1.   Unionin elimen talousarviossa on kunkin varainhoitovuoden osalta ennakoitava ja hyväksyttävä kaikki unionin elimelle tarpeellisiksi katsotut tulot ja menot. Siinä on esitettävä unionin elimen tulot ja menot, mukaan lukien hallintomenot.

2.   Unionin elimen talousarvio koostuu

3.   Varainhoitovuodeksi hyväksytyt määrärahat muodostuvat seuraavista eristä:

4.   Maksuista muodostuvat tulot kohdennetaan ainoastaan poikkeuksellisissa ja asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa, jotka mainitaan perustamissäädöksessä.

5.   Maksusitoumusmäärärahat kattavat varainhoitovuoden aikana tehtyjen oikeudellisten sitoumusten kokonaiskustannukset, jollei 75 artiklan 2 kohdasta muuta johdu.

6.   Maksumäärärahat kattavat varainhoitovuoden tai edellisten varainhoitovuosien aikana tehtyjen oikeudellisten sitoumusten toteuttamiseen tarvittavat maksut.

7.   Tämän artiklan 3 ja 5 kohta eivät estä tekemästä määrärahoista kokonaissitoumuksia 74 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisesti tai jakamasta talousarviositoumuksia vuotuisiin eriin 74 artiklan 2 kohdan nojalla.

1.   Komissio ja unionin elin voivat poikkeuksellisesti tehdä rahoitusosuussopimuksia ja avustussopimuksia edellyttäen, että seuraavat edellytykset täyttyvät:

2.   Jos 1 kohdassa tarkoitettuja rahoitusosuussopimuksia ja avustussopimuksia sekä yksikön tason sopimuksia tehdään palveluista, joita unionin elin tarjoaa komissiolle, komissio voi tehdä rahoitusta koskevan puitesopimuksen unionin elimen kanssa asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 130 artiklan mukaisesti.

3.   Komissio ottaa unionin elimen valinnassa asianmukaisesti huomioon tehtävien siirtämisestä aiheutuvan kustannustehokkuuden.

4.   Jos komissio allekirjoittaa poikkeuksellisesti rahoitusosuussopimuksen unionin elimen kanssa, unionin elimeen sovelletaan asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 V ja VI osastossa vahvistettuja välillistä hallinnointia koskevia sääntöjä kyseistä sopimusta varten kohdennettujen varojen osalta, eikä tämän asetuksen 105 ja 106 artiklaa sovelleta.

5.   Edellä 1 kohdassa tarkoitetut tehtävät olisi sisällytettävä 32 artiklassa tarkoitettuun unionin elimen yhtenäiseen ohjelma-asiakirjaan ainoastaan tiedotustarkoituksessa. Edellä 2 kohdassa tarkoitettuja sopimuksia koskevat tiedot on sisällytettävä 48 artiklassa tarkoitettuun konsolidoituun vuotuiseen toimintakertomukseen.

6.   Tulojen ja menojen hyväksyjä ilmoittaa asiasta hallintoneuvostolle ennen 2 kohdassa tarkoitetun sopimuksen allekirjoittamista.

1.   Kaikki tulot ja menot on otettava johonkin budjettikohtaan unionin elimen talousarviossa.

2.   Menoon ei saa sitoutua eikä sitä saa hyväksyä maksettavaksi, jos se ylittää unionin elimen talousarviossa vahvistetun määrärahan.

3.   Unionin elimen talousarvioon saadaan ottaa määrärahoja ainoastaan tarpeelliseksi katsottuja menoja varten.

4.   Unionin elimen talousarviosta suoritettujen ennakkomaksujen korkotuottoja ei makseta unionin elimelle, ellei 7 artiklassa tarkoitetuissa rahoitusosuussopimuksissa toisin määrätä.

1.   Edellä 6 artiklassa tarkoitetut unionin elimen varainhoitovuoden tulot otetaan kyseisen varainhoitovuoden tileille sen kuluessa toteutuneiden määrien mukaisina.

2.   Unionin elimen tulot otetaan samansuuruisiksi maksumäärärahoiksi.

3.   Maksusitoumukset otetaan varainhoitovuoden kirjanpitoon kattamaan viimeistään 31 päivänä joulukuuta tehdyt oikeudelliset sitoumukset. Jäljempänä 74 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetut talousarvioon tehtävät kokonaissitoumukset otetaan varainhoitovuoden kirjanpitoon kuitenkin viimeistään kyseisen vuoden 31 päivänä joulukuuta tehtyjen talousarviositoumusten perusteella.

4.   Maksut kirjataan tietyn varainhoitovuoden tileille niiden maksujen perusteella, jotka tilinpitäjä on suorittanut viimeistään saman vuoden 31 päivänä joulukuuta.

5.   Jos perustamissäädöksessä säädetään, että selvästi määritellyt tehtävät rahoitetaan erikseen, tai jos unionin elin toteuttaa 7 artiklan mukaisesti tehtyjä sopimuksia, sen on kirjattava tulot ja menot erillisiin budjettikohtiin. Unionin elimen on selkeästi määriteltävä kukin tehtäväryhmä resursseja koskevissa ohjelmissaan, jotka sisältyvät 32 artiklan nojalla laadittuun yhtenäiseen ohjelma-asiakirjaan.

1.   Unionin elimen talousarvioon otetut määrärahat voidaan sitoa unionin elimen talousarvion lopullisen hyväksymisen jälkeen 1 päivästä tammikuuta alkaen.

2.   Juoksevista hallintomenoista voidaan kunkin varainhoitovuoden lokakuun 15 päivästä alkaen tehdä seuraavan varainhoitovuoden määrärahoja koskevia ennakkositoumuksia edellyttäen, että tällaiset menot on otettu edelliseen asianmukaisesti hyväksyttyyn unionin elimen talousarvioon ja että ne ovat enintään neljäsosa hallintoneuvoston kuluvaksi varainhoitovuodeksi vastaavaan budjettikohtaan hyväksymistä määrärahoista.

1.   Määrärahat, joita ei ole käytetty sen varainhoitovuoden aikana, jota varten ne on otettu talousarvioon, peruutetaan, ellei niitä siirretä seuraavalle varainhoitovuodelle 2 ja 4 kohdan mukaisesti.

2.   Seuraavat määrärahat voidaan 3 kohdan mukaisesti tehdyllä päätöksellä siirtää, mutta ainoastaan seuraavalle varainhoitovuodelle:

3.   Hallintoneuvosto tai, jos se on perustamissäädöksen mukaan mahdollista, johtokunta tekee päätöksen 2 kohdassa tarkoitettujen määrärahojen siirroista viimeistään seuraavan varainhoitovuoden 15 päivänä helmikuuta.

4.   Määrärahoista siirretään varainhoitovuodelta toiselle ilman eri toimenpiteitä

5.   Henkilöstömenoihin liittyviä määrärahoja ei saa siirtää. Tässä artiklassa henkilöstömenoihin kuuluvat henkilöstösääntöjen alaisen unionin elinten henkilöstön palkat ja korvaukset.

6.   Jaksottamattomat määrärahat, joista on tehty oikeudellinen sitoumus varainhoitovuoden loppuun mennessä, on maksettava seuraavan varainhoitovuoden loppuun mennessä.

1.   Maksusitoumusmäärärahoja ja 12 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan a alakohdassa tarkoitettuja jaksottamattomia määrärahoja voidaan siirtää seuraavalle varainhoitovuodelle ainoastaan silloin, kun sitoumuksia ei ole voitu tehdä ennen varainhoitovuoden joulukuun 31 päivää syistä, joihin tulojen ja menojen hyväksyjä ei ole voinut vaikuttaa, ja kun alustavat muodollisuudet ovat edenneet jo niin pitkälle, että sitoumus katsotaan voitavan tehdä viimeistään seuraavan varainhoitovuoden maaliskuun 31 päivänä tai kiinteistöhankkeiden osalta viimeistään seuraavan varainhoitovuoden joulukuun 31 päivänä.

2.   Määrärahat, jotka on siirretty seuraavalle varainhoitovuodelle 12 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaisesti ja joita ei ole sidottu viimeistään seuraavan varainhoitovuoden maaliskuun 31 päivänä tai, jos määrärahat liittyvät kiinteistöhankkeisiin, viimeistään seuraavan vuoden joulukuun 31 päivänä, peruuntuvat ilman eri toimenpiteitä.

3.   Siirretyt määrärahat, jotka peruuntuvat, on mainittava kirjanpidossa.

1.   Jos talousarviositoumukset sen varainhoitovuoden jälkeisten varainhoitovuosien aikana, jona ne on otettu talousarvioon, vapautuvat siitä syystä, että niillä rahoitettavat toimet jäävät osittain tai kokonaan toteuttamatta, kyseisiä vapautettuja sitoumuksia vastaavat määrärahat peruuntuvat.

2.   Tätä artiklaa ei sovelleta 20 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuihin ulkoisiin käyttötarkoitukseensa sidottuihin tuloihin.

1.   Jos unionin elimen talousarviota ei ole varainhoitovuoden alkaessa lopullisesti hyväksytty, sovelletaan 2–6 kohdassa vahvistettuja sääntöjä.

2.   Maksusitoumuksia voidaan tehdä luku luvulta enintään neljäsosalla kaikista unionin elimen talousarvion asianomaiseen lukuun edelliseksi varainhoitovuodeksi hyväksytyistä määrärahoista lisättynä yhdellä kahdestoistaosalla kutakin kulunutta kuukautta kohti.

Tuloja ja menoja koskevassa ennakkoarviossa varattuja määrärahoja ei saa ylittää.

Maksuja voidaan suorittaa kuukausittain luku luvulta enintään kahdestoistaosalla unionin elimen talousarvion asianomaiseen lukuun edelliseksi varainhoitovuodeksi hyväksytyistä määrärahoista. Tämä määrä saa kuitenkin olla enintään yksi kahdestoistaosa tuloja ja menoja koskevassa ennakkoarviossa vastaavaan lukuun otetuista määrärahoista.

3.   Edellä 2 kohdassa tarkoitetuilla unionin elimen talousarvion asianomaiseen lukuun edelliseksi varainhoitovuodeksi hyväksytyillä määrärahoilla tarkoitetaan määrärahoja, jotka on otettu unionin elimen talousarvioon, myös lisätalousarvioilla, ja joita on tarkistettu tuon varainhoitovuoden aikana tehtyjen määrärahasiirtojen määrällä.

