52001AE1329

Talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta "Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös yhteisön toimintaohjelmasta ensisijaisesti ympäristönsuojelun alalla toimivien valtioista riippumattomien järjestöjen tukemiseksi"

(2002/C 36/21)

Neuvosto päätti 11. heinäkuuta 2001 Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 175 artiklan nojalla pyytää talous- ja sosiaalikomitean lausunnon edellä mainitusta ehdotuksesta.

Talous- ja sosiaalikomitea antoi lausunnon laatimisen yleisesittelijä María Candelas Sánchez Miguelin tehtäväksi.

Talous- ja sosiaalikomitea hyväksyi 17. ja 18. lokakuuta 2001 pitämässään 385. täysistunnossa (lokakuun 18. päivän kokouksessa) seuraavan lausunnon. Äänestyksessä annettiin 66 ääntä puolesta ja 22 vastaan 10:n pidättyessä äänestämästä.

1. Johdanto

1.1. Valtioista riippumattomien Euroopan ympäristöjärjestöjen tukemiseksi luotiin yhteisön toimintaohjelma, joka käynnistettiin 1. tammikuuta 1998 ja joka päättyy 31. joulukuuta 2001. Ohjelman tarkoituksena on tukea sellaisten järjestöjen toimintaa, jotka osallistuvat yhteisön ympäristöpolitiikan ja -lainsäädännön kehittämiseen ja täytäntöönpanoon neuvoston päätöksen 97/872/EY nojalla.

Nyt on syytä ryhtyä seuraaviin toimiin:

- arvioida ohjelman merkitys komission toimintaperiaatteiden kannalta

- tarkastella, onko lähestymistapa oikea ja kattaako se komission uudet suuntaviivat ja tavoitteet

- arvioida ohjelman tähänastista toimivuutta ja sitä, olisiko nykyistä toimintalinjaa, toisin sanoen valtioista riippumattomien ympäristöjärjestöjen toiminnan rahoittamista, jatketta vai olisiko sitä muutettava.

1.2. Komissio toteaa kertomuksessaan neuvostolle ja Euroopan parlamentille yhteisön toimintaohjelmasta ensisijaisesti ympäristönsuojelun alalla toimivien valtioista riippumattomien järjestöjen tukemiseksi 16. joulukuuta 1997 tehdyn neuvoston päätöksen 97/872/EY soveltamisesta saaduista kokemuksista(1), että sen yksiköt ovat tyytyväisiä toimiin ja pitävät niitä täysin perusteltuina. Komissio ilmaisee niin ikään tyytyväisyytensä loppuraportteihin, joissa selvitetään toteutettujen toimien tuloksia (budjettikohdan B4-3060 arviointi). Ohjelma on siis yleisesti ottaen ollut hyödyllinen, ja se on voimassaoloaikanaan vastannut sille asetettuja odotuksia.

1.3. Tällä hetkellä komissio katsoo, että valtioista riippumattomilla järjestöillä on oltava hyvin tärkeä tehtävä, joka liittyy uusiin eurooppalaisiin hallintotapoihin, integraatioprosessin mukanaan tuomiin tarpeisiin (ympäristönsuojelun ja kestävän kehityksen yhdistämiseen kaikkiin EU:n toimintaperiaatteisiin) ja laajentumisprosessin myötä syntyviin tarpeisiin. Koska tukea saavien valtioista riippumattomien järjestöjen keskuudessa tehdyn kyselyn ja ohjelmien valvontayksiköiden mielipiteiden pohjalta on käynyt ilmi, että ohjelmasta ilmoittaminen sekä ohjelman toteutus ja hallinnointi ovat nykyisin puutteellisia, komissio ehdottaa, että aikaisempi päätös korvataan uudella päätöksellä, jonka nojalla

- valtioista riippumattomat ympäristöjärjestöt voivat osallistua järjestelmällisesti yhteisön ympäristöpoliittiseen päätöksentekoon ja toimintaperiaatteiden täytäntöönpanoon

- ohjelmakausi olisi 5 vuotta, jotta se voidaan mukauttaa EU:n talousarvioon ja poliittisiin sopimuksiin

