, s. 10).
LIITE
Muutetaan ja oikaistaan direktiivin 96/77/EY liite seuraavasti:
1)
|
Poistetaan lisäainetta E 216 Propyyli-p-hydroksibentsoaatti ja E 217 Natriumpropyyli-p-hydroksibentsoaatti koskevat tekstit.
|
2)
|
Korvataan lisäainetta E 307 Alfa-tokoferoli koskeva teksti seuraavasti:
”E 307 ALFA-TOKOFEROLI
|
Synonyymit
|
DL-α-tokoferoli
|
Määritelmä
|
Kemiallinen nimi
|
DL-5,7,8-Trimetyylitokoli
DL-2,5,7,8-Tetrametyyli-2-(4′,8′,12′-trimetyylitridekyyli)-6-kromanoli
|
Einecs
|
233-466-0
|
Kemiallinen kaava
|
C29H50O2
|
Molekyylipaino
|
430,71
|
Pitoisuus
|
Vähintään 96 %
|
Kuvaus
|
Kirkas, viskoosi, lähes hajuton, väriltään kellertävästä kullanruskeaan vaihteleva öljy, joka hapettuu ja tummuu joutuessaan kosketuksiin ilman tai valon kanssa
|
Tunnistaminen
|
|
Ei liukene veteen, liukenee hyvin etanoliin, sekoittuu eetteriin
|
|
Absorbtiomaksimi absoluuttisessa etanolissa noin 292 nm:ssä
|
Puhtaus
|
Taitekerroin
|
nD20
1,503–1,507
|
Ominaisabsorbtio E1 %
1 cm etanolissa
|
E1 %
1 cm (292 nm) 72–76
(0,01 g 200 ml:ssa absoluuttista etanolia)
|
Sulfaattituhka
|
Enintään 0,1 %
|
Ominaiskierto
|
[α]25
D0° ± 0,05° (1:10 -liuos kloroformissa)
|
Lyijy
|
Enintään 2 mg/kg”
|
|
3)
|
Korvataan lisäainetta E 315 Erytorbiinihappo koskeva teksti seuraavasti:
”E 315 ERYTORBIINIHAPPO
|
Synonyymit
|
Isoaskorbiinihappo
D-Araboaskorbiinihappo
|
Määritelmä
|
Kemiallinen nimi
|
D-Erytro-heks-2-eenihappo-γ-laktoni
Isoaskorbiinihappo
D-Isoaskorbiinihappo
|
Einecs
|
201-928-0
|
Kemiallinen kaava
|
C6H8O6
|
Molekyylipaino
|
176,13
|
Pitoisuus
|
Vähintään 98 % vedettömästä aineesta
|
Kuvaus
|
Väriltään valkoisesta kellertävään, kiteinen kiinteä aine, joka tummuu vähitellen joutuessaan kosketuksiin valon kanssa
|
Tunnistaminen
|
|
Noin 164–172 °C, hajoamista voi tapahtua
|
B.
