51998IE1161

Talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta "Slovakia liittymistä edeltävän strategian vahvistamisen yhteydessä"

(98/C 407/42)

Talous- ja sosiaalikomitea päätti 29. tammikuuta 1998 pitämässään täysistunnossa laatia työjärjestyksensä 23 artiklan 3 kohdan nojalla lausunnon aiheesta "Slovakia liittymistä edeltävän strategian vahvistamisen yhteydessä".

Asian valmistelusta vastannut ulkosuhteiden, kauppapolitiikan ja kehitysyhteistyön jaosto antoi lausuntonsa 23. heinäkuuta 1998. Esittelijä oli Henri Malosse.

Talous- ja sosiaalikomitea hyväksyi 9. 10. syyskuuta 1998 pitämässään 357. täysistunnossa (syyskuun 9. päivän kokouksessa) seuraavan lausunnon. Äänestyksessä annettiin 112 ääntä puolesta 1:n pidättyessä äänestämästä.

1. Johdanto

1.1. "Luxemburgissa 12. ja 13. joulukuuta 1997 kokoontunut Eurooppa-neuvosto on historiallinen tapahtuma unionin ja koko Euroopan tulevaisuuden kannalta. Laajentumisprosessin aloittaminen merkitsee uuden aikakauden alkamista ja entisten jakojen lopullista häviämistä. Euroopan yhdentymismallin laajentaminen koko maanosaan on vakaan ja vauraan tulevaisuuden tae." (Euroopan unionin laajentumista Keski- ja Itä-Euroopan maihin käsittelevä ote Luxemburgissa 12. 13. joulukuuta 1997 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan päätelmistä.)

1.2. Luxemburgissa 12. 13. joulukuuta 1997 kokoontunut Eurooppa-neuvosto päätti tätä historiallista laajentumisprosessia koskevasta menettelystä, joka voidaan kiteyttää neljään kohtaan:

1.2.1. Perustetaan Euroopan unionin 15 jäsenvaltion ja kaikkien jäsenyyttä hakevien maiden vuosittainen konferenssi yhteistyöfoorumiksi, jossa käsitellään ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, oikeus- ja sisäasioita sekä taloudellista ja alueellista yhteistyötä. (Ensimmäinen konferenssi järjestettiin 12. maaliskuuta 1998 Lontoossa.)

1.2.2. Aloitetaan vahvistettu liittymistä edeltävä strategia Keski- ja Itä-Euroopan hakijamaita (Slovakia mukaan lukien) ja Kyprosta varten. Se perustuu sekä nykyisiin mekanismeihin Eurooppa-sopimukset, Phare-ohjelma, Valkoinen kirja sisämarkkinoista että liittymistä valmistelevaan kumppanuuteen, joka on uusi väline.

1.2.3. Varsinaiset neuvottelut aloitettiin 30. maaliskuuta 1998 T Osekin tasavallan, Puolan, Unkarin, Viron ja Slovenian, muttei Slovakian kanssa.

1.2.4. Perustetaan menettely kaikkien Keski- ja Itä-Euroopan hakijamaiden ja Kyproksen edistymisen seuraamiseksi yhteisön säännöstön saattamisessa osaksi maiden omaa lainsäädäntöä ja Kööpenhaminan Eurooppa-neuvoston määrittelemien edellytysten täyttämisessä (screening). Vielä ei ole selvää, onko prosessi yhdenmukainen ja samanaikainen maille, joiden kanssa neuvottelut aloitettiin 30. maaliskuuta, ja Slovakian kaltaisille maille, joiden kohdalla on Luxemburgissa 12. 13. joulukuuta 1997 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston mukaan kyse liittymisen valmistelemisesta. Jonkin ajan kuluttua saataneen säännöllisiä kertomuksia liittymistä valmistelevan kumppanuuden toteutumisesta ja hakijamaan edistymisestä. Se on erityisen tärkeää Slovakian kaltaiselle maalle, sillä kyseinen myönteinen "väliarvio" avaisi sille lopullisesti oven liittymisneuvotteluprosessiin.

1.3. Liittymistä valmistelevat kumppanuudet

Kumppanuudet koostuvat kahdesta osasta: neuvoston yksimielisesti hyväksymästä kehysasetuksesta, jolla säädetään perusperiaatteet, ja neuvoston kustakin Keski- ja Itä-Euroopan hakijamaasta ja Kyproksesta (määräenemmistöllä) hyväksymistä päätöksistä. Kukin kumppanuuspäätös sisältää:

1.3.1. välitavoitteita, joiden on määrä auttaa kutakin maata valmistelemaan liittymistään taloudellisen ja yhteiskunnallisen yhdentymisen hengessä, kehittämään ohjelmansa yhteisön säännöstön saattamiseksi osaksi omaa lainsäädäntöään ja laatimaan sitä varten asianmukaisen aikataulun

1.3.2. teknisen avun ja taloudellisen tuen (Phare-ohjelma, teknisen avun tiedotustoimisto TAIEX) ensisijaiset tavoitteet rahoituksen ohjelmoinnissa

1.3.3. periaatteen, että tuen saaminen riippuu Eurooppa-sopimuksissa määrättyjen sitoumusten noudattamisesta ja saavutetusta edistyksestä.

