52000AC1201

Talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta "Ehdotus: neuvoston asetus hedelmä- ja vihannesalan yhteisestä markkinajärjestelystä annetun asetuksen (EY) N:o 2200/96, hedelmä- ja vihannesjalostealan yhteisestä markkinajärjestelystä annetun asetuksen (EY) N:o 2201/96 ja tiettyjen sitrushedelmien tuottajien tukijärjestelmästä annetun asetuksen (EY) N:o 2202/96 muuttamisesta"

(2001/C 14/28)

Komissio päätti 17. heinäkuuta 2000 Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 262 artiklan nojalla pyytää talous- ja sosiaalikomitean lausunnon edellä mainitusta ehdotuksesta.

Asian valmistelusta vastannut "maatalous, maaseudun kehittäminen, ympäristö" -jaosto antoi lausuntonsa 6. lokakuuta 2000. Esittelijä oli José Manuel de las Heras Cabañas.

Talous- ja sosiaalikomitea hyväksyi 19. lokakuuta 2000 pitämässään 376. täysistunnossa seuraavan lausunnon äänin 36 puolesta, 3 vastaan 4:n pidättyessä äänestämästä.

1. Johdanto

1.1. Komission ehdotus

Komission tekemässä ehdotuksessa hedelmä- ja vihannesalan YMJ:n sääntelyä muutetaan seuraavasti:

- Luovutaan jalostettaviksi tarkoitettujen tomaattien, persikoiden ja päärynöiden nykyisestä järjestelmästä, jonka mukaan jalostaja maksaa tuottajalle vähimmäishinnan ja saa sen perusteella tasaustukea, ja korvataan käytäntö tuottajaorganisaatioiden kautta kanavoitavalla tuottajatukijärjestelmällä, joka pohjautuu jalostajalle toimitettaviin raaka-ainemääriin.

- Jalostettaviksi tarkoitetuille tomaateille asetetaan tuotantokiintiöiden asemesta kynnykset.

- Jalostettaviksi tarkoitetuille persikoille, päärynöille ja sitrushedelmille asetetut yhteisön kynnykset jaetaan jäsenvaltiokohtaisiksi kynnyksiksi.

- Neuvosto vahvistaa tuen lopullisesti. Tomaattien nykyistä tukijärjestelmää yksinkertaistetaan ja yhdistetään tuet yhdeksi, käyttötarkoituksesta riippumattomaksi tueksi.

- Tomaattien, päärynöiden ja tiettyjen sitrushedelmäjalosteiden kynnyksiä nostetaan 10 %, ja tomaattien ja päärynöiden tukea supistetaan saman verran.

- Kunkin markkinoilta poistettavan sitrushedelmälajin sallittua enimmäismäärää supistetaan. Markkinointivuonna 2001/2002 enimmäismääräksi on asetettu 10 % kaupan pidettävästä tuotannosta ja sitä seuraavina markkinointivuosina 5 %.

- Poistetaan tuottajaorganisaatioiden toimintarahastojen taloudellisen tuen "enimmäismäärä", joka rajaa kokonaistuen enimmäismääräksi 2,5 % kaikkien tuottajaorganisaatioiden kaupan pitämän tuotannon yhteenlasketusta määrästä.

- Supistetaan kunkin tuottajaorganisaation toimintarahaston enimmäistuen määrää 4,5 prosentista 3 prosenttiin kaupan pidetyn tuotannon arvosta.

- Tuoretuotteiden vientitukien nykyisissä hallintojärjestelmissä otetaan käyttöön tarjouskilpailumenettely.

1.2. Hedelmien ja vihannesten yleistilanne

1.2.1. EU:ssa on 2,2 miljoonaa hedelmiä ja vihanneksia tuottavaa tilaa, joista 750000 on erikoistunut kyseiseen viljelyyn ja edustaa 10 prosenttia yhteisön maataloustuotannosta. Tilat ovat pienikokoisia, keskimäärin alle 5 hehtaarin tiloja, joiden yhteenlaskettu pinta-ala on 4,8 miljoonaa hehtaaria eli alle 3 % Euroopassa käytössä olevasta maatalousmaasta.

1.2.2. Hedelmien ja vihannesten tuotannossa tarvitaan runsaasti työvoimaa, joten se luo työpaikkoja. Vihannesten ja hedelmien viljelyyn erikoistuneilla tiloilla tehdään lähes 500000 vuosityöyksikköä, ja niiden osuus Euroopan vuosityöyksikkömäärästä on 12,5 %. Alan arvioidaan työllistävän EU:ssa välittömästi yhteensä 2 miljoonaa ihmistä. Tietyissä jäsenvaltioissa alan osuus maataloustyöstä on jopa 50 %.

1.2.3. Työllisyys

1.2.3.1. Työvoima on tuotannon perustekijä, koska se vaikuttaa tuotantokustannuksiin, ja vaikka pinta-alayksiköittäin laskettu lisäarvo on korkea, työtulo tehtyä työyksikköä kohden on alhaisempi kuin laajaperäisessä maanviljelyssä. Ala tarvitsee runsaasti kausityövoimaa ja luo työpaikkoja niin EU:n työttömille työnhakijoille kuin siirtotyöläisille. Muut politiikat on valjastettava parantamaan siirtolaisten vastaanotto-olosuhteita ja on tuettava hedelmä- ja vihannesalan kausityövoiman liikkuvuutta edistäviä aloitteita, jotta kausityöläiset saadaan työllistetyiksi koko vuoden ajan.