4.   Jos unionin elimen toiminnan jatkuvuus ja hallinnon tarpeet sitä vaativat, hallintoneuvosto voi johtajan pyynnöstä antaa luvan käyttää toisaalta maksusitoumusten tekemiseen ja toisaalta suoritettaviin maksuihin yhden väliaikaisen kahdestoistaosan ylittäviä menoja niiden menojen lisäksi, jotka ovat käytettävissä ilman eri toimenpiteitä 2 kohdan mukaisesti, ei kuitenkaan enempää kuin yhteensä neljä väliaikaista kahdestoistaosaa, lukuun ottamatta asianmukaisesti perusteltuja tapauksia.

Täydentävät kahdestoistaosat hyväksytään kokonaisina, eikä niitä voida jakaa osiin.

5.   Jos jossain luvussa neljän väliaikaisen kahdestoistaosan hyväksyminen 4 kohdan mukaisesti ei riitä kattamaan menoja, jotka ovat tarpeen unionin elimen toiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi kyseisen luvun kattamalla alalla, hallintoneuvosto voi johtajan pyynnöstä antaa poikkeuksellisesti luvan unionin elimen edellisen varainhoitovuoden talousarvion vastaavaan lukuun otettujen määrärahojen määrän ylitykseen. Tällöin ei kuitenkaan saa missään tapauksessa ylittää unionin elimen edellisen varainhoitovuoden talousarviossa käyttöön annettujen tai tuloja ja menoja koskevassa ennakkoarviossa ehdotettujen määrärahojen kokonaismäärää.

1.   Tulojen ja maksumäärärahojen on oltava tasapainossa.

2.   Maksusitoumusmäärärahat eivät saa ylittää unionin rahoitusosuuden määrää korotettuna 6 artiklassa tarkoitetuilla omilla tuloilla ja muilla mahdollisilla tuloilla.

3.   Niiden elinten osalta, joiden tulot muodostuvat unionin rahoitusosuuden lisäksi maksuista, olisi maksut määritettävä siten, että estetään merkittävän ylijäämän kertyminen. Jos 99 artiklassa tarkoitettu talousarvion toteutuma on huomattavasti yli- tai alijäämäinen useamman kerran, maksuja on tarkistettava.

4.   Unionin elin ei saa ottaa lainaa oman talousarvionsa puitteissa.

5.   Unionin elimelle maksettavaa unionin rahoitusosuutta pidetään unionin elimen talousarviota tasapainottavana rahoitusosuutena, ja se voidaan maksaa useassa erässä.

6.   Unionin elimen on harjoitettava tiukkaa kassanhallintaa ja otettava asianmukaisesti huomioon myös käyttötarkoitukseensa sidotut tulot varmistaakseen, etteivät sen käteisvarat ylitä asianmukaisesti perusteltuja tarpeita. Sen on liitettävä maksupyyntöihinsä käteisvarojen todellista tarvetta koskevat koko vuoden kattavat yksityiskohtaiset ja ajantasaiset ennusteet, jotka sisältävät tietoja myös käyttötarkoitukseensa sidotuista tuloista.

1.   Jos 99 artiklassa tarkoitettu talousarvion toteutuma on ylijäämäinen, siitä maksetaan komissiolle takaisin vuoden aikana maksettua rahoitusosuutta vastaava määrä. Varainhoitovuoden aikana maksettua unionin rahoitusosuutta vastaavan määrän ylittävä osuus talousarvion toteutumasta otetaan unionin elimen seuraavan varainhoitovuoden talousarvioon tulona.

Ensimmäistä alakohtaa sovelletaan myös silloin, kun unionin elimen tulot muodostuvat unionin rahoitusosuuden lisäksi maksuista.

Talousarvioon otetun rahoitusosuuden ja unionin elimelle todellisuudessa maksetun rahoitusosuuden erotus peruutetaan.

2.   Jos perustamissäädöksessä todetaan, että maksuista saatavat tulot osoitetaan tiettyjen menoluokkien kattamiseen, unionin elin voi poikkeustapauksissa siirtää maksujen saldon seuraavalle varainhoitovuodelle käyttötarkoitukseensa sidottuina tuloina niiden palvelujen tarjoamiseen liittyviä toimintoja varten, joita maksut koskevat.

3.   Jos 99 artiklassa tarkoitettu talousarvion toteutuma on alijäämäinen, se kirjataan unionin elimen seuraavan varainhoitovuoden talousarvioon maksumäärärahoina tai tarvittaessa vähennetään unionin elimen talousarvion ylijäämäisestä toteutumasta seuraavien varainhoitovuosien aikana.

Jos maksut ovat käyttötarkoitukseensa sidottuja tuloja, näihin käyttötarkoitukseensa sidottuihin tuloihin liittyvä alijäämä voidaan kuitata aiempina vuosina mahdollisesti kertyneestä ylijäämästä.

4.   Tulot tai maksumäärärahat otetaan unionin elimen talousarvioon talousarviomenettelyssä soveltamalla asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 42 artiklassa tarkoitettua oikaisukirjelmämenettelyä ja unionin elimen talousarvion toteutuksen aikana lisätalousarviolla.

Unionin elimen on toimitettava arvio vuoden n – 1 talousarvion toteutumasta viimeistään vuoden n tammikuun 31 päivänä. Komissio ottaa nämä tiedot asianmukaisesti huomioon arvioidessaan unionin elimen rahoitustarvetta vuonna n + 1.

1.   Talousarvio laaditaan, toteutetaan ja tilinpäätös esitetään euroina. Jäljempänä 49 artiklassa tarkoitettuja kassavaroja varten tilinpitäjällä, ennakkotilien osalta ennakoiden hoitajalla ja unionin elimen hallintotarpeiden osalta toimivaltaisella tulojen ja menojen hyväksyjällä on kuitenkin valtuudet suorittaa maksutapahtumia muissa valuutoissa.

2.   Toimivaltainen tulojen ja menojen hyväksyjä muuntaa euron muiksi valuutoiksi Euroopan unionin virallisen lehden C-sarjassa julkaistavan sen päivän euron päivittäisen kurssin perusteella, jona tulojen ja menojen hyväksymisestä vastaava yksikkö tekee maksu- tai perintämääräyksen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta alakohtaisissa säännöissä tai sopimuksissa, avustussopimuksissa, rahoitusosuussopimuksissa tai rahoitussopimuksissa vahvistettuja erityissäännöksiä tai -määräyksiä.

Jos euron päivittäistä kurssia ei ole julkaistu, toimivaltainen tulojen ja menojen hyväksyjä käyttää 3 kohdassa tarkoitettua kurssia.

3.   Euro muunnetaan muiksi valuutoiksi asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 82, 83 ja 84 artiklassa säädetyn kirjanpidon tarpeita varten euron kuukausittaisen laskennallisen kurssin avulla. Laskennallisen kurssin vahvistaa komission tilinpitäjä käyttämällä luotettaviksi katsottuja tietolähteitä, ja kurssi määräytyy vahvistamiskuukautta edeltävän kuukauden toiseksi viimeisen arkipäivän valuuttakurssin perusteella.

4.   Valuuttojen muuntaminen on toteutettava siten, ettei sillä ole merkittävää vaikutusta unionin yhteisrahoituksen tasoon tai haitallista vaikutusta talousarvioon. Euron ja muiden valuuttojen välinen muuntokurssi voidaan tarvittaessa laskea tietyn ajanjakson päivittäisten valuuttakurssien keskiarvon perusteella.

1.   Ulkoiset ja sisäiset käyttötarkoitukseensa sidotut tulot käytetään tietyn menoerän rahoittamiseen.

2.   Ulkoiset käyttötarkoitukseensa sidotut tulot muodostuvat seuraavista:

3.   Sisäiset käyttötarkoitukseensa sidotut tulot muodostuvat seuraavista:

4.   Käyttötarkoitukseensa sidotut tulot siirretään seuraavalle varainhoitovuodelle 12 artiklan 4 kohdan a ja b alakohdan mukaisesti, ja niitä koskevat määrärahasiirrot tehdään 27 artiklan säännösten mukaisesti.

5.   Perustamissäädöksessä voidaan myös säätää, että tulot sidotaan tiettyihin menoihin, sanotun kuitenkaan rajoittamatta toisen kohdan f alakohdan soveltamista. Tällaiset tulot ovat sisäisiä käyttötarkoitukseensa sidottuja tuloja, jollei perustamissäädöksessä toisin säädetä.

6.   Kaikkien 2 kohdan a–c alakohdassa sekä 3 kohdan a ja c alakohdassa tarkoitettujen tulojen on katettava kaikki kyseiseen toimeen tai käyttötarkoitukseen liittyvät välittömät ja välilliset menot.

7.   Unionin elimen talousarviossa on ulkoisia ja sisäisiä käyttötarkoitukseensa sidottuja tuloja varten erityisiä budjettikohtia, joissa ilmoitetaan mahdollisuuksien mukaan myös tulojen määrä.

Menoja ja tuloja koskevaan ennakkoarvioon voidaan ottaa ainoastaan sellaiset käyttötarkoitukseensa sidotut tulot, joiden määrästä on varmuus ennakkoarvion laatimisajankohtana.

1.   Käyttötarkoitukseensa sidotut tulot esitetään unionin elimen talousarviossa seuraavasti:

Ensimmäisen alakohdan a alakohdassa tarkoitetussa tapauksessa budjettikohta varustetaan merkinnällä ”pro memoria”, ja arvio tuloista mainitaan budjettikohdan selvitysosassa.

2.   Käyttötarkoitukseensa sidottuja tuloja vastaavat määrärahat saadaan käyttöön ilman eri toimenpiteitä sekä maksusitoumusmäärärahoina että maksumäärärahoina sen jälkeen, kun unionin elin on vastaanottanut tulon.

3.   Poiketen 2 kohdasta silloin kun käyttötarkoitukseensa sidotut tulot ovat peräisin 7 artiklan nojalla tehdyn rahoitusosuussopimuksen täytäntöönpanosta, maksusitoumusmäärärahat voidaan asettaa kokonaisuudessaan käyttöön kyseisen sopimuksen tullessa voimaan edellyttäen, että perussäädöksessä, jossa säädetään varojen siirtämisestä unionin elimelle, säädetään mahdollisuudesta hyödyntää vuotuisia eriä.