1.4. On huomattava, että neuvosto määrittelee kumppanuuden ensisijaiset tavoitteet eikä komissio. Komission toimialaan kuuluu ainoastaan rahoituksen ohjelmoiminen, jossa sitä avustaa jäsenvaltioiden edustajista muodostettu hallintokomitea.

1.5. Liittymistä valmisteleviin kumppanuuksiin liittyy yhteistoimintaa kunkin hakijavaltion kanssa, joiden tulee esittää seurantamenettelyn yhteydessä ohjelmansa yhteisön säännöstön saattamisesta osaksi omaa lainsäädäntöään (lainsäädäntö- ja hallintotoimet, institutionaaliset ja hallinnolliset uudistukset, kaavaillut henkilö- ja budjettiresurssit).

Muitakin arviointivälineitä perustetaan, kuten talouspolitiikan ensisijaisten tavoitteiden yhteisarviointi, sopimus järjestäytynyttä rikollisuutta vastaan tai komission jäsenen Mario Montin vuonna 1997 alulle panema "sisämarkkinoiden tiekartta", jonka tarkoituksena on auttaa hakijamaita saattamaan yhteisön säännöstö osaksi omaa lainsäädäntöään.

2. Slovakiaan sovellettava liittymistä edeltävä strategia

2.1. 5,3 miljoonan asukkaan Slovakia on nuorin liittymistä hakeneista valtioista. Slovakian kansa oli ollut pitkään Unkarin alaisena (ensin välittömässä alaisuudessa ja sen jälkeen osana Itävalta-Unkaria) kunnes se muodosti T Osekkoslovakian yhdistymällä Böömiin ja Määriin ensimmäisen maailmansodan jälkeen. Tämä liitto ei kestänyt marraskuun 1989 "samettivallankumousta", jossa kommunistien valta murtui erityisesti Prahan ja Bratislavan kansanjoukkojen painostuksesta. Tasavallat päättivät purkaa liittovaltionsa keskinäisessä sovussa ja perustivat kaksi itsenäistä valtiota 1. tammikuuta 1993. Slovakialaiset näkivät ensimmäistä kertaa historiansa aikana kansallisvaltiohaaveen toteutuvan demokratiassa. T Osekeille ei nähtävästi ollut kovin vaikeaa erota taloudeltaan huomattavasti kehittymättömämmästä kumppanista. Useat seikat erottavat nimittäin nämä kaksi kansaa toisistaan huolimatta niiden yhteisestä slaavilaisesta syntyperästä: historia, uskonto ja erilainen maantieteellinen ympäristö. Slovakia rajautuu idässä Ukrainaan ja sen pisin raja erottaa sen etelässä Unkarista, jonka alaisuudessa se oli vuosisatojen ajan. Voidaan myös todeta, että T Osekkoslovakian aikana lukuisammat, koulutetummat ja taloudeltaan vauraammat t Osekit hallitsivat usein politiikkaa ja hallintoa Prahasta kauempana sijaitsevassa ja maalaisemmassa Slovakiassa asuvien slovakkien sijaan.

2.2. Valitsemalla Slovakian tämän oma-aloitteisen lausunnon aiheeksi komitea haluaa tutkia sellaisen maan liittymisstrategiaa, jonka komissio ei laajentumislausunnossaan arvioinut vielä kykenevän aloittamaan neuvotteluja Kööpenhaminan huippukokouksessa määriteltyjen edellytysten perusteella. Se on ainoa maa, josta tämä arvio annettiin, koska se ei täyttänyt poliittista edellytystä. Komissio katsoi nimittäin slovakialaisten instituutioiden toimineen epätyydyttävästi opposition oikeuksien, perustuslain noudattamisen, valtatasapainon, vaalien järjestämisen ja tuomiovallan riippumattomuuden osalta. Se huomautti myös maassa asuvien vähemmistöjen, erityisesti unkarilais- (10 % väestöstä) ja romaniväestön oikeuksista.

2.3. On kuitenkin huomattava Euroopan komission myöntäneen, että talousuudistusten ja yhteisön säännöstön omaksumisen perusteella Slovakia oli kaiken kaikkiaan erittäin hyvässä asemassa, mikä poliittisen edellytyksen täyttyessä olisi ilman muuta mahdollistanut sen pääsyn neuvottelut aloittaneeseen viisi + yksi -ryhmään. Euroopan komissiohan oli sitä mieltä, että Slovakia pystyy keskipitkällä aikavälillä selviytymään kilpailupaineesta ja vastaamaan EU:n markkinavoimille. Se oli myös hyvin tyytyväinen, että Slovakia on päättäväisesti aloittanut yhteisön säännöstön saattamisen osaksi omaa lainsäädäntöään.

