(1)

Neuvosto otti maaliskuussa 2007 polkumyynnin vastaisen tutkimuksen, jäljempänä ’alkuperäinen tutkimus’, jälkeen käyttöön asetuksella (EY) N:o 260/2007 (2), jäljempänä ’lopullista tullia koskeva asetus’, lopullisen polkumyyntitullin Kiinan kansantasavallasta, jäljempänä ’Kiina’, peräisin olevien ja tällä hetkellä CN-koodeihin ex 8101 99 10 ja ex 8515 90 80 (Taric-koodit 8101991010 ja 8515908010) luokiteltujen tiettyjen volframielektrodien tuonnissa.

(2)

Lopullista tullia koskevalla asetuksella otettiin käyttöön 17,0–41,0 prosentin suuruinen polkumyyntitulli, jota sovelletaan otokseen valituilta vientiä harjoittavilta tuottajilta tulevaan tuontiin, ja 63,5 prosentin suuruinen tulli, jota sovelletaan kaikilta muilta Kiinassa toimivilta vientiä harjoittavilta tuottajilta tulevaan tuontiin.

(3)

Toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun, jäljempänä ’aiempi toimenpiteiden päättymistä koskeva tarkastelu’, seurauksena neuvosto päätti täytäntöönpanoasetuksella (EU) N:o 508/2013 (3) pitää polkumyyntitullin voimassa.

(4)

Komissio julkaisi 2 päivänä syyskuuta 2017 Kiinasta peräisin olevien volframielektrodien tuontiin sovellettavien polkumyyntitoimenpiteiden voimassaolon lähestyvää päättymistä koskevan ilmoituksen (4) Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

(5)

Kaksi unionin tuottajaa (Gesellschaft für Wolfram Industrie mbH ja Plansee SE), jäljempänä ’pyynnön esittäjät’, joiden osuus volframielektrodien kokonaistuotannosta Euroopan unionissa, jäljempänä ’unioni’, on 100 prosenttia, toimitti 27 päivänä helmikuuta 2018 tarkastelupyynnön, jäljempänä ’pyyntö’, polkumyynnillä muista kuin Euroopan unionin jäsenvaltioista tapahtuvalta tuonnilta suojautumisesta 8 päivänä kesäkuuta 2016 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/1036 (5), jäljempänä ’perusasetus’, 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

(6)

Pyynnön esittäjät perustivat pyyntönsä siihen, että toimenpiteiden voimassaolon päättyminen johtaisi todennäköisesti polkumyynnin ja unionin tuotannonalalle aiheutuvan vahingon jatkumiseen tai toistumiseen.

(7)

Kun komissio oli todennut, että toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun vireillepanoa varten oli riittävästi näyttöä, se julkaisi 31 päivänä toukokuuta 2018Euroopan unionin virallisessa lehdessä ilmoituksen (6) tarkastelun vireillepanosta, jäljempänä ’vireillepanoilmoitus’.

(8)

Polkumyynnin ja vahingon jatkumisen tai toistumisen todennäköisyyttä koskeva tutkimus käsitti 1 päivän huhtikuuta 2017 ja 31 päivän maaliskuuta 2018 välisen ajanjakson, jäljempänä ’tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso’.

(9)

Vahingon jatkumisen tai toistumisen todennäköisyyden arvioinnin kannalta merkittäviä suuntauksia tarkasteltiin kaudella, joka ulottui 1 päivästä tammikuuta 2014 tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson loppuun, jäljempänä ’tarkastelujakso’.

(10)

Komissio kehotti vireillepanoilmoituksessa asianomaisia osapuolia ottamaan komissioon yhteyttä tutkimukseen osallistumiseksi. Lisäksi komissio ilmoitti erikseen pyynnön esittäjille, volframielektrodien tiedossa oleville tuojille ja käyttäjille unionissa, Kiinan viranomaisille sekä tiedossa oleville tuottajille Kiinassa tarkastelun vireillepanosta ja pyysi niitä toimimaan yhteistyössä.

(11)

Kaikilla asianomaisilla osapuolilla oli tilaisuus esittää huomautuksia tutkimuksen vireillepanosta ja pyytää saada tulla komission ja/tai kuulemisesta kauppaan liittyvissä menettelyissä vastaavan neuvonantajan kuulemiksi. Vireillepanoa koskevia huomautuksia tai kuulemispyyntöjä ei saatu.

(12)

Komissio ilmoitti vireillepanoilmoituksessa, että se saattaa soveltaa asianomaisiin osapuoliin otantaa perusasetuksen 17 artiklan mukaisesti.

(13)

Pystyäkseen päättämään otannan tarpeellisuudesta ja tarvittaessa valitsemaan otoksen komissio pyysi vireillepanoilmoituksessa tuojia ilmoittautumaan ja toimittamaan tarvittavat tiedot.

(14)

Niistä 46 etuyhteydettömästä tuojasta, joihin otettiin yhteyttä, viisi yritystä ilmoittautui. Kaksi niistä ei kuitenkaan tuonut volframielektrodeja Kiinasta tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla ja kolme muuta väitti olevansa käyttäjiä eikä tuojia, ja niistä vain yksi halusi olla asianomainen osapuoli. Yksi muu tuoja ilmoittautui tutkimuksen myöhemmässä vaiheessa, ja sille myönnettiin asianomaisen osapuolen asema. Näin ollen tuojista ei valittu otosta.

(15)

Pystyäkseen päättämään otannan tarpeellisuudesta ja tarvittaessa valitsemaan otoksen komissio pyysi kaikkia tiedossa olevia Kiinassa toimivia tuottajia toimittamaan vireillepanoilmoituksessa mainitut tiedot. Lisäksi komissio pyysi Kiinan edustustoa Euroopan unionissa yksilöimään muita mahdollisia Kiinassa toimivia tuottajia, jotka voisivat olla kiinnostuneita osallistumaan tutkimukseen, ja/tai ottamaan yhteyttä niihin.

(16)

Kolme kiinalaista tuottajaa toimitti pyydetyt tiedot ja suostui osallistumaan otokseen. Yhteistyössä toimineiden tuottajien vähäisen määrän vuoksi komissio päätti, että otanta ei ole tarpeen, ja pyysi kaikkia otantavastaukset toimittaneita kiinalaisia tuottajia vastaamaan kyselylomakkeeseen.

(17)

Komissio pyysi vireillepanoilmoituksessa käyttäjiä ilmoittautumaan ja toimimaan yhteistyössä. Kolme käyttäjää ilmoittautui, kuten 14 kappaleessa selitetään, mutta vain yksi halusi rekisteröityä asianomaiseksi osapuoleksi.

(18)

Komissio toimitti kyselylomakkeet kahdelle unionin tuottajalle, kolmelle kiinalaiselle tuottajalle, jotka ilmoittautuivat otannan yhteydessä, ja Kiinan kansantasavallan viranomaisille, jäljempänä ’Kiinan viranomaiset’. Vastaukset kyselylomakkeisiin saatiin vain kahdelta unionin tuottajalta ja yhdeltä kiinalaiselta yritykseltä (Shaanxi Yuheng Tungsten & Molybdenum Industrial Co., Ltd). Kyseinen yritys tuotti aiemmin 32 kappaleessa määriteltyä tarkastelun kohteena olevaa tuotetta mutta lopetti tuotannon ja harjoittaa nyt ainoastaan kaupankäyntiä.

(19)

Näin ollen yhteistyössä eivät toimineet Kiinan viranomaiset eivätkä tarkastelun kohteena olevan tuotteen kiinalaiset tuottajat (7), riippumatta siitä, harjoittivatko ne vientiä vai eivät. Komissio ilmoitti tuottajille yhteistyöstä kieltäytymisen seuraukset, mutta yksikään tuottaja ei toiminut tutkimuksessa yhteistyössä.

(20)

Komissio pyysi ja tarkisti kaikki tarpeellisiksi katsomansa tiedot sen määrittämiseksi, onko polkumyynnin ja vahingon jatkuminen tai toistuminen todennäköistä ja mikä on unionin edun mukaista. Perusasetuksen 16 artiklan mukaisia tarkastuskäyntejä tehtiin seuraavien yritysten toimitiloihin:

(21)

Ottaen huomioon tutkimuksen vireillepanovaiheessa saatavilla olevan riittävän näytön perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdassa tarkoitettujen merkittävien vääristymien esiintymisestä komissio piti asianmukaisena, että tutkimus pannaan vireille perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan mukaisesti.

(22)

Perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan mahdollista soveltamista varten tarvittavien tietojen keräämiseksi komissio kehotti vireillepanoilmoituksessa kaikkia tiedossa olevia tuottajia Kiinassa toimittamaan vireillepanoilmoituksen liitteessä III pyydetyt tiedot tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuottamiseen käytetyistä tuotantopanoksista. Kaksi kiinalaista tuottajaa toimitti tätä koskevia tietoja.

(23)

Saadakseen tiedot, joita se pitää tarpeellisina tutkimukselleen perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdassa tarkoitettujen väitettyjen merkittävien vääristymien osalta, komissio lähetti kyselylomakkeen myös Kiinan viranomaisille, kuten 18 kappaleessa selitetään. Kiinan viranomaisilta ei saatu vastausta.

(24)

Komissio kehotti vireillepanoilmoituksessa myös kaikkia asianomaisia osapuolia esittämään näkökantansa ja toimittamaan tietoja sekä asiaa tukevaa näyttöä perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan soveltamisen asianmukaisuudesta 37 päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Kiinan viranomaiset tai kiinalaiset tuottajat eivät esittäneet asiasta näkökantojaan tai toimittaneet lisänäyttöä.

(25)

Lisäksi komissio täsmensi vireillepanoilmoituksessa, että saatavilla olevan näytön perusteella saattaa olla tarpeen valita perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan nojalla asianmukainen edustava maa, jotta voidaan määrittää normaaliarvo vääristymättömien hintojen tai vertailuarvojen perusteella.

(26)

Komissio julkaisi 8 päivänä marraskuuta 2018 ensimmäisen asiakirja-aineistoon liitetyn muistion, jäljempänä ’8 päivänä marraskuuta 2018 päivätty muistio’, jossa pyydettiin asianomaisten osapuolten näkökantoja merkityksellisistä lähteistä, joita komissio voi käyttää normaaliarvon määrittämiseen. Kyseisessä 8 päivänä marraskuuta 2018 päivätyssä muistiossa esitettiin luettelo kaikista tuotannontekijöistä, kuten raaka-aineista, energiasta ja työvoimasta, joita vientiä harjoittavat tuottajat käyttävät tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuotannossa. Ottaen huomioon vääristymättömien hintojen tai vertailuarvojen valintaa koskevat perusteet komission yksiköt yksilöivät tässä vaiheessa Brasilian, Meksikon, Turkin ja Venäjän mahdollisiksi edustaviksi maiksi. Lisäksi 8 päivänä marraskuuta 2018 päivätyssä muistiossa ilmoitettiin aikeesta käyttää kansainvälisiä vertailuarvoja pääraaka-aineiden kustannuksia varten.

(27)

Kaikille asianomaisille osapuolille annettiin mahdollisuus esittää huomautuksensa 10 päivän kuluessa. Huomautuksia saatiin kahdelta unionin tuottajalta. Unionin tuotannonala totesi erityisesti, että Turkin kustannukset tarjoavat paremman perustan kuin Brasilian, Meksikon tai Venäjän kustannukset.

(28)

Komissio käsitteli kahdelta unionin tuottajalta saatuja huomautuksia 6 päivänä maaliskuuta 2019 päivätyssä toisessa muistiossa, joka koski normaaliarvon määrittämisen lähteitä, jäljempänä ’6 päivänä maaliskuuta 2019 päivätty muistio’. Saatavilla olevien tietojen perusteella 6 päivänä maaliskuuta 2019 päivätyssä muistiossa yksilöitiin Turkki asianmukaisimmaksi edustavaksi maaksi perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan ensimmäisen luetelmakohdan mukaisesti. Lisäksi 6 päivänä maaliskuuta 2019 päivätyssä muistiossa todettiin, että komissio aikoi käyttää työvoima- ja sähkökustannusten osalta Turkin tilastolaitoksen julkaisemia tietoja. Siinä todettiin myös, että käytettävissä olevien tietojen perusteella vaikuttaisi siltä, että tarkastelun kohteena olevaa tuotetta ei tuoteta muualla kuin Kiinassa ja unionissa. Sen vuoksi komissio ilmoitti, että se aikoo käyttää julkisesti saatavilla olevia tietoja kahden yhteistyössä toimineen unionin tuottajan tuotannollisista yleiskuluista, myynti-, hallinto- ja yleiskustannuksista sekä voitosta. Raaka-aineen (volframioksidi, joka sisältyy diammoniumvolframaattiin) nettohinnan osalta aiotaan käyttää kansainvälistä vertailuarvoa (Platts Metals Week), jonka National Minerals Information Center of the U.S. Geological Survey julkaisee.

