(1)

Komissio myönsi päätöksellä 2005/880/EY (2) Alankomaiden pyytämän poikkeuksen direktiivin 91/676/ETY mukaisesti. Päätöksen nojalla voidaan käyttää vuosittain enintään 250 kilogrammaa laiduntavan karjan lannasta peräisin olevaa typpeä hehtaaria kohden tiloilla, joista vähintään 70 prosenttia on nurmea.

(2)

Päätöksellä 2010/65/EU (3) komissio muutti päätöstä 2005/880/EY ja poikkeuksen voimassaoloa jatkettiin 31 päivään joulukuuta 2013.

(3)

Komission täytäntöönpanopäätöksellä 2014/291/EU (4), jonka voimassaolo päättyi 31 päivänä joulukuuta 2017, Alankomaille myönnettiin direktiivin 91/676/ETY mukaisesti poikkeus, jonka mukaan tiloilla, joilla on vähintään 80 prosenttia nurmea eteläisellä ja keskisellä hiekkamaalla ja lössimaalla, voidaan levittää vuosittain laiduntavan karjan lantaa määrä, joka vastaa 230 kilogrammaa typpeä hehtaaria kohden vuodessa, ja tiloilla, joilla on vähintään 80 prosenttia nurmea muunlaisilla maa-alueilla, voidaan sallia 250 kilogrammaa typpeä hehtaaria kohden vuodessa. Vuonna 2016 poikkeus koski 19 564 tilaa, mikä vastaa 44,7 prosenttia Alankomaiden maatalousmaan kokonaisnettomäärästä.

(4)

Komission täytäntöönpanopäätöksellä (EU) 2018/820 (5), jonka voimassaolo päättyi 1 päivänä tammikuuta 2020, Alankomaille myönnettiin direktiivin 91/676/ETY mukaisesti poikkeus, jonka mukaan tiloilla, joilla on vähintään 80 prosenttia nurmea eteläisellä ja keskisellä hiekkamaalla ja lössimaalla, voidaan levittää vuosittain laiduntavan karjan lantaa määrä, joka vastaa 230 kilogrammaa typpeä hehtaaria kohden vuodessa, ja tiloilla, joilla on vähintään 80 prosenttia nurmea muunlaisilla maa-alueilla, voidaan sallia 250 kilogrammaa typpeä hehtaaria kohden vuodessa. Vuonna 2019 poikkeus koski 18 818 tilaa, mikä vastaa 47 prosenttia Alankomaiden maatalousmaan kokonaisnettomäärästä.

(5)

Kuten täytäntöönpanopäätöksessä (EU) 2018/820 todetaan, viime vuosina Alankomaiden lannankäyttöä koskevan politiikan soveltamisessa on ollut ongelmia, jotka ovat johtaneet epäilyksiin mahdollisesta petoksesta. Tässä tilanteessa Alankomaiden oli tehostettava lannankäyttöä koskevan politiikkansa soveltamisessa käytettäviä toimia petosten torjumiseksi. Vaikka Alankomaiden kuudennessa toimintaohjelmassa on jo valvontaa ja tarkastuksia tehostavia toimenpiteitä, joilla pyritään parantamaan Alankomaiden lannankäyttöä koskevan politiikan sääntöjen yleistä noudattamista, oli otettava käyttöön myös muita täytäntöönpanoa ja noudattamista tehostavia menettelyjä. Niihin sisältyi muun muassa parannettu täytäntöönpanostrategia, jossa otetaan huomioon myös Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/99/EY (6) säännökset. Strategian oli määrä perustua Alankomaiden lannankäyttöä koskevan politiikan sääntöjen noudattamisesta laadittuun riippumattomaan arviointiin, ja sen piti sisältää erityisiä toimenpiteitä tarkastuksien ja valvonnan tehostamiseksi sekä selkeät menettelytavat riittävän ennaltaehkäisevien rangaistusten ja seuraamusten käyttöönottamiseksi. Täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2018/820 voimassaoloajan rajaaminen oli perusteltua, jotta Alankomaat saattoi panna parannetun täytäntöönpanostrategiansa täysin täytäntöön.

(6)

Alankomaat esitti komissiolle 4 päivänä helmikuuta 2020 päivätyllä kirjeellä pyynnön direktiivin 91/676/ETY liitteessä III olevan 2 kohdan kolmannen alakohdan nojalla myönnetyn poikkeuksen voimassaolon jatkamisesta vuosina 2020–2021 (”Alankomaiden pyyntö”).

(7)

Alankomaat soveltaa toimintaohjelmaa direktiivin 91/676/ETY 3 artiklan 5 kohdan mukaisesti koko alueellaan. Alankomaiden antamaan direktiivin 91/676/ETY täytäntöönpanolainsäädäntöön sisältyy sekä typpeen että fosfaatteihin sovellettavia vaatimuksia.