2.4. Talouden tulosten ja uudistusten lyhyt tarkastelu tuo nimittäin näkyviin varsin kunnioitettavia tuloksia, etenkin jos pidetään mielessä Slovakian jälkeenjääneisyys T Osekinmaahan verrattuna ja kahtiajaon mahdolliset vaikutukset. Erityisen kiinnostavia ovat yksityistämisluvut (vuoden 1997 lopussa yksityissektorilla oli 82,6 %:n osuus bkt:sta ja 73 %:n osuus teollisuudesta), kasvuluvut (6,5 % vuonna 1997) ja se, ettei maassa ole ollut kohtalokasta inflaatiota, josta olisi ollut huono-osaisimmilta tahoilta tuttuja tuhoisia yhteiskunnallisia vaikutuksia (6,4 % vuonna 1997). EU:n vienti Slovakiaan on lisääntynyt vuosittain lähes 50 %:lla vuodesta 1993 lähtien. Se on ollut varsin laajalti EU:n edun mukaista, sillä sen kauppataseen ylijäämä on kymmenkertaistunut kolmessa vuodessa. Euroopan unionista on erittäin nopeasti tullut Slovakian tärkein kauppakumppani (39 % kaupasta vuonna 1996).

2.5. Voidaan kuitenkin panna merkille, että tietyt muut muuttujat eivät ole yhtä rohkaisevia. Ne ovat kehittyneet pikemminkin kielteisesti ja joskus hälyttävästikin, kuten kauppavaje (noin 25 % vuonna 1997), joka ei häviä väliaikaisista protektionistisista toimista huolimatta (vaje on kasvanut vuoden 1998 ensimmäisten kuukausien aikana), ulkomaisen velan kasvu (11 miljardia dollaria vuoden 1997 lopulla), useiden teollisuusyritysten maksukyvyttömyys, työttömyysasteen pysyminen korkeana (n. 12 % työikäisestä väestöstä) ja vielä valtion talousarvion huolestuttava epätasapaino (valtion ja sosiaaliturvajärjestelmän budjettivajeet jne.). On myös syytä panna merkille todennäköisesti poliittisesta epävarmuudesta ja talouden käytänteistä johtuva erittäin heikko ulkomaisten sijoitusten aste (0,8 % bkt:sta). Se on huomattavasti alhaisempi kuin Puolassa tai T Osekin tasavallassa, joihin suuntautuu suurin osa ulkomaisista sijoituksista Keski- ja Itä-Eurooppaan (90 % ko. sijoituksista vuonna 1995). Toisaalta voidaan todeta, että tietyt talouselämää sääntelevät tekstit (hintalaki, laki yritysten uudistamisesta, konkurssilaki) ovat kyseenalaisia, vaikeasti sovellettavia tai ne eivät mahdollista markkinalakien hyvää toimintaa. Tiettyjen instituutioiden, kuten keskuspankin, tilastotoimiston ja monopolien vastaisen toimiston riippumattomuutta ja vakautta ei vielä voida täysin taata. Yksityistämistä on leimannut avoimuuden puute. Rahoitusalalla on vielä havaittavissa erittäin monia toimintahäiriöitä mm. avoimuuden, kilpailun, rahoituslaitosten arvopaperisalkkujen koon ja pääomamarkkinoiden huonon toiminnan suhteen. Pankkialalla on vielä tehtävä välttämätön rakennemuutos tarvittavien vakaus- ja ennustettavuusedellytysten luomiseksi.

2.6. Työmarkkinaosapuolten välinen kolmikantadialogi on ollut jäädytettynä valtakunnallisella tasolla jo yli vuoden ajan. Maan tärkein ammattijärjestö on kieltäytynyt osallistumasta siihen sen jälkeen, kun hallitus ryhtyi taloudellisiin ja sosiaalisiin toimenpiteisiin työmarkkinaosapuolia kuulematta. Hallinto on jopa yrittänyt ohittaa edustavimmat järjestöt järjestämällä monenkeskistä vuoropuhelua ilman niitä. Alueellistamista on viime vuosina leimannut myös suuntaus ylläpitää tai vahvistaa keskushallinnon valtaa etenkin budjettiasioissa paikallis- ja alue-edustajistojen kustannuksella. Paikallis- ja aluetason todellinen institutionaalinen demokratia ei ole vielä toteutunut.