1.2.3.2. Alan luomat työpaikat ovat sitä paitsi hyvin tärkeitä sekä elintarvikeketjun esikäsittely-, varastointi- ja jalostusvaiheissa, joissa käytetään runsaasti työvoimaa, että tuotannon ja markkinoinnin oheistoimissa. Hedelmien ja vihannesten esikäsittelypisteet ja jalostusteollisuus kasvattavat maaseutualueiden tuloja, antavat lisäarvoa sekä luovat työpaikkoja ja teknologiakulttuuria. Jalostettavan tomaatin tuotanto ja jalostusteollisuus ovat toisistaan riippuvaisia, koska tässä tapauksessa tomaatteja kasvatetaan vuosittain pelkästään jalostustarkoitukseen.

1.2.4. Ympäristö

1.2.4.1. Ympäristönäkökulmasta tarkasteltuna alan tiettyjä tuotantosuuntia kuten pähkinöitä ja johanneksenleipäpuun palkoja viljellään laajalti karujen seutujen äärialueilla, joilla tällaiset viljelmät ovat eroosion torjumiseksi välttämättömiä, eikä siellä ole muita kannattavia vaihtoehtoja maataloustuotannon monipuolistamiseksi. Ympäristöä säästävien käytänteiden tukeminen on sisällytetty YMP:ssä ensimmäisenä juuri hedelmien ja vihannesten YMJ:hin, ja asiassa on edistytty ja edistytään huomattavasti. Tästä huolimatta ympäristöongelmia on edelleen, ja siksi on tarpeen jatkaa ja tehostaa tätä toimintalinjaa YMJ:ssä.

1.2.5. Kuluttajat

1.2.5.1. Tuoreiden hedelmien ja vihannesten kulutus, jota on kannustettava terveydellisistä syistä, on säilynyt EU:ssa käytännöllisesti katsoen vakaana toisten tuotteiden kulutuksen lisääntyessä hieman toisten kustannuksella. Unionin oma tuotanto ja tuonti ovat sen sijaan lisääntyneet suhteessa enemmän kuin kulutus, minkä vuoksi markkinat tukkiutuvat ja vääristymien riski kasvaa. Kannattaa muistaa, että Euroopan unionissa on puutetta tietyistä hedelmistä ja vihanneksista ja tietyt unionin ulkopuoliset maat pyrkivät selvästi yhteisön markkinoille, koska EU:ssa on runsaasti ostovoimaa ja unioni on yksi maailman heikoimmin tuontisuojatuista markkinoista. Todettakoon, että tiettyjen hedelmä- ja vihannesjalosteiden, varsinkin tomaattijalosteiden sekä hedelmämehujen ja sitrusjalosteiden kulutus kasvaa jatkuvasti; tomaattien osalta vuotuinen kasvu on noin 3 prosenttia.

1.2.5.2. Kuluttajat ovat samalla yhä enemmän huolissaan elintarvikkeiden turvallisuudesta ja siitä, että heille taataan kohtuuhintaisten ja terveellisten tuotteiden saatavuus sekä laaja hedelmä- ja vihannesvalikoima kaikenlaisissa kaupoissa. Tämä pätee myös kuluttajien toiveeseen saada käyttöönsä tuotteita, joissa ympäristö on otettu nykyistä paremmin huomioon.

1.2.5.3. Kaupan pidettävien hedelmien ja vihannesten laatua kehotetaan niin ikään parantamaan ja antamaan nykyistä enemmän tietoa niiden aistimusominaisuuksista, ravintoarvosta, ympäristöä säästävistä tuotantomenetelmistä ja muista tekijöistä, jotta kuluttajilla olisi entistä paremmat valintaperusteet. Tässä mielessä on erityisen tärkeää, että elintarvikkeiden pakkausmääräykset ja uusia elintarvikkeita koskevat määräykset ovat yhdenmukaisia hedelmien ja vihannesten laatumääräysten kanssa.

2. Yleistä

2.1. Komissio on ilmoittanut julkaisevansa loppuvuodesta 2000 selonteon siitä, millä tavoin asetus (EY) N:o 2200/96 on toiminut. Komitea kehottaa komissiota tarkastelemaan saatuja kokemuksia ja analysoimaan kokonaisvaltaisesti YMJ:n kaikkien välineiden toimivuutta sekä tekemään tämän jälkeen lisäehdotuksia sellaisista perusluonteisista näkökohdista, joita nyt tehdyissä ehdotuksissa ei ole otettu huomioon.

2.2. Komitea katsoo niin ikään, että ehdotukset ovat osittaisia ja riittämättömiä, kun otetaan huomioon alan tärkeä työllisyysvaikutus, jatkuvat kriisit ja EU:n tekemien kahdenvälisten sopimusten ja vapaakauppasopimusten vuoksi menetetty yhteisön suosituimmuusasema. Ratkaisematta on vielä monia tärkeitä seikkoja, jotka on mainittu lausunnon päätelmäosassa. Siksi komission ehdotuksia on paranneltava.