(29)

Kaikille asianomaisille osapuolille annettiin mahdollisuus esittää huomautuksensa 10 päivän kuluessa, mutta huomautuksia ei saatu.

(30)

Komissio ilmoitti 6 päivänä toukokuuta 2019 niistä olennaisista tosiasioista ja huomioista, joiden perusteella se aikoi pitää voimassa polkumyyntitullin, jäljempänä ’lopullisten päätelmien ilmoittaminen’. Kaikille osapuolille annettiin määräaika, jonka kuluessa ne voivat esittää huomautuksia näistä päätelmistä ja pyytää kuulemista komission ja/tai kauppaan liittyvissä menettelyissä kuulemisesta vastaavan neuvonantajan kanssa.

(31)

Yksi osapuoli toimitti huomautuksia, joissa se toi esiin tässä asetuksessa jo asianmukaisesti selitettyjä seikkoja. Kuulemispyyntöjä ei saatu.

(32)

Tarkastelun kohteena oleva tuote on sama kuin alkuperäisessä tutkimuksessa eli volframielektrodit, myös volframitangot ja -puikot hitsauselektrodeja varten, joiden painosta vähintään 94 prosenttia on volframia, muut kuin ainoastaan sintratut, leikkaamattomat tai määräpituisiksi leikatut, jotka luokitellaan tällä hetkellä CN-koodiin ex 8101 99 10 ja ex 8515 90 80 (Taric-koodit 8101991010 ja 8515908010), jäljempänä ’tarkastelun kohteena oleva tuote’.

(33)

Tarkastelun kohteena olevaa tuotetta käytetään hitsauksessa ja samanlaisissa prosesseissa, mukaan luettuna TIG-kaasukaarihitsauksessa sekä plasmakaarihitsauksessa ja -leikkauksessa. Näitä prosesseja käytetään useilla eri teollisuudenaloilla, muun muassa rakennus-, laivanrakennus-, auto-, merenkulku-, kemian-, ydin- ja avaruusteollisuudessa sekä öljy- ja kaasuputkissa. Kun otetaan huomioon tuotteen fyysiset ja kemialliset ominaisuudet ja se, että kuluttajan kannalta eri tuotelajit ovat keskenään korvattavissa, kaikkien volframielektrodien katsotaan muodostavan tässä menettelyssä yhden tuotteen.

(34)

Yksikään asianomainen osapuoli ei esittänyt huomautuksia samankaltaisesta tuotteesta. Alkuperäisen tutkimuksen tavoin tässä toimenpiteiden päättymistä koskevassa tarkastelussa todettiin, että Kiinan kotimarkkinoilla tuotetulla ja myydyllä tuotteella sekä unionin tuottajien unionissa tuottamalla ja myymällä tuotteella on samat fyysiset ja tekniset perusominaisuudet ja käyttötarkoitukset. Tämän vuoksi niitä pidetään perusasetuksen 1 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuina samankaltaisina tuotteina.

(35)

Komissio tutki ensin perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti, johtaisiko nykyisten toimenpiteiden voimassaolon päättyminen todennäköisesti Kiinasta tulevan polkumyynnin jatkumiseen tai toistumiseen.

(36)

Yksikään kiinalainen tuottaja ei toiminut tutkimuksessa yhteistyössä, kuten 18 ja 19 kappaleessa todetaan. Kiinalaiset tuottajat eivät toimittaneet kyselyvastauksia, esimerkiksi tietoja vientihinnoista ja kustannuksista, kotimarkkinahinnoista ja kustannuksista, kapasiteetista, tuotannosta ja investoinneista. Kiinan viranomaiset ja kiinalaiset tuottajat eivät myöskään ottaneet kantaa asiakirja-aineistossa olevaan näyttöön, muun muassa raporttiin. Näin ollen komissio käytti perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti käytettävissä olevia tietoja.

(37)

Komissio ilmoitti Kiinan viranomaisille ja kahdelle kiinalaiselle tuottajalle, jotka ilmoittautuivat otantamenettelyssä, perusasetuksen 18 artiklan soveltamisesta ja antoi niille mahdollisuuden esittää huomautuksia. Mitään sellaisia huomautuksia ei saatu, jotka olisivat muuttaneet perusasetuksen 18 artiklan soveltamista koskevaa päätöstä.

(38)

Perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti jäljempänä esitettävät polkumyynnin jatkumisen tai toistumisen todennäköisyyttä koskevat päätelmät perustuvat käytettävissä oleviin tietoihin, erityisesti pyynnössä ja asianomaisten osapuolten huomautuksissa esitettyihin tietoihin sekä perusasetuksen 14 artiklan 6 kohdan mukaisesta tietokannasta saataviin tilastotietoihin ja muista jäljempänä yksilöitävistä julkisista lähteistä saatuihin tietoihin.

(39)

Perusasetuksen 14 artiklan 6 kohdan mukaisesta tietokannasta saadut tilastotiedot osoittavat, että tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana Kiinasta tuotiin unioniin volframielektrodeja 45 000–50 000 kg, joka on 40–50 prosenttia unionin kokonaiskulutuksesta. Näin ollen komissio päätteli, että tosiasiallinen tuonti tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana oli edustavaa, ja se tarkasteli, jatkuiko polkumyynti tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana.

(40)

Perusasetuksen 2 artiklan 1 kohdan mukaan ”[n]ormaaliarvo perustuu tavallisesti viejämaan riippumattomien asiakkaiden tavanomaisessa kaupankäynnissä maksamiin tai maksettaviksi tuleviin hintoihin”.

(41)

Perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdassa kuitenkin todetaan, että ”[j]os […] päätetään, että ei ole asianmukaista käyttää viejämaan kotimarkkinoiden hintoja ja kustannuksia kyseisessä maassa esiintyvien b alakohdassa tarkoitettujen merkittävien vääristymien vuoksi, normaaliarvo muodostetaan yksinomaan vääristymättömiä hintoja tai vertailuarvoja osoittavien tuotanto- ja myyntikustannusten perusteella” ja ”[m]uodostettuun normaaliarvoon on sisällytettävä vääristymätön ja kohtuullinen määrä hallinto-, myynti- ja yleiskustannuksia sekä voittoa”. Kuten jäljempänä selitetään, komissio päätteli tässä tutkimuksessa, että kun otetaan huomioon saatavilla oleva näyttö ja Kiinan viranomaisten ja vientiä harjoittavien tuottajien kieltäytyminen yhteistyöstä, perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan soveltaminen on asianmukaista.

(42)

Perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan mukaan ”[m]erkittäviä vääristymiä ovat vääristymät, joita syntyy, kun ilmoitetut hinnat tai kustannukset, mukaan lukien raaka-aine- ja energiakustannukset, eivät määräydy vapaiden markkinavoimien perusteella, koska valtion merkittävä puuttuminen vaikuttaa niihin. Merkittävien vääristymien olemassaoloa arvioitaessa huomioon on otettava muun muassa vaikutus, joka yhdellä tai useammalla seuraavista tekijöistä mahdollisesti on:

(43)

Perusasetuksen 2 artiklan 6 a alakohdan b alakohdan mukaan 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaisten merkittävien vääristymien esiintymisen arvioinnissa on otettava huomioon muun muassa b alakohdassa esitettyyn ohjeelliseen luetteloon sisältyvät tekijät. Perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan mukaan arvioitaessa merkittävien vääristymien esiintymistä on otettava huomioon tällaisen yhden tai useamman tekijän mahdollinen vaikutus hintoihin ja kustannuksiin tarkasteltavana olevan tuotteen viejämaassa. Koska luettelo ei ole kumulatiivinen, kaikkia tekijöitä ei tarvitse ottaa huomioon, jotta todettaisiin merkittävien vääristymien esiintyminen. Lisäksi luettelon eri tekijöiden arvioinnissa voidaan käyttää samoja tosiseikkoja. Mahdolliset päätelmät 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdassa tarkoitettujen merkittävien vääristymien esiintymisestä on joka tapauksessa tehtävä kaiken käytettävissä olevan näytön perusteella. Vääristymien esiintymistä koskevassa yleisessä arvioinnissa voidaan ottaa huomioon myös viejämaan yleinen ympäristö ja tilanne, etenkin jos viejämaan taloudellisessa ja hallinnollisessa perusrakenteessa annetaan valtiolle merkittävä valta puuttua markkinavoimien toimintaan, mikä näin ollen viittaa siihen, että hinnat ja kustannukset eivät johdu vapaista markkinavoimista.

(44)

Perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan c alakohdan mukaan ”[k]un komissiolla on perusteltuja todisteita b alakohdassa tarkoitettujen merkittävien vääristymien mahdollisesta olemassaolosta tietyssä maassa tai kyseisen maan tietyllä sektorilla ja kun on aiheellista tämän asetuksen tehokkaan soveltamisen kannalta, komissio laatii ja julkistaa raportin, jossa kuvataan b alakohdassa tarkoitettuja markkinaolosuhteita kyseisessä maassa tai kyseisellä sektorilla, ja päivittää sitä säännöllisesti”.

(45)

Vireillepanon yhteydessä asianomaisia osapuolia pyydettiin kiistämään tutkimuksen asiakirja-aineistoon sisältyvä näyttö, esittämään siitä huomautuksia tai täydentämään sitä. Komissio käyttää perustana raporttia (8), jossa osoitetaan valtion merkittävä puuttuminen toimintaan talouden monilla tasoilla, muun muassa erityiset vääristymät keskeisten tuotannontekijöiden (kuten maan, energian, pääoman, raaka-aineiden ja työvoiman) alalla ja tietyillä sektoreilla (kuten teräksen ja kemikaalien alalla). Raportti sisällytettiin tutkimuksen asiakirja-aineistoon vireillepanovaiheessa. Myös pyyntöön sisältyi merkityksellistä näyttöä, joka täydensi raporttia.

(46)

Pyynnön esittäjä viittaa pyynnössä raportissa lueteltuihin vääristymiin volframiteollisuudessa ja erityisesti seuraaviin:

(47)

Komissio tarkasteli, oliko Kiinan kotimarkkinoiden hintojen ja kustannusten käyttäminen asianmukaista perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdassa tarkoitettujen merkittävien vääristymien esiintymisen vuoksi. Komissio käytti tarkastelun perustana asiakirja-aineistossa olevaa näyttöä, myös raporttiin sisältyvää näyttöä, joka perustuu julkisesti käytettävissä oleviin lähteisiin, kuten Kiinan lainsäädäntöön, julkaistuihin Kiinan virallisiin poliittisiin asiakirjoihin, kansainvälisten organisaatioiden julkaisemiin raportteihin tai tutkijoiden tutkimuksiin/artikkeleihin, jotka nimenomaisesti yksilöidään raportissa. Analyysissa tarkasteltiin merkittävää valtion puuttumista maan talouteen yleisesti mutta myös erityistä markkinatilannetta kyseisellä sektorilla, tarkastelun kohteena oleva tuote mukaan luettuna.

(48)

Kuten 18 ja 19 kappaleessa todetaan, Kiinan viranomaiset ja kiinalaiset tuottajat eivät esittäneet huomautuksia tai toimittaneet näyttöä, joka olisi tukenut asiakirja-aineistossa, myös raportissa, olevaa näyttöä tai pyynnön esittäjien toimittamaa lisänäyttöä merkittävien vääristymien esiintymisestä ja/tai perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan soveltamisen asianmukaisuudesta tässä tapauksessa tai kumonnut tämän näytön.

(49)

Kiinan talousjärjestelmä perustuu ns. sosialistisen markkinatalouden käsitteeseen. Käsite on kirjattu Kiinan perustuslakiin ja määrittää Kiinan talouden ohjausjärjestelmää. Perusperiaatteena on tuotantovälineiden sosialistinen julkinen omistajuus eli koko kansan omistajuus ja työntekijöiden kollektiivinen omistajuus. Valtion omistuksessa olevaa taloutta pidetään kansantalouden johtavana voimana, ja valtion tehtävänä on varmistaa sen lujittaminen ja kasvu. (9) Kiinan talouden yleinen perusta ei pelkästään mahdollista valtion merkittävää puuttumista talouden toimintaan, vaan tällainen puuttuminen on nimenomaisena toimeksiantona. Käsitys julkisen omistajuuden paremmuudesta yksityisomistukseen nähden vallitsee koko oikeusjärjestelmässä, ja sitä korostetaan yleisenä periaatteena kaikessa keskeisessä lainsäädännössä. Kiinan varallisuusoikeus on tästä oiva esimerkki: siinä viitataan sosialismin ensisijaisuuteen ja annetaan valtiolle tehtäväksi pitää yllä talouden perusjärjestelmää, jossa julkisella omistajuudella on hallitseva asema. Muita omistajuusmuotoja siedetään, ja laissa annetaan mahdollisuus kehittää niitä rinnakkain valtion omistajuuden kanssa. (10)

(50)

Kiinan lainsäädännön mukaan sosialistista markkinataloutta kehitetään Kiinan kommunistisen puolueen johtajuudessa. Kiinan valtion ja Kiinan kommunistisen puolueen rakenteet ovat toisiinsa kietoutuneita kaikilla tasoilla (lainsäädäntö, instituutiot, henkilöt) ja muodostavat superrakenteen, jossa Kiinan kommunistisen puolueen ja valtion rooleja ei voida erottaa toisistaan. Kiinan perustuslakia muutettiin maaliskuussa 2018, ja Kiinan kommunistisen puolueen johtoasemasta tuli entistä näkyvämpi, kun se vahvistettiin perustuslain 1 §:ssä. Määräyksen ensimmäiseen virkkeeseen ”sosialistinen järjestelmä on Kiinan kansantasavallan perusjärjestelmä” lisättiin seuraava toinen virke: ”kiinalaisen sosialismin määräävä ominaisuus on Kiinan kommunistisen puolueen johtoasema”. (11) Tämä osoittaa Kiinan kommunistisen puolueen määräysvallan Kiinan talousjärjestelmässä. Tämä määräysvalta on olennainen osa kiinalaista järjestelmää ja menee selvästi pidemmälle kuin muissa sellaisissa maissa, joissa valtiolla on laaja makrotaloudellinen määräysvalta vapaiden markkinavoimien toiminnan rajoissa.