1.   Johtaja voi ottaa vastaan erilaisia unionin elimen hyväksi tarkoitettuja lahjoituksia, kuten rahastoja, avustuksia, lahjoja sekä testamenttilahjoituksia.

2.   Vähintään 50 000 euron suuruinen lahjoitus, josta voi aiheutua kuluja tai mitä tahansa velvoitteita, mukaan lukien jatkotoimiin liittyvät kulut, joiden arvo on enemmän kuin 10 prosenttia lahjoituksen arvosta, voidaan vastaanottaa vain hallintoneuvoston tai, jos tämä on perustamissäädöksen mukaan mahdollista, johtokunnan ennalta antamalla luvalla. Hallintoneuvoston tai johtokunnan on tehtävä päätös kahden kuukauden kuluessa siitä, kun lupapyyntö esitettiin sille. Jos hallintoneuvosto tai, jos tämä on perustamissäädöksen mukaan mahdollista, johtokunta ei tee päätöstä mainitun määräajan kuluessa, lahjoitus katsotaan hyväksytyksi.

3.   Johtajan on hallintoneuvoston tai, jos tämä on perustamissäädöksen mukaan mahdollista, johtokunnan pyynnöstä analysoitava, arvioitava ja asianmukaisesti selvitettävä 1 kohdassa tarkoitetut rahoituskulut, mukaan lukien jatkotoimiin liittyvät kulut, ja mahdolliset muut velvoitteet, joita lahjoituksen vastaanottamisesta aiheutuu.

1.   Määrärahat osoitetaan käyttötarkoitukseensa ja eritellään osastoittain ja luvuittain. Luvut jaetaan momentteihin ja alamomentteihin.

2.   Määrärahoja voidaan unionin elimen talousarviossa siirtää ainoastaan sellaisiin budjettikohtiin, joihin on unionin elimen talousarviossa vahvistettu määräraha tai jotka on varustettu merkinnällä ”pro memoria”.

3.   Jäljempänä 26 artiklassa tarkoitetut rajoitukset lasketaan unionin elimen talousarvioon ja lisätalousarvioihin otettujen määrärahojen perusteella, kun määrärahasiirtopyyntö esitetään.

4.   Jäljempänä 26 artiklassa tarkoitettujen rajoitusten laskennassa otetaan huomioon kaikki määrärahasiirrot, joilla on määrä siirtää määrärahoja siitä budjettikohdasta tai siihen budjettikohtaan, josta määrärahat siirretään, sekä kyseistä budjettikohtaa koskevat aiemmat määrärahasiirrot.

1.   Johtaja voi siirtää määrärahoja

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitetun enimmäismäärän lisäksi johtaja voi ehdottaa hallintoneuvostolle tai, jos tämä on perustamissäädöksen mukaan mahdollista, johtokunnalle määrärahojen siirtämistä osastosta toiseen. Hallintoneuvostolla tai, jos tämä on perustamissäädöksen mukaan mahdollista, johtokunnalla on kaksi viikkoa aikaa vastustaa ehdotettuja määrärahasiirtoja. Jos tämä määräaika ylittyy, ehdotetut siirrot katsotaan hyväksytyiksi.

3.   Tämän artiklan 1 ja 2 kohdan mukaisesti tehtyihin määrärahasiirtoesityksiin ja määrärahasiirtoihin on liitettävä asianmukaiset yksityiskohtaiset asiakirjatodisteet, joista käy ilmi määrärahojen toteutuminen ja joihin sisältyy ennakkoarvio tarpeista varainhoitovuoden loppuun sekä niiden budjettikohtien osalta, joihin määrärahoja siirretään, että niiden budjettikohtien osalta, joista määrärahoja siirretään.

4.   Tulojen ja menojen hyväksyjä ilmoittaa kaikista määrärahasiirroista viipymättä hallintoneuvostolle. Tulojen ja menojen hyväksyjä ilmoittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle kaikista 2 kohdan mukaisesti tehdyistä määrärahasiirroista.

1.   Määrärahat käytetään moitteettoman varainhoidon periaatteen sekä seuraavien periaatteiden mukaisesti:

2.   Moitteettoman varainhoidon periaatteen mukaisesti määrärahojen käytössä on keskityttävä tuloksellisuuteen, ja tätä varten

3.   Tarvittaessa määritellään 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut täsmälliset mitattavissa ja toteutettavissa olevat, asiaan kuuluvat ja ajallisesti määrätyt tavoitteet sekä merkitykselliset, hyväksytyt, uskottavat, selkeät ja kestävät indikaattorit. Tavoitteiden saavuttamisessa käytettävien indikaattorien on katettava kaikki alat. Johtaja toimittaa asiaankuuluvat tiedot hallintoneuvostolle vuosittain. Tiedot sisällytetään 32 artiklassa tarkoitettuun yhtenäiseen ohjelma-asiakirjaan.

4.   Unionin elin suorittaa tämän asetuksen 38 artiklassa tarkoitetun vertailun.

Vertailun yhteydessä on laadittava

Suorittaessaan ensimmäisessä ja toisessa alakohdassa tarkoitettua vertailua unionin elimen on huolehdittava tarvittavista järjestelyistä eturistiriitojen ehkäisemiseksi.

1.   Ohjelmiin ja toimiin, joista aiheutuu huomattavia menoja, sovelletaan ennakko- ja jälkiarviointia, jäljempänä ’arviointi’, joiden on oltava oikeassa suhteessa tavoitteisiin ja menoihin.

2.   Ohjelmien ja toimien valmistelua tukevien ennakkoarviointien on perustuttava mahdollisesti saatavilla olevaan näyttöön kyseeseen tulevien ohjelmien tai toimien tuloksista, ja ennakkoarvioinneissa on määritettävä käsiteltävät kysymykset ja käsiteltävä niitä sekä analysoitava unionin osallistumisesta saatavaa lisäarvoa, tavoitteita, eri vaihtoehtojen odotettuja vaikutuksia sekä seuranta- ja arviointijärjestelyjä.

3.   Jälkiarvioinneissa arvioidaan ohjelman tai toimen tuloksellisuutta, kuten sen vaikuttavuutta, tehokkuutta, johdonmukaisuutta, merkityksellisyyttä ja EU:n tason lisäarvoa. Jälkiarviointien on perustuttava seurantajärjestelyjen ja kyseiselle toimelle vahvistettujen indikaattorien tuottamiin tietoihin. Arviointeja on tehtävä säännöllisesti ja riittävän ajoissa, jotta niistä saatavat havainnot voidaan ottaa huomioon ennakkoarvioinneissa tai vaikutustenarvioinneissa, joilla tuetaan muiden asiaan liittyvien ohjelmien ja toimien valmistelua.

4.   Johtaja laatii toimintasuunnitelman, jossa käsitellään 3 kohdassa tarkoitettujen arviointien päätelmien seurantaa, ja raportoi suunnitelman etenemisestä komissiolle 48 artiklassa tarkoitetussa konsolidoidussa vuotuisessa toimintakertomuksessa ja säännöllisesti hallintoneuvostolle.

5.   Hallintoneuvosto tarkastelee 4 kohdassa tarkoitetun toimintasuunnitelman täytäntöönpanoa.

1.   Moitteettoman varainhoidon periaatteen mukaisesti unionin elimen talousarvion toteuttamisessa noudatetaan vaikuttavaa ja tehokasta sisäistä valvontaa.

2.   Unionin elimen talousarvion toteuttamisen yhteydessä hallinnon kaikilla tasoilla sovelletaan sisäistä valvontaa, jonka avulla on tarkoitus saada riittävä varmuus siitä, että seuraavat tavoitteet saavutetaan:

3.   Vaikuttavan sisäisen valvonnan on perustuttava parhaisiin kansainvälisiin käytäntöihin ja komission omia yksiköitään varten laatimaan sisäisen valvonnan kehykseen, ja siihen on kuuluttava erityisesti seuraavat seikat:

4.   Tehokkaan sisäisen valvonnan on perustuttava seuraaviin seikkoihin:

5.   Jos unionin toimielimellä on myös kaukana päätoimipaikasta sijaitsevia toimistoja, sisäisen valvonnan järjestelmä on suunniteltava siten, että se lieventää kyseisten toimistojen toimintaan liittyviä erityisiä riskejä.

1.   Unionin elimen talousarvion laatimisessa ja toteuttamisessa ja tilinpäätöksen laatimisessa noudatetaan avoimuusperiaatetta.

2.   Unionin elimen talousarvion tiivistelmä sekä unionin elimen mahdollisten lisätalousarvioiden tiivistelmät julkaistaan lopullisessa muodossaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä kolmen kuukauden kuluessa niiden hyväksymisestä.

Tiivistelmässä on oltava yhteenlasketut numerotiedot unionin elimen talousarvion kunkin osaston osalta, henkilöstötaulukko sekä kokoaikaisina työntekijöinä ilmaistu arvio sellaisten sopimussuhteisten toimihenkilöiden lukumäärästä, joita varten on varattu määrärahat, ja arvio kansallisten asiantuntijoiden lukumäärästä. Vastaavat tiedot on annettava myös edelliseltä varainhoitovuodelta.

3.   Lopullisesti vahvistettu unionin elimen talousarvio, mukaan lukien henkilöstötaulukko ja unionin elimen lisätalousarviot, toimitetaan yhdessä sellaisten sopimussuhteisten toimihenkilöiden kokoaikaisina työntekijöinä ilmaistun lukumäärän kanssa, joita varten on varattu määrärahat, ja kansallisten asiantuntijoiden lukumäärän kanssa tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, tilintarkastustuomioistuimelle ja komissiolle sekä julkaistaan unionin elimen verkkosivustolla neljän viikon kuluttua vahvistamisesta.