2.3. Komitea on kuitenkin komission kanssa yhtä mieltä siitä, että eräitä hedelmien ja vihannesten YMJ:n näkökohtia on kiireesti tarkistettava, jotta ne tulisivat voimaan seuraavana markkinointivuonna. Juuri näistä näkökohdista komissio on nyt tehnyt ehdotuksia.

2.4. Komitea ilmaisee niin ikään huolestuneisuutensa siitä, että Pazin lausekkeen raukeaminen vuonna 2003 vaarantaa jalosteiden tukijärjestelmän säilymisen. Komitea kehottaa komissiota ja neuvostoa puoltamaan WTO-neuvotteluissa kyseisten järjestelyjen säilyttämistä. Tukijärjestelyt ovat tarpeellisia jalostusteollisuuden jatkuvan toimivuuden kannalta, koska teollisuus tarvitsee varmat, määrältään ja laadultaan asianmukaiset raaka-ainetoimitukset sopivassa aikataulussa ja sellaisin taloudellisin ehdoin, joilla jalosteet voivat kilpailla markkinoilla ja joiden avulla viljelijät saavat asianmukaisen toimeentulon sen lisäksi, että yli 140000 työpaikkaa säilytetään.

2.5. Yhteisön suosituimmuusasema on viimeisten 15 vuoden aikana heikentynyt huomattavasti, koska hedelmiä ja vihanneksia, etenkin jalosteita, on pidetty Euroopan unionin strategian pelinappuloina neuvoteltaessa EU:n kanssa muodostettavaan vapaakauppa-alueeseen tähtäävistä kahdenvälisistä ja monenkeskisistä sopimuksista. Tämä on lujittanut sellaisten unionin ulkopuolisten maiden kilpailuasemia, joissa hinta- ja kustannustaso on alhaisempi kuin EU:ssa, ja eurooppalainen tuotanto on ajautunut yhä kireämmille markkinoille. Edellä mainittujen sopimusten puitteissa tehdyt molemminpuoliset myönnytykset luovat myös elinkeinojen välistä epätasapainoa, joka on korjattava YMP:n avulla.

2.6. Kuten komitea totesi jo lausunnossaan aiheesta "Tuottajilta kuluttajille - Väliportaan vaikutus elintarvikkeiden hinnanmuodostukseen" (ks. kohdat 3.1.1, 3.1.2, 3.1.3, 3.1.4 ja 3.2.1)(1), on yhä välttämättömämpää keskittää tarjonta tuottajaorganisaatioiden kautta, koska hajanainen tarjonta on heikentänyt tuottajien asemaa jakelun keskittyessä keskittymistään. Samainen analyysi paljastaa myös, että tuottajan osuus tuoreiden hedelmien ja vihannesten kuluttajahinnasta on laskenut huomattavasti ja että lisäarvo keskittyy enimmäkseen jakeluun. Tämä vaikuttaa merkittävästi myös jalostusteollisuuden ja jakelun välisiin suhteisiin. Komitea kiinnittää niin ikään huomiota tuottajia ja kuluttajia vaanivaan vaaraan, että suurimpien jakeluyhtiöiden lisääntyvä keskittyminen saattaa supistaa hedelmien ja vihannesten valikoimaa.

2.7. Hedelmien ja vihannesten YMJ:n täytäntöönpano

2.7.1. Hedelmien ja vihannesten YMJ on ollut käytössä kolme vuotta sen jälkeen, kun sitä uudistettiin vuonna 1996. Uudistuksen taloudellisia ja organisatorisia tavoitteita ei ole tänä aikana täysin saavutettu, ja sen tuloksia voidaan pitää riittämättöminä etupäässä niukkojen määrärahojen ja uudistuksen eräiden mekanismien joustamattomuuden vuoksi.

2.7.2. Tuottajaorganisaatioiden toimintarahastoihin myönnetty tuki on osoittautunut jokseenkin tehottomaksi, koska tukibudjetti on rajallinen, tuen olemassaolosta ollaan epätietoisia ja toimintaohjelmien hallinto, täytäntöönpano ja valvonta on monimutkaista ja byrokraattista.

2.7.3. Tuottajaorganisaatioiden perustamiseen tähtäävät toimenpiteet eivät ole olleet riittäviä, jotta niiden avulla olisi nostettu olennaisesti tarjonnan keskittymisastetta, joka on kaukana uudistuksessa asetetuista tavoitteista. Tuottajaorganisaatioiden tunnustamisperusteet ja etukäteistunnustaminen ovat synnyttäneet mm. lukuisia liian pieniä tai tuotantosektorin edun vastaisia tuottajaorganisaatioita, ja tämä tilanne olisi korjattava. Joka tapauksessa on käynyt selväksi, ettei toimenpiteistä ole ollut iloa eikä hyötyä kovinkaan monelle hedelmä- ja vihannestuottajalle.

2.7.4. Komitea myöntää kuitenkin, että tietyt toimenpiteet ovat vaikuttaneet myönteisesti jalostealan tarjonnan keskittymiseen, ja tuottajaorganisaatioiden osuus teollisuudelle toimitettavan raaka-aineen hankinnasta on kasvanut huomattavasti.