- ehdotuspyynnöt ja päätöksenteko vastaisivat kalenterivuotta

- maantieteellistä kattavuutta laajennettaisiin siten, että otetaan huomioon unionin laajentumisprosessi ja Kaakkois-Euroopan maiden assosioituminen

- valinta-, seuranta- ja arviointijärjestelmää yksinkertaistettaisiin ja sen perustaksi otettaisiin vaikutuksia ja tuloksia osoittavat indikaattorit; järjestelmässä säilytettäisiin tasapaino maantieteellisten alueiden, pienten ja suurten sekä suppea- ja laaja-alaisten valtioista riippumattomien järjestöjen kesken jne.

- otettaisiin käyttöön vahvistettu tilintarkastusjärjestelmä, jolla taattaisiin verovarojen asianmukainen hoito avoimesti ja kurinalaisesti.

2. Yleistä

2.1. Kuten asiakirjan perusteluosan kohdassa "Uuden eurooppalaisen hallintotavan haasteet" todetaan, eurooppalaiset valtioista riippumattomat järjestöt ovat osoittaneet, että ne pystyvät hoitamaan komission niille osoittaman tehtävän niin edistettäessä uusia eurooppalaisia hallintotapoja kuin laadittaessa ja pantaessa täytäntöön EU:n ympäristöpolitiikkoja(2). Näin ollen on täysin perusteltua toteuttaa yhteisön toimintaohjelma, jolla tuetaan ensisijaisesti ympäristönsuojelun alalla toimivia valtioista riippumattomia eurooppalaisia järjestöjä.

2.2. Viisivuotisen ohjelmakauden (2002-2006), vuonna 2004 tehtävän väliarvioinnin ja uuden ohjelman ominaispiirteiden ansiosta kyseinen väline tehostuu ja sillä edistetään mahdollisimman hyvin kohderyhmänä olevien valtioista riippumattomien järjestöjen toimia ja toimivuutta. Tällä tavoin vahvistetaan samalla verovarojen käytön valvontaa, kurinalaisuutta ja avoimuutta.

2.3. Toimintaohjelmaan varattuja määrärahoja on korotettu huomattavasti edellisvuosiin verrattuna, ja sille on osoitettu 32 miljoonaa EUR. Koska valtioista riippumattomien ympäristöjärjestöjen toimintaan myönnetyt avustukset ovat vuosi vuodelta kasvaneet valistuskampanjoihin myönnettävien avustusten kustannuksella, kohdennettaessa määrärahoja ehdotettuun toimintaohjelmaan ja muihin budjettikohtiin ei pitäisi horjuttaa yhteisön ensisijaisiin toimintalinjoihin liittyvien muiden järjestöjen toimintaan myönnettävän taloudellisen tuen tasapainoa. Tässä tarkoitettu muu toiminta liittyy ilmastonmuutoksen hallintaan, elottoman ja elollisen luonnon monimuotoisuuteen, ympäristöön ja terveyteen sekä luonnonvarojen kestävään käyttöön ja jätehuoltoon (kuudes ympäristöä koskeva toimintaohjelma).

2.3.1. On tarpeen selventää, että vain harvat valtioista riippumattomat ympäristöjärjestöt toimivat tietyillä, varsinkaan elinkeinoelämään ja tuotantoon liittyvillä aloilla, kun taas eräitä yhteiskuntaryhmiä edustavat organisaatiot (työntekijä- ja työnantajajärjestöt, viljelijä- ja kuluttajajärjestöt) toimivat tietyillä aloilla (ilmastonmuutos, ympäristö ja terveys, jätehuolto jne.), ja niillä on siihen muita paremmat edellytykset.

2.4. On joka tapauksessa osoittautunut hyödylliseksi rahoittaa yhtäältä yleisluonteista ympäristötoimintaa ja toisaalta erityisesti sellaisten järjestöjen kohdennettuja toimia, jotka ovat pysyvästi ja ensisijaisesti sitoutuneet suojelemaan ympäristöä sekä kehittämään ja soveltamaan yhteisön toimintaperiaatetta.