2.7. Komitea on myös pannut merkille, ettei pienten ja keskisuurten yritysten kehittämisedellytyksiä täytetä. Erityisesti siirryttäessä kohti markkinataloutta pk-yrityksillä on ensisijainen asema korvaavien työpaikkojen luojina, kun suuria valtiollisia ryhmittymiä puretaan. Suurten yritysten painostusryhmä on hyvin voimakas ja sillä on paljon sananvaltaa, päinvastoin kuin pk-yrityksillä. Uusista yritystukirahastoista on pääasiassa hyötyä suurille ryhmille, joilla on jo etuoikeus luotonsaantiinkin, kun taas pk-yrityksille lainojen korkotaso on liian korkea.

2.8. Epävarmassa poliittisessa ilmapiirissä taloudelliset ja yhteiskunnalliset näkymät vaikuttavat nyt epäsuotuisilta. On turvauduttava kiinnitysluottoihin, jotta taataan kasvun jatkuminen, maan taloudellinen ja sosiaalinen koheesio sekä liittymistä edeltävän strategian onnistuminen.

3. Slovakian liittymistä valmisteleva kumppanuus

Neuvoston päätöksessä esitetään lyhyen aikavälin (vuoden 1998 loppuun) ja keskipitkän aikavälin (ajankohtaa ei täsmennetä) tavoitteita.

3.1. Lyhyellä aikavälillä kumppanuudessa painotetaan erityisesti seuraavia, talous- ja sosiaalikomitean mielestä ratkaisevia seikkoja:

poliittiset edellytykset: valtakunnallisten ja paikallisvaalien pitäminen, opposition oikeudet, vähemmistökieliä koskevat säädökset;

taloudelliset edellytykset: sisäisten ja ulkoisten heilahtelujen ratkaiseminen, erityisesti energia-alan monopolien poistaminen, pankkialan uudistus;

institutionaalisen ja hallinnollisen valmiuden vahvistaminen: julkishallinnon ja ympäristöalan lainsäädännön hyväksyminen;

yhtenäismarkkinat: julkiset hankinnat, valtionapuja koskeva lainsäädäntö, eläin- ja kasvinsuojelualan lainsäädännön yhdenmukaistaminen;

oikeuslaitos ja sisäpolitiikka: korruption torjunta, rikollisuus.

3.2. Keskipitkällä aikavälillä kumppanuudessa painotetaan erittäin monia seikkoja ja kiinnitetään poikkeuksellisen suurta huomiota demokraattisten instituutioiden vakauteen. Komitea nostaa näistä esiin etenkin seuraavat asiat:

oikeusjärjestelmän riippumattomuus, kansalaisjärjestöjen tukeminen ja viestimien riippumattomuus;

aluekehityksen institutionaalisten rakenteiden vahvistaminen;

yhtenäismarkkinoita koskevan yhteisön säännöstön omaksuminen tekijänoikeuden, tietosuojan ja av-tekniikan kaltaisilla aloilla;

oikeuslaitoksen ja poliisivoimien jatkuva uudistaminen;

ydinturvallisuuden valvontaviranomaisten vahvistaminen, Mochovcen ydinvoimalan rakentaminen kansainvälisten turvallisuusstandardien mukaisesti;

liikenne;

ympäristö.

3.3. Rahoittamisen kannalta tarkasteltuna Slovakialle budjetoitu osuus Phare-ohjelmasta oli 95 miljoonaa ecua ajanjaksona 1995 1997. Vuodesta 1998 alkaen Slovakia hyötyy ensimmäisistä neuvotteluista ulos jääneille maille tarkoitetusta kiinniottotuesta. Euroopan komissio kaavailee tätä varten 145 miljoonan ecun määrärahaa vuosille 1998 1999 (Phare ja ns. catch-up-väline). Slovakia voi myös hyödyntää EIP:n takaamia lainoja ja Phare-rahastojen lisäksi erilaisia EU:n sisäisiä ohjelmia (Leonardo, ohjelma pk-yrityksiä varten, tutkimuksen ja kehityksen viides puiteohjelma). Vuodesta 2000 alkaen Slovakia voi myös hyödyntää maatalouden tukivälinettä ja koheesiorahaston tyyppistä rakennevälinettä (ISPA) ympäristöön ja perusrakenteisiin.

4. Ensimmäisiä yleisiä huomioita liittymistä edeltävästä strategiasta

4.1. Talous- ja sosiaalikomitea on hyvin huolissaan talous- ja yhteiskuntaelämän voimien osallisuudesta laajentumisprosessiin (ks. Ettore Masuccin lausunto aiheesta "Euroopan unionin laajentuminen", CES 1197/97 sekä Filip Hamro-Drotzin lausunto aiheesta "Liittymistä edeltävän strategian lujittaminen", CES 456/98). Komitea toteaa, että neuvoston luoma hyvin monimutkainen mekanismi ei sisällä EU:n ja sen jäsenyyttä hakevien maiden talous- ja yhteiskuntaelämän osapuolten osallistumista, minkä vuoksi komitea antaa aiheesta suosituksia.