(8)

Alankomailta saatujen tietojen mukaan vuosina 2016–2019 nautaeläinten määrä laski 0,2 prosenttia verrattuna vuosiin 2012–2015. Kyseisellä ajanjaksolla sikojen määrä Alankomaissa kasvoi 0,6 prosenttia ja siipikarjan määrä 3,4 prosenttia. Vuonna 2006 Alankomaiden lainsäädännössä (7) alettiin rajoittaa sikojen ja siipikarjan määrää. Lisäksi tammikuusta 2015 alkaen Alankomaiden lainsäädännössä (8) edellytetään, että asianmukainen osuus maitoalan ylijäämälannasta käsitellään. Alankomaissa on myös 1 päivänä tammikuuta 2018 otettu käyttöön maitokarjaan sovellettava fosfaattien tuotanto-oikeuksien järjestelmä (9). Kaikilla näillä toimenpiteillä pyritään ehkäisemään vesistöjen pilaantumista.

(9)

Alankomaat ilmoitti, että karjanlannan sisältämän typen käyttö oli Alankomaissa 417 000 tonnia vuosina 2014–2017, eli 4,04 prosenttia enemmän kuin vuosina 2010–2013. Verrattuna vuosiin 2010–2013 kemiallisten typpilannoitteiden käyttö Alankomaissa vuosina 2014–2017 lisääntyi noin 3,3 prosenttia.

(10)

Alankomaiden viranomaisten esittämän tieteellisen tiedon mukaan Alankomaiden ilmastolle on ominaista sateen jakautuminen tasaisesti ympäri vuoden ja lämpötilan suhteellisen vähäinen vuotuinen vaihtelu, minkä ansiosta nurmen kasvukausi on pitkä, 250 päivää vuodessa.

(11)

Lisäksi täytäntöönpanopäätöksellä 2014/291/EU myönnettyä edellistä poikkeusta koskevien Alankomaiden antamien tietojen perusteella kyseinen poikkeus ei ole johtanut Alankomaiden vesistöjen tilan heikkenemiseen. Esimerkiksi luvan soveltamisalaan kuuluvilla seurannassa olevilla tiloilla juuristovyöhykkeestä poistuvan veden nitraattipitoisuus on alentunut vuodesta 2006, ja se oli vuosina 2017 ja 2018 keskimäärin alle 50 mg/l. Alustavat tiedot kuitenkin osoittavat nitraattipitoisuuden nousseen vuonna 2019 eteläisillä hiekka- ja lössimailla vuoden 2018 kuivuuden vaikutusten vuoksi.

(12)

Alankomaiden direktiivin 91/676/ETY 10 artiklan mukaisesti ilmoittamien tietojen perusteella vuosina 2012–2015 kaikista Alankomaiden pohjaveden seuranta-asemista noin 88 prosentissa pohjaveden keskimääräiset nitraattipitoisuudet olivat alle 50 mg/l, ja näistä seuranta-asemista 79 prosentissa keskimääräiset nitraattipitoisuudet olivat alle 25 mg/l. Tiedoista käy ilmi myös, että vuosina 2012–2015 kaikista Alankomaiden pintaveden seuranta-asemista 99 prosentissa pintaveden keskimääräiset nitraattipitoisuudet olivat alle 50 mg/l, ja näistä seuranta-asemista 96 prosentissa keskimääräiset nitraattipitoisuudet olivat alle 25 mg/l. Tiedot osoittavat pohjaveden ja pintaveden nitraattipitoisuuksien pysyneen samana tai pienentyneen vuosiin 2008–2011 verrattuna. Raportointikaudella 2012–2015 kuitenkin 60 prosenttia makeista vesistä oli rehevöityneitä ja 13 prosenttia mahdollisesti rehevöityneitä. Makeista vesistä 27 prosenttia ei ollut rehevöityneitä.

(13)

Tutkittuaan Alankomaiden pyynnön ja otettuaan huomioon Alankomaiden kuudennen toimintaohjelman ja täytäntöönpanopäätöksellä 2014/291/EU myönnetystä poikkeuksesta saadut kokemukset komissio katsoo, että tiloilla, joilla on vähintään 80 prosenttia nurmea eteläisellä ja keskisellä hiekkamaalla ja lössimaalla, Alankomaiden kaavailema laiduntavan karjan lannan määrä, joka vastaa vuodessa 230 kilogrammaa typpeä hehtaaria kohti, ja tiloilla, joilla on vähintään 80 prosenttia nurmea muunlaisilla maa-alueilla, laiduntavan karjan lannan määrä, joka vastaa vuodessa 250 kilogrammaa typpeä hehtaaria kohti, ei estä direktiivin 91/676/ETY tavoitteiden saavuttamista, kunhan Alankomaat täyttää tietyt tiukat ehdot ja kunhan se on riippumattomien perusteiden mukaisesti perusteltua.