3. Erityistä

3.1. Säädösehdotuksessa, erityisesti 2 artiklan b alakohdassa, edellytetään muun muassa, että avustuksensaajajärjestön rakenteen ja toiminnan on ulotuttava vähintään kolmeen Euroopan valtioon. Vaikka kyseisellä edellytyksellä korostetaan järjestöjen ylikansallista luonnetta, sillä rajoitetaan mahdollisten avustuksensaajien määrää, sillä on tunnettu tosiasia, että 80 prosenttia tuesta ohjautuu aina samoihin kohteisiin.

3.1.1. Olisi suositeltavaa, että ohjelman yhtenä tavoitteena olisi edistää ympäristöjärjestöjen pysyvää tai tilapäistä yhdistymistä yhteisön tasolla, jotta ne saavuttaisivat yhteisön toimintaperiaatteelle asetetut tavoitteet laajemmin kuin toimintaa rahoittavien ohjelmien puitteissa (Life, pelastuspalvelu ja ympäristöonnettomuudet jne.).

3.1.2. Vaikka ehdokasvaltiot eivät päällekkäisen rahoituksen välttämiseksi kuulu nykyisen toimintaohjelman piiriin, Euroopan ympäristöverkostot sen sijaan kattavat ehdokasvaltiot. Verkostot saattaisivat integroitua yhteisöön yhä helpommin, jos ne kuuluisivat toimintaohjelman piiriin ja muodostaisivat pysyviä tai tilapäisiä yhteenliittymiä muiden valtioista riippumattomien järjestöjen kanssa.

3.2. Valinta- ja myöntämismenettelyn kolmannessa vaiheessa (5 artikla) avustuskelpoisia hakemuksia verrataan keskenään säädöksen liitteen 2 kohdassa esitettyjen kolmen perusteen pohjalta:

- ehdotetun työohjelman ja ohjelman tavoitteiden vastaavuus

- hallinnoinnin laatu

- vaikutusala, tehokkuus ja toimivuus.

3.2.1. Viimeisessä luetelmakohdassa mainittua perustetta arvioitaessa ovat ratkaisevia kolme tekijää: järjestön ja sen toiminnan "yleinen näkyvyys", suhteet järjestön ulkopuolisiin tahoihin ja "julkisuudessa (myös viestimissä) esiintyvä käsitys järjestöstä". Näiden tekijöiden pohjalta ehdotuksia arvioidaan erittäin harkinnanvaraisesti, mikä puolestaan saattaa vaikuttaa ohjelmalle asetettuihin tavoitteisiin.

3.2.2. Jotta arviointi olisi vähemmän harkinnanvaraista, on aiheellista

- keskittyä yksinomaan "toimien näkyvyyteen" eikä hakijajärjestöön, jotta edistetään uusien järjestöjen luomista tai uudenlaisia yhteenliittymiä

- määritellä selkeästi "viestimissä esiintyvä käsitys", jotta avustuksesta ei viime kädessä päätettäisi valtioista riippumattomista järjestöistä saadun kuvan pohjalta.

3.3. Säädösehdotuksen 6 artiklassa vuotuisen avustusosuuden määräksi asetetaan tapauksesta riippuen 70 tai 80 prosenttia ja avustuskelpoisista menoista poistetaan luontoissuoritukset Euroopan unionin varainhoidon valvonta-asetusten vuoksi, kuten komission yksiköt ovat todenneet laatimansa kertomuksen(3) 2.6.4 kohdassa.

3.3.1. Pienet ja ammattitaidoltaan heikot valtioista riippumattomat järjestöt kokevat palkatonta työtä tai luontoissuorituksina tehtyjä lahjoituksia koskevat rajoitukset "rasittaviksi". Koska tätä näkökohtaa ei ole lainkaan otettu huomioon, asiakirjassa esitetty menettelytapa vahvistaisi "ammattimaisia" ympäristöjärjestöjä sellaisten valtioista riippumattomien järjestöjen kustannuksella, joiden toiminta perustuu jäsenten vapaaehtoistyöhön ja kansalaisyhteiskunnan muuhun kuin rahalliseen tukeen.