4.2. Monimutkaisen ja avoimuudeltaan riittämättömän mekanismin vaikutukset kansalaisiin niin hakija- kuin unionimaissa huolestuttavat komiteaa. Se vaatii näin ollen menettelyjen yksinkertaistamista ja tosiasiallista kansalaisiin kohdistettavaa viestintä- ja opastusstrategiaa, jossa turvaudutaan viestimiin ja yhteiskunnallis-taloudellisiin järjestöihin, jotka ovat luonnollisia mielipiteenvälittäjiä.

4.3. Komitea pahoittelee, että liittymistä valmistelevissa kumppanuuksissa käsitellään vain sivumennen tai pintapuolisesti erittäin tärkeitä käsitteitä, kuten kansalaisten Eurooppaa, pk-yrityksiä suosivia politiikkoja, tutkimus- ja kehityspolitiikkaa, yhteistä ulkomaankauppapolitiikkaa, yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Liittyminen on nimittäin pitkäaikainen prosessi, joka vaikuttaa huomattavasti taloudellisiin ja yhteiskunnallisiin toimijoihin ja yleisesti ottaen kaikkiin kansalaisiin.

4.4. Komitea ehdottaa, että kumppanuuksiin sisällytetään liittymistä edeltävän strategian taloudellinen ja yhteiskunnallinen arviointiväline. Tällaisen välineen on kyettävä toimimaan hallituksista ja Euroopan komissiosta riippumatta. Voitaisiin ehdottaa liittymistä edeltävän strategian taloudellisten ja yhteiskunnallisten vaikutusten tarkkailuelimen perustamista. Siitä voitaisiin muodostaa kussakin hakijamaassa läheisesti talous- ja yhteiskuntaelämän osapuolten kanssa työskentelevien itsenäisten ryhmien verkko. Tämän tarkkailuelimen tulisi myös antaa riippumattomia lausuntoja valtioiden lainsäädäntöjen yhteisön säännöstöön mukauttamiseen liittyvien oikeudellisten toimenpiteiden valmistelemisesta. TSK voisi antaa tarvittavia virikkeitä näiden tarkkailuelinten alulle panemiselle ja välittää tietoa talous- ja yhteiskuntaelämän tahoille Euroopan unionin toimielimiltä.

5. TSK:n järjestämän talous- ja yhteiskuntaelämän sekä kansalaisyhteiskunnan tahojen kuulemisen tulokset

TSK:n valmisteluryhmä järjesti Bratislavassa 8. ja 9. kesäkuuta 1998 kuulemistilaisuuden, jossa kuultiin Slovakian merkittävimpiä talous- ja yhteiskuntaelämän järjestöjä [liite 2 ()]. Järjestöille oli lähetetty etukäteen kyselylomake [liite 1 ()]. Komission edustuston tuella järjestetyn tilaisuuden pohjalta todetaan seuraavaa:

5.1. Suurin osa järjestöistä korosti tiedonsaannin vaikeutta suhteissaan Euroopan unioniin, mikä johtuu valtion viranomaisten asenteesta. Järjestöt ovat kuitenkin onnistuneet luomaan erinomaiset suhteet Euroopan unionissa toimivien virkaveljiensä kanssa ja integroitumaan eurooppalaisiin rakenteisiin (TSK, UNICE, Eurochambres, COPA jne.), mikä mahdollistaa niille Euroopan unionia koskevan tiedon saannin ja pääsyn eurooppalaisiin yhteistyöohjelmiin. Koska viranomaisten asenne on eksklusiivinen, tiedon ja tuen saamista eurooppalaisilta toimielimiltä sekä komission Bratislavan edustustolta pidetään liittymistä edeltävän strategian seuraamisen kannalta erittäin tärkeänä. Jotkut järjestöt ilmaisivat tässä yhteydessä toivovansa edustustolta nykyistä säännöllisempää ja aktiivisempaa tukea.

5.2. Tarve tehdä luotettavia tieteellisiä ja riippumattomia analyysejä integraatioprosessin taloudellisista ja yhteiskunnallisista vaikutuksista tunnustettiin laajalti. Tämä koskee etenkin ongelmallisia aloja, kuten teollisuus tai maatalous. Kansalaisyhteiskunnassa olisi käynnistettävä todellinen keskustelu liittymistä edeltävän strategian ehdoista. Ennen keskustelun käynnistämistä olisi järjestettävä laaja tiedotuskampanja, jota vetäisivät talous- ja yhteiskuntaelämän voimat ja kansalaisjärjestöt.