|
Askorbiinihappotesti positiivinen/värireaktio
|
|
|
Puhtaus
|
Kuivaushäviö
|
Enintään 0,4 % sen jälkeen kun ainetta on kuivattu alipaineessa 3 tuntia silikageelin päällä
|
Sulfaattituhka
|
Enintään 0,3 %
|
Ominaiskierto
|
[α]25
D10-prosenttinen (w/v) vesiliuos – 16,5° — – 18,0°
|
Oksalaatti
|
Lisätään liuokseen, jossa on 1 g tutkittavaa ainetta 10 ml:ssa vettä, 2 pisaraa jääetikkaa ja 5 ml 10-prosenttista kalsiumasetaattiliuosta. Liuoksen tulisi pysyä kirkkaana
|
Lyijy
|
Enintään 2 mg/kg”
|
|
4)
|
Lisätään lisäainetta E 319 Tert-butyylihydrokinoni (TBHQ) koskeva teksti lisäaineen E 316 Natriumerytorbaatti jälkeen seuraavasti:
”E 319 TERT-BUTYYLIHYDROKINONI (TBHQ)
|
Synonyymit
|
TBHQ
|
Määritelmä
|
Kemiallinen nimi
|
Tert-butyyli-1,4-bentseenidioli
2-(1,1-Dimetyylietyyli)-1,4-bentseenidioli
|
Einecs
|
217-752-2
|
Kemiallinen kaava
|
C10H14O2
|
Molekyylipaino
|
166,22
|
Pitoisuus
|
Vähintään 99 % of C10H14O2
|
Kuvaus
|
Valkoinen kiteinen aine, jolla on mieto ominaishaju
|
Tunnistaminen
|
|
Ei juuri liukene veteen. Liukenee etanoliin
|
|
Vähintään 126,5 °C
|
|
Liuotetaan noin 5 mg näytettä 10 ml:aan metanolia ja lisätään 10,5 ml dimetyyliamiiniliuosta (1:4). Tuloksena saadaan punaisen ja vaaleanpunaisen välillä oleva väri
|
Puhtaus
|
Tert-Butyyli-p-bentsokinoni
|
Enintään 0,2 %
|
2,5-Di-tert-butyylihydrokinoni
|
Enintään 0,2 %
|
Hydroksikinoni
|
Enintään 0,1 %
|
Tolueeni
|
Enintään 25 mg/kg
|
Lyijy
|
Enintään 2 mg/kg”
|
|
5)
|
Korvataan lisäainetta E 415 Ksantaanikumi koskeva teksti seuraavasti:
”E 415 KSANTAANIKUMI
|
Määritelmä
|
Ksantaanikumi on molekyylipainoltaan suuri polysakkaridikumi, jota saadaan fermentoimalla jotain hiilihydraattia Xanthomonas campestrisin luonnossa esiintyvien kantojen puhdasviljelmillä; se puhdistetaan etanolilla tai 2-propan-2-olilla uuttamalla, kuivatetaan ja jauhetaan. Se sisältää D-glukoosia ja D-mannoosia hallitsevina heksoosiyksiköinä D-glukuronihapon ja palorypälehapon ohella, ja sitä valmistetaan natrium-, kalium- tai kalsiumsuolana. Sen liuokset ovat neutraaleja
|
Molekyylipaino
|
Noin 1 000 000
|
Einecs
|
234-394-2
|
Pitoisuus
|
Siitä muodostuu kuivattuna vähintään 4,2 % ja enintään 5 % hiilidioksidia tietyssä määritysreaktiossa, mikä vastaa 91–108 %:a ksantaanikumia.
|
Kuvaus
|
Kermanvärinen jauhe
|
Tunnistaminen
|
|
Liukenee veteen. Ei liukene etanoliin
|
Puhtaus
|
Kuivaushäviö
|
Enintään 15 % (105 °C, 21/2 tuntia)
|
Kokonaistuhka
|
Enintään 16 % vedettömästä aineesta määritettynä 650 °C:ssa, kun ainetta on kuivattu 105 °C:ssa neljä tuntia
|
Palorypälehappo
|
Vähintään 1,5 %
|
Typpi
|
Enintään 1,5 %
|
Etanoli ja propan-2-oli
|
Enintään 500 mg/kg yhdessä tai erikseen
|
Lyijy
|
Enintään 2 mg/kg
|
Kokonaispesäkemäärä
|
Enintään 5 000 pesäkettä/gramma
|
Hiiva ja home
|
Enintään 300 pesäkettä/gramma
|
E. coli
|
Ei lainkaan 5 grammassa
|
Salmonella spp.
|
Ei lainkaan 10 grammassa
|
Xanthomonas campestris
|
Elinkelpoisia soluja ei esiinny / 1 g”
|
|
6)
|
Lisätään lisäainetta E 426 Soijapapu-hemiselluloosa koskeva teksti lisäainetta E 425 (ii) Konjac-glukomannaani koskevan tekstin jälkeen seuraavasti:
”E 426 SOIJAPAPU-HEMISELLULOOSA
|
Synonyymit
|
|
Määritelmä
|
Soijapapu-hemiselluoosa on puhdistettu vesiliukoinen polysakkaridi, jota saadaan luonnossa esiintyvistä soijapapukannoista kuumalla vedellä uuttamalla.