(51)

Kiinan valtio harjoittaa tavoitteiden saavuttamiseksi interventionistista talouspolitiikkaa, joka on yhdenmukainen Kiinan kommunistisen puolueen vahvistaman poliittisen ohjelman kanssa eikä niinkään heijasta vapaiden markkinoiden taloudellisia olosuhteita. (12) Kiinan viranomaiset käyttävät monenlaisia interventionistisia talousvälineitä, kuten teollisuuden suunnittelujärjestelmää, rahoitusjärjestelmää ja sääntely-ympäristön eri tekijöitä.

(52)

Yleisen hallinnollisen valvonnan tasolla Kiinan taloutta ohjataan monimutkaisella teollisuuden suunnittelujärjestelmällä, joka vaikuttaa kaikkeen taloudelliseen toimintaan maassa. Kaikki nämä suunnitelmat kattavat laajasti eri aloja ja risteäviä toimintalinjoja, ja niitä esiintyy hallinnon kaikilla tasoilla. Provinssitason suunnitelmat ovat yksityiskohtaisia, kun taas kansallisen tason suunnitelmissa asetetaan laajempia tavoitteita. Suunnitelmissa täsmennetään myös keinot tuotannonalojen/sektoreiden tukemiseksi sekä määräajat, joissa tavoitteet on saavutettava. Joissakin suunnitelmissa on täsmällisiä tuotostavoitteita. Suunnitelmissa tuodaan esiin yksittäisiä teollisuuden sektoreita ja/tai hankkeita (positiivisina tai negatiivisina) prioriteetteina valtion prioriteettien mukaan ja niille osoitetaan tiettyjä kehittämistavoitteita (esim. teollisuuden päivittäminen, kansainvälinen laajentuminen). Talouden toimijoiden – niin yksityisten kuin valtion omistuksessa olevienkin – on mukautettava liiketoimintaansa suunnittelujärjestelmän mukaiseksi. Suunnitelmien sitovan luonteen lisäksi myös se, että Kiinan viranomaiset hallinnon kaikilla tasoilla noudattavat suunnittelujärjestelmää ja käyttävät niille annettua valtaa, kannustaa talouden toimijoita noudattamaan suunnitelmissa asetettuja prioriteetteja (ks. myös 3.3.1.5 jakso). (13)

(53)

Taloudellisten resurssien jakamisen tasolla Kiinan rahoitusjärjestelmää hallitsevat valtion omistamat liikepankit. Suunnitellessaan ja toteuttaessaan antolainauspolitiikkaansa näiden pankkien on noudatettava valtion teollisuuspolitiikan tavoitteita sen sijaan, että ne arvioisivat ensisijaisesti tietyn hankkeen taloudelliset ansiot (ks. myös 3.3.1.8 jakso). (14) Sama koskee Kiinan rahoitusjärjestelmän muita osatekijöitä, kuten osakemarkkinoita, joukkovelkakirjamarkkinoita ja yksityisen pääoman markkinoita. Nämä rahoitussektorin osat ovat vähemmän merkityksellisiä kuin pankkisektori, mutta ne on institutionaalisesti ja operatiivisesti perustettu niin, että ne eivät pyri maksimoimaan rahoitusmarkkinoiden tehokasta toimintaa, vaan niin, että varmistetaan valvonta ja mahdollistetaan valtion ja Kiinan kommunistisen puolueen puuttuminen niiden toimintaan. (15)

(54)

Sääntely-ympäristön tasolla valtion puuttuminen talouden toimintaan saa useita muotoja. Esimerkiksi julkisia hankintoja koskevilla säännöillä pyritään usein poliittisiin tavoitteisiin eikä taloudelliseen tehokkuuteen, ja heikennetään näin markkinatalouden periaatteita alalla. Sovellettavassa lainsäädännössä todetaan nimenomaisesti, että julkisia hankintoja on tehtävä niin, että helpotetaan valtion politiikassa asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Näiden tavoitteiden luonnetta ei kuitenkaan ole määritelty, joten päätöksentekoelimillä on laaja harkintavalta. (16) Myös investointien alalla Kiinan valtiolla on merkittävä määräys- ja vaikutusvalta sekä valtion että yksityisten investointien kohteiden ja laajuuden osalta. Viranomaiset käyttävät investointien seurantaa samoin kuin investointeihin liittyviä erilaisia kannustimia, rajoituksia ja kieltoja merkittävänä välineenä teollisuuspolitiikan tavoitteiden tukemiseksi, esimerkiksi säilyttämällä valtion määräysvallan keskeisillä sektoreilla tai pönkittämällä kotimaista teollisuutta. (17)

(55)

Kiinan taloudellinen malli perustuu siis tiettyihin perusolettamuksiin, jotka toimivat valtion toimintaan puuttumisen perustana ja kannustavat siihen. Tällainen merkittävä valtion puuttuminen toimintaan ei sovi yhteen vapaiden markkinavoimien toiminnan kanssa, minkä tuloksena resurssien jakaminen vääristyy eikä ole markkinaperiaatteiden mukaista. (18)

(56)

Kiinassa valtion omistuksessa, määräysvallassa ja poliittisessa valvonnassa tai ohjauksessa toimivat yritykset muodostavat olennaisen osan taloutta.

(57)

Volframisektorin yrityksistä merkittävä osuus on Kiinan valtion omistuksessa. Monet suurista volframia louhivista yrityksistä ovat valtion omistuksessa, koska volframin louhintaluvat myönnetään enimmäkseen valtion omistamille yrityksille. (19)

(58)

Valtion määräysvallan osalta valtio ja Kiinan kommunistinen puolue pitävät yllä rakenteita, jotka varmistavat niiden jatkuvan vaikutusvallan valtion omistamiin yrityksiin. Valtio (ja monilta osin myös Kiinan kommunistinen puolue) muotoilee aktiivisesti yksittäisten yritysten yleisen talouspolitiikan ja valvoo sen täytäntöönpanoa ja käyttää myös oikeuttaan osallistua näiden yritysten operatiiviseen päätöksentekoon. Tekijöitä, jotka viittaavat valtion määräysvallan esiintymiseen volframiteollisuuden yrityksissä, ovat esimerkiksi louhintaluvat, sijoitusrajoitukset ja vientirajoitukset. (20) Lisäksi ei-rautametalliteollisuuden 13. viisivuotissuunnitelmassa esitetään suuri joukko yksityiskohtaisia tavoitteita ja kiintiöitä. (21)

(59)

Valtion poliittista valvontaa ja ohjausta alalla koskeva analyysi esitetään 3.3.1.4 ja 3.3.1.5 jaksossa. Koska valtion valvonta ja toimintaan puuttuminen on voimakasta volframiteollisuuden alalla, myöskään yksityisessä omistuksessa olevat volframin tuottajat eivät voi toimia markkinaolosuhteissa.

(60)

Edellä esitetyn perusteella komissio päätteli, että volframielektrodien markkinoista Kiinassa vastasivat merkittävässä määrin yritykset, joihin kohdistui Kiinan valtion määräysvaltaa tai poliittista valvontaa tai ohjausta.

(61)

Kiinan valtio voi puuttua hintoihin ja kustannuksiin, koska se on edustettuna yrityksissä. Viranomaisilla on oikeus nimittää ja erottaa keskeistä johtohenkilöstöä valtion omistamissa yrityksissä Kiinan lainsäädännön mukaan, minkä voidaan katsoa heijastavan omistajuuteen liittyviä oikeuksia (22), mutta Kiinan kommunistisen puolueen solut sekä valtion omistamissa että yksityisissä yrityksissä ovat toinen kanava, jonka kautta valtio voi puuttua liiketoimintaa koskeviin päätöksiin. Kiinan yhtiöoikeuden mukaisesti jokaisessa yrityksessä on oltava Kiinan kommunistisen puolueen organisaatio (vähintään kolme puolueen jäsentä puolueen peruskirjan mukaan (23)) ja yrityksen on tarjottava tarvittavat edellytykset puolueorganisaation toiminnalle. Vaikuttaa siltä, että aiemmin tätä vaatimusta ei aina ole noudatettu tai pantu tiukasti täytäntöön. Kiinan kommunistinen puolue on kuitenkin vahvistanut vaatimuksiaan valvoa liiketoimintapäätöksiä valtion omistamissa yrityksissä poliittisena periaatteena ainakin vuodesta 2016 lähtien. Kiinan kommunistisen puolueen on myös raportoitu kohdistaneen painetta yksityisiin yrityksiin, jotta ne asettaisivat patriotismin etusijalle ja noudattaisivat puoluekuria. (24) Vuonna 2017 raportoitiin, että puoluesoluja oli 70 prosentissa noin 1,86 miljoonasta yksityisomistuksessa olevasta yrityksestä ja Kiinan kommunistisen puolueen organisaatiot yrityksissä lisäsivät painetta voidakseen sanoa viimeisen sanan liiketoimintapäätöksistä. (25) Näitä sääntöjä sovelletaan yleisesti Kiinan taloudessa, myös volframisektorilla. Näin ollen vahvistetaan, että näitä sääntöjä sovelletaan myös volframielektrodien tuottajiin ja niiden tuotantopanosten toimittajiin.

(62)

Volframisektorilla (johon tarkastelun kohteena oleva tuote sisältyy) toimivien yritysten ja valtion, erityisesti Kiinan kommunistisen puolueen, päätöksentekoprosessien välillä on tiiviit yhteydet. Volframin tuottajat kuuluvat Kiinan volframintuottajien järjestöön, jäljempänä ’CTIA’, joka kuuluu Kiinan ei-rautametalliteollisuuden järjestöön. Jälkimmäinen noudattaa selvästi valtion politiikkaa, jossa kehotetaan työntekijöitä ja jäseniä välittämään kaksoiskokouksen (Lianghui) viestiä ja toimimaan sen hengessä. (26) CTIA panee täytäntöön valtion politiikkaa, mikä aiheuttaa vääristymiä kustannuksiin ja hintoihin Kiinan markkinoilla. Vuonna 2016 kahdeksan suurta kiinalaista tuottajaa ilmoitti suunnitelmistaan vähentää volframirikasteiden tuotantoa, CTA pyysi jäseniään vähentämään tuotantoa ja Kiinan valtion Reserve Bureau -virasto järjesti tarjouskilpailuja volframirikasteiden ostamiseksi. Koska Kiinan osuus on yli 80 prosenttia maailman volframin tuotannosta, tällaisilla toimilla on vaikutusta volframin hintoihin sekä Kiinassa että koko maailmassa. Suurin osa volframin louhintakiintiöstä on jaettu kuudelle suurelle valtion omistamalle yritykselle: China Minmetals, Aluminium Corporation of China, China Northern Rare Earth Group High-Tech, Xiamen Tungsten, China Southern Rare Earth Group, Guangdong Rare Earth Industry Group (27). Näin ollen valtio on edustettuna volframiteollisuudessa Kiinassa suoraan valtion omistamissa yrityksissä mutta myös CTIA:n kautta.

(63)

Valtion läsnäolo rahoitusmarkkinoilla ja sen puuttuminen niiden toimintaan (ks. myös 3.3.1.8 jakso) samoin kuin raaka-aineiden ja tuotantopanosten tarjoamiseen vääristävät markkinoita edelleen. (28)

(64)

Kaiken edellä esitetyn perusteella päätellään, että valtion läsnäolo yrityksissä volframisektorilla samoin kuin rahoitussektorilla ja muilla tuotantopanosten sektoreilla yhdessä 3.3.1.3 jaksossa ja sen jälkeisissä jaksoissa kuvattujen puitteiden kanssa antaa Kiinan viranomaisille mahdollisuuden puuttua hintoihin ja kustannuksiin.