5.3. Kuulemistilaisuuteen osallistuneet talous- ja yhteiskuntaelämää sekä kansalaisyhteiskuntaa edustavat järjestöt ilmoittivat yksimielisesti kannattavansa ajatusta kotimaansa liittymisestä Euroopan unioniin. Ne odottavatkin Euroopan unionin toimielimiltä myönteisiä merkkejä Slovakian kansan suuntaan, mitä tulee Slovakian integroitumisoikeuteen ja sen kykyyn liittyä laajentumisneuvottelut käynnistävien hakijamaiden kärkijoukkoon ilman muita ehtoja kuin Kööpenhaminassa määrättyjen vaatimusten täyttäminen ja liittymistä edeltävän prosessin onnistuminen.

5.4. Slovakian talous- ja yhteiskuntaelämän organisaatiot sekä kansalaisjärjestöt pitävät integroitumistaan eurooppalaisiin rakenteisiin ja yhteistyötään eri jäsenvaltioissa toimiviin virkaveljiinsä erittäin tärkeinä, jotta ne voivat vahvistaa asemaansa Slovakiassa ja varmistaa liittymisen onnistumisen edellyttämien ehtojen täyttämisen. Ne odottavat siis Euroopan unionin vahvistavan vaihto- ja yhteistyöohjelmiaan ja -toimiaan siten, että ohjelmat ja toimet olisivat välittömästi järjestöjen ulottuvilla. Järjestöt haluavat myös, että unionin yhteistyöohjelmia ja -toimia toteutettaisiin yhdessä naapurivaltioiden järjestöjen kanssa alueyhteistyön vahvistamiseksi sekä Slovakian talous-, yhteiskunnallisten ja kulttuurisuhteiden lujittamiseksi T Osekin tasavallan, Unkarin, Puolan, Itävallan ja Ukrainan kanssa.

5.5. Suurin osa Slovakian järjestöistä vetoaa kotimaansa poliittisiin päättäjiin, jotta demokratiaa syvennettäisiin ja hallitus ryhtyisi todellisiin hajauttamistoimiin. Tämän tulisi tapahtua siten, että työmarkkinaosapuolet, talous- ja yhteiskuntaelämän eturyhmät sekä kansalaisyhteiskunta tunnustetaan maan demokratian pääasiallisiksi ja itsenäisiksi toimijoiksi.

6. Huomioita Slovakian liittymistä valmistelevasta kumppanuudesta

6.1. Talous- ja sosiaalikomitea tukee periaatteessa ajatusta Slovakian integroitumisesta Euroopan unioniin. Se pahoittelee kuitenkin, että nykyinen poliittinen tilanne on johtanut liittymisneuvottelujen siirtämiseen. Komitea haluaa oma-aloitteisella lausunnollaan tukea Euroopan unionin demokratiakäsitystä vastaavan oikeusvaltion muodostamista Slovakiassa. Komitea haluaa näin antaa rakentavan panoksensa ja myönteisen merkin Slovakian talous- ja yhteiskuntaelämän järjestöille ja Slovakian yhteiskunnalle.

6.2. Komitea pahoittelee, että kumppanuuden ensisijaisiin tavoitteisiin ei ole sisällytetty KIE-maiden keskinäisten sekä KIE-maiden ja niiden naapurivaltioiden välisten suhteiden ylläpitoa ja vahvistamista. Komitean mielestä tämä koskee eritoten Slovakiaa, koska sillä on yhteiset rajat Itävallan, Ukrainan, Puolan, T Osekin tasavallan sekä Unkarin kanssa. Slovakia irrottautui äskettäin T Osekin tasavallasta, ja sillä on sekä vaikea menneisyys että tuoreita kiistoja Unkarin kanssa. Komitean mielestä alueellisen integraation ja rajanylittävien yhteistyöhankkeiden pitäisi kuulua tärkeimpiin tavoitteisiin niin Slovakian kuin sen naapurimaidenkin kumppanuuksissa, jotta voitaisiin edistää yhteistyötä, keskinäistä luottamusta ja vakautta aluetasolla.

6.3. Talous- ja sosiaalikomitea on huolissaan myös siitä, että laajentumisprosessi saattaa synnyttää alueellisia jännitteitä, etenkin hakijamaiden välille. Kun erikoinen tilanne ja T Osekkoslovakian aiemmin muodostaneiden kahden entiteetin historia otetaan huomioon, olisi toivottavaa, että ne voisivat liittyä Euroopan unioniin samanaikaisesti (mikä ei ole tällä hetkellä mahdollista).

6.4. Slovakian liittymistä valmistelevan kumppanuuden sisällön osalta komitea ehdottaa seuraavien osa-alueiden kehittämistä tai vahvistamista:

Yhteiskunnallisen vuoropuhelun järjestäminen, työllisyysnäkökohtien sisällyttäminen politiikkoihin ja sosiaalipolitiikkaa koskevan osaston toimeenpano. Slovakiassa nimittäin turvaudutaan systemaattisesti kolmikantajärjestelmään (joka on tällä hetkellä toimintakyvytön), joka ei anna riittävästi tilaa ilman valtion väliintuloa ylläpidettäville talous- ja yhteiskuntaelämän välisille suorille yhteyksille. Riippumatonta yhteiskunnallista vuoropuhelua tulee näin ollen tukea tarjoamalla varat sen toiminnalle ja sitomalla se tiiviisti liittymistä edeltävään prosessiin, etenkin perustamissopimuksen sosiaalipolitiikkaa koskevan osaston osalta.