|
Kemiallinen nimi
|
Vesiliukoinen soijapapu-polysakkaridi
Vesiliukoinen soijapapukuitu
|
Pitoisuus
|
Vähintään 74 % hiilihydraattia
|
Kuvaus
|
Valkoinen vapaasti valuva sumutuskuivattu jauhe
|
Tunnistaminen
|
|
Liukenee kuumaan ja kylmään veteen muodostamatta geeliä
|
1-prosenttisen liuoksen pH
|
5,5 ± 1,5
|
B.
|
10-prosenttisen liuoksen viskositeetti
|
|
Enintään 200 mPa.s
|
Puhtaus
|
Kuivaushäviö
|
Enintään 7 % (105 °C, 4 h)
|
Proteiinit
|
Enintään 14 %
|
Kokonaistuhka
|
Enintään 9,5 % (600 °C, 4 h)
|
Arseeni
|
Enintään 2 mg/kg
|
Lyijy
|
Enintään 5 mg/kg
|
Elohopea
|
Enintään 1 mg/kg
|
Kadmium
|
Enintään 1 mg/kg
|
Vakiopesäkemäärä
|
Enintään 3 000 pesäkettä/gramma
|
Hiiva ja home
|
Enintään 100 pesäkettä/gramma
|
E. Coli
|
Negatiivinen 10 grammassa”
|
|
7)
|
Lisätään lisäainetta E 462 Etyyliselluloosa koskeva teksti lisäaineen E 461 Metyyliselluloosa jälkeen seuraavasti:
”E 462 ETYYLISELLULOOSA
|
Synonyymit
|
Selluloosan etyylieetteri
|
Määritelmä
|
Etyyliselluloosa on selluloosaa, jota saadaan suoraan kuitukasveista ja joka on osittain eetteröity etyyliryhmillä
|
Kemiallinen nimi
|
Selluloosan etyylieetteri
|
Kemiallinen kaava
|
Polymeerit sisältävät substituoituja anhydroglukoosiyksiköitä, joiden yleinen kaava on:
C6H7O2(OR1)(OR2), jossa R1 ja R2 voi olla mikä tahansa seuraavista:
|
Pitoisuus
|
Vähintään 44 % ja enintään 50 % etoksyyliryhmiä (-OC2H5) määritettynä kuiva-aineesta (vastaa enintään 2,6:ta etoksyyliryhmää anhydroglukoosiyksikköä kohti)
|
Kuvaus
|
Hieman hygroskooppinen, valkoinen tai melkein valkoinen hajuton ja mauton jauhe
|
Tunnistaminen
|
|
Ei käytännössä liukene veteen, glyseroliin eikä propaani-1,2-dioliin, mutta liukenee vaihtelevissa määrissä tiettyihin orgaanisiin liuottimiin etoksyylipitoisuudesta riippuen. Etyyliselluloosa, joka sisältää alle 46–48 % etoksyliryhmiä, liukenee hyvin tetrahydrofuraaniin, metyyliasetaattiin, kloroformiin ja aromaattisen hiilivedyn ja etanolin seoksiin. Etyyliselluloosa, joka sisältää vähintään 46–48 % etoksyyliryhmiä, liukenee hyvin etanoliin, metanoliin, tolueeniin, kloroformiin ja etyyliasetaattiin.