(65)

Kiinan talouden suuntaa ohjaa merkittävässä määrin pitkälle viety suunnitelmajärjestelmä, jossa esitetään prioriteetit ja tavoitteet, joihin keskus- ja paikallishallintojen on keskityttävä. Kaikilla hallinnon tasoilla on suunnitelmia, jotka kattavat käytännöllisesti katsoen kaikki talouden sektorit, suunnitteluvälineissä asetetut tavoitteet ovat sitovia ja viranomaiset kullakin hallinnon tasolla valvovat, että alemmat hallintotasot panevat suunnitelmat täytäntöön. Kiinan suunnitelmajärjestelmän tuloksena resursseja ohjataan sektoreille, jotka valtio on nimennyt strategisiksi tai muutoin poliittisesti merkittäviksi, eikä niitä jaeta markkinavoimien perusteella. (29)

(66)

Kiinan viranomaiset valvovat ja sääntelevät volframiteollisuutta tiukasti. Tämä vahvistetaan ei-rautametalliteollisuuden 13. viisivuotissuunnitelmassa ja mineraalivarojen 13. viisivuotissuunnitelmassa samoin kuin volframiteollisuuteen liittyvää louhintaa, jalostusta, vientiä ja sijoituksia koskevassa lainsäädännössä.

(67)

Mineraalivarojen 13. viisivuotissuunnitelmassa luetellaan volframi yhtenä niistä 24 strategisesta mineraalista, jotka ovat keskeisiä mineraalivarojen makrotason määräysvallan, valvonnan ja johtamisen kannalta. (30) Suunnitelmassa rajoitetaan volframimalmin louhintamääräksi 120 000 tonnia vuodessa (31) ja esitetään louhintatoiminnan laajuuden vakiinnuttamista ja volframivarojen konsolidointia Etelä-Jiangxiin, Hunaniin (Chenzhou). Siinä asetetaan myös tavoitteeksi, että keskisuurten louhosten osuuden pitäisi olla yli 12 prosenttia kaikista louhoksista, ja esitetään markkinoilla kilpailukykyisten yritysten keskittämistä ja suurten ja keskisuurten louhosten kehittämistä. (32)

(68)

Ei-rautametalliteollisuuden 13. viisivuotissuunnitelmassa asetetaan tavoitteeksi volframin tuotantorajoitusten ja arvonsuojelumekanismien kehittäminen sekä louhintamäärää koskevien valvontaindikaattoreiden kohtuullinen mukauttaminen ja valvonta. (33)

(69)

Volframi sisältyy lisäksi luetteloon tuotteista, joihin sovelletaan vientitulleja (34), vientilupavaatimuksia (35) sekä valtion harjoittamaa kaupankäyntiä. (36) Nämä yhdessä tuotantokiintiöiden tiukan valvonnan ja valtion Reserve Bureau -viraston (37) ylläpitämien suurten varantojen kanssa antavat Kiinan viranomaisille mahdollisuuden määrätä volframin tarjonnasta Kiinassa.

(70)

Näin ollen voidaan vahvistaa, että Kiinan viranomaiset harjoittavat julkista politiikkaa, joka vaikuttaa vapaisiin markkinavoimiin volframin ja volframielektrodien tuotannon alalla. Tällaisilla toimenpiteillä estetään markkinavoimia toimimasta normaalisti.

(71)

Komissio huomauttaa lisäksi, että vaikka sen ei tarvinnut suorittaa analyysia tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuotannossa käytetyistä raaka-aineista sen vahvistamiseksi, että julkinen politiikka vaikuttaa vapaisiin markkinavoimiin volframielektrodien sektorilla, se totesi, että pääraaka-aine (diammoniumvolframaatti) on vientilupien kohteena Kiinassa. (38)

(72)

Vientiluvat on todettu OECD:n tietokannassa ”Inventory data on export restrictions on industrial raw materials” yhdeksi vientirajoitustyypiksi. (39) Vientiluvat antavat valtiolle mahdollisuuden valvoa viejiä ja vietyjen tavaroiden määriä (40) ja rajoittaa näin vientiä merkittävästi pitämällä tuotteet kotimarkkinoilla. Tämä puolestaan saattaa johtaa tarjonnan lisääntymiseen, joka ei välttämättä liity kysynnän lisääntymiseen, mikä puolestaan saattaa painaa kotimarkkinahintoja alas. Käytäntö saattaa viitata vääristymään, jossa annetaan välillistä tukea kotimaiselle tuotannonalalle, joka käyttää rajoitettua hyödykettä tuotantopanoksena. (41) Diammoniumvolframaatin vientiluvat luovat Kiinan tuotannonalalle lisäkannustimen tuottaa ja viedä alemmilla hinnoilla, koska jatkojalostusteollisuudella on mahdollisuus saada halvempia raaka-aineita tarkasteltavana olevan tuotteen tuotannossa. Tämä vaikuttaa tarkasteltavana olevan tuotteen ja samankaltaisen tuotteen kilpailusuhteeseen, koska Kiinan tuotannonala kykenee tuottamaan ja viemään tarkastelun kohteena olevaa tuotetta maksamalla hinnan, joka ei ole tulosta vapaiden markkinavoimien toiminnasta vientilupien vuoksi.

(73)

Komissio siis vahvisti, että Kiinan viranomaiset harjoittavat julkista politiikkaa, joka vaikuttaa vapaisiin markkinavoimiin, myös volframielektrodien tuotannossa käytetyn pääraaka-aineen, diammoniumvolframaatin, osalta.

(74)

Asiakirja-aineistoon sisältyvien tietojen mukaan Kiinan konkurssijärjestelmä ei vaikuta pystyvän riittävästi toteuttamaan omia päätavoitteitaan eli selvittämään oikeudenmukaisesti saatavia ja velkoja ja turvaamaan velallisten ja velkojien laillisia oikeuksia ja etuja. Tämä vaikuttaa juontavan juurensa siitä, että vaikka Kiinan konkurssilainsäädäntö virallisesti perustuu samoihin periaatteisiin kuin vastaava lainsäädäntö muissa maissa, Kiinan järjestelmälle on ominaista järjestelmällinen heikko täytäntöönpano. Konkurssien lukumäärä on äärimmäisen alhainen suhteessa maan talouden kokoon, eikä vähiten siksi, että maksukyvyttömyysmenettelyyn liittyy lukuisia puutteita, jotka tosiasiassa estävät konkurssimenettelyn. Lisäksi valtiolla on maksukyvyttömyysmenettelyissä edelleen vahva ja aktiivinen rooli, ja se vaikuttaa usein suoraan menettelyn tulokseen. (42)

(75)

Lisäksi omistusoikeusjärjestelmän puutteet ovat erityisen ilmeisiä suhteessa maan omistajuuteen ja maankäyttöoikeuksiin Kiinassa. (43) Kiinan valtio omistaa kaiken maan (kollektiivisesti omistettu maa maaseudulla ja valtion omistama maa kaupunkialueilla). Sen jakaminen riippuu täysin valtiosta. Voimassa on säännöksiä, joiden tavoitteena on myöntää maankäyttöoikeudet avoimesti ja markkinahinnoilla, esimerkiksi tarjouskilpailumenettelyllä. Nämä säännökset jätetään kuitenkin säännöllisesti huomiotta, ja tietyt ostajat saavat maata ilmaiseksi tai alle markkinahintojen. (44) Lisäksi viranomaisilla on usein poliittisia tavoitteita, esimerkiksi taloudellisten suunnitelmien täytäntöönpano, kun ne jakavat maata. (45)

(76)

Sen vuoksi Kiinan konkurssi- ja omaisuuslainsäädäntö ei vaikuta toimivan asianmukaisesti, ja tästä aiheutuu vääristymiä, jotka liittyvät maksukyvyttömien yritysten pitämiseen hengissä sekä maan tarjoamiseen ja hankintaan Kiinassa. Näitä lakeja sovelletaan myös volframisektorilla ja tarkastelun kohteena olevan tuotteen vientiä harjoittaviin tuottajiin.

(77)

Edellä esitetyn perusteella komissio päätteli, että konkurssi- ja omaisuuslainsäädännön soveltaminen oli syrjivää tai täytäntöönpano puutteellista volframisektorilla, myös tarkastelun kohteena olevan tuotteen osalta.

(78)

Markkinoihin perustuvien palkkojen järjestelmä ei voi kehittyä täysin Kiinassa, koska työntekijöillä ja työnantajilla ei ole oikeutta järjestäytyä kollektiivisesti. Kiina ei ole ratifioinut useita Kansainvälisen työjärjestön (ILO) keskeisiä yleissopimuksia, etenkään niitä, jotka koskevat järjestäytymisoikeutta ja kollektiivista neuvotteluoikeutta. (46) Kansallisen lainsäädännön mukaan vain yksi ammattiyhdistys on aktiivinen. Kyseinen yhdistys ei kuitenkaan ole riippumaton viranomaisista, ja sen osallistuminen työehtosopimusneuvotteluihin ja työntekijöiden oikeuksien suojeluun on vähäistä. (47) Lisäksi Kiinan työvoiman liikkuvuutta rajoitetaan kotitalouksien rekisteröintijärjestelmällä, joka rajoittaa sosiaaliturva- ja muiden etuuksien täyden saannin tietyn hallinnollisen alueen asukkaille. Tämän tuloksena työntekijöillä, jotka eivät kuulu paikallisten asukkaiden rekisteriin, on yleensä heikko työllisyysasema ja alempi palkka kuin asukasrekisteriin kuuluvilla. (48) Nämä seikat vääristävät palkkakustannuksia Kiinassa.

(79)

Myös volframisektorilla, mukaan luettuna volframielektrodit, sovelletaan edellä kuvattua Kiinan työlainsäädäntöjärjestelmää. Palkkakustannusten vääristymät vaikuttavat siten volframisektoriin sekä suoraan (tarkastelun kohteena olevaa tuotetta valmistettaessa) että välillisesti (kun ne saavat pääomaa tai tuotantopanoksia yrityksiltä, joihin sovelletaan samaa Kiinan työlainsäädännön järjestelmää).

(80)

Edellä esitetyn perusteella komissio päätteli, että palkkakustannukset olivat vääristyneet volframisektorilla, mukaan luettuna tarkastelun kohteena oleva tuote.

(81)

Yritystoimijoiden pääomansaantiin Kiinassa kohdistuu useita vääristymiä.

(82)

Kiinan rahoitusjärjestelmälle on ensinnäkin ominaista valtion omistamien pankkien (49) vahva asema; rahoitusta myöntäessään nämä pankit ottavat huomioon muita kriteereitä kuin hankkeen taloudellisen elinkelpoisuuden. Rahoitusalan ulkopuolella toimivien valtion omistamien yritysten tavoin pankit ovat sidoksissa valtioon omistajuuden lisäksi myös henkilökohtaisten suhteiden kautta (Kiinan kommunistinen puolue nimittää valtion omistamien rahoituslaitosten johtajat) (50) ja pankit panevat säännöllisesti täytäntöön valtion suunnittelemaa julkista politiikkaa, kuten rahoitusalan ulkopuolella toimivat valtion omistamat yritykset. Näin tehdessään pankit noudattavat nimenomaista oikeudellista velvoitetta hoitaa liiketoimintaansa kansantalouden ja sosiaalisen kehittämisen tarpeiden mukaisesti ja valtion teollisuuspolitiikan ohjauksessa. (51) Tähän yhdistyy täydentäviä sääntöjä, jotka ohjaavat rahoitusta aloille, jotka valtio on nimennyt kannustettaviksi tai muutoin tärkeiksi aloiksi. (52)

(83)

Eri säädöksissä saatetaan kyllä viitata tarpeeseen noudattaa tavanomaisia pankkitoimintaan liittyviä käyttäytymis- ja vakavaraisuussääntöjä, kuten tarpeeseen tutkia lainan ottajan luottokelpoisuus, mutta näyttö (53) osoittaa, että näillä säännöksillä on vain toissijainen rooli erilaisten oikeudellisten välineiden soveltamisessa. Myös aiemmissa kaupan suojatoimenpiteitä koskevissa tutkimuksissa päädyttiin samaan päätelmään. (54)

(84)

Lisäksi joukkolaina- ja luottoluokitukset ovat usein vääristyneitä eri syistä, esimerkiksi siksi, että riskinarviointiin vaikuttaa yrityksen strateginen merkitys Kiinan valtiolle ja valtion implisiittisen takauksen vahvuus. Arvioiden mukaan vaikuttaa voimakkaasti siltä, että Kiinan luottoluokitukset vastaavat järjestelmällisesti alempia kansainvälisiä luokituksia. (55)

(85)

Tämän tuloksena lainananto painottuu valtion omistuksessa oleville yrityksille, suurille yksityisille yrityksille, joilla on hyvät yhteydet, sekä keskeisillä tuotannonaloilla toimiville yrityksille, mikä viittaa siihen, että pääoman saatavuus ja kustannukset eivät ole samat kaikille markkinatoimijoille.