Pk-yrityksiä, käsiteollisuutta ja yrittäjyyttä suosivan ilmapiirin luominen. Tässä on kyse lähinnä uusien lakien säätämisestä, jotta talouselämästä tulisi nykyistä avoimempaa ja vähemmän poliittista (esim. pk-yritysten ongelmattomampi osallistuminen julkisiin hankintoihin), vakaiden ja riippumattomien toimielinten perustamisesta, pankkijärjestelmän uudistamisesta luotonsaannin helpottamiseksi ja parantamiseksi sekä pk-yritysten edustuselinten kehittämisen tukemisesta.

Paikallishallinnon uudelleenjärjestäminen antamalla paikallistason edustajille nykyistä enemmän vastuuta ja määrärahoja. Tarkoitusta varten on luotava aktiivinen aluepolitiikka, jolla voitaisiin kaventaa maan itä- ja länsiosien välisiä suuria elintaso- ja työttömyysaste-eroja.

Aktiivisten koulutus-, tutkimus- ja kulttuuripolitiikkojen toimeenpano.

6.5. Talous- ja sosiaalikomitea kehottaa Euroopan komissiota kääntymään nykyistä järjestelmällisemmin Slovakian talous- ja yhteiskuntaelämän ja kansalaisyhteiskunnan eturyhmien puoleen.

6.5.1. Bratislavassa sijaitsevalla komission edustustolla tulisi olla riittävästi varoja käytössään viestinnän ja tiedotuksen yhteysryhmän luomista varten Slovakian talous- ja yhteiskuntaelämän järjestöjen ja kansalaisyhteiskunnan edustajien kanssa. Tämän ryhmän tulisi hankkia omasta aloitteestaan Slovakian kansalaisyhteiskunnan tarvitsemat tiedot unioniin liittymisen valmisteluprosessista ja -ehdoista sekä parantaa kansalaisten mahdollisuuksia valvoa integraatioprosessia. Liittymistä edeltävän prosessin puitteissa hyväksytyt tekstit (lait, säännöt, standardit jne.) on toimitettava mahdollisimman nopeasti, kuluitta, ilman erityismuodollisuuksia ja slovakin kielelle käännettyinä talous- ja yhteiskuntaelämää ja kansalaisyhteiskuntaa edustaville järjestöille.

6.5.2. Mitä tulee avustus- ja yhteistyöohjelmiin, liittymistä valmistelevilla rahoitusvälineillä rahoitetuissa hankkeissa olisi keskityttävä enenevässä määrin kansalaisyhteiskunnan ja sitä edustustavien organisaatioiden tukemiseen. Eurooppalaisten tukien nauttijoiden on tiedotettava käynnissä olevista tutkimuksista ja hankkeista. Kansalaisille on joka tapauksessa tarjottava systemaattisempaa ja yksityiskohtaisempaa tietoa Euroopan unionin tukemien hankkeiden tuloksista.

6.5.3. Liittymisen yhteiskunnallis-taloudellisten vaikutusten analysoimiseksi Euroopan komission on tuettava Slovakiassa toimivien riippumattomien asiantuntijoiden toimintaa. Tämä koskee eurooppalaisen seurannan puitteissa talous- ja yhteiskuntaelämää ja kansalaisyhteiskuntaa edustavien järjestöjen kanssa tiiviissä yhteistyössä työskenteleviä asiantuntijoita.

6.5.4. Alueyhteistyön alalla komitea suosittaa etenkin koulutusta, kulttuuria, yhteiskunnallisia suhteita ja kauppavaihtoa koskevien yhteistyöohjelmien lujittamista. Interreg-tyyppisiä ohjelmia tulisi vahvistaa ja komission olisi varmistettava asianomaisten raja-alueiden paikallisten edustajien tosiasiallinen osallistuminen niihin.