4.   Unionin elimen on julkaistava verkkosivustollaan viimeistään sitä varainhoitovuotta seuraavan vuoden 30 päivänä kesäkuuta, jona varoista tehtiin oikeudellinen sitoumus, tiedot unionin elimen talousarviosta peräisin olevien varojen saajista, mukaan lukien asiantuntijat, joiden kanssa on tehty tämän asetuksen 93 artiklan nojalla sopimus, asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 38 artiklan mukaisesti vakiomuotoisina. Julkaistujen tietojen on oltava helposti saatavilla, läpinäkyviä ja kattavia. Nämä tiedot on asetettava saataville noudattaen asianmukaisesti luottamuksellisuutta ja turvallisuutta koskevia vaatimuksia, erityisesti asetuksessa (EU) 2018/1725 säädettyä henkilötietojen suojaa.

1.   Asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 40 artiklan mukaisesti unionin elin toimittaa vuosittain viimeistään 31 päivänä tammikuuta komissiolle, Euroopan parlamentille ja neuvostolle yhtenäisen ohjelma-asiakirjan luonnoksen, jonka hallintoneuvosto on vahvistanut ja johon sisältyy

Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuja strategioita on arvioitava vuosittain ja päivitettävä tarvittaessa.

Yhtenäistä ohjelma-asiakirjaa laadittaessa on otettava huomioon komission antamat suuntaviivat.

2.   Monivuotisessa työohjelmassa vahvistetaan yleinen strateginen ohjelma vuosiksi n + 1 – n + 3, mukaan lukien tavoitteet, odotettavissa olevat tulokset ja tulosindikaattorit, joiden avulla seurataan tavoitteiden ja tulosten saavuttamista.

Yleisessä strategisessa ohjelmassa esitetään myös kunkin toimen osalta alustavat taloudelliset ja henkilöresurssit, jotka ovat tarpeen asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi, ja osoitetaan unionin elimen panos EU:n poliittisten painopisteiden saavuttamiseen.

Strategista ohjelmaa päivitetään tarvittaessa erityisesti perustamissäädöksessä tarkoitettujen kokonaisarviointien tulosten huomioon ottamiseksi.

3.   Vuotuisessa työohjelmassa vahvistetaan vuodeksi n + 1

Siinä on ilmoitettava selkeästi, mitä unionin elimen tehtäviä on lisätty, muutettu tai poistettu edellisen varainhoitovuoden hyväksyttyyn vuotuiseen työohjelmaan verrattuna. Arviointien tulokset otetaan huomioon niiden todennäköisten hyötyjen osoittamiseksi, joita unionin elimen ehdotetun talousarvion kasvattamisella tai pienentämisellä verrattuna edellisen varainhoitovuoden talousarvioon voidaan saada aikaan.

Vuotuisen työohjelman on oltava yhdenmukainen 2 kohdassa tarkoitetun monivuotisen ohjelman kanssa.

Merkittävät muutokset vuotuiseen työohjelmaan on hyväksyttävä perustamissäädöksen säännösten mukaisesti samaa menettelyä noudattaen kuin alkuperäinen työohjelma.

Hallintoneuvosto voi siirtää valtuudet tehdä vuotuiseen työohjelmaan muita kuin olennaisia muutoksia unionin elimen tulojen ja menojen hyväksyjälle.

4.   Unionin elimen tuloja ja menoja koskevan ennakkoarvion, jonka tueksi esitetään kyseistä ennakkoarviota koskevat yleiset perustelut, on sisällettävä

samat tiedot on toimitettava kokoaikaisina työntekijöinä ilmaistun sopimussuhteisten toimihenkilöiden ja kansallisten asiantuntijoiden määrän osalta.

5.   Resursseja koskevassa suunnitelmassa esitetään raportointia varten kvalitatiivista ja kvantitatiivista tietoa henkilöresursseista ja talousarviosta ja erityisesti

Resursseja koskevaa suunnitelmaa on päivitettävä vuosittain.

6.   Unionin elimen kiinteistöpolitiikkaa koskeviin tietoihin on sisällyttävä

7.   Komissio toimittaa yhtenäisen ohjelma-asiakirjan luonnosta koskevan lausuntonsa unionin elimelle oikea-aikaisesti ja joka tapauksessa viimeistään 1 päivänä heinäkuuta vuonna n.

Jos unionin elin ei ota komission lausuntoa asianmukaisesti huomioon, sen on annettava komissiolle riittävä selitys.

8.   Hallintoneuvosto hyväksyy lopullisen yhtenäisen ohjelma-asiakirjan.

9.   Unionin elin lähettää mahdolliset myöhemmät versiot yhtenäisestä ohjelma-asiakirjasta, jota on päivitetty erityisesti komission lausunnon ja vuotuisen talousarviomenettelyn lopputuloksen huomioon ottamiseksi, komissiolle, Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

1.   Unionin elimen talousarvio laaditaan perustamissäädöksen säännösten mukaisesti.

2.   Komissio toimittaa unionin elimen ennakkoarvion Euroopan parlamentille ja neuvostolle talousarvion vahvistamisen yhteydessä ja tekee ehdotuksen unionin elimelle osoitettavan rahoitusosuuden määrästä sekä unionin elimelle tarpeelliseksi katsomastaan henkilömäärästä.

Heti kun komissio on laatinut talousarvioesityksen, se toimittaa luonnoksen unionin elimen henkilöstötaulukoksi ja kokoaikaisina työntekijöinä ilmaistun arvion sellaisten sopimussuhteisten toimihenkilöiden ja kansallisten asiantuntijoiden määrästä, joita varten ehdotetaan varattavan määrärahat.

3.   Euroopan parlamentti ja neuvosto hyväksyvät unionin elimen henkilöstötaulukon ja kaikki siihen myöhemmin tehtävät muutokset 34 artiklan mukaisesti.

4.   Sen jälkeen kun komissio on hyväksynyt talousarvioesityksen, hallintoneuvosto hyväksyy yhtenäisen ohjelma-asiakirjan. Se vahvistetaan lopullisesti, kun unionin talousarvio, jossa vahvistetaan rahoitusosuuden määrä ja henkilöstötaulukko, on hyväksytty. Unionin elimen talousarvioon ja henkilöstötaulukkoon tehdään tarvittaessa vastaavat muutokset.

5.   Ehdottaessaan uusien tehtävien siirtämistä unionin elimelle komissio toimittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle tarvittavat tiedot, jotta ne voivat arvioida uusien tehtävien vaikutusta unionin elimen resursseihin ja tarvittaessa mukauttaa sen rahoitusta ja henkilöstömäärää, sanotun kuitenkaan rajoittamatta lainsäädäntömenettelyjä perustamissäädöksen muuttamiseksi.

1.   Edellä 34 artiklan 2 kohdassa tarkoitetussa henkilöstötaulukossa esitetään varainhoitovuodeksi hyväksyttyjen virkojen ja toimien määrän rinnalla vastaava luku edelliseltä varainhoitovuodelta sekä tosiasiallisesti täytettyjen virkojen ja toimien määrä. Henkilöstötaulukko muodostaa unionin elimessä ehdottoman ylärajan nimityksille. Nimitystä, joka johtaisi tämän rajan ylittymiseen, ei voida tehdä.

Hallintoneuvosto voi kuitenkin tehdä henkilöstötaulukkoon muutoksia, jotka koskevat enintään kymmentä prosenttia hyväksytyistä viroista ja toimista, palkkaluokkiin AD 16, AD 15, AD 14 ja AD 13 kuuluvia virkoja ja toimia lukuun ottamatta, edellyttäen, että

2.   Edellä 1 kohdan toisesta alakohdasta poiketen osa-aikaiset toimet, jotka nimittävä viranomainen on hyväksynyt henkilöstösääntöjen mukaisesti, voidaan korvata muilla nimityksillä. Jos henkilöstöön kuuluva pyytää hyväksymisen peruuttamista ennen myönnetyn ajanjakson päättymistä, unionin elin toteuttaa asianmukaiset toimet noudattaakseen mahdollisimman pian 1 kohdan toisen alakohdan b alakohdan mukaista kokonaismäärää.

1.   Tulojen ja menojen hyväksyjän tehtävistä vastaa johtaja. Hän toteuttaa talousarvion tuloja ja menoja unionin elimen varainhoitoa koskevien sääntöjen sekä moitteettoman varainhoidon periaatteen mukaisesti omalla vastuullaan ja annettujen määrärahojen rajoissa.

2.   Unionin elin osallistuu Euroopan petostentorjuntaviraston petostentorjuntatoimiin, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tulojen ja menojen hyväksyjällä olevaa petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisyyn ja havaitsemiseen liittyvää vastuuta.

1.   Johtaja voi siirtää talousarvion toteuttamisvaltuuksia henkilöstösääntöjen soveltamisalaan kuuluvalle unionin elimen henkilöstölle hallintoneuvoston hyväksymissä unionin elimen varainhoitoa koskevissa säännöissä määritettyjen edellytysten mukaisesti. Valtuutetut voivat toimia ainoastaan heille erikseen myönnettyjen valtuuksien rajoissa.

2.   Valtuutetut voivat siirtää saamansa valtuudet edelleen johtajan nimenomaisella suostumuksella.

1.   Tämän osaston 3 luvussa tarkoitetut taloushallinnon toimijat ja talousarvion toteuttamiseen ja varainhallintoon, myös niiden valmistelua koskeviin toimiin, tilintarkastukseen tai varainhoidon valvontaan osallistuvat muut henkilöt, mukaan lukien hallintoneuvoston jäsenet, eivät saa ryhtyä toimiin, joiden yhteydessä saattaa syntyä ristiriita henkilön omien etujen ja unionin elimen etujen välille. Heidän on lisäksi toteutettava asianmukaiset toimenpiteet estääkseen eturistiriitojen syntymisen vastuullaan olevissa tehtävissä ja puututtava tilanteisiin, joita voidaan objektiivisesti tarkasteltuna pitää eturistiriitoina.

Jos eturistiriita on mahdollinen, kyseisen henkilön on annettava asia toimivaltaisen viranomaisen ratkaistavaksi. Toimivaltainen viranomainen vahvistaa kirjallisesti, onko kyseessä eturistiriita. Siinä tapauksessa toimivaltainen viranomainen varmistaa, että asianomainen henkilö lopettaa kaikki asiaan liittyvät toimet. Toimivaltainen viranomainen toteuttaa tarvittavat jatkotoimet.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitettu eturistiriita on olemassa, jos 1 kohdassa tarkoitetun taloushallinnon toimijan tai kyseisessä kohdassa tarkoitetun muun henkilön tehtävien puolueeton ja objektiivinen hoitaminen vaarantuu perhe- tai tunnesiteisiin, poliittiseen tai kansalliseen yhteenkuuluvuuteen tai taloudellisiin etuihin liittyvästä tai mistä tahansa muusta, asianomaisen henkilökohtaisiin etuihin suoraan tai välillisesti liittyvästä syystä.