(86)

Toiseksi, lainanoton kustannukset on pidetty keinotekoisen alhaisina sijoitusten kasvun kannustamiseksi. Tämä on johtanut pääomasijoitusten liialliseen käyttöön, ja sijoitusten tuotot ovat yhä pienempiä. Tästä osoituksena on yritysten velkaantumisasteen hiljattainen kohoaminen valtion sektorilla kannattavuuden jyrkästä putoamisesta huolimatta, mikä viittaa siihen, että pankkijärjestelmässä toiminnassa oleva mekanismi ei noudata normaaleja kaupallisia reaktioita.

(87)

Kolmanneksi, vaikka korkoprosentit vapautettiin nimellisesti lokakuussa 2015, hintasignaalit eivät edelleenkään ole tulosta vapaista markkinavoimista, vaan niihin vaikuttavat valtiosta johtuvat vääristymät. Enintään viitekoron suuruisina myönnettävien lainojen osuus on edelleen 45 prosenttia kaikesta lainanannosta, ja kohdennettu lainananto vaikuttaa olevan kasvussa, koska sen osuus on lisääntynyt huomattavasti vuodesta 2015 lähtien heikentyneistä taloudellisista olosuhteista huolimatta. Keinotekoisen alhaiset lainankorot johtavat alihinnoitteluun ja tämän seurauksena liialliseen pääoman käyttöön.

(88)

Yleinen luottojen lisääntyminen Kiinassa osoittaa pääoman kohdentamisen heikkenevää tehokkuutta, eikä nähtävissä ole luotonannon kiristymistä, jota voitaisiin odottaa vääristymättömässä markkinaympäristössä. Tämän seurauksena järjestämättömät lainat ovat lisääntyneet nopeasti viime vuosina. Tilanteessa, jossa riskin aiheuttamat velat lisääntyvät, Kiinan valtio on valinnut maksukyvyttömyystilanteiden estämisen. Tästä syystä luottotappioita on käsitelty pidentämällä laina-aikaa eli luomalla ns. zombie-yrityksiä tai siirtämällä velka (esim. yhteenliittymien kautta tai muuntamalla velka osakkeiksi) poistamatta välttämättä velkaongelmaa tai puuttumatta sen perussyihin.

(89)

Markkinoiden vapauttamiseksi viime aikoina toteutetuista toimista huolimatta Kiinan yritysluottojärjestelmään vaikuttavat merkittävät systeemiset ongelmat ja vääristymät, jotka johtuvat valtion edelleen merkittävästä roolista pääomamarkkinoilla.

(90)

Sekä ei-rautametalliteollisuuden 13. viisivuotissuunnitelmassa että mineraalivarojen 13. viisivuotissuunnitelmassa tarjotaan erityisesti volframisektoria varten erilaisia tukitoimenpiteitä ja tukia asianomaisille teollisuudenaloille, volframiteollisuus mukaan luettuna (56). Koska volframiteollisuus sisältyy valtion tukemien tuotannonalojen luetteloon sekä ei-rautametalliteollisuuden 13. viisivuotissuunnitelmassa että mineraalivarojen 13. viisivuotissuunnitelmassa ja koska pankit muokkaavat lainapolitiikkansa näiden suunnitelmien mukaiseksi (ks. 53 kappale), vientiä harjoittavat tuottajat sekä niiden tavarantoimittajat voivat saada etuuskohtelun mukaista rahoitusta, kuten tässä jaksossa kuvataan. (57)

(91)

Edellä esitetyn perusteella komissio päätteli, että volframielektrodien tuottajat saivat sellaisten laitosten myöntämää rahoitusta, jotka toteuttavat julkisen politiikan tavoitteita tai eivät muutoin toimi valtiosta riippumattomasti.

(92)

Komissio totesi, että raportissa kuvatut vääristymät eivät rajoitu yleisesti volframiteollisuuteen tai erityisesti volframielektrodien alaan. Käytettävissä oleva näyttö päinvastoin osoittaa, että Kiinan järjestelmää, sellaisena kuin se on kuvattuna 3.3.1.1–3.3.1.5 jaksossa ja raportin I osassa, koskevat tosiseikat ja ominaisuudet pätevät kaikkialla maassa ja kaikilla talouden sektoreilla. Sama koskee tuotannontekijöiden kuvausta, joka esitetään 3.3.1.6–3.3.1.8 jaksossa ja raportin II osassa.

(93)

Volframielektrodien tuotannossa keskeinen tuotantopanos on diammoniumvolframaatti. Kun volframielektrodien tuottajat ostavat/hankkivat nämä tuotantopanokset, niiden maksamat hinnat (jotka kirjataan niiden kustannuksina) ovat selvästi alttiina samoille jo aikaisemmin mainituille systeemisille vääristymille. Tuotantopanosten toimittajat esimerkiksi työllistävät työvoimaa, johon kohdistuu vääristymiä. Ne saattavat myös lainata rahaa, johon kohdistuu rahoitussektorista/pääoman jakamisesta johtuvia vääristymiä. Lisäksi niihin sovelletaan suunnittelujärjestelmää, jota toteutetaan valtionhallinnon kaikilla tasoilla ja kaikilla tuotannonaloilla.

(94)

Tämän seurauksena volframielektrodien kotimarkkinoiden myyntihintoja ei voida käyttää, mutta myös kaikki tuotantopanosten (muun muassa raaka-aineiden, energian, maan, rahoituksen ja työvoiman) kustannukset ovat vääristyneitä, koska valtion merkittävä puuttuminen toimintaan vaikuttaa hinnanmuodostukseen (ks. raportin I ja II osa). Pääoman myöntämiseen, maahan, työvoimaan, energiaan ja raaka-aineisiin liittyvää valtion puuttumista toimintaan esiintyy kaikkialla Kiinassa. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että myös tuotantopanokseen, joka on tuotettu Kiinassa yhdistämällä erilaisia tuotannontekijöitä, kohdistuu merkittäviä vääristymiä. Sama koskee tuotantopanoksen tuotantopanosta ja niin edelleen.

(95)

Edellä 3.3.1.2–3.3.1.9 esitetyssä analyysissä, jossa on tarkasteltu kaikkea käytettävissä olevaa näyttöä Kiinan puuttumisesta talouden toimintaan yleisesti ja volframisektorilla (mukaan luettuna tarkastelun kohteena oleva tuote), osoitettiin, että hinnat tai kustannukset, mukaan luettuna raaka-aineiden, energian ja työvoiman kustannukset, eivät ole tulosta vapaista markkinavoimista, koska niihin vaikuttaa valtion merkittävä puuttuminen toimintaan perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdassa tarkoitetulla tavalla. Tämän perusteella ja koska Kiinan viranomaiset ja kiinalaiset tuottajat eivät toimineet yhteistyössä, komissio päätteli, että ei ole asianmukaista käyttää kotimarkkinoiden hintoja ja kustannuksia normaaliarvon määrittämiseen tässä tapauksessa.

(96)

Sen vuoksi komissio päätti muodostaa normaaliarvon yksinomaan vääristymättömiä hintoja tai vertailuarvoja heijastavien tuotanto- ja myyntikustannusten perusteella eli tässä tapauksessa asianmukaisen edustavan maan tuotanto- ja myyntikustannusten perusteella perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaisesti, kuten seuraavissa jaksoissa esitetään. Komissio muistuttaa, että yksikään kiinalainen tuottaja ei toiminut tutkimuksessa yhteistyössä ja että mitään sellaisia väitteitä ei esitetty, joiden mukaan kotimarkkinoiden kustannukset olisivat vääristymättömiä, perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaisesti.

(97)

Edustava maa valittiin seuraavien kriteereiden perusteella:

(98)

Kuten 26 kappaleessa todettiin, komissio ilmoitti 8 päivänä marraskuuta 2018 päivätyllä muistiolla asianomaisille osapuolille, että se oli yksilöinyt neljä mahdollista edustavaa maata (Brasilia, Meksiko, Turkki ja Venäjä), ja kehotti asianomaisia osapuolia esittämään huomautuksia ja ehdottamaan muita maita.

(99)

Komissio sai 8 päivänä marraskuuta 2018 päivätyn muistion julkaisemin jälkeen edustavaa maata koskevan huomautuksen unionin tuotannonalalta.

(100)

Unionin tuotannonala totesi, että Turkin kustannukset tarjoavat paremman perustan kuin Brasilian, Meksikon tai Venäjän kustannukset. Tämä johtuu siitä, että näiden kolmen maan kustannukset ovat vääristyneet eri syistä, esimerkiksi korkean inflaation tai valtion harjoittaman suojelun vuoksi.

(101)

Unionin tuotannonala kiisti erityisesti Venäjän soveltuvuuden ja väitti, että energian hinnat ovat erittäin vääristyneet. Väitteensä tueksi tuotannonala viittasi komission hiljattaisiin päätelmiin ammoniumnitraattia koskevassa tapauksessa (komission täytäntöönpanopäätös (EU) 2018/1703). Koska komissio valitsi Turkin asianmukaiseksi edustavaksi maaksi (ks. 108 kappale) tässä tutkimuksessa todettuaan, että harkituista mahdollisista edustavista maista Turkilla oli työvoimakustannuksista tarkimmat tilastotiedot, tässä menettelyssä ei ollut tarpeen käsitellä tätä väitettä eikä tutkia energiaan liittyviä vääristymiä Venäjällä.

(102)

Taloudellisen kehityksen tason osalta komissio huomauttaa, että kaikki 98 kappaleessa luettelut maat ovat Maailmanpankin (60) mukaan samalla tulotasolla (”ylempi keskitulotaso”) ja soveltuvat näin yhtäläisesti edustaviksi maiksi.

(103)

Komissio ilmoitti 6 päivänä maaliskuuta 2019 päivätyssä muistiossa asianomaisille osapuolille, että saatavilla olevien tietojen perusteella tarkastelun kohteena olevaa tuotetta tuotettiin vain Kiinassa ja unionissa. Asiasta ei esitetty huomautuksia.

(104)

Koska käytettävissä on useampi kuin yksi mahdollinen edustava maa, komissio otti perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan ensimmäisen luetelmakohdan osalta huomioon julkisten tietojen saatavuuden edustavassa maassa.

(105)

Komissio otti huomioon volframielektrodien tuotannontekijöiden merkittävyyden. Suurimman osan lopputuotteen kustannuksista muodostavan tärkeimmän raaka-aineen diammoniumvolframaatin jälkeen toiseksi ja kolmanneksi tärkeimmät tuotannontekijät olivat työvoima ja sähkö. Tämän vuoksi komissio vertasi neljän mahdollisen edustavan maan työvoima- ja sähkökustannuksia koskevien tietojen laatua.

(106)

Saatavilla olevien tietojen perusteella komissio totesi, että harkituista mahdollisista edustavista maista Turkilla oli työvoimakustannuksista tarkimmat tilastotiedot. Turkin tilastolaitos julkaisee tarkat työvoimakustannukset kunkin taloudellisen toiminnan osalta. Näin ollen perusmetallien valmistussektorin työvoimakustannukset ovat julkisesti saatavilla. Saatavilla olivat myös sähköä koskevat tarkat tiedot teollisten käyttäjien osalta.

(107)

Ottaen huomioon unionin tuotannonalan toimittamat tiedot ja edustavassa maassa saatavilla olevat asiaa koskevat julkiset tiedot komissio ehdotti 6 päivänä maaliskuuta 2019 päivätyssä muistiossaan Turkin käyttämistä edustavana maana ja kehotti asianomaisia osapuolia esittämään huomautuksia. Huomautuksia ei saatu.

(108)

Edellä esitetty analyysi ja asiakirja-aineistossa saatavilla olevat tiedot huomioon ottaen komissio käytti Turkkia koskevia tietoja asianmukaisen edustavan maan työvoima- ja sähkökustannusten määrittämiseen perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaisesti.

(109)

Perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaan ”normaaliarvo muodostetaan yksinomaan vääristymättömiä hintoja tai vertailuarvoja osoittavien tuotanto- ja myyntikustannusten perusteella” ja ”[m]uodostettuun normaaliarvoon on sisällytettävä vääristymätön ja kohtuullinen määrä hallinto-, myynti- ja yleiskustannuksia sekä voittoa”.

(110)

Komissio totesi 8 päivänä marraskuuta 2018 päivätyssä muistiossa, että voidakseen muodostaa normaaliarvon laskennallisesti perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaisesti se ei voi käyttää asianmukaisten edustavien maiden tuontitietoja tärkeimmän tuotannontekijän arvon määrittämiseksi. Tämä johtuu siitä, että HS-nimikettä, joka kattaa tärkeimmän raaka-aineen (diammoniumvolframaatin), samoin kuin neljän mahdollisen edustavan maan muita tuotteita koskevat tuontihinnat ovat äärimmäisen epäjohdonmukaisia. Pääraaka-aineen vääristymättömien kustannusten määrittämiseen käytettiin National Minerals Information Center of the U.S. Geological Surveyn julkaisemaa kansainvälistä vertailuarvoa.