|
|
Liuotetaan 5 g näytettä 95 grammaan tolueenin ja etanolin seosta (80:20, w/w). Saadaan kirkas, vakaa, kellertävä liuos. Kaadetaan liuosta muutama ml lasilevylle ja annetaan liuoksen haihtua. Jäljelle jää paksu, kova, jatkuva ja kirkas kalvo. Kalvo on syttyvää
|
Puhtaus
|
Kuivaushäviö
|
Enintään 3 % (105 °C, 2 tuntia)
|
Sulfaattituhka
|
Enintään 0,4 %
|
1-prosenttisen kolloidin pH
|
Neutraali (litmustesti)
|
Arseeni
|
Enintään 3 mg/kg
|
Lyijy
|
Enintään 2 mg/kg
|
Elohopea
|
Enintään 1 mg/kg
|
Kadmium
|
Enintään 1 mg/kg”
|
|
8)
|
Korvataan lisäainetta E 472 c Rasvahappojen mono- ja diglyseridien sitruunahappoesterit koskeva teksti seuraavasti:
”4 E 472 c RASVAHAPPOJEN MONO- JA DIGLYSERIDIEN SITRUUNAHAPPOESTERIT
|
Synonyymit
|
Citrem
Rasvahappojen mono- ja diglyseridien sitruunahappoesterit
Sitroglyseridit
Sitruunahapoilla esteröityjen rasvahappojen mono- ja diglyseridit
|
Määritelmä
|
Glyserolin sitruunahapon ja rasvahappojen kanssa muodostamia elintarvikeöljyissä ja -rasvoissa esiintyviä estereitä. Ne voivat sisältää pieniä määriä vapaata glyserolia, vapaita rasvahappoja, vapaata sitruunahappoa ja vapaita glyseridejä. Ne voivat olla osittain tai kokonaan natriumhydroksidilla tai kaliumhydroksidilla neutraloituja
|
Kuvaus
|
Vaihtelevat kellertävistä tai vaalean ruskeista nesteistä vahamaisiin kiintoaineisiin tai puolikiinteisiin aineisiin
|
Tunnistaminen
|
A.
|
Glyseroli-, rasvahappo- ja sitruunahappotestit positiivisia
|
|
|
|
Ei liukene kylmään veteen.
Dispergoituu kuumaan veteen.
Liukenee öljyihin ja rasvoihin
Ei liukene kylmään etanoliin
|
Puhtaus
|
Muut hapot kuin sitruuna- ja rasvahapot
|
Ei osoitettavissa
|
Vapaa glyseroli
|
Enintään 2 %
|
Glyserolin kokonaispitoisuus
|
Vähintään 8 % ja enintään 33 %
|
Sitruunahapon kokonaispitoisuus
|
Vähintään 13 % ja enintään 50 %
|
Sulfaattituhka (määritettynä 800 ± 25 oC:ssa)
|
Ei-neutraloidut tuotteet: enintään 0,5 %
Osittain tai kokonaan neutraloidut tuotteet: enintään 10 %
|
Lyijy
|
Enintään 2 mg/kg
|
Vapaat rasvahapot
|
Enintään 3 % öljyhappona arvioituna
|
Puhtausvaatimuksia sovelletaan lisäaineeseen, joka ei sisällä rasvahappojen natrium-, kalium- ja kalsiumsuoloja, näitä aineita voi kuitenkin esiintyä enintään 6 %:iin asti (natriumoleaattina ilmaistuna).”
|
|
9)
|
Korvataan lisäainetta E 559 Alumiinisilikaatti (kaoliini) koskeva teksti seuraavasti:
”E 559 ALUMIINISILIKAATTI (KAOLIINI)
|
Synonyymit
|
Kaoliini, raskas tai kevyt
|
Määritelmä
|
Vesipitoinen alumiinisilikaatti (kaoliini) on puhdistettua valkoista muovailtavaa savea, joka koostuu kaoliniitista, kaliumalumiinisilikaatista, maasälvästä ja kvartsista. Kalsinointikäsittelyä ei suositella. Alumiinisilikaatin tuotannossa käytetyn luonnon kaoliniittisaven dioksiinipitoisuuden on oltava tasolla, joka ei vaaranna terveyttä eikä tee elintarvikkeesta ihmiselle soveltumatonta.