2.7.5. Interventio on vähentynyt merkittävästi varsinkin alan viimeisimmän YMJ-uudistuksen sisältämien rajoitus- ja hillitsemistoimenpiteiden ansiosta. Vaikka interventiosta ei missään tapauksessa saa tulla tavanomaista markkinavaihtoehtoa, on ilmeistä, että markkinoilta poistamismekanismeja ei ole mitoitettu vastaamaan tiettyihin vakaviin kriisitilanteisiin.

2.7.6. Kynnysten riittämättömyys ja jalostekiintiöiden monimutkaisuus ovat vaikeuttaneet alan sopeuttamista kysyntään, ja yhteisön tuotanto on menettänyt tietyissä tapauksissa, etenkin tomaattimarkkinoilla, markkinaosuuttaan. Tätä osoittaa se, että viime vuosina tiettyjen sitrushedelmien, päärynöiden ja tomaattien takuumäärät on jatkuvasti ylitetty.

2.7.7. Niin ikään on mainittava eräiden sellaisten tuotteiden uhanalainen tilanne, jotka ovat paikkakuntakohtaisesti, sosiaalisesti ja ympäristön kannalta merkittäviä, kuten tietyt hedelmä- ja vihannesjalosteet sekä kovakuoriset hedelmät ja Johanneksenleipäpuun palot, joiden kohdalla on harkittava mahdollisuutta ryhtyä erityisiin tukitoimiin.

2.7.8. Useimpien tuotteiden tullisuojajärjestelmät eivät toimi tehokkaasti. Tuontihinnan ja tuontimäärien valvonnan tehokkuutta ei pystytä takaamaan eikä erityisturvalauseketta ole sovellettu riittävän usein. Nykyisillä järjestelyillä ei myöskään voida varmistaa, että tuontituotteiden osalta on noudatettu samanlaisia työskentely-, kasvinsuojelu- ja ympäristömääräyksiä kuin Euroopan unionin tuotteilta vaaditaan.

2.8. YMJ:n talousarvio

2.8.1. Tarkasteltavassa ehdotuksessa komission aikomuksena on uudistaa järjestelmän rahoitus perusteellisesti. Ehdotetut toimenpiteet vaikuttavat budjettikohtiin, joiden osuus on YMJ:n talousarviosta vuodeksi 2000 yhteensä 65 % alan menoista.

2.8.2. Komitea korostaa, että hedelmä- ja vihannesalan YMJ:n painoarvo yhteisön EMOTR-budjetissa on vähäinen ja se on YMJ:n uudistuksen jälkeen jatkuvasti laskenut (vuoden 1995 yhteensä 5 prosentista 3,2 prosenttiin vuonna 2000, kun lopputuotannon arvo on 16 prosenttia yhteisön kokonaistuotannosta).

2.8.3. Komitea toteaa, että tuki on painotettava uudelleen YMP:n sisällä eri elinkeinojen kesken, korjattava tiettyjen alojen kuten hedelmien ja vihannesten syrjivä kohtelu sekä tuettava niitä määrätietoisesti alan tarpeiden mukaan.

2.8.4. Komitea ei hyväksy komission ehdotuksessaan esittämää vinoutunutta tulkintaa neutraalista vaikutuksesta talousarvioon. Siinä viitataan ennakoituun kustannustasoon markkinointivuonna 2000/2001, joka on laskuvaikutteinen erilaisten suhdannetekijöiden ja YMJ:n riittämättömän kehityksen johdosta. Käsitteen neutraalista budjettivaikutuksesta on perustuttava YMJ:n uudistuksen yhteydessä määrättyyn kokonaisbudjettiin, ja sitä on tulkittava Agenda 2000:n talousnäkymien valossa.

2.8.5. Hedelmien ja vihannesten YMJ:n uudistusta ei tule toteuttaa osittain eikä talousarviota supistamalla, kuten nyt aiotaan tehdä. Ala tarvitsee käyttöönsä riittävästi määrärahoja, jotta toteutettavat toimenpiteet ovat tehokkaita.

2.8.6. Komitea katsoo, että hedelmä- ja vihannesalan budjettivakauden säilyttämiseksi olisi aiheellista erottaa omiksi budjettikohdikseen yhtäältä YMJ:n puitetoimenpiteet sekä toisaalta banaanialan toimenpiteet, koska kyseessä on kaksi toisistaan täysin poikkeavaa järjestelmää.

3. Erityistä

3.1. Ehdotus: neuvoston asetus hedelmä- ja vihannesalan yhteisestä markkinajärjestelystä annetun asetuksen (EY) N:o 2200/96 muuttamisesta

3.1.1. Komitea on komission kanssa yhtä mieltä siitä, että kaikille tuottajaorganisaatioille maksettavan yhteisön tuen kokonaismäärää koskeva 2,5 %:n raja on poistettava pikaisesti, koska tuottajaorganisaatioiden on näin vaikea laatia ja toteuttaa toimintaohjelmiaan ja tuki on sattumanvaraista.