(111)

Komissio käytti Turkin tilastolaitoksen tarjoamia tietoja työvoima- ja sähkökustannusten perustana.

(112)

Komissio totesi 8 päivänä marraskuuta 2018 päivätyssä muistiossaan määrittävänsä tuotannontekijöiden ja lähteiden alustavan luettelon, jota on tarkoitus käyttää kaikkien niiden tuotannontekijöiden, kuten raaka-aineiden, energian ja työvoiman, osalta, joita jokin yhteistyössä toiminut tuottaja käytti tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuotannossa.

(113)

Koska kiinalaiset tuottajat eivät toimineet yhteistyössä, komissio käytti pyynnön esittäjän ja kahden vireillepanoilmoituksen liitteeseen III vastanneen tahon tietoja määrittääkseen tuotannossa käytetyt tuotannontekijät.

(114)

Komissio ei saanut mitään huomautuksia tuotannontekijöistä.

(115)

Kaikki pyynnön esittäjän toimittamat tiedot huomioon ottaen on yksilöity seuraavat tuotannontekijät ja niihin liittyvät tullinimikkeet:

Taulukko 1

Tuotannontekijät

(116)

Tarkastelun kohteena olevan tuotteen tärkein raaka-aine on diammoniumvolframaatti. Komissio totesi 6 päivänä maaliskuuta 2019 päivätyssä muistiossaan, että se aikoo käyttää kansainvälistä vertailuarvoa (Platts Metals Week), jonka National Minerals Information Centre of the U.S. Geological Survey (61) julkaisee kuukausittain.

(117)

Diammoniumvolframaatti on muunnettava volframimetallijauheeksi ennen kuin sitä voidaan käyttää raaka-aineena volframielektrodien tuotannossa.

(118)

Koska kansainvälisessä vertailuarvossa diammoniumvolframaatin hinta noteerataan sen volframioksidien pitoisuuden mukaan ja siihen on lisättävä myös muuntokustannukset, vertailuarvoa mukautettiin käyttämällä kerrointa 1,26 ja lisäämällä 0,767 euroa muunnettua materiaalikiloa kohti. Nämä unionin tuotannonalan esittämät muuntokustannukset asetettiin asianomaisten osapuolten saataville, eikä komissio saanut niistä mitään huomautuksia.

(119)

Komissio ilmoitti 6 päivänä maaliskuuta 2019 päivätyssä muistiossaan, että se aikoo käyttää työvoimakustannusten osalta Turkin tilastolaitoksen julkaisemia tietoja. Komissio ilmoitti erityisesti, että se aikoo käyttää vuoden 2016 tuntikohtaisia työvoimakustannuksia valmistussektorilla taloudellisen toiminnan C.24 (perusmetallien jalostus) osalta käyttämällä NACE Rev.2-luokitusta (62), joka sisältää tuoreimmat tilastotiedot (63). Se totesi myös, että arvoja oikaistaan asianmukaisesti inflaation huomioon ottamiseksi käyttämällä Turkin tilastolaitoksen julkaisemaa kotimaista tuottajahintaindeksiä (64). Komissio hyväksyi lähestymistavan, koska asiasta ei esitetty huomautuksia.

(120)

Komissio ilmoitti 6 päivänä maaliskuuta 2019 päivätyssä muistiossaan, että se aikoo käyttää sähkökustannusten osalta teollisten käyttäjien keskimääräistä sähkön yksikköhintaa, jonka Turkin tilastolaitos julkaisi lehdistötiedotteessa. Komissio hyväksyi lähestymistavan, koska asiasta ei esitetty huomautuksia.

(121)

Perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaan muodostettuun normaaliarvoon on sisällytettävä vääristymätön ja kohtuullinen määrä hallinto-, myynti- ja yleiskustannuksia sekä voittoa. Lisäksi on vahvistettava tuotannolliset yleiskulut, jotta voidaan kattaa kustannukset, jotka eivät sisälly tuotannontekijöihin.

(122)

Komissio yksilöi 8 päivänä marraskuuta 2018 julkaistussa muistiossa vain kaksi volframielektrodien tuottajaa muualla kuin Kiinassa, ja nämä olivat yhteistyössä toimineet unionin tuottajat. Koska asiasta ei esitetty huomautuksia, komissio käytti näiden tuottajien tuotannollisia yleiskuluja, myynti-, hallinto- ja yleiskustannuksia sekä voittoa. Koska vain toinen unionin tuottaja julkaisi tilinpäätöksensä, joka oli helposti saatavilla Orbis-tietokannassa (65), käytetyt tiedot koskivat vain tätä toista tuottajaa.

(123)

Voidakseen vahvistaa vääristymättömät tuotannolliset yleiskulut ja myynti-, hallinto- ja yleiskustannukset komissio käytti valmistuskustannusten osuutta, joka tuotannollisilla yleiskuluilla ja myynti-, hallinto- ja yleiskustannuksilla on yhteistyössä toimineen unionin tuottajan kustannusrakenteessa.

(124)

Tarkemmin sanottuna komissio ilmoitti ensin yhteistyössä toimineen unionin tuottajan tosiasialliset tuotannolliset yleiskulut ja myynti-, hallinto- ja yleiskustannukset prosenttiosuutena kaikista tosiasiallisista valmistuskustannuksista. Tämän jälkeen komissio sovelsi samaa prosenttiosuutta vääristymättömiin valmistuskustannuksiin saadakseen vääristymättömät tuotannolliset yleiskulut ja myynti-, hallinto- ja yleiskustannukset.

(125)

Voiton laskemiseksi komissio käytti saman unionin tuottajan rahoitustietoja. Tarkemmin sanottuna komissio käytti voittolukuja, jotka ilmoitettiin yrityksen tarkastetuissa tilinpäätöstiedoissa 1 päivän maaliskuuta 2017 ja 28 päivän helmikuuta 2018 väliseltä kaudelta.

(126)

Tämän tuloksena vääristymättömiin valmistuskustannuksiin lisättiin seuraavat seikat:

(127)

Komissio noudatti seuraavia vaiheita laskennallisen normaaliarvon muodostamiseksi.

(128)

Ensin komissio vahvisti vääristymättömät valmistuskustannukset. Koska kiinalaiset tuottajat eivät toimineet yhteistyössä, komissio käytti samaa raaka-aineiden, työvoiman ja energian kulutuksen suhdetta kuin se unionin tuottaja, jolla on suurin tuotanto unionissa. Käytetyt tiedot liittyivät yleisimmin käytettyjen elektrodien (WL15 dia. 2,4 × 175 mm) tuotantoon.

(129)

Tämän jälkeen komissio kertoi käyttötekijät vääristymättömillä yksikkökohtaisilla kustannuksilla, jotka vahvistettiin taulukossa 1, ja lisäsi niihin tuotannolliset yleiskulut, myynti-, hallinto- ja yleiskustannukset sekä voiton 126 kappaleessa kuvatulla tavalla.

(130)

Tällä perusteella komissio muodosti laskennallisen normaaliarvon noudettuna lähettäjältä -tasolla perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaisesti.

(131)

Koska yksikään kiinalainen tuottaja ei toiminut yhteistyössä, normaaliarvo vahvistettiin koskemaan koko maata eikä kutakin tuottajaa erikseen.

(132)

Koska kiinalaiset tuottajat eivät toimineet yhteistyössä, vientihinta määritettiin perusasetuksen 14 artiklan 6 kohdan mukaisesta tietokannasta saadun CIF-tuontihinnan perusteella.

(133)

Tasapuolisen vertailun varmistamiseksi komissio oikaisi tarvittaessa normaaliarvoa ja vientihintaa hintoihin ja niiden vertailukelpoisuuteen vaikuttavien erojen huomioon ottamiseksi perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan mukaisesti.

(134)

Normaaliarvoa oikaistiin ylöspäin 17 prosenttia viennin alv:n huomioon ottamiseksi, koska tarkastelun kohteena olevan tuotteen vientiin ei sovelleta alv-alennusta, ja vientihintaa oikaistiin alaspäin kansainvälisen ja kotimaan rahdin ja vakuutuksen huomioon ottamiseksi.

(135)

Koska kiinalaiset tuottajat eivät toimineet yhteistyössä, komissio vertasi samankaltaisen tuotteen normaaliarvoa vientihintaan noudettuna lähettäjältä -tasolla perusasetuksen 2 artiklan 11 ja 12 kohdan mukaisesti.

(136)

Tällä perusteella komissio totesi 55 prosentin suuruisen polkumyyntimarginaalin – ilmaistuna prosentteina CIF-hinnasta unionin rajalla tullaamattomana.

(137)

Näin ollen komissio totesi, että polkumyynti jatkui tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(138)

Todettuaan, että tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana esiintyi polkumyyntiä, komissio tutki perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti polkumyynnin jatkumisen todennäköisyyttä, jos toimenpiteet kumottaisiin. Tätä varten analysoitiin seuraavia seikkoja: tuotantokapasiteetti ja käyttämätön kapasiteetti Kiinassa, unionin markkinoiden houkuttelevuus ja raaka-aineisiin liittyvät vääristymät.

(139)

Koska kiinalaiset tuottajat eivät toimineet yhteistyössä, tarkastelu tehtiin komission käytettävissä olevien tietojen perusteella eli pyynnössä toimitettujen ja muista käytettävissä olevista lähteistä, kuten perusasetuksen 14 artiklan 6 kohdan mukaisesta tietokannasta, ja tutkimuksen aikana asianomaisilta osapuolilta saatujen tietojen perusteella.

(140)

Koska kiinalaiset tuottajat eivät toimineet yhteistyössä, seuraavat päätelmät perustuvat tarkastelupyynnössä toimitettuihin, unionin tuotannonalan tutkimuksen aikana toimittamiin ja Shaanxi Yuheng Tungsten & Molybdenum Industrial Co., Ltd.:n toimittamiin tietoihin.

(141)

Tarkastelupyynnössä arvioitiin volframielektrodien tuotantokapasiteetiksi Kiinassa 2 000 000–4 000 000 kg vuodessa. Aiemmassa toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelussa vahvistettu kapasiteetti oli 1 600 000 ja kapasiteetin käyttöaste 63 prosenttia, minkä perusteella käyttämätön kapasiteetti oli noin 600 000 kg eli lähes viisi kertaa niin paljon kuin unionin kokonaiskulutus.

(142)

Tässä tutkimuksessa otokseen vastanneet kaksi tuottajaa ilmoittivat käyttämättömäksi kapasiteetiksi 17 prosenttia. Jos tätä osuutta sovelletaan varovaisimpaan arvioon Kiinan tuotantokapasiteetista, tulokseksi saatu käyttämätön kapasiteetti on paljon suurempi kuin samankaltaisen tuotteen kokonaiskulutus unionissa.

(143)

Näin ollen voidaan päätellä, että Kiinassa on merkittävästi käyttämätöntä kapasiteettia, joka voitaisiin suunnata unioniin, jos toimenpiteiden annettaisiin raueta. Ei ole myöskään mitään viitteitä siitä, että kolmansien maiden markkinat tai kotimaanmarkkinat voisivat ottaa vastaan tämän käyttämättömän kapasiteetin.

(144)

Kiinalaiset tuottajat osoittivat jatkuvaa kiinnostusta unionin markkinoihin ja onnistuivat kasvattamaan markkinaosuutensa 40–50 prosenttiin. Unioni, jossa on vahva teollinen perusta, muodostaa myös laajan markkina-alueen, jonka osuus on jatkuvasti yli 10 prosenttia Kiinan arvioidusta kokonaistuotannosta.

(145)

Unionin tuottajien hinnat ylittävät huomattavasti tuontihinnat, kuten taulukosta 4 ja 9 käy ilmi. Kiinasta unioniin tuleva merkittävä tuonti käytössä olevista polkumyyntitulleista huolimatta vahvistaa, että unionin markkinat ovat erittäin houkuttelevat.

(146)

Yritysten taloudellinen tilanne riippuu myös raaka-aineen tarjontaedellytyksistä, kuten 71–73 kappaleessa todetaan ja raportin jaksossa 12.4.1 selitetään. (68) Jos käytössä on valtion toimenpiteitä, jotka suosivat raaka-aineiden kotimaista kulutusta eivätkä raaka-aineiden jakamista kansainvälisen tarjonnan ja kysynnän perusteella, kilpailuedellytykset suosivat kotimaista jatkojalostusteollisuutta.

(147)

Volframielektrodeja tuotetaan vain Kiinassa ja unionissa. Kiina soveltaa vientirajoituksia pääraaka-aineeseen, jota löytyy enimmäkseen vain Kiinasta. Kun otetaan huomioon unionin markkinoiden houkuttelevuus, suuri käyttämätön kapasiteetti Kiinassa ja jatkuva merkittävä polkumyynti, komissio päättelee, että polkumyynnin jatkuminen on erittäin todennäköistä, jos toimenpiteet kumotaan.