3.   Edellä 1 kohdassa tarkoitettu toimivaltainen viranomainen on johtaja. Jos asianomainen henkilöstön jäsen on johtaja, toimivaltainen viranomainen on hallintoneuvosto tai, jos tämä on perustamissäädöksen mukaan mahdollista, johtokunta. Jos eturistiriita koskee hallintoneuvoston jäsentä, toimivaltainen viranomainen on hallintoneuvosto, lukuun ottamatta kyseistä jäsentä.

4.   Unionin elin vahvistaa eturistiriitojen ehkäisemistä ja hallitsemista koskevat säännöt ja julkistaa vuosittain verkkosivustollaan hallintoneuvoston jäsenten antamat ilmoitukset sidonnaisuuksistaan.

1.   Unionin elimen talousarvion toteuttaa johtaja niissä yksiköissä, jotka toimivat hänen alaisuudessaan.

2.   Määrärahojen toteuttamisen helpottamiseksi unionin elimet voivat tehdä asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 59 artiklassa tarkoitettuja yksikön tason sopimuksia.

3.   Jos se on välttämätöntä, ulkopuolisille yksityisoikeudellisille yhteisöille voidaan siirtää sopimuksella teknisiä asiantuntijatehtäviä sekä sellaisia hallinto-, valmistelu- ja avustustehtäviä, joiden suorittaminen ei edellytä julkisen vallan eikä arviointiin liittyvän harkintavallan käyttöä.

1.   Tulojen ja menojen hyväksyjän tehtävänä on huolehtia tulojen ja menojen toteuttamisesta moitteettoman varainhoidon periaatteen mukaisesti, varmistamalla muun muassa tuloksellisuudesta raportoinnin, ja varmistaa toiminnan laillisuus ja sääntöjenmukaisuus ja unionin varojen saajien yhdenvertainen kohtelu.

2.   Tulojen ja menojen hyväksyjä laatii organisaatiorakenteen sekä tehtäviensä toteuttamiseen soveltuvat sisäiset valvontajärjestelmät noudattaen hallintoneuvoston tai, jos tämä on perustamissäädöksen mukaan mahdollista, johtokunnan vahvistamia vähimmäissääntöjä tai periaatteita, jotka perustuvat komission omia yksiköitään varten laatimaan sisäisen valvonnan kehykseen, ottaen samalla asianmukaisesti huomioon toimintaympäristöön ja rahoitettavien toimien luonteeseen liittyvät riskit, tarvittaessa mukaan lukien hajautettuihin toimistoihin liittyvät erityiset riskit.

Rakenteen ja järjestelmien luomisessa hyödynnetään kattavaa riskinarviointia, jossa otetaan huomioon niiden kustannustehokkuus ja tuloksellisuus.

Tulojen ja menojen hyväksyjä voi perustaa yksiköissä asiantuntija- ja neuvontatoimen, jonka tarkoituksena on tukea tulojen ja menojen hyväksyjää tämän tehtäviin liittyvien riskien hallinnassa.

3.   Menojen toteuttamiseksi tulojen ja menojen hyväksyjä tekee talousarviositoumuksia ja oikeudellisia sitoumuksia, vahvistaa menoja, hyväksyy niitä maksettavaksi ja valmistelee määrärahojen käyttöä.

4.   Tulojen toteuttamiseksi tulojen ja menojen hyväksyjä laatii saamisennusteita, vahvistaa perittäviä saamisia ja antaa perintämääräyksiä. Tarvittaessa tulojen ja menojen hyväksyjän tehtävänä on luopua vahvistetuista saamisista.

5.   Virheiden ja sääntöjenvastaisuuksien estämiseksi ennen tapahtumien hyväksymistä ja tavoitteiden saavuttamatta jäämisen riskien vähentämiseksi kaikille tapahtumille on tehtävä ainakin ennakkotarkastus, joka koskee tapahtuman toiminnallisia ja taloudellisia näkökohtia ja joka perustuu riskit ja kustannustehokkuuden huomioon ottavaan valvontastrategiaan.

Ennakkotarkastusten toteutustiheydestä ja perusteellisuudesta päättää tulojen ja menojen hyväksyjä oman riskinarviointinsa pohjalta aikaisempien valvontatoimenpiteiden tulosten sekä riskien ja kustannustehokkuuden perusteella. Tapahtumien vahvistamisesta vastuussa oleva tulojen ja menojen hyväksyjä pyytää epäselvissä tapauksissa ennakkotarkastuksen yhteydessä lisätietoja tai tekee tarkastuksen paikalla saadakseen kohtuullisen varmuuden.

6.   Tulojen ja menojen hyväksyjä voi tarkastuksissa katsoa, että joukko samankaltaisia yksittäisiä maksutapahtumia, jotka koskevat henkilöstön palkkoihin tai eläkkeisiin taikka virkamatka- tai sairauskulukorvauksiin liittyviä toistuvia menoja, muodostaa yhden tapahtuman.

7.   Tarkastuksen tekevä henkilöstön jäsen ei saa olla tapahtuman luonut henkilöstön jäsen. Tarkastuksen tekevä henkilöstön jäsen ei saa olla tapahtuman luoneen henkilöstön jäsenen alainen.

8.   Tulojen ja menojen hyväksyjä voi toteuttaa jälkikäteisvalvontaa havaitakseen jo hyväksyttyihin tapahtumiin liittyvät virheet ja sääntöjenvastaisuudet ja korjatakseen ne. Tällainen valvonta voidaan toteuttaa riskianalyysiin perustuvan otannan avulla, ja siinä on otettava huomioon aikaisemman valvonnan tulokset sekä kustannustehokkuus ja tuloksellisuus.

9.   Ennakko- ja jälkitarkastuksia ei saa suorittaa sama henkilöstö. Jälkitarkastuksista vastaavat henkilöstön jäsenet eivät saa olla ennakkotarkastuksista vastaavien henkilöstön jäsenten alaisia.

Jälkitarkastukset voivat olla tuensaajien tiloissa suoritettavia (tilin)tarkastuksia.

Tuensaajien tarkastuksiin sovelletaan selkeitä, yhdenmukaisia ja avoimia sääntöjä ja menettelyjä, määräajat mukaan lukien, ja ne on annettava tuensaajien tietoon avustussopimuksen allekirjoittamisen yhteydessä.

10.   Tulojen ja menojen hyväksyjillä ja talousarvion toteuttamisesta vastaavalla henkilöstöllä on oltava tehtävien edellyttämä ammatillinen pätevyys. Heidän on noudatettava unionin elimen vahvistamaa johtosääntöä, joka perustuu komission yksiköilleen vahvistamiin sääntöihin.

11.   Jos toimien taloushallintoon ja valvontaan osallistuva henkilöstön jäsen katsoo, että päätös, jonka täytäntöönpanon hänen esimiehensä antaa hänen tehtäväkseen tai jonka hänen esimiehensä antaa hänen hyväksyttäväkseen, on sääntöjenvastainen tai vastoin moitteettoman varainhoidon periaatteita tai ammatillisia sääntöjä, joita asianomaisen henkilöstön jäsenen on noudatettava, hänen on ilmoitettava asiasta kirjallisesti johtajalle, jonka on vastattava kirjallisesti, jos myös tiedot on ilmoitettu kirjallisesti. Jos johtaja ei puutu asiaan siihen liittyvien seikkojen kannalta kohtuullisessa ajassa tai joka tapauksessa kuukauden kuluessa tai vahvistaa alkuperäisen päätöksen tai toimeksiannon ja henkilöstön jäsen katsoo, että vahvistus ei ole asianmukainen vastaus hänen esittämäänsä ongelmaan, henkilöstön jäsenen on ilmoitettava kirjallisesti asiasta asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 143 artiklassa tarkoitetulle tutkintaelimelle ja hallintoneuvostolle.

12.   Jos kyseessä on laiton toiminta, petos tai lahjonta, joka saattaa vahingoittaa unionin etuja, henkilöstön jäsenen, mukaan lukien unionin elimeen määräaikaisesti otetut kansalliset asiantuntijat, on ilmoitettava asiasta esimiehelleen, unionin elimen johtajalle tai hallintoneuvostolle, Euroopan petostentorjuntavirastolle tai suoraan Euroopan syyttäjänvirastolle. Unionin elimen taloushallinnon tarkastuksia suorittavien ulkopuolisten tarkastajien kanssa tehdyissä sopimuksissa määrätään ulkopuolisen tarkastajan velvoitteesta ilmoittaa epäillystä laittomasta toiminnasta, petoksesta tai lahjonnasta, joka saattaa vahingoittaa unionin etuja, johtajalle tai, jos johtaja on osallisena edellä mainitussa toiminnassa, hallintoneuvostolle.

1.   Tulojen ja menojen hyväksyjä luo paperiasiakirjoihin perustuvia tai sähköisiä järjestelmiä talousarvion toteuttamiseen liittyvien alkuperäisten tositteiden säilyttämistä varten. Tällaiset asiakirjatodisteet säilytetään vähintään viisi vuotta sen jälkeen, kun Euroopan parlamentti on myöntänyt vastuuvapauden sen varainhoitovuoden osalta, johon ne liittyvät.

2.   Vielä keskeneräisiin toimenpiteisiin liittyvät asiakirjat säilytetään 1 kohdassa säädettyä määräaikaa kauemmin eli toimenpiteiden päättymistä seuraavan vuoden loppuun saakka.

3.   Asiakirjatodisteissa olevat henkilötiedot on mahdollisuuksien mukaan poistettava, kun kyseisiä tietoja ei tarvita talousarviota koskevassa vastuuvapausmenettelyssä eikä valvonnassa tai tarkastuksissa. Tietojen säilyttämiseen sovelletaan asetuksen (EU) 2018/1725 88 artiklaa.