3.1.2. Komitea katsoo, että toimintarahastoihin myönnettävän tuen enimmäismäärä on säilytettävä yksinomaan 4,5 %:na kunkin tuottajaorganisaation kaupan pitämästä tuotannosta. Samanaikaisesti olisi arvioitava, olisiko uusien tuottajaorganisaatioiden perustamista tehostettava alueilla, joilla niitä ei vielä ole, ja onko yhteisön osuutta aihetta lisätä sellaisten tuottajaorganisaatioiden toimintarahastoissa, jotka täyttävät tietyt edellytykset (tuottajajärjestöjen keskusliittojen yhteistoimet, organisaatioiden yhteenliittymät, eri jäsenvaltioissa toimivien organisaatioiden välinen yhteistyö, organisaatiot, joiden jäseninä on runsaasti sellaisten alueiden tuottajia, joilla järjestäytymistä on tarpeen tehostaa). Kaiken tämän tarkoituksena on kehittää tarjonnan järjestäytymisastetta.

3.1.2.1. Lisäksi TSK toteaa, että tuottajaorganisaatioiden toiminnassa on epätasapainoa EU:n tiettyjen alueiden välillä. Onkin ehdottoman tärkeää toteuttaa erityinen yhteisöohjelma, jonka avulla nämä tuottajaorganisaatioiden kehityserot voidaan poistaa. Yhteisön erityisohjelman tavoitteena olisi edistää alueiden tarpeiden mukaisesti tuottajaorganisaatioiden perustamista tai yhteenliittämistä, tukea eri tuottajaorganisaatioiden yhteisiä toimia sekä lisätä yhteisön osuutta toimintarahastoissa yhteisön objektiivisten kriteerien pohjalta, taloudelliset kriteerit mukaan lukien.

3.1.3. Komitea ei hyväksy edellä mainitun enimmäismäärän supistamista 3 prosenttiin kunkin tuottajaorganisaation kaupan pitämän tuotannon arvosta, sillä näin väline menettäisi tehonsa tarjonnan järjestämisessä samalla, kun jakelu keskittyy ja sopeutuu kysynnän kehitykseen.

3.1.4. Komitea ei kannata ehdotusta supistaa markkinoilta poistettavien sitrushedelmien enimmäismäärää rahoitussyistä, vaan esittää nykyisten enimmäismäärien säilyttämistä, koska tuotanto vaihtelee eikä ole ennustettavissa, ja jotta tukijärjestelmä toimisi todella tehokkaasti tuottajien tulojen turvaverkkona. On otettava huomioon, että rahoitusnäkymissä on säästetty, koska markkinoilta poistettavat määrät ovat supistuneet ja tarkoitukseen varattua talousarviota ei ole voitu käyttää vientitukien hallintojärjestelmien vuoksi.

3.1.5. Komitea epäilee vahvasti, soveltuuko kilpailujärjestelmä tuoretuotteiden vientitukien hallintoon, eikä pidä moninaisia hallintojärjestelmiä myönteisinä, vaan kannattaa A1- ja B-järjestelmiä. Joka tapauksessa kutakin tuotetta varten tulisi olla ainoastaan yksi järjestelmä.

3.1.6. Komitea myöntää, että tuoreiden hedelmien ja vihannesten vientitukien hallintoa on yksinkertaistettava, ja kehottaa komissiota optimoimaan tukien hallinnon, jotta toimenpiteeseen varatut kaikki määrärahat voidaan hyödyntää WTO-sopimusten puitteissa määriteltyjen enimmäismäärien rajoissa.

3.2. Ehdotus: neuvoston asetus hedelmä- ja vihannesjalostealan yhteisestä markkinajärjestelystä annetun asetuksen (EY) N:o 2201/96 muuttamisesta

3.2.1. Komitea panee merkille muutokset, joita komissio esittää tomaattien, persikoiden ja päärynöiden jalostusjärjestelmään ja joiden tarkoituksena on luopua nykyisin tuottajan saaman vähimmäishinnan vastineena olevasta jalostajalle maksettavasta tasaustuesta.

3.2.2. Komitea kiinnittää kuitenkin huomiota siihen, että vähimmäishinta on tähän asti ollut tuottajille merkittävä ohjenuora neuvoteltaessa sopimuksia jalostusteollisuuden kanssa ja taannut heille vähimmäistulon.

3.2.3. Ehdotetut toimenpiteet muodostavat todellisen vaaran tuotannon säilymiselle nykyisillä alueilla. Ei pidä unohtaa, että kyseiset alat ovat erityisen merkittäviä, koska niihin liittyy kokonainen elintarviketeollisuusverkosto, joka on puolestaan elintärkeä työpaikkojen ja väestön säilyttämiseksi tuotantoalueilla.

3.2.4. Komitea selventää vielä, että tomaattien, persikoiden ja päärynöiden tukia on edellisinä markkinointivuosina supistettu suhdannesyistä, joita ovat olleet euron vaihtokurssi dollariin nähden ja raaka-aineen hinnan nousu unionin ulkopuolisissa kilpailijamaissa. Lisäksi komissio on itse tehnyt päätöksiä esimerkiksi vähimmäishintojen alentamisesta, jotta markkinat eivät menettäisi tasapainoaan.