(148)

Tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana samankaltaista tuotetta tuotti kaksi tiedossa olevaa tuottajaa unionissa. Molemmat tuottajat toimivat tutkimuksessa täysin yhteistyössä. Nämä tuottajat muodostavat perusasetuksen 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun ’unionin tuotannonalan’.

(149)

Komissio arvioi vahinkoa tuotantoa, tuotantokapasiteettia, kapasiteetin käyttöastetta, myyntiä, markkinaosuutta, työllisyyttä, tuotavuutta ja kasvua koskevien suuntausten perusteella samoin kuin hintoja, kannattavuutta, kassavirtaa, pääoman hankintakykyä, investointeja, varastoja, investointien tuottoa ja palkkoja koskevien suuntausten perusteella.

(150)

Koska unionin tuotannonala muodostuu vain kahdesta yrityksestä, sitä koskevat tiedot esitetään vaihteluväleinä, jotta tietojen luottamuksellisuus voidaan varmistaa perusasetuksen 19 artiklan mukaisesti.

(151)

Unionin tuotannonalan tietojen luottamuksellisuuden suojaamiseksi myös Kiinasta tuleva tuonti, jota koskevat tiedot on saatu perusasetuksen 14 artiklan 6 kohdan mukaisesta tietokannasta, esitetään vaihteluväleinä, koska tuontimäärän paljastamisen perusteella olisi mahdollista yksilöidä unionin tuotannonalan tuotanto ja myynti täsmälleen.

(152)

Unionin kokonaistuotanto tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla oli 35–40 tonnia, joka on vähemmän kuin aiemman toimenpiteiden päättymistä koskevan tarkastelun aikana.

(153)

Unionin kulutus vahvistettiin laskemalla yhteen tuontitilastoista saatu määrä Taric-tasolla käyttämällä perusasetuksen 14 artiklan 6 kohdan perusteella kerättyjä tietoja ja unionin tuotannonalan myyntimäärä unionissa.

(154)

Tarkastelun kohteena olevan tuotteen unionin kulutus kehittyi seuraavasti:

Taulukko 2

Unionin kulutus

(155)

Unionin kulutus laski tarkastelujakson aikana 14 prosenttia. Vuosikohtainen analyysi osoittaa asteittaista laskua koko kauden ajan vuoteen 2017 asti ja sen jälkeen 3 prosentin hienoisen kasvun vuoden 2017 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välillä.

(156)

Komissio vahvisti Kiinasta unioniin tulevan tuonnin määrän perusasetuksen 14 artiklan 6 kohdan mukaisen tietokannan perusteella ja tuonnin markkinaosuuden vertaamalla tuontimäärää unionin kulutukseen (ks. taulukko 2).

(157)

Kiinasta tulevan tuonnin määrä ja markkinaosuus kehittyivät seuraavasti:

Taulukko 3

Tuontimäärä (tonnia) ja markkinaosuus

(158)

Unionin kulutuksen supistumista noudatellen Kiinasta peräisin olevan tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuonnin määrä väheni 3 prosenttia tarkastelujaksolla ja pysytteli 45 000–50 000 kg:n tasolla tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla (ks. taulukko 3). Kulutuksen supistumisesta huolimatta kiinalaisten viejien markkinaosuus kasvoi 12 prosenttia niin, että se oli lähes puolet koko unionin markkinoista.

(159)

Vahingon analysoinnin kannalta on merkityksellistä huomata, että Kiinasta unioniin tuleva tuonti jatkui – tullit maksettuina – koko tarkastelujakson ajan.

(160)

Komissio käytti Kiinasta tulevan tuonnin hintoja, jotka ilmoitettiin perusasetuksen 14 artiklan 6 kohdan mukaisessa tietokannassa.

(161)

Kiinasta unioniin tulevan tuonnin keskimääräiset hinnat kehittyivät seuraavasti:

Taulukko 4

Kiinasta tulevan tuonnin hinnat (euroa/tonni)

(162)

Kiinasta tulevan tuonnin keskimääräinen hinta kohosi 8 prosenttia vuonna 2015, laski ja pysyi vakaana vuosina 2016 ja 2017 ja kohosi sitten tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana lähes vuoden 2014 tasolle.

(163)

Tarkastelujakson aikana Kiinasta tulevan tuonnin keskimääräiset hinnat pysyivät huomattavasti alempana kuin unionin tuotannonalan keskimääräiset myyntihinnat ja keskimääräiset tuotantokustannukset (ks. taulukko 9).

(164)

Komissio määritti hinnan alittavuuden tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana vertaamalla kahden unionin tuottajan painotettua keskimääräistä myyntihintaa, jonka ne veloittivat etuyhteydettömiltä asiakkailta unionin markkinoilla, oikaistuna noudettuna lähettäjältä -tasolle, sekä Kiinasta peräisin olevan tarkastelun kohteena olevan tuotteen CIF-tuontihintaa, joka saatiin perusasetuksen 14 artiklan 6 kohdan mukaisen tietokannan tiedoista, oikaistuna maahantuontihinnan tasolle.

(165)

Vertailun tulos ilmaistiin prosentteina kahden otokseen valitun unionin tuottajan keskimääräisestä hinnasta tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana.

(166)

Vertailu osoitti, että Kiinasta tulevan tuonnin hintojen alittavuus unionin markkinoilla oli yli 50 prosenttia tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana siitä huolimatta, että voimassa oli polkumyyntitulli, jonka tarkoituksena oli korjata kilpailuerot näiden kahden tuotteen välillä.

(167)

Muista kolmansista maista unioniin tulevan tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuonnin määrä sekä sen markkinaosuus ja hintasuuntaukset esitetään taulukossa 5. Tuontimäärä ja hintasuuntaukset perustuvat perusasetuksen 14 artiklan 6 kohdan mukaisen tietokannan tietoihin.

Taulukko 5

Muista kolmansista maista kuin Kiinasta tuleva tuonti

(168)

Muista kolmansista maista tulevan tuonnin määrä väheni 25 prosenttia tarkastelujaksolla.

(169)

Muista kolmansista maista tulevan tuonnin markkinaosuus väheni samalla kaudella 13 prosenttia.

(170)

Muista kolmansista maista kuin Kiinasta tulevan tuonnin keskimääräinen hinta kohosi 11 prosenttia tarkastelujaksolla mutta pysytteli selvästi alle unionin tuotannonalojen hintatason (ks. taulukko 10).

(171)

Kuten 28 kappaleessa todetaan, tarkastelun kohteena olevaa tuotetta tuotetaan vain Kiinassa ja unionissa. Näin ollen muista kolmansista maista tuleva tuonti oli todennäköisesti peräisin Kiinasta.

(172)

Tutkittaessa polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin vaikutusta unionin tuotannonalaan arvioitiin perusasetuksen 3 artiklan 5 kohdan mukaisesti kaikki taloudelliset indikaattorit, jotka vaikuttivat unionin tuotannonalan tilanteeseen tarkastelujaksolla.

(173)

Vahingon määrittämistä varten komissio käytti kahden unionin tuottajan tietoja vahinkoindikaattoreiden vahvistamiseen.

(174)

Vahinkoindikaattoreita ovat seuraavat: tuotanto, tuotantokapasiteetti, kapasiteetin käyttöaste, myyntimäärä, markkinaosuus, kasvu, työllisyys, tuottavuus, polkumyyntimarginaalin suuruus ja toipuminen aiemmasta polkumyynnistä, keskimääräiset yksikköhinnat, yksikkökustannukset, työvoimakustannukset, varastot, kannattavuus, kassavirta, investoinnit, investointien tuotto ja pääoman saanti.

(175)

Unionin kokonaistuotanto, tuotantokapasiteetti ja kapasiteetin käyttöaste kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 6

Tuotanto, tuotantokapasiteetti ja kapasiteetin käyttöaste

(176)

Unionin tuotannonalan tuotantomäärä väheni 6 prosenttia tarkastelujaksolla unionin kulutuksen supistumisen mukaisesti. Vuonna 2016 oli 12 prosentin merkittävä pudotus, mutta seuraavana vuonna tuotanto kasvoi 6 prosenttia ja pysyi samalla tasolla tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana.

(177)

Unionin tuotannonalan tuotantokapasiteetti pysyi vakaana koko tarkastelujakson ajan.

(178)

Kapasiteetin käyttöaste vaihteli tarkastelujakson aikana. Ensin se kasvoi 1 prosentin vuosina 2014–2015 mutta laski 13 prosenttia vuonna 2016 ja kasvoi sitten 6 prosenttia vuonna 2017 ja pysyi tällä tasolla. Kapasiteetin käyttöaste pysyi kaikkiaan alhaisena ja laski 6 prosenttia tarkastelujakson aikana.

(179)

Unionin tuotannonalan tuotanto ja kapasiteetin käyttöaste vähenivät 6 prosenttia noudatellen unionin kulutuksen 14 prosentin laskua, mutta myös tuonti väheni Kiinasta (3 %) ja muista kolmansista maista (25 %).

(180)

Unionin tuotannonalan myyntimäärä ja markkinaosuus kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 7

Myyntimäärä ja markkinaosuus

(181)

Unionin tuotannonalan myyntimäärä unionin markkinoilla väheni tarkastelujaksolla 4 prosenttia. Väheneminen seuraili unionin kulutuksen vähenemistä.

(182)

Unionin tuotannonala kasvatti markkinaosuuttaan vuosien 2014 ja 2017 välillä 18 prosenttia mutta menetti sitä 7 prosenttia tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Sen markkinaosuus kasvoi kaiken kaikkiaan 11 prosenttia tarkastelujaksolla.

(183)

Unionin tuotannonalan tuotanto väheni tarkastelujaksolla 6 prosenttia, ja samaan aikaan unionin kulutus väheni 14 prosenttia ja unionin tuotannonalan myyntimäärä unionin markkinoilla 4 prosenttia. Unionin tuotannonalan myyntimäärän vähenemistä tarkastelujaksolla olisi tarkasteltava yhdessä samalla jaksolla vähentyneen kulutuksen kanssa. Unionin markkinaosuus kasvoi 11 prosenttia.

(184)

Työllisyys ja tuottavuus kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 8

Työllisyys ja tuottavuus

(185)

Tuotannon vähentymisestä huolimatta unionin tuotannonalan työllisyys kasvoi 6 prosenttia tarkastelujaksolla. Tämä vaikutti unionin tuottajien tuottavuuteen, joka väheni 11 prosenttia tarkastelujaksolla.

(186)

Unionin tuottajien keskimääräiset myyntihinnat etuyhteydettömille asiakkaille unionissa ja tuotantokustannukset kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 9

Myyntihinnat unionissa

(187)

Unionin tuotannonalan keskimääräinen myyntihinta etuyhteydettömille asiakkaille unionissa vaihteli mutta laski kaikkiaan 3 prosenttia tarkastelujaksolla; tuotantokustannukset puolestaan pysyttelivät suhteellisen vakaina samalla kaudella: ne kohosivat hieman eli 1 prosentin vuonna 2015 ja laskivat 10 prosenttia vuonna 2016.

(188)

Unionin tuottajien keskimääräiset työvoimakustannukset kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 10

Keskimääräiset työvoimakustannukset työntekijää kohti

(189)

Unionin tuotannonalan keskimääräiset työvoimakustannukset työntekijää kohti vaihtelivat tarkastelujaksolla mutta kohosivat kaikkiaan hieman (1 %).

(190)

Unionin tuottajien varastot kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 11

Varastot

(191)

Loppuvarastojen taso vaihteli tarkastelujaksolla. Kaiken kaikkiaan se laski 19 prosenttia tällä kaudella.

(192)

Komissio määritti unionin tuotannonalan kannattavuuden ilmaisemalla samankaltaisen tuotteen myynnistä etuyhteydettömille asiakkaille unionissa saadun voiton ennen veroja prosentteina tämän myynnin liikevaihdosta.

(193)

Unionin tuottajien kannattavuus, kassavirta, investoinnit ja investointien tuotto kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 12

Kannattavuus, kassavirta, investoinnit ja investointien tuotto

(194)

Unionin tuotannonalan kannattavuus vaihteli tarkastelujakson aikana. Se parani vuosina 2015, 2016 ja 2017 mutta romahti takaisin tappiolliselle tasolle tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana.

(195)

Nettokassavirta eli unionin tuotannonalan kyky rahoittaa itse toimintaansa aleni 411 prosenttia tarkastelujaksolla. Se oli vakaalla tasolla vuosina 2015, 2016 ja 2017 mutta aleni sitten jyrkästi tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(196)

Unionin tuotannonalan samankaltaiseen tuotteeseen tekemät vuotuiset investoinnit vaihtelivat tarkastelujaksolla mutta kasvoivat kaikkiaan 63 prosenttia.