1.   Tulojen ja menojen hyväksyjä laatii hallintoneuvostolle tehtäviensä suorittamista koskevan konsolidoidun vuotuisen toimintakertomuksen, jossa esitetään

Konsolidoidussa vuotuisessa toimintakertomuksessa on esitettävä tiedot toimien tuloksista suhteessa asetettuihin tavoitteisiin ja tuloksellisuuteen, kyseisiin toimiin liittyvistä riskeistä, saataville asetettujen varojen käytöstä sekä sisäisen valvonnan järjestelmien vaikuttavuudesta ja tehokkuudesta, mukaan lukien yleisarvio tarkastusten kustannuksista ja hyödyistä.

Konsolidoitu vuotuinen toimintakertomus toimitetaan hallintoneuvoston arvioitavaksi.

2.   Hallintoneuvosto toimittaa konsolidoidun vuotuisen toimintakertomuksen sekä sitä koskevan arvion vuosittain viimeistään 1 päivänä heinäkuuta tilintarkastustuomioistuimelle, komissiolle, Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

3.   Perustamissäädöksessä voidaan asettaa muita raportointivelvollisuuksia asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa erityisesti, jos raportointi on tarpeen elimen toimialan luonteen vuoksi.

1.   Hallintoneuvosto nimittää tilinpitäjän, joka on henkilöstösääntöjen alainen ja joka on tehtäviään hoitaessaan täysin riippumaton. Hallintoneuvosto valitsee tilinpitäjän tämän erityisosaamisen perusteella, joka osoitetaan tutkintotodistuksin tai vastaavalla työkokemuksella.

2.   Vähintään kaksi unionin elintä voi nimetä saman tilinpitäjän. Siinä tapauksessa ne huolehtivat tarvittavista järjestelyistä eturistiriitojen välttämiseksi.

Unionin elimet voivat myös sopia komission kanssa siitä, että komission tilinpitäjä toimii unionin elimen tilinpitäjänä.

Unionin elimet voivat myös siirtää komission tilinpitäjälle osan unionin elimen tilinpitäjän tehtävistä ottaen huomioon 28 artiklassa tarkoitetun kustannus-hyötyanalyysin.

3.   Tilinpitäjän luopuessa tehtävästään tilitapahtumista laaditaan viipymättä koetase.

Tilinpitäjä, joka luopuu tehtävästään, tai jos tämä ei ole mahdollista, joku hänen yksikössään toimivista henkilöstön jäsenistä, toimittaa koetaseen ja sen luovuttamisesta laadittavan kertomuksen uudelle tilinpitäjälle.

Uuden tilinpitäjän on kuukauden kuluessa koetaseen toimittamisesta hyväksyttävä se allekirjoituksellaan, ja hän voi esittää varaumia.

Koetaseen luovuttamisesta laadittavassa kertomuksessa on esitettävä myös koetaseen tulos ja mahdolliset varaumat.

1.   Talousarviositoumusta edeltää rahoituspäätös. Hallintomäärärahoja voidaan toteuttaa ilman rahoituspäätöstä.

2.   Unionin elimen vuotuinen työohjelma ja monivuotinen työohjelma, jotka sisältyvät 32 artiklassa tarkoitettuun yhtenäiseen ohjelma-asiakirjaan, vastaavat rahoituspäätöstä niiden toimien osalta, jotka sisältyvät ohjelmaan, edellyttäen, että 32 artiklan 2 ja 3 kohdassa mainitut seikat ilmoitetaan selvästi. Monivuotisessa rahoituspäätöksessä on todettava päätöksen täytäntöönpanon edellyttävän, että kyseeseen tulevina varainhoitovuosina on saatavilla tarvittavat talousarviomäärärahat talousarvion hyväksymisen jälkeen tai väliaikaisiin kahdestoistaosiin perustuvan järjestelmän puitteissa.

3.   Rahoituspäätöksen on lisäksi sisällettävä seuraavat tiedot:

1.   Kaikista menoista tehdään sitoumus, joka vahvistetaan, hyväksytään ja maksetaan.

Jäljempänä 75 artiklassa tarkoitettujen ajanjaksojen päätyttyä käyttämättömiä määriä koskevat talousarviositoumukset vapautetaan.

Tulojen ja menojen hyväksyjä varmistaa toimia toteuttaessaan, että meno on perussopimusten, talousarvion, tämän asetuksen, perussopimusten nojalla annettujen muiden säädösten ja moitteettoman varainhoidon periaatteen mukainen.

2.   Tulojen ja menojen hyväksyjä tekee talousarviositoumuksen, ennen kuin hän tekee oikeudellisen sitoumuksen kolmansien osapuolten kanssa.

Ensimmäistä alakohtaa ei sovelleta toiminnan jatkuvuussuunnitelman mukaisessa kriisitilanteessa tehtyihin, unionin elimen hyväksymien menettelyjen mukaisiin oikeudellisiin sitoumuksiin;

3.   Tulojen ja menojen hyväksyjä vahvistaa menon hyväksymällä sen ottamisen kuluna unionin elimen talousarvioon tarkistettuaan velkojan saamisen osoittavat asiakirjatodisteet; tarkistus tehdään oikeudellisessa sitoumuksessa asetettujen ehtojen pohjalta silloin, kun oikeudellinen sitoumus on tehty. Toimivaltainen tulojen ja menojen hyväksyjä toteuttaa tätä varten seuraavat toimenpiteet:

Sen estämättä, mitä ensimmäisessä alakohdassa säädetään, menon vahvistamista sovelletaan myös sellaisiin väli- ja loppuraportteihin, joihin ei liity maksupyyntöä, jolloin kirjanpidollinen vaikutus kohdistuu ainoastaan liikekirjanpitoon.

4.   Tulojen ja menojen hyväksyjä tai tulojen ja menojen hyväksyjän muodollisella päätöksellä asianmukaisesti valtuuttama pätevyysvaatimukset täyttävä henkilöstön jäsen antaa vahvistuspäätöksen asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 146 artiklan mukaisesti käyttäjän sähköiseen tunnistamiseen perustuvalla allekirjoituksellaan tai, jos asiakirjat ovat paperilla, vahvistuspäätös voidaan poikkeuksellisesti antaa kyseisen henkilön allekirjoituksen sisältävällä leimalla.

Tulojen ja menojen hyväksyjä tai tulojen ja menojen hyväksyjän asianmukaisesti valtuuttama pätevyysvaatimukset täyttävä henkilöstön jäsen vahvistaa tarkastusmerkinnällä, että

Toisen alakohdan c alakohdassa tarkoitetussa tapauksessa kustannusarvioiden ei katsota täyttävän asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 186 artiklan 3 kohdassa säädettyjä avustuskelpoisuuden edellytyksiä. Samaa periaatetta sovelletaan myös sellaisiin väli- ja loppuraportteihin, joihin ei liity maksupyyntöä.

5.   Tarkastettuaan, että määrärahat ovat käytettävissä, tulojen ja menojen hyväksyjä hyväksyy menon antamalla maksumääräyksen, jolla tilinpitäjälle annetaan toimeksi maksaa aiemmin vahvistetun menon määrä.

6.   Jos toimitetuista palveluista, vuokrauspalvelut mukaan luettuina, tai tavaroista suoritetaan toistuvia maksuja, tulojen ja menojen hyväksyjä voi riskinarvioinnin tehtyään määrätä, että käytetään ennakkotililtä tehtävää suoraveloitusta.

1.   Talousarviositoumukset jakautuvat kolmeen ryhmään seuraavasti:

2.   Useamman kuin yhden varainhoitovuoden aikana toteutettavia toimia koskevat talousarviositoumukset voidaan jakaa usealle eri varainhoitovuodelle vuotuisiin eriin ainoastaan silloin, kun perustamissäädöksessä tai perussäädöksessä niin säädetään, tai silloin, kun ne liittyvät hallintomenoihin.

3.   Talousarvioon tehtävä kokonaissitoumus tehdään rahoituspäätöksen perusteella.

Talousarvioon tehtävä kokonaissitoumus tehdään viimeistään ennen saajien valintaa ja sitoumuksen määrää koskevaa päätöstä tai, jos sitä koskevien määrärahojen täytäntöönpano edellyttää työohjelman laatimista, aikaisintaan työohjelman hyväksymisen jälkeen.

4.   Talousarvioon tehtävä kokonaissitoumus pannaan täytäntöön tekemällä yksi tai useampi oikeudellinen sitoumus.

5.   Tulojen ja menojen hyväksyjä kirjaa ennen jokaisen talousarvioon tehdyn kokonaissitoumuksen perusteella hyväksytyn yksittäisen oikeudellisen sitoumuksen allekirjoittamista sen talousarviokirjanpitoon kirjaamalla sen talousarvioon tehtyyn kokonaissitoumukseen.

6.   Alustava talousarviositoumus pannaan täytäntöön tekemällä yksi tai useampi oikeudellinen sitoumus, joista on seurauksena saamisoikeus. Kun on kyse henkilöstöhallintoon liittyvistä menoista, ne voidaan kuitenkin panna täytäntöön suoraan maksuilla.

1.   Yksittäisiin tai alustaviin talousarviositoumuksiin liittyvät oikeudelliset sitoumukset tehdään viimeistään 31 päivänä joulukuuta vuonna n, jollei 73 artiklan 2 kohdasta tai 109 artiklan 2 kohdasta muuta johdu, kun n on talousarviositoumuksen tekovuosi.

2.   Talousarvioon tehtävät kokonaissitoumukset kattavat niitä vastaavien, viimeistään vuoden n + 1 joulukuun 31 päivänä tehtyjen oikeudellisten sitoumusten kokonaiskulut.

3.   Edellä 1 ja 2 kohdassa tarkoitettujen ajanjaksojen päätyttyä tulojen ja menojen hyväksyjä vapauttaa käyttämättömiä määriä koskevat talousarviositoumukset.

4.   Useamman kuin yhden varainhoitovuoden aikana toteutettavia toimia koskeviin yksittäisiin ja alustaviin talousarviositoumuksiin sisältyy niitä vastaavien oikeudellisten sitoumusten sisältämien ehtojen ja moitteettoman varainhoidon periaatteen mukaisesti määräpäivä, johon mennessä täytäntöönpano on saatettava päätökseen, paitsi silloin kun on kyse henkilöstömenoista.