3.2.5. Komission ehdotukseen ei selvästikään sisälly tiettyjä tärkeitä toimenpiteitä, jotka parantaisivat ehdotusta, auttaisivat tasapainottamaan tuotantoa ja tuottajien tuloja sekä varmistamaan jalostusteollisuuden ja markkinoiden riittävät ja säännölliset raaka-ainetoimitukset. Tässä mielessä olisi hyvä rajoittaa rangaistukset 20 prosenttiin tuesta ja kannustaa tekemään tomaateista, persikoista ja päärynöistä monivuotisia sopimuksia.

3.2.6. Komitea pitää myönteisenä ehdotusta korvata jalostettavien tomaattien kiintiöjärjestelmä kynnysjärjestelmällä. Komitea on niin ikään komission kanssa yhtä mieltä siitä, että järjestelmää on tarkistettava, jotta se joustavoituisi ja tasapainottaisi teollisuuden ja tuottajien välisiä suhteita.

3.2.7. Komitea katsoo komission tavoin, että tomaattien taattuja enimmäismääriä on lisättävä ja että ne on mukautettava markkinoiden kehitykseen. Komitea katsoo kuitenkin, että 10 prosentin lisäys ei vastaa lainkaan alan tarpeita, kun otetaan huomioon, että jalostustuotannon kasvu on viime vuosina ylittänyt kyseisen prosenttiyksikön vastatakseen markkinoilla tapahtunutta kehitystä ja kulutuksen lisääntymistä.

3.2.8. Komitea pelkää, että mikäli yhteisön kynnystä ei koroteta viime markkinointivuosien todellisen jalostusmäärän tasolle, seuraukset saattavat olla lähivuosina hyvin kielteisiä, koska takuumäärä ei riitä kattamaan markkinoiden kysyntää, joten on odotettavissa, että kynnys ylittyy reippaasti ja tästä rangaistaan leikkaamalla tukea rajusti. Kynnystä on tarkistettava määräajoin ja mukautettava se markkinoiden kehitykseen.

3.2.9. Komiteaa epäilyttää suuresti, onko tomaattien tuen alentaminen tarpeen, jotta uudistus ei vaikuttaisi talousarvioon, sillä takuumäärän nostaminen ei merkitsisi sitä, että hedelmien ja vihannesten YMJ:n uudistuksen yhteydessä hyväksyttyyn toimenpiteeseen varatut määrärahat ylittyisivät.

3.2.10. Komitea katsoo, että jalostettavien tomaattien nykyisten käyttötarkoitusten supistaminen yhteen on liiallista ja että kuorittujen kokonaisten tomaattien ryhmä on säilytettävä ja sille on varattava oma erityinen kynnyksensä tuotannon turvaamiseksi perinteisillä tuotantoalueilla.

3.2.11. Komitea kehottaa neuvostoa ja komissiota ryhtymään toimenpiteisiin jotta asianomainen hallintokomitea huolehtisi tietyin väliajoin tukikelpoisten tomaattijalosteiden luettelon ajankohtaistamisesta. Siten teollisuudella on mahdollisuus toimia joustavasti ja nopeasti kysynnän kehittyessä ja laskettaessa uusia tuotteita markkinoille. Komitea kehottaa komissiota pohtimaan raaka-aineiden ja lopputuotteiden valvontamenetelmien yksinkertaistamista tehostaakseen tukien valvontaa ja vähentääkseen byrokratiaa ja kustannuksia. Näin turvataan osapuolille oikeusvarmuus sekä markkinoille laskettavien tuotteiden laatu.

3.2.12. Komitea katsoo, että tuottajien tulotason turvaaminen edellyttäisi korjauksia persikoiden ja tomaattien nykyiseen jalostusmenettelyyn, sillä tukien laskusuunnan jatkuessa teollisuus saattaa neuvotella hinnan mieluummin suoraan ilman tukea ja noudattamatta vähimmäishintaa. Tilanne johtaisi järjestelmän raukeamiseen ja jättäisi tuottajat puolustuskyvyttömiksi.

3.2.13. Komitea ilmaisee tyytyväisyytensä päärynöiden kynnyksen korotukseen, vaikka pitääkin tulosta riittämättömänä, kun otetaan huomioon, että nykyinen jalostusaste on kysynnän kasvun vuoksi 30 % korkeampi kuin yhteisön kynnys.

3.2.14. Komitea varoittaa, että päärynöille ehdotettu kynnys on vaarassa ylittyä aivan varmasti jo ensimmäisenä markkinointivuonna. Persikoille uhkaa käydä jokseenkin samoin, kun otetaan huomioon jalostusmäärän huomattava lisääntyminen viime markkinointivuonna kahteen edelliseen vuoteen verrattuna, jolloin yhteisön tuotantoa verottivat ankarat sääolosuhteet.

3.2.15. Komitea huomauttaa, että persikoille ja päärynöille ehdotetun tuen määrä on liian alhainen, ja tuottajat joutuvat uhanalaisiksi, sillä markkinointivuonna 2000/2001 persikoiden tukea on supistettu suhdannetekijöiden vuoksi 50 % markkinointivuodesta 1997/1998. Samasta syystä päärynöiden tukea on alennettu samaisena ajanjaksona 27 %, minkä vuoksi komitea ei myöskään pidä aiheellisena leikata tukea budjettisyistä vielä toiset 10 %.