3.3.2. On siis järkevää etsiä sellaisia menettelytapoja, joiden ansiosta luontoissuoritukset voidaan jollain tapaa sisällyttää avustuskelpoisiin menoihin, vaikka menettely monimutkaistaisikin hallinnointia. Samalla on joustavoitettava asetusten täytäntöönpanoa, jos todetaan, että vapaaehtoistyön säilyttäminen on valtioista riippumattomien järjestöjen kannalta välttämätöntä.

3.4. Jos havaitaan väärinkäytöksiä, kelvotonta hallintoa tai petoksia, voidaan ryhtyä hallinnollisiin toimiin tai langettaa sakkoja riippuen siitä, miten vakavasta tapauksesta on kyse.

3.4.1. Koska toimenpiteet ovat ankaria eikä avustuksen saaja voi osallistua asiaa koskeviin komission vuoropuhelumekanismeihin, mielivaltaisuuden tai sakkojen asiattoman langettamisen välttämiseksi on suotavaa, että rajataan avoimesti tapaukset, joissa valtiosta riippumatonta järjestöä voidaan kieltää osallistumasta demokraattisiin kuulemis- ja yhteistoimintamekanismeihin.

4. Erityishuomio

4.1. On syytä todeta, että komission tiedonannossa "Strategiset tavoitteet vuosina 2000-2005 'Uuden Euroopan hahmotteleminen'"(4) mainittujen uusien hallintotapojen toteutuminen sekä ympäristönsuojelun ja kestävän kehityksen asianmukaisen tason saavuttaminen - jotka ovat yhteisön poliittisia tavoitteita jatkuvista taloudellisista vaikeuksista huolimatta - edellyttävät myös sellaisten valtioista riippumattomien järjestöjen ympäristötoimien ja -sitoumusten tukemista ja rahoittamista, jotka edustavat Euroopan kansalaisia työntekijöinä, työnantajina, maanviljelijöinä tai kuluttajina ja joiden rooli ympäristöpoliittisten toimien täytäntöönpanossa on erittäin merkittävä.

4.1.1. Ei esimerkiksi voida kuvitella, että Eurooppa täyttäisi Kioton sitoumukset kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisestä, vähentäisi kemiallisten tuotteiden käyttöä ja vaarallisuutta tai soveltaisi vesialan puitedirektiiviä ilman työntekijöiden ja työnantajien yhteistyötä ja -toimia työpaikoilla. Työntekijä- ja työnantajajärjestöt ovat nykyisin hyvin heikosti edustettuina ympäristöalalla verrattuna siihen, millaisia keinoja niillä on käytettävissään jäsentensä ja jäsenjärjestöjensä valveuttamiseen ja sitoutumiseen ympäristönsuojeluun.

4.1.2. Edellä esitetty pätee myös viljelijäjärjestöjen sangen tärkeään rooliin vähennettäessä kasvinsuojeluaineiden käyttöä ja luovuttaessa niistä. Tämä koskee myös kuluttajajärjestöjä pienennettäessä yhdyskuntajätteiden määrää ja kierrätettäessä niitä.

4.1.3. On suositeltavaa tutkia mahdollisuutta laatia nyt tarkasteltavana olevan toimintaohjelman kanssa rinnakkainen ja sitä täydentävä yhteisön toimintaohjelma, jonka avulla sellaiset yhteiskuntaryhmiä edustavat järjestöt voivat vakiinnuttaa ja vakauttaa toimintansa, joiden yhteistyö on eurooppalaisen ympäristöpolitiikan kehittämisen kannalta olennaista, vaikka nämä järjestöt eivät toimisikaan ensisijaisesti ympäristönsuojelun alalla.

Bryssel 18. lokakuuta 2001.

Talous- ja sosiaalikomitean

puheenjohtaja

Göke Frerichs

(1) KOM(2001) 337 lopullinen (OSA I).

(2) KOM(2001) 337 lopullinen - 2001/0139 COD (OSA II).

(3) KOM(2001) 337 lopullinen (OSA I).

(4) KOM(2000) 154 lopullinen (EYVL C 81, 21.3.2000) ja (EYVL C 14, 16.1.2001).