5.   Ne osat talousarviositoumuksista, joita ei ole toteutettu maksuin kuuden kuukauden kuluttua täytäntöönpanolle asetetun määräajan päättymisestä, vapautetaan 14 artiklan mukaisesti.

6.   Jos oikeudellisen sitoumuksen perusteella ei ole suoritettu 76 artiklassa tarkoitettua maksua kahden vuoden kuluessa kyseisen sitoumuksen allekirjoittamisesta, talousarviositoumuksen määrä peruuntuu, paitsi jos tämä määrä liittyy asiaan, jonka käsittely on kesken tuomioistuimessa tai välityslautakunnassa, tai kun alakohtaisissa säännöissä on erityismääräyksiä.

1.   Tilinpitäjä maksaa menot käytettävissä olevien varojen rajoissa.

2.   Maksu suoritetaan, jos on olemassa todisteet siitä, että asianomainen toiminta on sopimuksen tai perussäädöksen mukainen, vähintään yhdellä seuraavista tavoista:

Loppumaksusta vähennetään sitä ennen suoritetut maksut. Käyttämättä olevat määrät peritään takaisin antamalla perintämääräys.

3.   Edellä 2 kohdassa tarkoitetut maksutyypit erotetaan toisistaan talousarviokirjanpidossa kunkin maksun suoritusajankohtana.

4.   Edellä 51 artiklassa tarkoitetuissa kirjanpitosäännöissä määrätään, miten ennakkomaksut selvitetään kirjanpidossa ja miten kustannusten tukikelpoisuus otetaan huomioon.

5.   Toimivaltainen tulojen ja menojen hyväksyjä selvittää säännöllisesti ennakkomaksut hankkeen taloudellisen luonteen perusteella ja viimeistään hankkeen päättyessä. Ennakkomaksut selvitetään aiheutuneita kustannuksia koskevien tietojen perusteella tai sellaisen vahvistuksen perusteella, jossa todetaan maksuehtojen täyttyneen asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 125 artiklan mukaisesti, minkä tulojen ja menojen hyväksyjä on vahvistanut tämän asetuksen 73 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

Jos avustus- tai muun sopimuksen arvo on yli 5 000 000 euroa, tulojen ja menojen hyväksyjän on hankittava kunkin vuoden lopussa vähintään tiedot, jotka tarvitaan kustannuksia koskevan kohtuullisen tarkan arvion laskemiseksi. Kyseisiä tietoja ei saa käyttää ennakkomaksujen selvittämiseen, mutta tulojen ja menojen hyväksyjä sekä tilinpitäjä voivat käyttää niitä asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 82 artiklan 2 kohdan noudattamiseksi.

Tehtyihin oikeudellisiin sitoumuksiin on sisällytettävä toisen alakohdan soveltamiseksi tarvittavat määräykset.

1.   Unionin elin järjestää sisäisen tarkastuksen tehtävän, jota on hoidettava kansainvälisten standardien mukaisesti.

2.   Komission sisäinen tarkastaja vastaa sisäisestä tarkastuksesta. Sisäinen tarkastaja ei saa olla samalla unionin elimen tai komission tulojen ja menojen hyväksyjä eikä tilinpitäjä.

3.   Sisäinen tarkastaja neuvoo unionin elintä riskienhallinnassa, esittää riippumattomia lausuntoja hallinnointi- ja valvontajärjestelmien laadusta sekä antaa suosituksia toimintojen toteuttamisedellytysten parantamiseksi ja edistääkseen moitteetonta varainhoitoa.

Sisäisen tarkastajan tehtävänä on erityisesti

4.   Sisäisen tarkastajan tehtäväkenttään kuuluvat unionin elimen kaikki toiminnot ja yksiköt. Hänen on saatava käyttöönsä rajoituksetta kaikki tiedot, joita hän tarvitsee tehtäviensä hoitamiseksi, ja hänellä on tarvittaessa oltava pääsy tarkastuspaikalle sekä jäsenvaltioissa että kolmansissa maissa.

5.   Sisäinen tarkastaja tutustuu tulojen ja menojen hyväksyjän antamaan konsolidoituun vuotuiseen toimintakertomukseen sekä muihin yksilöityihin tietoihin.

6.   Sisäinen tarkastaja raportoi havainnoistaan ja suosituksistaan unionin elimen hallintoneuvostolle ja johtajalle. Unionin elin varmistaa, että tarkastusten perusteella annettuja suosituksia noudatetaan.

7.   Sisäinen tarkastaja ilmoittaa myös seuraavista mahdollisista tapauksista:

Hallintoneuvosto tai, jos tämä on perustamissäädöksen mukaan mahdollista, johtokunta sekä johtaja varmistavat, että tarkastusten suositusten täytäntöönpanoa seurataan säännöllisesti. Hallintoneuvosto tai, jos tämä on perustamissäädöksen mukaan mahdollista, johtokunta tarkastelee 48 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettuja tietoja ja sitä, onko suositukset pantu kokonaisuudessaan täytäntöön ajallaan.

Kukin unionin elin tutkii, voidaanko elimen oman sisäisen tarkastajan kertomuksissa esitettyjen suositusten perusteella ehdottaa hyviä toimintatapoja muille unionin elimille.

8.   Unionin elin asettaa sisäisen tarkastajan yhteystiedot kaikkien menotapahtumiin osallistuvien luonnollisten henkilöiden ja oikeushenkilöiden saataville, jotta nämä voivat ottaa luottamuksellisesti yhteyttä sisäiseen tarkastajaan.

9.   Sisäisen tarkastajan kertomukset ja havainnot asetetaan yleisön saataville vasta, kun sisäinen tarkastaja on vahvistanut niiden täytäntöön panemiseksi toteutetut toimet.

1.   Sisäinen tarkastaja toimittaa tarkastuksensa täysin itsenäisesti. Komissio antaa sisäiseen tarkastajaan sovellettavat erityissäännökset siten, että niissä taataan sisäisen tarkastajan täydellinen riippumattomuus tehtävien hoitamisessa ja määritetään sisäisen tarkastajan vastuu.

2.   Sisäinen tarkastaja ei saa ottaa vastaan ohjeita eikä hänelle saa asettaa rajoituksia hänen hoitaessaan tehtäviä, jotka hänelle osoitetaan nimityksen myötä varainhoitoasetuksen säännösten mukaisesti.

1.   Hallintoneuvosto tai, jos tämä on perustamissäädöksen mukaan mahdollista, johtokunta voi perustaa sisäisen tarkastuksen yksikön, joka hoitaa tehtäviään keskeisten kansainvälisten standardien mukaisesti, ottaen asianmukaisesti huomioon kustannustehokkuuden ja lisäarvon periaatteet.

Sisäisen tarkastuksen yksikön tehtävä, valtuudet ja vastuu määritellään sisäisen tarkastuksen perussäännössä, ja niille on saatava hallintoneuvoston tai, jos tämä on perustamissäädöksen mukaan mahdollista, johtokunnan hyväksyntä.

Sisäisen tarkastuksen yksikön vuotuisen tarkastussuunnitelman laatii sisäisen tarkastuksen yksikön päällikkö ottaen huomioon muun muassa johtajan arvion unionin elimen riskistä.

Suunnitelman tarkistaa ja hyväksyy hallintoneuvosto tai, jos tämä on perustamissäädöksen mukaan mahdollista, johtokunta.

Sisäisen tarkastuksen yksikkö ilmoittaa hallintoneuvostolle ja johtajalle havainnoistaan ja suosituksistaan.

2.   Jos unionin elimen sisäisen tarkastuksen yksikkö ei toimi kustannustehokkaasti tai ei täytä kansainvälisiä standardeja, unionin elin voi päättää käyttää yhteistä sisäisen tarkastuksen yksikköä muiden samalla politiikan alalla toimivien unionin elinten kanssa.

Siinä tapauksessa kyseisten unionin elinten hallintoneuvosto tai, jos tämä on perustamissäädöksen mukaan mahdollista, johtokunta sopivat yhteistä sisäisen tarkastuksen yksikköä koskevista käytännön järjestelyistä.

3.   Sisäisestä tarkastuksesta vastaavat toimijat toimivat tehokkaasti yhteistyössä vaihtamalla keskenään tietoa ja tarkastuskertomuksia sekä tarvittaessa laatimalla yhteisiä riskinarviointeja ja toteuttamalla yhteisiä tarkastuksia.

Hallintoneuvosto tai, jos tämä on perustamissäädöksen mukaan mahdollista, johtokunta sekä johtaja varmistavat, että sisäisen tarkastuksen yksikön suositusten täytäntöönpanoa seurataan säännöllisesti.

1.   Unionin elinten rahoitusosuuksilla pyritään edistämään unionin toimintapoliittisten tavoitteiden ja tavoiteltujen tulosten saavuttamista, ja ne voivat olla muodoltaan seuraavanlaisia:

Tämän kohdan ensimmäisen alakohdan c, d ja e alakohdassa tarkoitetut unionin elinten rahoitusosuudet vahvistetaan asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 181 artiklan tai alakohtaisten sääntöjen mukaisesti. Tämän kohdan ensimmäisen alakohdan a alakohdassa tarkoitetut unionin elinten rahoitusosuudet vahvistetaan asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 181 artiklan, alakohtaisten sääntöjen tai komission päätöksen mukaisesti.

2.   Sopivaa rahoitusmuotoa määritettäessä otetaan mahdollisimman laajasti huomioon mahdollisten saajien edut sekä niiden käyttämät kirjanpitomenetelmät.

3.   Toimivaltainen tulojen ja menojen hyväksyjä antaa 48 artiklassa tarkoitetussa vuotuisessa toimintakertomuksessa selvityksen rahoituksesta, joka ei perustu kustannuksiin tämän artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan a ja f alakohdan mukaisesti.

1.   Tilinpäätöslaskelmat laaditaan euroina ja tämän asetuksen 51 artiklassa tarkoitettujen kirjanpitosääntöjen mukaisesti, ja ne sisältävät

2.   Tilinpäätöslaskelmiin sisältyvät tiedot, myös tilinpäätöksen laatimisperiaatteita koskevat tiedot, on esitettävä tavalla, jolla varmistetaan niiden merkityksellisyys, luotettavuus, vertailukelpoisuus ja ymmärrettävyys.