3.2.16. Tuen laskemisessa käytetyn järjestelmän huomioon ottaen ei tunnu loogiselta käyttää viitteenä tuen arvoa markkinointivuonna 2000/2001. Komitea ehdottaa, että viitteeksi otetaan tomaateista, persikoista ja päärynöistä maksetun tuen arvo markkinointivuonna 1996/1997.

3.3. Ehdotus: neuvoston asetus tiettyjen sitrushedelmien tuottajien tukijärjestelmästä annetun asetuksen (EY) N:o 2202/96 muuttamisesta

3.3.1. Komitean mielestä uusi järjestelmä on kolmen markkinointivuoden jälkeen osoittanut kelpoisuutensa etenkin niillä alueilla, joilla tuotanto on parhaiten organisoitu, kun taas muilla alueilla, joilla tarjonnan keskittymisaste on alhainen tai tuottajaorganisaatioiden osuus ei ole merkittävä, järjestelmän täytäntöönpano ei ole tuottanut yhtä tyydyttäviä tuloksia. Siksi katsotaan välttämättömäksi arvioida tilannetta ja ryhtyä asianmukaisiin toimenpiteisiin tarjonnan keskittämisen vauhdittamiseksi ja tuottajaorganisaatioiden tehostamiseksi kaikilla sitrushedelmien tuotantoalueilla. Jalostusmäärät ovat kuitenkin säilyneet ennallaan tai lisääntyneet kaikilla tuotantoalueilla, ja teollisuusrakenne on pysynyt alueilla.

3.3.2. Komitea panee merkille, että viime vuosina kynnykset on ylitetty reippaasti, etenkin appelsiineille ja sitruunoille sekä vähemmässä määrin pienille sitrushedelmille asetetut kynnykset, koska niitä ei ole mukautettu markkinoiden kehitykseen. Komitea on niin ikään pahoillaan tukirangaistusten kielteisistä vaikutuksista tuottajien tuloihin ja katsoo, että vastaisuudessa tilanne on torjuttava.

3.3.3. Komitea kannattaa ehdotusta nostaa tiettyjen jalostettaviksi tarkoitettujen sitrushedelmien kynnyksiä, mutta pitää ehdotettuja määriä riittämättöminä, koska niitä ei ole mukautettu jalostuksen tarpeisiin vastata kysynnän kasvuun ja korvata EU-kulutukseen nähden vajavaiset toimitukset. Unionin kulutus katetaan tällä hetkellä tuontia lisäämällä. Nykyiset jalostusmäärät huomioon ottaen tämänhetkisiä kynnyksiä olisi korotettava 35 % ja harkittava lisäksi kynnyksen asettamista greipeille markkinoiden nykyisten tarpeiden tyydyttämiseksi ja yhteisön teollisuuden kilpailukyvyn parantamiseksi.

3.3.4. Paloiteltuja hedelmiä käyttävän teollisuuden säilyttämiseksi pienten sitrushedelmien jalostuskynnyksessä on edelleen eroteltava nykyiset kaksi käyttötarkoitusta: mehut ja paloitellut hedelmät.

4. Päätelmät

4.1. Ehdotuksia koskevat päätelmät

4.1.1. Komitean mielestä olisi ollut parempi, että komissio olisi esittänyt ehdotusten yhteydessä selonteon asetuksen (EY) N:o 2200/96 toimivuudesta, ja katsoo komission ehdotusten olevan osittaisia ja riittämättömiä. Komitea myöntää kuitenkin tiettyjen toimenpiteiden olevan kiireellisiä.

4.1.2. Komitea hylkää komission rajallisen tulkinnan neutraalista budjettivaikutuksesta ja katsoo, että alaa varten on myönnettävä riittävästi määrärahoja, jotta säädetyt toimenpiteet olisivat tehokkaita. Komitean mielestä YMP:n eri elinkeinojen välinen rahoitus on tasapainotettava uudelleen niin, että otetaan huomioon hedelmä- ja vihannesalan erityistilanne maailmanlaajuistuvilla markkinoilla ja sen merkitys työpaikkojen luomisessa.

4.1.3. Ottaen huomioon, että tomaattien, persikoiden ja päärynöiden tukea on viime markkinointivuosina alennettu suhdannesyistä ja komission omavaltaisilla päätöksillä, sekä ottaen huomioon kyseisten tuotteiden markkinoiden kehityksen, eurooppalaisen jalostusteollisuuden kilpailutilanteen ja YMP:n menojen kehityksen kyseisillä aloilla komitea esittää toivomuksen, että seuraavista huomioista otettaisiin vaari:

- Tomaattien jalostusjärjestelmässä on aiheellista korvata kiintiöjärjestelmä kynnysjärjestelmällä.

- Tomaateista, persikoista ja päärynöistä maksettavaa tukea määriteltäessä on asianmukaista käyttää viitearvona markkinointivuonna 1996/1997 maksettua tukea.

- Tomaateista ja päärynöistä maksettavan tuen alentaminen neutraalin budjettivaikutuksen vuoksi ei ole perusteltua.

- Jalostettaviksi tarkoitettujen tomaattien takuumäärää on nostettava todellisiin jalostustasoihin ja kuoritut kokonaiset tomaatit on säilytettävä omana käyttötarkoitusryhmänään.

- Päärynöiden kynnystä on korotettava 30 % ja persikoiden 10 %.