|
Einecs
|
215-286-4 (kaoliniitti)
|
Kemiallinen kaava
|
Al2Si2O5(OH)4 (kaoliniitti)
|
Molekyylipaino
|
264
|
Pitoisuus
|
Vähintään 90 % (silikan ja alumiinioksidin summa polton jälkeen)
Silika (SiO2) 45 %–55 %
Alumiinioksidi (Al2O3) 30 %–39 %
|
Kuvaus
|
Hienoa valkoista tai harmaanvalkoista rasvaista jauhetta. Kaoliini koostuu epäsäännöllisesti suuntautuneiden kaoliniittihiutalekasautumien tai yksittäisten kuusikulmaisten hiutaleitten löysistä ryhmistä.
|
Tunnistaminen
|
A.
|
Alumiinioksidi- ja silikaattitestit positiivisia
|
|
|
|
Tyypilliset piikit arvoilla 7,18/3,58/2,38/1,78 Å
|
|
Piikit arvoilla 3 700 ja 3 620 cm–1
|
Puhtaus
|
Polttohäviö
|
10–14 % (kun on paistettu 1 000 °C:ssa niin kauan, että paino ei muutu)
|
Vesiliukoinen aines
|
Enintään 0,3 %
|
Happoliukoinen aines
|
Enintään 2 %
|
Rauta
|
Enintään 5 %
|
Kaliumoksidi (K2O)
|
Enintään 5 %
|
Hiili
|
Enintään 0,5 %
|
Arseeni
|
Enintään 3 mg/kg
|
Lyijy
|
Enintään 5 mg/kg
|
Elohopea
|
Enintään 1 mg/kg”
|
|
10)
|
Lisätään lisäainetta E 586 4-heksyyliresorsinoli koskeva teksti lisäaineen E 578 Kalsiumglukonaatti jälkeen:
”E 586 4-HEKSYYLIRESORSINOLI
|
Synonyymit
|
4-Heksyyli-1,3-bentseenidioli
Heksyyliresorsinoli
|
Määritelmä
|
Kemiallinen nimi
|
4-Heksyyliresorsinoli
|
Einecs
|
205-257-4
|
Kemiallinen kaava
|
C12H18O2
|
Molekyylipaino
|
197,24
|
Pitoisuus
|
Vähintään 98,0 % kuiva-aineesta
|
Kuvaus
|
Valkoinen jauhe
|
Tunnistaminen
|
|
Liukenee hyvin eetteriin ja asetoniin; liukenee hyvin heikosti veteen
|
|
Lisätään 1 ml:aan kyllästettyä näyteliuosta 1 ml typpihappoa. Liuos värjäytyy vaaleanpunaiseksi
|
|
Lisätään 1 ml:aan kylläistä näyteliuosta 1 ml bromin testiliuosta. Keltainen, hahtuvamainen saostuma liukenee keltaiseksi liuokseksi.
|
|
62–67 °C
|
Puhtaus
|
Happopitoisuus
|
Enintään 0,05 %
|
Sulfaattituhka
|
Enintään 0,1 %
|
Resorsinolit ja muut fenolit
|
Ravistetaan noin 1 g:aa näytettä 50 ml:n vettä kanssa muutaman minuutin ajan, suodatetaan ja lisätään suodokseen 3 tippaa rautakloridin testiliuosta. Näyte ei värjäydy punaiseksi eikä siniseksi.
|
Nikkeli
|
Enintään 2 mg/kg
|
Lyijy
|
Enintään 2 mg/kg
|
Elohopea
|
Enintään 3 mg/kg”
|
|
11)
|
Lisätään lisäainetta E 1204 Pullulaani koskeva teksti lisäaineen E 1200 Polydekstroosi jälkeen:
”E 1204 PULLULAANI
|
Määritelmä
|
Lineaarinen, neutraali glukaani, joka koostuu pääasiassa -1,6 glykosidisidoksin yhdistyneistä maltotrioosiyksiköistä. Sitä saadaan käymisen avulla elintarvikelaatuisesta hydrolysoidusta tärkkelyksestä käyttämällä Aureobasidium pullulansin toksiinia tuottamatonta kantaa. Käymisen päätyttyä sienisolut poistetaan mikrosuodattamalla, suodos kuumasteriloidaan ja pigmentit ja muut epäpuhtaudet poistetaan adsorption ja ioninvaihtokromatografian avulla.
