19.8.2009   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 214/1

(1)

Neuvoston asetuksessa (EY) N:o 43/2009 (4) vahvistetaan yhteisön vesialueilla ja yhteisön aluksiin sellaisilla muilla vesialueilla, joilla sovelletaan saalisrajoituksia, sovellettavien eräiden kalakantojen ja kalakantaryhmien kalastusmahdollisuudet ja niihin liittyvät edellytykset vuodeksi 2009.

(2)

Asetuksen (EY) N:o 43/2009 liitteessä II A vahvistetaan pyyntiponnistuksen hallintajärjestelmää koskevat säännöt asetuksella (EY) N:o 1342/2008 vahvistetun turskakantojen pitkän aikavälin hoitosuunnitelman yhteydessä ja erityisesti sen lisäyksessä 1 kullekin jäsenvaltiolle suurin sallittu pyyntiponnistus kilowattipäivinä asianomaisilla alueilla ja pyydyksillä. Tiettyjen alusryhmien sulkemisesta asetuksen (EY) N:o 1342/2008 III luvussa säädetyn pyyntiponnistusjärjestelmän ulkopuolelle annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 754/2009 (5) vuoksi on tarpeen mukauttaa asetuksen (EY) N:o 43/2009 liitteessä II A olevassa lisäyksessä 1 vahvistettua suurinta sallittua pyyntiponnistusta siten, että Espanjalta vähennetään pyyntiponnistusryhmästä TR1 alueella d 590 583 kilowattipäivää sekä Ruotsilta pyyntiponnistusryhmästä TR2 maantieteellisellä alueella a 148 118 kilowattipäivää ja maantieteellisellä alueella b 705 625 kilowattipäivää. Koska asetusta (EY) N:o 754/2009 sovelletaan takautuvasti 1 päivästä helmikuuta 2009, kyseisiä mukautuksia olisi sovellettava samasta päivästä.

(3)

Tonnikalan monivuotisesta elvytyssuunnitelmasta Itä-Atlantilla ja Välimerellä annetun asetuksen (EY) N:o 302/2009 9 artiklan mukaan neuvosto määrittelee enimmäismäärät vapapyydyksiä käyttäville aluksille ja uisteluveneille, joilla on lupa kalastaa aktiivisesti tonnikalaa Atlantilla, pyyntialuksille, joilla on lupa kalastaa aktiivisesti tonnikalaa Adrianmerellä kasvatustarkoituksiin, sekä tuoreen kalan rannikkokalastusta harjoittaville vapapyydyksiä käyttäville aluksille, pitkäsiima-aluksille ja käsisiima-aluksille, joilla on lupa kalastaa aktiivisesti tonnikalaa Välimerellä, ja jakaa kyseiset enimmäismäärät jäsenvaltioiden kesken. Lisäksi neuvosto päättää tonnikalan yhteisön kiintiön jakamisesta jäsenvaltioiden kesken. Alamittaisen tonnikalan yhteisön kiintiö perustuu yhteisön kiintiöön, joka jaettiin Euroopan yhteisölle monivuotisen elvytyssuunnitelman käyttöön ottamista Itä-Atlantilla ja Välimerellä koskevan ICCAT:n suosituksen muuttamisesta annetulla ICCAT:n suosituksella 08/05.

(4)

Etelänkrilli on Etelämantereen meriekosysteemille olennaisen tärkeä laji, josta on syytä kerätä lisää tieteellistä tietoa. Sen vuoksi olisi pantava täytäntöön useita Etelämantereen meren elollisten luonnonvarojen säilyttämisestä tehdyllä yleissopimuksella (CCAMLR) perustetun Etelämantereen elollisten luonnonvarojen säilyttämistä käsittelevän tieteellisen komitean vastikään vuoden 2008 kokouksessaan antamia suosituksia. Tarkoituksena on sisällyttää yhteisön lainsäädäntöön etelänkrillin kalastuksen täysimittainen tarkkailijaohjelma CCAMLR-yleissopimuksen alueella.

(5)

Yhteisön käytettäväksi on Norjan kanssa tehdyn kalastussopimuksen perusteella annettu vielä 750 tonnia turskaa ICES-alueisiin I ja II kuuluvilla Norjan vesillä.

(6)

Euroopan yhteisön, Färsaarten, Grönlannin, Islannin, Norjan ja Venäjän federaation edustajien Lontoossa 9–11 päivänä helmikuuta 2009 tekemä ehdotus, joka koskee punasimpun hallinnointia Irmingerinmerellä ja NEAFC-yleissopimusalueen lähivesillä vuonna 2009 ja jonka Koillis-Atlantin kalastuskomission (NEAFC) sopimuspuolet ovat sittemmin hyväksyneet, olisi saatettava osaksi yhteisön lainsäädäntöä. Koska kyseistä sopimusta sovelletaan koko vuoden 2009 ajan, kalastusmahdollisuuksia olisi sovellettava takautuvasti 1 päivästä tammikuuta 2009 alkaen.