(14)

Alankomaiden olisi varmistettava, että karjan kasvavasta määrästä ja siitä seuraavasta lannantuotannosta vesistöille aiheutuva rasitus ei lisäänny. Tätä varten Alankomaiden olisi huolehdittava siitä, että lannan kokonaistuotanto ei typen eikä fosforin määrien osalta nouse vuoden 2002 tasoa korkeammaksi. Alankomaiden kuudennen toimintaohjelman täytäntöön panevassa uudessa lainsäädännössä on siksi säädettävä sitovasta lannantuotannon ylärajasta, jota ei saa ylittää ja johon voidaan tarvittaessa vedota yksittäisiin viljelijöihin nähden.

(15)

Yksittäisille viljelijöille myönnettäviin lupiin liittyy edellytyksiä, joilla pyritään varmistamaan tilojen tasolla kasvuston tarpeisiin perustuva lannoitus sekä vähentämään ja estämään typen ja fosforin pääsyä vesistöihin. Näihin edellytyksiin on siksi sisällyttävä tilakohtaisten lannoitussuunnitelmien laatiminen, lannoitteiden käytön seuraaminen lannoitekirjanpidolla, säännölliset maaperäanalyysit, talviajan kasvipeite maissinviljelyn jälkeen, nurmen kyntämistä koskevien säännösten noudattaminen, nurmen kyntöä edeltävän lannanlevityksen kieltäminen, lannoituksen mukauttaminen palkokasvien vaikutuksen huomioon ottamiseksi ja kemiallisista lannoitteista peräisin olevan fosfaatin levittämisen kieltäminen.

(16)

Direktiivin 91/676/ETY (10) vaikutusta kaasumaisiin typpipäästöihin koskevassa kertomuksessa todettiin, että alueilla, joilla on paljon karjaa, poikkeus voi johtaa suurempiin kaasupäästöihin. Tämä ammoniakkipäästöjä koskevan poikkeuksen mahdollinen seuraus vahvistettiin 12 päivänä helmikuuta 2020 julkaistussa raportissa, jonka Alankomaiden ”Commissie Deskundigen Meststoffenwet” laati ja joka toimitettiin komissiolle. Päästöt aiheuttavat ylimääräisiä typpilaskeumia, jotka vaikuttavat haitallisesti Natura 2000 -alueisiin ja vesien laatuun, ja johtavat rehevöitymiseen. Ammoniakkipäästöjen vähentämiseksi olisi siksi toteutettava tarvittavia toimenpiteitä, kuten käytettävä vähäpäästöisiä lannanlevitystekniikoita, tarvittaessa yhdistettynä ylimpään lämpötilaan, jossa lantaa voidaan levittää.

(17)

Täytäntöönpanopäätöksessä (EU) 2018/820 asetettujen vaatimusten mukaisesti Alankomaat ilmoitti parannetusta täytäntöönpanostrategiastaan 28 päivänä syyskuuta 2018. Ensimmäinen tilannekatsaus kyseisen strategian täytäntöönpanosta toimitettiin 28 päivänä kesäkuuta 2019. Päivitetty versio tilannekatsauksesta toimitettiin 18 päivänä marraskuuta 2019. Tilannekatsauksesta kävi ilmi, että joistakin toteutetuista toimista huolimatta strategian täytäntöönpanossa oli viivästyksiä eikä Alankomaat pystynyt osoittamaan, että sääntöjen laiminlyönti tai sääntöjenvastaisuuksien määrä olisi vähentynyt.

(18)

Siksi tarvitaan lisätakeita ja -vakuuksia siitä, että strategian avulla todella voidaan ehkäistä petoksia. Niiden yhteydessä tulisi asettaa määräaika strategian täysimääräiselle täytäntöönpanolle sekä tavoitteet, joiden avulla voidaan arvioida strategian tehokkuutta. On myös tarpeen säätää strategian tarkistamisesta ennen vuoden 2021 loppua. Tarkistuksen yhteydessä olisi tarvittaessa tehostettava valvontaa strategian täytäntöönpanosta saatujen kokemuksen perusteella.

(19)

Parannetun täytäntöönpanostrategian toteuttamisesta jatkossa olisi toimitettava vuosittain päivitetty selvitys, johon sisältyisi covid-19-taudin leviämisen estämiseksi toteutettujen toimenpiteiden mahdollinen vaikutus strategian täytäntöönpanoon.