3.   Tilinpäätöslaskelmien liitteessä täydennetään ja tulkitaan tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetuissa tilinpäätöslaskelmissa esitettyjä tietoja ja annetaan kaikki muut tämän asetuksen 51 artiklassa tarkoitettujen kirjanpitosääntöjen mukaiset ja kansainvälisesti hyväksytyn kirjanpitokäytännön edellyttämät lisätiedot, joilla on merkitystä unionin elimen toimintojen kannalta.

Liitetiedoissa esitetään ainakin seuraavat tiedot:

4.   Tilinpitäjä tekee varainhoitovuoden päätyttyä ja liikekirjanpidon toimittamiseen saakka oikaisut, jotka ovat tarpeen oikeat ja riittävät tiedot sisältävän tilinpäätöksen laatimiseksi mutta jotka eivät aiheuta kyseistä varainhoitovuotta koskevia kassaan- ja kassastamaksuja.

1.   Talousarvion toteuttamisselvitykset laaditaan euroina, ja niiden on oltava vuosikohtaisesti vertailtavissa. Niihin kuuluvat

2.   Talousarvion toteuttamisselvityksen laatimisessa noudatetaan unionin elimen talousarvion rakennetta.

3.   Talousarvion toteuttamisselvitys sisältää

4.   Talousarvion toteutumalla tarkoitetaan seuraavien erotusta:

Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuun erotuksen lisätään tai siitä vähennetään aiemmilta varainhoitovuosilta siirrettyjen, peruutettujen määrärahojen nettomäärä sekä

1.   Unionin elimen tilinpitäjä toimittaa alustavan tilinpäätöksensä komission tilinpitäjälle ja tilintarkastustuomioistuimelle viimeistään seuraavan vuoden maaliskuun 1 päivänä.

2.   Unionin elimen tilinpitäjä toimittaa komission tilinpitäjälle viimeistään seuraavan vuoden maaliskuun 1 päivänä myös vaaditut kirjanpitotiedot konsolidointia varten sillä tavalla ja siinä muodossa, kuin komission tilinpitäjä on edellyttänyt.

1.   Tilintarkastustuomioistuin esittää unionin elimen alustavaa tilinpäätöstä koskevat huomautuksensa asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 246 artiklan mukaisesti viimeistään 1 päivänä kesäkuuta.

2.   Unionin elimen tilinpitäjä toimittaa komission tilinpitäjälle viimeistään 15 päivänä kesäkuuta vaaditut kirjanpitotiedot lopullisen konsolidoidun tilinpäätöksen laatimista varten sillä tavalla ja siinä muodossa, kuin komissio on edellyttänyt.

3.   Saatuaan tilintarkastustuomioistuimen huomautukset unionin elimen alustavasta tilinpäätöksestä tilinpitäjä laatii unionin elimen lopullisen tilinpäätöksen tämän asetuksen 49 artiklan mukaisesti. Johtaja lähettää tilinpäätöksen hallintoneuvostolle, joka antaa siitä lausunnon.

4.   Johtaja toimittaa lopullisen tilinpäätöksen ja hallintoneuvoston lausunnon viimeistään seuraavan varainhoitovuoden heinäkuun 1 päivänä komission tilinpitäjälle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

5.   Unionin elimen tilinpitäjä toimittaa tilinpäätöstä koskevan vahvistuskirjeen tilintarkastustuomioistuimelle sekä tiedoksi komission tilinpitäjälle. Vahvistuskirje olisi laadittava samana päivänä kuin unionin elimen tilinpäätös.

Lopulliseen tilinpäätökseen liitetään tilinpitäjän ilmoitus, jonka mukaan tilinpäätös on laadittu tämän osaston säännösten sekä sovellettavien kirjanpitoperiaatteiden, -sääntöjen ja -menetelmien mukaisesti.

Linkki unionin elimen lopullisen tilinpäätöksen sisältävälle verkkosivustolle julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä viimeistään seuraavan vuoden marraskuun 15 päivänä.

6.   Johtaja toimittaa tilintarkastustuomioistuimelle vastauksen tämän vuosikertomuksessaan esittämiin huomautuksiin viimeistään päättynyttä varainhoitovuotta seuraavan varainhoitovuoden syyskuun 30 päivänä. Johtajan vastaukset toimitetaan komissiolle samaan aikaan.

1.   Kukin unionin elin laatii kertomuksen varainhoitovuoden talousarvio- ja varainhallinnosta.

2.   Johtaja toimittaa kertomuksen Euroopan parlamentille, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle viimeistään seuraavan varainhoitovuoden maaliskuun 31 päivänä.

3.   Edellä 2 kohdassa tarkoitetussa kertomuksessa on esitettävä sekä absoluuttisina lukuina että prosenttiosuuksina ainakin tiedot määrärahojen toteuttamisasteesta ja yhteenveto määrärahasiirroista eri budjettikohtien välillä.

1.   Riippumaton ulkopuolinen tarkastaja varmistaa, että unionin elimen vuotuisessa kirjanpidossa esitetään asianmukaisesti unionin elimen tulot, menot ja taloudellinen tilanne ennen niiden konsolidointia komission lopulliseen tilinpäätökseen.

Jollei perustamissäädöksessä toisin säädetä, tilintarkastustuomioistuin laatii unionin elintä koskevan erityisvuosikertomuksen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan 1 kohdassa esitettyjen vaatimusten mukaisesti.

Tilintarkastustuomioistuin ottaa kyseistä kertomusta laatiessaan huomioon ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun riippumattoman ulkopuolisen tarkastajan tekemän tarkastustyön sekä tarkastajan havaintojen perusteella toteutetut toimet.

2.   Unionin elin lähettää tilintarkastustuomioistuimelle unionin elimen talousarvion, sellaisena kuin se on lopullisesti hyväksytty. Sen on ilmoitettava tilintarkastustuomioistuimelle viipymättä kaikki 10, 14, 19 ja 23 artiklan nojalla tehdyt päätökset ja toteutetut toimet.

3.   Tilintarkastustuomioistuin suorittaa tarkastuksensa asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 254–259 artiklan mukaisesti.

1.   Ennen vuoden n + 2 toukokuun 15 päivää Euroopan parlamentti myöntää neuvoston antamasta suosituksesta johtajalle vastuuvapauden varainhoitovuoden n talousarvion toteuttamisesta, jollei perustamissäädöksessä toisin säädetä. Johtaja ilmoittaa hallintoneuvostolle vastuuvapauden myöntämistä koskevaan päätökseen liitettyyn päätöslauselmaan sisältyvistä Euroopan parlamentin huomautuksista.

2.   Jos 1 kohdassa säädettyä määräaikaa ei voida noudattaa, Euroopan parlamentti tai neuvosto antaa johtajalle tiedon siitä, miksi päätöstä on täytynyt lykätä.

3.   Jos Euroopan parlamentti lykkää vastuuvapauden myöntämistä koskevaa päätöstä, johtaja pyrkii yhteistyössä hallintoneuvoston kanssa viipymättä toteuttamaan kaikki toimenpiteet poistaakseen tämän päätöksen tiellä olevat esteet tai helpottaakseen niiden poistamista.

1.   Päätös vastuuvapauden myöntämisestä koskee unionin elimen kaikkien tulojen ja menojen tilejä, talousarvion toteutumaa sekä tilinpäätöslaskelmassa esitettyjä unionin elimen varoja ja velkoja.

2.   Vastuuvapauden myöntämistä varten Euroopan parlamentti tutkii neuvoston jälkeen unionin elimen tilit ja tilinpäätöslaskelmat. Se tutkii myös tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen, jonka liitteinä ovat unionin elimen johtajan vastaukset, sekä asian kannalta merkitykselliset tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomukset kyseiseltä varainhoitovuodelta ja tilintarkastustuomioistuimen antaman tarkastuslausuman tilitietojen luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta.

3.   Johtaja toimittaa asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 261 artiklan 3 kohdan mukaisesti Euroopan parlamentille pyynnöstä kaikki kyseistä varainhoitovuotta koskevan vastuuvapausmenettelyn moitteettoman toteuttamisen edellyttämät tiedot.

1.   Johtaja pyrkii kaikin tavoin toimimaan vastuuvapauden myöntämistä koskevaan Euroopan parlamentin päätökseen liitettyjen huomautusten sekä neuvoston vastuuvapaussuosituksiin liitettyjen huomioiden mukaisesti.

2.   Johtaja antaa Euroopan parlamentin tai neuvoston pyynnöstä selvityksen toimenpiteistä, jotka on toteutettu näiden huomautusten ja huomioiden perusteella. Johtaja toimittaa toimenpiteitä koskevasta selvityksestä jäljennöksen komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle.

1.   Unionin elin myöntää komission henkilöstölle ja muille komission valtuuttamille henkilöille sekä tilintarkastustuomioistuimelle pääsyn toimipaikkoihinsa ja tiloihinsa sekä kaikkiin tietoihin, mukaan lukien sähköisessä muodossa olevat tiedot, jotka ovat tarpeen tarkastusten suorittamiseksi.

2.   Euroopan petostentorjuntavirasto voi suorittaa tutkimuksia, mukaan lukien paikalla suoritettavia tarkastuksia ja todentamisia, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU, Euratom) N:o 883/2013 sekä neuvoston asetuksessa (Euratom, EY) N:o 2185/96 (10) vahvistettujen säännösten ja menettelyjen mukaisesti selvittääkseen, onko kyse petoksesta, lahjonnasta tai muusta unionin taloudellisia etuja vahingoittavasta laittomasta toiminnasta.

1.   Hallintomäärärahat ovat jaksottamattomia määrärahoja.

2.   Hallintomenot sopimuksista, jotka ylittävät varainhoitovuoden keston joko paikallisen käytännön takia tai kaluston hankkimiseen liittyvistä syistä, otetaan unionin elimen sen varainhoitovuoden talousarvioon, jonka aikana ne on suoritettu.

3.   Oikeudellisten säännösten tai sopimukseen perustuvien määräysten nojalla ennalta suoritettavat menot voidaan maksaa 1 päivästä joulukuuta alkaen seuraavan varainhoitovuoden määrärahoista. Tässä tapauksessa 11 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua enimmäismäärää ei sovelleta.