6.6. TSK vetoaa Slovakian tasavallan hallitukseen ja parlamenttiin, jotta nämä vastaavat suuressa määrin integraatiomyönteisten kansalaistensa pyrkimyksiin. Liittyminen unioniin ensimmäisten Keski- ja Itä-Euroopan maiden joukossa nimittäin edellyttää muutoksia, joiden käynnistäminen kuuluu hallitukselle ja parlamentille. Slovakian talous- ja yhteiskuntaelämän järjestöjen ja kansalaisyhteiskunnan vireys ja halu liittyä Euroopan unioniin on tehnyt suuren vaikutuksen TSK:hon. Komitean mielestä tärkein kaikista välttämättömistä muutoksista on poliittisen, taloudellisen ja yhteiskunnallisen elämän demokratisointi, joka on komitean mielestä menestyksen avain. Todellisen yhteiskunnallisen vuoropuhelun elvyttäminen, talous- ja yhteiskuntaelämän järjestöjen tärkeyden tunnustaminen yhteiskuntaa rakentavina osina, kansalaisjärjestöjen kuuleminen ja kuunteleminen sekä vahvan alueja paikallishallinnon luominen muodostavat demokratisoinnin perustan. Tällä tavoin Slovakia kykenisi hyödyntämään kehityshaluaan ja -potentiaaliaan ja houkuttelemaan ulkomaisia investointeja. Euroopan yhteisöjen talous- ja sosiaalikomitea on valmis jatkamaan tähän suuntaan kulkevaa hedelmällistä vuoropuheluaan Slovakian talous- ja yhteiskuntaelämän järjestöjen kanssa.

Bryssel 9. syyskuuta 1998.

Talous- ja sosiaalikomitean puheenjohtaja

Tom JENKINS

() Ks. liitteenä oleva luettelo kuulemistilaisuuteen osallistuneista tai kyselyyn vastanneista järjestöistä.

() Ks. liitteenä oleva Slovakian tasavallan talous- ja yhteiskuntaelämää ja kansalaisyhteiskuntaa edustaville järjestöille suunnattu kyselylomake.

LIITE 1 talous- ja sosiaalikomitean lausuntoon

Slovakian tasavallan talous- ja yhteiskuntaelämää ja kansalaisyhteiskuntaa edustaville järjestöille suunnattu kyselylomake

1. Onko teillä riittävästi tietoa integraatioprosessista ja Slovakian liittymistä Euroopan unioniin valmistelevasta kumppanuudesta? Mitä tietoja teiltä mahdollisesti puuttuu?

2. Miten arvioisitte Slovakian valmistautumista Euroopan unioniin liittymiseen? Onko teillä aikataulua tai tärkeysjärjestystä koskevia ehdotuksia?

3. Millaisia ongelmia Slovakialla mielestänne on liittymisvaatimuksia täyttäessään ja toteuttaessaan toimia Euroopan unionin lainsäädäntöön mukautumiseksi?

4. Mitkä voivat olla teidän mielestänne Slovakian liittymistä edeltävän strategian toimeenpanon taloudelliset ja yhteiskunnalliset seuraukset? Onko teillä liitännäistoimenpiteitä koskevia ehdotuksia?

5. Onko hallitus ottanut teidät mukaan Slovakian liittymisen valmisteluun? Miten osallistutte tai miten te voisitte osallistua?

6. Mitä mieltä olette Euroopan yhteisön talous- ja sosiaalikomitean (TSK) aloitteesta kuulla teitä ja valmistella oma-aloitteinen lausunto Slovakian liittymistä edeltävästä strategiasta? Olisitteko halukkaita ylläpitämään suhteita TSK:hon? Missä muodossa?

7. Onko teillä jo yhteyksiä virkaveljiinne Euroopan unionissa? Aiotteko luoda tällaisia yhteyksiä lähivuosina ja toivotteko saavanne tarkoitusta varten tukea?

8. Millaisina pidätte Slovakian ja sen naapurivaltioiden (T Osekin tasavallan, Puolan, Ukrainan, Unkarin ja Itävallan) nykysuhteita? Millaiset suhteet teillä on näissä valtioissa toimiviin virkaveljiinne? Haluaisitteko luoda tällaisia suhteita tai lujittaa olemassa olevia suhteita tulevaisuudessa?

LIITE 2 talous- ja sosiaalikomitean lausuntoon

Luettelo kuulemistilaisuuteen osallistuneista ja/tai kyselyyn vastanneista elimistä

Työnantajajärjestöt: Slovakian tasavallan työnantajien keskusjärjestö

Slovakian kauppa- ja teollisuuskamari

Työntekijäjärjestöt: Slovakian tasavallan ammattiliittojen keskusjärjestö

Muut eturyhmät: Slovakian akateeminen tietotoimisto: kolmatta sektoria koskevan tiedon osasto

Slovakian kaupunkien ja kuntien liitto

Slovakian tasavallan maatalousosuuskuntien yhdistys

House of Europe Bratislava

Focus yhteiskunta- ja markkinointitutkimuksen keskus

Slovakian valtion virastojen ja ministeriöiden edustajat: Työvoimaministeriö

Slovakian tasavallan valtionhallinto: Lainsäädännön lähentämisinstituutti

Hallituksessa talous- ja yhteiskunnallisista sopimuksista vastaava neuvosto

Pk-yritysten valtakunnallinen kehittämistoimisto

Muut: Euroopan komission edustusto Slovakian tasavallassa

M.E.S.A 10 Talous- ja yhteiskunta-analyysien keskus

Talouskehityskeskus (CPHR)