(20)

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2000/60/EY (11) otetaan käyttöön kattava ja rajat ylittävä vesiensuojelun toimintamalli. Vesiensuojelu järjestetään vesipiireittäin, ja tavoitteena on saavuttaa eurooppalaisten vesimuodostumien hyvä tila. Ravinteiden vähentäminen on olennainen osa kyseistä tavoitetta. Poikkeuksen myöntäminen tämän päätöksen perusteella ei rajoita direktiivin 2000/60/EY säännösten soveltamista, ja poikkeuksesta huolimatta voidaan tarvita lisätoimia direktiivistä johtuvien velvoitteiden noudattamiseksi.

(21)

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2007/2/EY (12) vahvistetaan yleiset säännöt, joiden tavoitteena on unionin ympäristöpolitiikkoja ja ympäristöön mahdollisesti vaikuttavia politiikkoja tai toimintoja tukevan Euroopan yhteisön paikkatietoinfrastruktuurin (INSPIRE) perustaminen. Tämän päätöksen yhteydessä kerättyjen paikkatietojen olisi tapauksen mukaan oltava kyseisen direktiivin säännösten mukaisia. Hallinnollisen taakan vähentämiseksi ja tietojen johdonmukaisuuden parantamiseksi Alankomaiden on tämän poikkeuksen yhteydessä tarvittavia tietoja kerätessään käytettävä tarvittaessa tietoja, jotka on hankittu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1306/2013 (13) V osaston II luvun mukaisesti perustetun yhdennetyn hallinto- ja valvontajärjestelmän puitteissa.

(22)

Koska Alankomaiden pyyntö koskee täytäntöönpanopäätöksellä (EU) 2018/820 myönnetyn poikkeuksen voimassaolon jatkamista vuosina 2020–2021, tätä päätöstä olisi sovellettava kahden vuoden ajan 1 päivästä tammikuuta 2020 alkaen.

(23)

Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat direktiivin 91/676/ETY 9 artiklalla perustetun nitraattikomitean lausunnon mukaiset,

1)

’nurmitiloilla’ tiloja, joiden lannanlevitykseen käytettävissä olevasta pinta-alasta vähintään 80 prosenttia on nurmea;

2)

’laiduntavalla karjalla’ nautakarjaa (lukuun ottamatta lihavasikoita), lampaita, vuohia, hevosia, aaseja, peuroja ja vesipuhveleita;

3)

’maatalousmaalla’ viljelijän omistamaa, vuokraamaa tai kirjallisen sopimuksen nojalla hallinnoimaa pinta-alaa, jonka hoito on suoraan viljelijän vastuulla;

4)

’nurmella’ monivuotista nurmikasvustoa tai lyhytikäistä nurmikasvustoa, jonka kesto on vähemmän kuin viisi vuotta;

5)

’lannoitussuunnitelmalla’ suunniteltua käyttöä ja käytettävissä olevia ravinteita koskevaa laskelmaa;

6)

’lannoitekirjanpidolla’ ravinnetasetta, joka perustuu ravinteiden todelliseen käyttöön ja hyödyntämiseen.

7)

’eteläisellä ja keskisellä hiekkamaalla’ maata, jota kutsutaan eteläiseksi ja keskiseksi hiekkamaaksi Alankomaiden antamassa direktiivin 91/676/ETY täytäntöönpanolainsäädännössä;

8)

’lössimaalla’ maata, jota kutsutaan lössimaaksi Alankomaiden antamassa direktiivin 91/676/ETY täytäntöönpanolainsäädännössä

1)

Alankomaiden on seurattava tuotetun lannan määrää ja varmistettava, että lannantuotanto ei typen eikä fosforin määrien osalta kasva suuremmaksi kuin vuonna 2002, jolloin lannan määrä vastasi 504,4 miljoonaa kilogrammaa typpeä ja 172,9 miljoonaa kilogrammaa fosfaattia.

2)

Alankomaiden on pantava täysimittaisesti täytäntöön parannettu täytäntöönpanostrategia, jolla tehostetaan Alankomaiden lannankäyttöä koskevan politiikan sääntöjen noudattamista ja varmistetaan, että sääntöjen noudattamatta jättämiseen viittaavat tiedot tutkitaan tarkasti.

Parannetun täytäntöönpanostrategian on sisällettävä vähintään seuraavat seikat:

3)

Parannettu täytäntöönpanostrategia on tarkistettava sen täytäntöönpanon yhteydessä saatujen kokemusten perusteella ja siihen on sisällytettävä tehostettuja tarkastuksia ja toimenpiteitä varsinkin, jos havaitut sääntöjenvastaisuudet tai sääntöjen laiminlyönti eivät ole vähentyneet joulukuuhun 2021 mennessä. Tarkistetusta strategiasta on ilmoitettava komissiolle.