(197)

Unionin tuotannonalan investointien tuotto (voitto prosentteina omaisuuden nettokirjanpitoarvosta) kohosi 104 prosenttia tarkastelujaksolla mutta pysyi erittäin alhaisella tasolla tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(198)

Tutkimuksessa kävi ilmi, että useimmat vahinkoindikaattorit kehittyivät negatiivisesti ja unionin tuotannonalan taloudellinen ja rahoituksellinen tilanne heikkeni tarkastelujaksolla.

(199)

Toimenpiteiden ollessa voimassa unionin tuotannonala onnistui markkinoiden kutistuessakin kasvattamaan markkinaosuuttaan 11 prosenttia, vaikka sen hinnat laskivat.

(200)

Unionin tuotannonalan tuotanto- ja myyntimäärä noudattivat samaa negatiivista suuntausta kuin unionin kulutus. Kannattavuus parani mutta oli edelleen negatiivinen tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Kassavirta heikkeni ja oli negatiivinen tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Investoinnit vähenivät tarkastelujakson aikana. Investointien tuotto on elpynyt jonkin verran mutta oli vain hieman nollan yläpuolella tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(201)

Kannattavuus, kassavirta ja investointien tuotto kehittyivät positiivisesti tarkastelujakson alussa. Unionin tuotannonalan toiminta muuttui kuitenkin jälleen tappiolliseksi tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(202)

Samaan aikaan tuonti kolmansista maista väheni sekä absoluuttisesti että markkinaosuudella mitattuna tarkastelujakson aikana. Unionin kulutuksen supistumisesta huolimatta Kiinasta tulevan tuonnin markkinaosuus kasvoi 4 prosenttia ja hinta laski. Vaikka kolmansista maista tulevan tuonnin keskimääräinen hinta oli hieman korkeampi kuin Kiinan erittäin alhaiset hinnat, komissio ei kyennyt päättelemään, oliko tämä tuonti itse asiassa peräisin Kiinasta (ks. 171 kappale). Kolmansista maista tulevan tuonnin keskimääräinen yksikköhinta on hieman korkeampi kuin hinta, jolla Kiinasta peräisin oleva tuonti tuli unionin markkinoille tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Näin ollen ja siitä huolimatta, oliko kolmansista maista tuleva tuonti itse asiassa peräisin Kiinasta, unionin tuotannonalan taloudellisen ja rahoituksellisen tilanteen heikkeneminen tapahtui samaan aikaan kun Kiinasta tuli polkumyynnillä edustava määrä tuontia, jonka hinta alitti edelleen merkittävästi unionin tuotannonalan hinnat, minkä vuoksi se aiheutti epäreilua kilpailupainetta unionin tuotannonalalle

(203)

Komissio katsoi, että vahinkoon vaikuttavien tekijöiden yleisen arvioinnin perusteella unionin tuotannonalalle aiheutui edelleen merkittävää vahinkoa, sillä sen taloudellinen ja rahoituksellinen tilanne ei ole kohentunut eikä se ole toipunut komission alkuperäisessä tutkimuksessa vahvistamasta merkittävästä vahingosta.

(204)

Komissio tarkasteli perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti, jatkuisiko Kiinasta tulevan polkumyyntituonnin aiheuttama merkittävä vahinko, jos toimenpiteiden annettaisiin raueta.

(205)

Vahingon jatkumisen todennäköisyyden määrittämiseksi siinä tapauksessa, että Kiinaan kohdistuvat toimenpiteet kumottaisiin, komissio analysoi i) käyttämätöntä kapasiteettia Kiinassa, ii) unionin markkinoiden houkuttelevuutta sekä iii) Kiinasta tulevan tuonnin vaikutusta unionin tuotannonalan tilanteeseen, jos toimenpiteiden annettaisiin raueta.

(206)

Kuten 140–143 kappaleessa selitetään, Kiinassa oli tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla runsaasti tarkastelun kohteena olevan tuotteen käyttämätöntä kapasiteettia, jonka määrä on suurempi kuin unionin koko kulutus.

(207)

Tutkimuksessa ei myöskään havaittu mitään merkkejä siitä, että tarkastelun kohteena olevan tuotteen kotimainen kysyntä Kiinassa tai millään muiden kolmansien maiden markkinoilla kasvaisi lähitulevaisuudessa. Sen vuoksi komissio päätteli, että kysyntä Kiinan kotimarkkinoilla tai muiden kolmansien maiden markkinoilla ei kykene ottamaan vastaan Kiinan käytettävissä olevaa kapasiteettia.

(208)

Kuten 144 ja 145 kappaleessa selitetään, unionin markkinat ovat houkuttelevat kiinalaisille vientiä harjoittaville tuottajille. Kiinasta tulevan tuonnin markkinaosuus oli 76,2 prosenttia alkuperäisen tutkimusajanjakson aikana (vuosina 2001–2005), mikä osoittaa Kiinasta tulevan tuonnin mahdollisen tason, jos toimenpiteiden annettaisiin raueta.

(209)

Kiinasta tuleva tuonti ilman polkumyyntitullia olisi alittanut unionin tuotannonalan myyntihinnat yli 60 prosentilla tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Tämä osoittaa Kiinasta tulevan tuonnin todennäköisen hintatason siinä tapauksessa, että toimenpiteet kumottaisiin. Tämän perusteella on todennäköistä, että hintapaine unionin markkinoilla lisääntyisi, jos toimenpiteet kumottaisiin, mikä johtaisi siihen, että unionin tuotannonalalle aiheutuisi jälleen merkittävää vahinkoa.

(210)

Tämän perusteella voidaan todeta, että jos toimenpiteet eivät ole käytössä, kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat kasvattavat todennäköisesti tuontimääriään ja markkinaosuuksiaan unionin markkinoilla unionin tuotannonalan myyntihinnat merkittävästi alittavilla polkumyyntihinnoilla.

(211)

Kiinasta polkumyynnillä tuleva tuonti unionin markkinoille ja siihen liittyvät matalat hinnat ovat estäneet unionin tuotannonalaa hyötymästä täysin voimassa olleista polkumyynnin vastaisista toimenpiteistä ja elpymästä aiemmasta vahingollisesta polkumyynnistä. Tällaisen polkumyynnin esiintymisen vuoksi unionin tuotannonala ei ole kyennyt siirtämään kustannuksiaan myyntihintoihin, mikä on merkittävästi heikentänyt sen kannattavuutta ja muuttanut toiminnan tappiolliseksi tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(212)

Jos toimenpiteet kumotaan, unionin tuotannonala ei kykenisi pitämään yllä myyntimääriään eikä markkinaosuuttaan Kiinasta tulevan alhaiseksi hinnoitellun tuonnin vuoksi. On erittäin todennäköistä, että Kiinan markkinaosuus kasvaisi nopeasti, jos toimenpiteiden annetaan raueta. Myyntimäärän laskeminen edelleen johtaisi vieläkin alempaan käyttöasteeseen ja kohottaisi keskimääräisiä tuotantokustannuksia. Yhdessä kasvavan hintapaineen kanssa – hintojen alittavuus olisi yli 60 prosenttia ilman toimenpiteitä – tämä johtaisi unionin tuotannonalan jo valmiiksi epävarman taloudellisen tilanteen heikkenemiseen entisestään ja lopulta tuotantolaitosten sulkemiseen ja siten koko tuotannonalan katoamiseen kaikkialta muualta paitsi Kiinasta.

(213)

Sen vuoksi komissio katsoi, että voimassa olevien toimenpiteiden voimassaolon päättyminen johtaisi erittäin todennäköisesti Kiinasta peräisin olevan polkumyyntituonnin aiheuttaman vahingon jatkumiseen ja että unionin tuotannonalan jo nyt epävarma tilanne heikkenisi todennäköisesti edelleen.

(214)

Toimenpiteiden kumoaminen johtaisi mitä todennäköisimmin siihen, että Kiinasta polkumyynnillä tuleva tuonti lisääntyisi merkittävästi unionin tuotannonalan hinnat alittavilla hinnoilla. Komissio katsoi siksi, että vahingon jatkuminen on erittäin todennäköistä, jos toimenpiteet kumotaan.

(215)

Perusasetuksen 21 artiklan mukaisesti komissio tarkasteli, olisiko voimassa olevien polkumyyntitoimenpiteiden jatkaminen kokonaisuudessaan unionin edun vastaista.

(216)

Unionin etua määritettäessä komissio arvioi kaikki asiaan liittyvät etunäkökohdat eli unionin tuotannonalan, tuojien ja käyttäjien edut. Kaikille asianomaisille osapuolille annettiin tilaisuus esittää näkökantansa perusasetuksen 21 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

(217)

Tämän perusteella komissio tutki, onko olemassa pakottavia syitä, joiden nojalla olisi pääteltävä, että polkumyyntitoimenpiteiden voimassa pitäminen ei ole unionin edun mukaista siitäkin huolimatta, että päätelmien mukaan polkumyynti ja vahinko todennäköisesti jatkuvat.

(218)

Tutkimuksessa on käynyt ilmi, että jos toimenpiteet kumotaan, unionin tuotannonalan epävarma tilanne erittäin todennäköisesti heikentyy entisestään. Tämä saattaisi johtaa tuotannonalan katoamiseen ja kiinalaisten monopoliasemaan markkinoilla.

(219)

Sen vuoksi komissio päätteli, että Kiinan vastaisten toimenpiteiden voimassaolon jatkaminen olisi unionin tuotannonalan edun mukaista.

(220)

Vain yksi tuoja ja yksi käyttäjä halusivat rekisteröityä asianomaisiksi osapuoliksi, eikä kumpikaan niistä toimittanut mitään huomautuksia tässä tutkimuksessa (ks. 14 ja 17 kappale). Tuojien ja käyttäjien alhainen yhteistyössä toimimisen aste – aiemman toimenpiteiden päättymistä koskevan tarkastelun päätelmien mukaisesti – selittyy sillä, että tarkastelun kohteena olevalla tuotteella on vain vähän vaikutusta niiden tuotantokustannuksiin. Vaikuttaa siltä, että tuotetta pidetään hyödykkeenä ja ensisijaisia kriteereitä asiakkaiden kannalta ovat sen hinta ja mahdollisuus hankkia kaikki tarvittavat tuotelajit yhdeltä toimittajalta. Koska tarkastelun kohteena olevan tuotteen vaikutus jatkojalostustuotteen kustannuksiin vaikuttaa olevan vähäinen, pääteltiin, että toimenpiteet eivät vaikuttaisi kielteisesti tuojiin ja käyttäjiin.

(221)

Edellä esitetyn perusteella komissio katsoi, ettei ole olemassa pakottavia syitä, joiden perusteella ei olisi unionin edun mukaista jatkaa nykyisten polkumyyntitoimenpiteiden voimassaoloa Kiinasta peräisin olevan tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuonnissa.

(222)

Polkumyynnin ja vahingon jatkumisen todennäköisyyttä ja unionin etua koskevien komission päätelmien perusteella Kiinasta peräisin olevien volframielektrodien tuontiin sovellettavat polkumyynnin vastaiset toimenpiteet olisi pidettävä voimassa.

(223)

Tässä asetuksessa määriteltyjä yksilöllisiä polkumyyntitulleja sovelletaan ainoastaan näiden yritysten eli erikseen mainittujen oikeushenkilöiden tuottaman tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuontiin. Jos yrityksen (erikseen mainittuihin yrityksiin etuyhteydessä olevat yritykset mukaan luettuina) nimeä ja osoitetta ei ole erikseen mainittu tämän asetuksen artiklaosassa, sen valmistaman tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuontiin ei voida soveltaa näitä tulleja, vaan siihen on sovellettava ”kaikkiin muihin yrityksiin” sovellettavaa tullia.

(224)

Kaikki näiden yksilöllisten polkumyyntitullien soveltamiseen liittyvät pyynnöt (esimerkiksi yrityksen nimen muutoksesta tai uuden tuotanto- tai myyntiyksikön perustamisesta johtuvat) on toimitettava viipymättä komissiolle (69), ja mukaan on liitettävä kaikki asian kannalta oleelliset tiedot. Mukana on oltava erityisesti tiedot, jotka koskevat esimerkiksi kyseiseen nimenmuutokseen tai kyseisiin tuotanto- tai myyntiyksiköiden muutoksiin mahdollisesti liittyviä yrityksen tuotantotoiminnan sekä kotimarkkina- ja vientimyynnin muutoksia. Asetusta muutetaan tarvittaessa saattamalla yksilöllisten tullien soveltamisalaan kuuluvien yritysten luettelo ajan tasalle.

(225)

Asetuksen (EU) 2018/1046 (70) 109 artikla huomioon ottaen silloin, kun jokin määrä on maksettava takaisin Euroopan unionin tuomioistuimen tuomion tuloksena, maksettava korko on Euroopan unionin virallisen lehden C-sarjassa kunkin kuukauden ensimmäisenä kalenteripäivänä julkaistu Euroopan keskuspankin perusrahoitusoperaatioihinsa soveltama korko.

(226)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat perusasetuksen 15 artiklan 1 kohdalla perustetun komitean lausunnon mukaiset,