(7)

EU–Grönlanti-sekakomitean 25 päivänä marraskuuta 2008 Kööpenhaminassa pidetyn kokouksen päätelmät, jotka koskevat yhteisön punasimppuosuutta ICES-alueisiin V ja XIV kuuluvilla Grönlannin vesillä, olisi saatettava osaksi yhteisön lainsäädäntöä. Koska Grönlannin kanssa sovittu järjestely on yhteydessä punasimpun hallinnoinnista Irmingerinmerellä ja lähivesillä tehtyyn NEAFC:n sopimukseen, myös EU–Grönlanti-sekakomitean kokouksen päätelmien täytäntöönpanemiseksi toteutettuja toimenpiteitä olisi sovellettava takautuvasti 1 päivästä tammikuuta 2009 alkaen.

(8)

Suurimpien sallittujen saaliiden (TAC), jotka on vahvistettu grönlanninpallakselle EY:n vesillä kalastuksenhoitoalueilla IIa ja IV sekä EY:n ja kansainvälisillä vesillä alueella VI, makrillille kalastuksenhoitoalueilla VI, VII, VIIIa, VIIIb, VIIId ja VIIIe, EY:n vesillä alueella Vb ja kansainvälisillä vesillä alueilla IIa, XII ja XIV sekä piikkimakrillille kalastuksenhoitoalueilla VI, VII, VIIIa, VIIIb, VIIId ja VIIIe, EY:n vesillä alueella Vb ja kansainvälisillä vesillä alueilla XII ja XIV, olisi katettava sekä EY:n että kansainväliset vedet alueella Vb virheellisten tietojen ilmoittamisen välttämiseksi. Kalastuksenhoitoalueita olisi sen vuoksi muutettava kyseisten TACien osalta.

(9)

Turska-, kolja-, seiti- ja valkoturskalajien nuorten yksilöiden suojelemiseksi olisi luotava reaaliaikaisia kalastuskieltoja koskeva järjestelmä Pohjanmerelle ja Skagerrakiin Euroopan yhteisön ja Norjan välisissä neuvotteluissa 3 päivänä heinäkuuta 2009 Lontoossa hyväksyttyjen päätelmien mukaisesti.

(10)

On oikaistava turskan, koljan ja valkoturskan kalastusrajoituksia koskevat säännökset ICES-alueella VI sen varmistamiseksi, että keisarihummerin kalastusta ja trooleilla, pohjanuotilla tai muilla niiden kaltaisilla pyydyksillä tapahtuvaa kalastusta koskevien poikkeusten maantieteellinen soveltamisala on sama.

(11)

Koillis-Atlantin kalastuskomission (NEAFC) sopimuspuolten (Tanska Färsaarten ja Grönlannin puolesta, Euroopan yhteisö, Islanti, Norja ja Venäjän federaatio) valtuuskuntien johtajien 24–27 päivänä maaliskuuta 2009 Lontoossa pidetyssä kokouksessa tekemä ehdotus, joka koskee haavoittuvien meriekosysteemien suojaamista merkittäviltä haittavaikutuksilta NEAFC-sääntelyalueella ja jonka NEAFC:n sopimuspuolet ovat sittemmin hyväksyneet, olisi saatettava osaksi yhteisön lainsäädäntöä.

(12)

Jotta voidaan varmistaa, että kolmansien maiden alusten yhteisön vesiltä pyytämät makrillisaaliit tulevat asianmukaisesti kirjatuiksi, on tarpeen ottaa käyttöön tällaisia aluksia koskevia tiukennettuja valvontasäännöksiä. Pääasiassa Yhdistyneen kuningaskunnan vesillä esiintyvän makrillikannan levinneisyyden huomioon ottaen on soveliasta, että kolmansien maiden alukset toimittavat selvityksensä Edinburghissa sijaitsevaan Yhdistyneen kuningaskunnan kalastuksenseurantakeskukseen.

(13)

Jotta asianomaiset kalastajat saisivat varmuuden ja voisivat suunnitella toimintaansa tätä kalastuskautta varten mahdollisimman pian, on oleellista myöntää poikkeus Euroopan unionista tehdyn sopimuksen ja Euroopan yhteisöjen perustamissopimusten liitteenä olevan kansallisten kansanedustuslaitosten asemaa Euroopan unionissa koskevan pöytäkirjan I osan 3 kohdassa mainittuun kuuden viikon määräaikaan.

(14)

Sen vuoksi asetusta (EY) N:o 43/2009 olisi muutettava,

1)

Lisätään luku seuraavasti:

”VIII a LUKU

YHTEISÖN TAI KOLMANSIEN MAIDEN ALUSTEN NEAFC-YLEISSOPIMUSALUEELLA PYYTÄMÄN JA SEN JÄLKEEN JÄÄDYTETYN KALAN MERKITSEMINEN

39 a artikla

Jäädytetyn kalan merkitseminen

Kun NEAFC-yleissopimusalueella pyydetty kala jäädytetään, se on merkittävä selvästi luettavissa olevalla merkinnällä tai leimalla. Kuhunkin jäädytetyn kalan laatikkoon tai harkkoon kiinnitettävästä merkinnästä tai leimasta on käytävä ilmi kalalaji, tuotantopäivä, ICES-suuralue ja -alue, jolta saalis pyydettiin, sekä saaliin pyytäneen aluksen nimi.”