- Rangaistukset on asiallista rajoittaa 20 %:iin tuen määrästä ja kannustaa tekemään monivuotisia sopimuksia.

4.1.4. Komitea katsoo, että on vastattava sitrushedelmäalan kasvaneeseen kysyntään ja korvattava riittämättömät toimitukset EU-kulutukseen nähden, joka tällä hetkellä tyydytetään tuontia lisäämällä, sekä säilytettävä yhteisön jalostusteollisuus. Niin ikään on otettava huomioon, että tuottajia rangaistaan ankarasti jalostusvolyymin kasvusta. Näin ollen komitea katsoo, että

- jalostettaviksi tarkoitettujen sitrushedelmien nykyisiä kynnyksiä olisi korotettava 35 %,

- pienikokoisten sitrushedelmien jalostuskynnyksessä on säilytettävä nykyiset kaksi käyttötarkoitusta: mehut ja paloitellut hedelmät,

- tuen alentaminen kynnysten ylittyessä on rajattava 20 %:iin tuen määrästä,

- markkinoilta poistettavien sitrushedelmien enimmäismäärät on säilytettävä ennallaan.

4.1.5. Komitea on komission kanssa yhtä mieltä siitä, että kaikille tuottajaorganisaatioille maksettavan yhteisön tuen kokonaismäärää koskeva 2,5 %:n raja on poistettava pikaisesti, ja katsoo, että kunkin tuottajaorganisaation kaupan pitämälle tuotannolle asetettu 4,5 %:n enimmäismäärä on säilytettävä. Komitea ei hyväksy edellä mainitun enimmäismäärän asettamista 3 prosenttiin kunkin tuottajaorganisaation kaupan pitämän tuotannon arvosta, sillä näin väline menettäisi tehonsa.

4.1.6. Komitea kiinnittää komission huomion sellaisten aloitteiden puutteeseen, jotka tähtäävät säätekijöiltä suojaavan vakuutusjärjestelmän luomiseen kyseisillä tuotannonaloilla, tietyissä jäsenvaltioissa voimassa olevia järjestelmiä kunnioittaen.

4.1.7. Komitea painottaa, että hedelmien ja vihannesten kulutusta on hyvä tukea, koska ne ovat kuluttajien kannalta terveellisiä.

4.2. Huomioita hedelmien ja vihannesten YMJ:stä annetusta komission selonteosta

4.2.1. YMJ:stä saatujen kokemusten pohjalta komitea ehdottaa mm. seuraavien näkökohtien tarkastelua:

a) tuotannon ja markkinoiden tuntemuksen parantaminen; markkinoiden seurantaelin olisi hyvin myönteinen asia

b) hedelmien ja vihannesten laatuvaatimusten parantaminen, valvonta ja noudattaminen markkinointiketjun kaikissa vaiheissa

c) tuottajaorganisaatioiden luonteen, koon ja tarjonnan keskittymisen kehittäminen alue- ja alakohtaisesti; kehittämisen ja tehostamisen tiellä olevien esteiden poistaminen; tuotantoon osallistumattomien tukiorganisaatioiden tunnustaminen; tuottajaryhmittymien etukäteistunnustaminen; tuottajaorganisaatioiden ja -yhdistysten fuusioitumisen kannustaminen

d) tuottajaorganisaatioiden toimintarahastojen ja toimintaohjelmien toimivuus sekä niiden maaseudun kehittämistoimenpiteitä täydentävä rooli; laadun parantamiselle, ympäristön vaalimiselle ja elintarviketurvallisuudelle asetettujen tavoitteiden saavuttamisen arviointi

e) mahdollisuus yhdenmukaistaa toimintaohjelmien ympäristötoimien valintaperusteet

f) interventiojärjestelmän toimivuus ja vakavan kriisin käsitteen palauttamistarpeen arviointi

g) kauppavaihto ja yhteisön suosituimmuusaseman kunnioittaminen: tuontihintajärjestelmä (vastaavien tariffien soveltamisen arviointi), määrän ja laadun valvonta, kasvinsuojelumääräysten noudattaminen, erityisturvalauseke, yhteisön viennille asetetut tullien ulkopuoliset esteet

h) ankaran kansainvälisen kilpailun alaisten tuotteiden edellyttämät erityistoimenpiteet; kovakuorisia hedelmiä ja Johanneksenleipäpuun palkoja koskevien ongelmien ratkaiseminen pitkällä aikavälillä

i) tiettyjen hedelmä- ja vihannesjalosteiden kuten parsa-, aprikoosi- ja kirsikkasäilykkeiden tukeminen

j) vastuun rajaaminen ja mahdolliset seuraamukset siinä tapauksessa, että joko tuottajaorganisaatiot tai teollisuus eivät täytä jalostussopimuksissa niille asetettuja velvoitteita tai yksittäisten tuottajien ja tuottajaorganisaation välisiä sopimuksia rikotaan tuottajien sovittua jalostettavaksi tarkoitetun tukikelpoisen tuotantonsa luovuttamisesta tuottajaorganisaatiolle.

Bryssel 19. lokakuuta 2000.

Talous- ja sosiaalikomitean

puheenjohtaja

Göke Frerichs

(1) EYVL C 95, 30.3.1998, s. 36.