|
Einecs
|
232-945-1
|
Kemiallinen kaava
|
(C6H10O5)x
|
Pitoisuus
|
Vähintään 90 % glukaania kuiva-aineesta
|
Kuvaus
|
Valkoista tai lähes valkoista hajutonta jauhetta
|
Tunnistaminen
|
|
Liukenee veteen. Ei käytännössä liukene etanoliin
|
B.
|
10-prosenttisen liuoksen pH
|
|
5,0–7,0
|
C.
|
Saostus polyetyleeniglykoli 600:n kanssa
|
|
Lisätään 2 ml polyetyleeniglykoli 600:aa 10 ml:aan 2-prosenttista pullulaanin vesiliuosta. Muodostuu valkoinen saostuma
|
D.
|
Depolymerointi pullulanaasilla
|
|
Valmistetaan kaksi koeputkea, joissa on 10-prosenttista pullulaaniliuosta. Lisätään yhteen koeputkeen 0,1 ml pullulanaasiliuosta, jonka aktiviteetti on 10 yksikköä/gramma, ja toiseen koeputkeen 0,1 ml vettä. Kun pullulanaasilla käsiteltyä liuosta on inkuboitu noin 25 oC:ssa 20 minuutin ajan, sen viskositeetti on silmin nähden pienempi kuin käsittelemättömän liuoksen
|
Puhtaus
|
Kuivaushäviö
|
Enintään 6 % (90 °C, paine enintään 50 mm Hg, 6 h)
|
Mono-, di- ja oligosakkaridit
|
Enintään 10 % glukoosina ilmaistuna
|
Viskositeetti
|
100–180 mm2/s (10-prosenttisena (w/w) vesiliouksena 30 oC:ssa)
|
Lyijy
|
Enintään 1 mg/kg
|
Hiiva ja homeet
|
Enintään 100 pesäkettä/gramma
|
Koliformit
|
Ei lainkaan 25 grammassa
|
Salmonella
|
Ei lainkaan 25 grammassa”
|
|
12)
|
Lisätään lisäainetta E 1452 Tärkkelysnatriumoktenyylisukkinaatti koskeva teksti lisäaineen E 1451 Asetyloitu hapetettu tärkkelys jälkeen seuraavasti:
”E 1452 TÄRKKELYSALUMIINIOKTENYYLISUKKINAATTI
|
Synonyymit
|
SAOS
|
Määritelmä
|
Tärkkelysalumiinioktenyylisukkinaatti on tärkkelystä, joka on esteröity oktenyylimeripihkahappoanhydridillä ja käsitelty alumiinisulfaatilla
|
Kuvaus
|
Valkoista tai lähes valkoista jauhetta tai rakeita tai (jos aine on esigelatinisoitu) hiutaleita, amorfista jauhetta tai karkeita hiukkasia
|
Tunnistaminen
|
A.
|
Jos aine ei ole esigelatinisoitu: mikroskooppitutkimus
|
|
|
B.
|
Jodivärjäystesti positiivinen (väri tummansinisestä vaaleanpunaiseen)
|
|
|
Puhtaus
|
(kaikki arvot vedetöntä ainesta kohti paitsi kuivaushäviö)
|
|
Kuivaushäviö
|
Enintään 21 %
|
Oktenyylisukkinyyliryhmät
|
Enintään 3 %
|
Oktenyylimeripihkahappojäämä
|
Enintään 0,3 %
|
Rikkidioksidi
|
Enintään 50 mg/kg (modifioidut viljatärkkelykset)
Enintään 10 mg/kg (muut modifioidut tärkkelykset, jollei ole mainittu muuta)
|
Arseeni
|
Enintään 1 mg/kg
|
Lyijy
|
Enintään 2 mg/kg
|
Elohopea
|
Enintään 0,1 mg/kg
|
Alumiini
|
Enintään 0,3 %”
|
|