2)

Lisätään 48 artiklaan kohta seuraavasti:

”1 a   Kullakin 49 artiklassa tarkoitettuun krillinkalastukseen osallistuvalla aluksella on koko kalastuskaudella harjoitettavan kalastustoiminnan ajan oltava vähintään yksi tieteellinen tarkkailija, joka on nimetty CCAMLR:n kansainvälisen tieteellisen tarkkailusuunnitelman mukaisesti tai joka täyttää kyseisen suunnitelman mukaiset vaatimukset.”

3)

Poistetaan 50 artiklan 4 kohta.

4)

Lisätään artiklat seuraavasti:

”91 a artikla

Tonnikalaa pyytävien alusten enimmäismäärä Itä-Atlantilla

Vapapyydyksiä käyttävien yhteisön alusten ja uisteluveneiden, joilla on lupa kalastaa aktiivisesti 8 kilogramman tai 75 senttimetrin ja 30 kilogramman tai 115 senttimetrin välille sijoittuvia tonnikaloja Itä-Atlantilla, enimmäismäärä vahvistetaan ja jaetaan jäsenvaltioiden kesken seuraavasti:

91 b artikla

Tonnikalan saalisrajat Itä-Atlantilla

1.   Liitteessä I D vahvistettujen saalisrajojen mukaisesti 8 kilogramman tai 75 senttimetrin ja 30 kilogramman tai 115 senttimetrin välille sijoittuvia tonnikaloja koskeva saalisraja, jota sovelletaan 91 a artiklassa tarkoitettuihin luvan saaneisiin yhteisön aluksiin, vahvistetaan ja jaetaan jäsenvaltioiden kesken seuraavasti (tonneina):

2.   Edellä 1 kohdassa vahvistettujen saalisrajojen mukaisesti vähintään 6,4 kilogrammaa painavia tai vähintään 70 senttimetrin pituisia tonnikaloja koskeva saalisraja, jota sovelletaan 91 a artiklassa tarkoitettuihin vapapyydyksiä käyttäviin kokonaispituudeltaan alle 17 metriä oleviin yhteisön aluksiin, vahvistetaan ja jaetaan jäsenvaltioiden kesken seuraavasti (tonneina):

91 c artikla

Pienimuotoista tonnikalan rannikkokalastusta Välimerellä harjoittavien yhteisön alusten enimmäismäärä

Pienimuotoista rannikkokalastusta harjoittavien yhteisön alusten, joilla on lupa kalastaa aktiivisesti 8 kilogramman tai 75 senttimetrin ja 30 kilogramman tai 115 senttimetrin välille sijoittuvia tonnikaloja Välimerellä, enimmäismäärä vahvistetaan ja jaetaan jäsenvaltioiden kesken seuraavasti:

91 d artikla

Pienimuotoista rannikkokalastusta Välimerellä harjoittavien yhteisön alusten tonnikalan saalisrajat

Liitteessä I D vahvistettujen saalisrajojen mukaisesti 8–30 kilogrammaa painavia tonnikaloja koskeva saalisraja, jota sovelletaan 91 c artiklassa tarkoitettuihin pienimuotoista tuoreen kalan rannikkokalastusta Välimerellä harjoittaviin yhteisön vapapyydyksiä käyttäviin aluksiin, pitkäsiima-aluksiin ja käsisiima-aluksiin, vahvistetaan ja jaetaan jäsenvaltioiden kesken seuraavasti (tonneina):

91 e artikla

Tonnikalaa Adrianmerellä kasvatustarkoituksiin pyytävien alusten enimmäismäärä

Tonnikalaa Adrianmerellä kasvatustarkoituksiin aktiivisesti pyytävien yhteisön alusten, joilla on lupa kalastaa 8 kilogramman tai 75 senttimetrin ja 30 kilogramman tai 115 senttimetrin välille sijoittuvia tonnikaloja, enimmäismäärä vahvistetaan ja jaetaan jäsenvaltioiden kesken seuraavasti:

91 f artikla

Adrianmerellä kasvatustarkoituksiin pyydetyn tonnikalan saalisrajat

Liitteessä I D vahvistettujen saalisrajojen mukaisesti 8–30 kilogrammaa painavia tonnikaloja koskeva saalisraja, jota sovelletaan 91 e artiklassa tarkoitettuihin tonnikalaa Adrianmerellä kasvatustarkoituksiin pyytäviin yhteisön aluksiin, vahvistetaan ja jaetaan jäsenvaltioiden kesken seuraavasti (tonneina):

5)

Muutetaan liite I A seuraavasti:

6)

Muutetaan liite I B seuraavasti:

7)

Muutetaan liitteen II A lisäys 1 seuraavasti:

8)

Muutetaan liite III seuraavasti: