52001AR0063

Alueiden komitean lausunto aiheesta "Komission tiedonanto neuvostolle, Euroopan parlamentille, talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle Eurooppalaisen tutkimusalueen toteuttaminen: EU:n tutkimustoimien suuntaviivat (2000-2006)"

(2001/C 357/04)

ALUEIDEN KOMITEA, joka

ottaa huomioon komission tiedonannon neuvostolle, Euroopan parlamentille, talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle "Eurooppalaisen tutkimusalueen toteuttaminen: EU:n tutkimustoimien suuntaviivat (2000-2006)" KOM(2000) 612 lopullinen,

ottaa huomioon Euroopan komission 4. lokakuuta 2000 Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 265 artiklan ensimmäisen kohdan nojalla tekemän päätöksen pyytää aiheesta alueiden komitean lausunto,

ottaa huomioon työvaliokuntansa 7. helmikuuta 2001 tekemän päätöksen antaa lausunnon valmistelu valiokunta 5:n "sosiaalipolitiikka, kansanterveys, kuluttajansuoja, tutkimus, matkailu" tehtäväksi,

ottaa huomioon valiokunta 5:n huhtikuun 19. päivänä 2001 hyväksymän lausuntoluonnoksen CdR 63/2001 rev., jonka esittelijä oli Giuseppe Torchio (I, PPE),

hyväksyi 13. ja 14. kesäkuuta 2001 pitämässään 39. täysistunnossa (kesäkuun 13. päivän kokouksessa) yksimielisesti seuraavan lausunnon.

1. Yleistä

1.1. Komission asiakirjassa hahmotellaan ja määritellään tieteellisen ja teknologisen toiminnan sekä tutkimuspolitiikan uudet näkymät Euroopan unionissa.

1.2. Asiakirjassa pyritään myös luomaan perusta kansalaisten, tieteen ja tutkimuksen uusille suhteille kansalaisyhteiskunnassa sekä edistämään yhä tarpeellisempaa poliittista keskustelua tutkimustulosten konkreettisten sovellusten vaikutuksista yhteiskuntaan.

1.3. Yli 20 vuotta sitten varoitettiin siitä, että Eurooppa jää Yhdysvalloista jälkeen kolmannen teollisen vallankumouksen keskeisillä aloilla. Euroopan vakavia rakenteellisia heikkouksia ei ole vieläkään parannettu. Vuonna 1999 Euroopassa sijoitettiin tutkimustoimintaan yli 70 miljardia euroa vähemmän kuin Yhdysvalloissa eli vain 1,8 % BKT:sta. Yhdysvalloissa tutkimustoimintaan käytettiin 2,7 % ja Japanissa 3,1 % BKT:sta.

1.4. Myös ulkomaille viedyn huipputeknologian, tutkijoiden ja patenttien määrä asukasta kohti on Euroopassa selvästi alhaisempi kuin Yhdysvalloissa ja Japanissa. Komissio ehdottaakin paitsi tutkimustoimien huomattavaa lisäämistä julkisella ja yksityisellä sektorilla myös jäsenvaltioiden tutkimustoimien nykyistä vahvempaa koordinointia. Näin kansalaisille annettaisiin välineet tietojen kehittämiseen ja synnytettäisiin uutta luottamusta teknologian edistymiseen.

1.5. Lissabonissa 23. ja 24. maaliskuuta 2000 kokoontunut Eurooppa-neuvosto piti eurooppalaisen tutkimusalueen luomishanketta perustekijänä rakennettaessa eurooppalaista tietopohjaista yhteiskuntaa. Talous- ja sosiaalikomitea, alueiden komitea sekä ehdokasmaat ovat suhtautuneet myönteisesti hankkeeseen, ja Euroopan parlamentti antoi sille tukensa 18. toukokuuta 2000 antamassaan päätöslauselmassa. Lisäksi useat yritykset, tutkimuslaitokset ja teollisuudenalat ovat lukuisissa kannanotoissaan tukeneet hanketta.

1.6. Eurooppalainen tutkimusalue on hanke, joka on toteutettava talouden ja viestinnän maailmanlaajuistumisen, tieteellisen ja teknologisen kehityksen nopeutumisen sekä niistä johtuvien voimakkaiden yhteiskunnallisten vaikutusten vuoksi.

1.7. Eurooppalaisen tutkimusalueen toteuttaminen edellyttää Euroopan unionin, jäsenvaltioiden ja tutkijoiden rohkeaa ja päättäväistä yhteistoimintaa. Lisäksi on taattava niin tutkijoiden kuin tietämyksen ja teknologian vapaa liikkuvuus. Tärkeitä tekijöitä tässä yhteydessä ovat urakehitys tiedealalla, tutkijoiden ottaminen mukaan toisten jäsenvaltioiden sosiaaliturvajärjestelmiin, teollis- ja tekijänoikeusjärjestelmät sekä tietämyksen siirtoa ja tulosten levittämistä koskevat säännökset.

1.8. On alueiden komitean intressien mukaista olla selvillä eri aloja koskevien analyysien tuloksista sekä keskeisistä ehdotuksista, jotka perustuvat komission yhdessä jäsenvaltioiden kanssa toteuttamiin arviointeihin.

1.9. Näin ollen EU:n tutkimustoiminnan tukitoimet on määriteltävä uudelleen, jotta niissä otettaisiin huomioon erilaiset tarpeet: kilpailukyvyn ja kansalaisten odotusten yhdistäminen; huippuosaamisen edistäminen sekä tasapainoisen teknologisen kehityksen takaaminen; unionin alakohtaisten politiikkojen määrittelyn, täytäntöönpanon ja seurannan tarve. Tukitoimilla on hallitustenvälisen tieteellisen yhteistyön käynnistämisestä 1950-luvulta alkaen parannettu merkittävästi eurooppalaisen tutkimustoiminnan valmiuksia.

1.10. Viisivuotiskautena 1995-1999 on luotu vuosittain keskimäärin 50000 yhteistyöhanketta, mikä on epäilemättä arvokas saavutus. Kyseisiä ohjelmia ei kuitenkaan ole sulautettu tai liitetty kiinteästi jäsenvaltioiden toteuttamiin 15:een kansalliseen ohjelmakokonaisuuteen. Ne ovat myös asianmukaisen johtotahon puuttuessa olleet päällekkäisiä, mikä ei vastaa perustamissopimuksessa tarkoitetun EU:n ja sen jäsenvaltioiden toimien täydentävyyden periaatetta.

1.11. Jotta tulevat toimet määriteltäisiin aiempaa yhtenäisemmin etenkin viisivuotiskautena 2002-2006, on aiheellista tarkastella komission laatimaa viidennen tutkimuksen puiteohjelman puoliväliarviota kyseisestä puiteohjelmasta tehtyjen päätösten N:o 182/1999/EY ja 1999/64/Euratom 6 artiklan mukaisesti.

2. Tutkimuksen painopistealueiden ja tavoitteiden arviointi

2.1. Euroopan yhteisön perustamissopimuksen mukaan "yhteisön tavoitteena on lujittaa teollisuuden tieteellistä ja teknologista perustaa sekä suosia yhteisön teollisuuden kansainvälisen kilpailukyvyn kehittämistä samoin kuin edistää" muiden yhteisön politiikkojen kanssa integroitua tutkimustoimintaa. Tutkimusta ja teknologista kehitystä koskevien EU:n tavoitteiden saavuttamiseksi on

- luotava entistä vankempi tieteellisen ja yhteiskunnallisen tutkimuksen perusta edistämällä kouluissa nykyistä enemmän luonnontieteellisten ja yhteiskunnallisten aineiden opetusta

- tehostettava tutkimustoimintaa koordinoimalla kansallisten ohjelmien sekä korkeakoulujen, julkisen sektorin ja yksityissektorin osaamiskeskusten ja -ryhmien verkottumista sekä toteutettava teollisuudessa harjoitetun kohdennetun tutkimuksen suurhankkeita

- vahvistettava pk-yritysten hyväksi tehtävää ja pk-yritysten toteuttamaa tutkimustoimintaa, edistettävä tietämyksen ja teknologian levittämistä, siirtoa ja omaksumista sekä tutkimustulosten hyödyntämistä ja huipputeknologiayritysten kehittämistä politiikalla, jonka yhteydessä otetaan huomioon käyttömahdollisuudet, eurooppalaisten tutkimusinfrastruktuurien luominen ja rahoittaminen sekä suuritehoisten tietoverkkojen laajentaminen

- tuettava tietopohjaista taloutta tieteen, teknologian ja innovoinnin aloilla edistämällä rajanylittävää liikkuvuutta ja urakehitystä eurooppalaisen tutkimuksen alalla, vahvistamalla naisten osuutta tutkimustoiminnasta, lisäämällä tiedealan ammattien houkuttelevuutta nuorten keskuudessa sekä tekemällä nykyistä enemmän yhteistyötä unionin ulkopuolisten maiden tutkijoiden kanssa

- luotava tieteen ja yhteiskunnan uusi suhde, jonka yhteydessä sovelletaan ennalta varautumisen ja kestävän kehityksen periaatteita sekä otetaan huomioon tieteellisen ja teknologisen edistymisen eettiset ja yhteiskunnalliset vaikutukset.

2.2. Suunniteltujen toimien toteutuksessa on otettava huomioon

1) unionin tieteellisen ja teknologisen yhteistyön yhdenmukaisuus ja jatkuvuus parantamalla eri tahojen keskinäistä koordinointia ja pyrkimällä entistä järjestelmällisemmin yhteisiin ja samaan tavoitteeseen tähtääviin toimiin

2) alueiden mahdollisuuksien hyödyntäminen verkottamalla alueiden tutkimus-, innovointi- ja teknologiansiirtovalmiuksia samoilla toiminta-aloilla

3) yhteistyö ehdokasvaltioiden ja erityisesti muiden unionin ulkopuolisten maiden kanssa, sillä sen ansiosta eurooppalaiset tutkijat ja eri teollisuudenalat pääsevät osallisiksi muualla maailmassa saavutetusta tietämyksestä ja teknologiasta, sekä EU:n valmiuksien tarjoaminen kansainvälisesti käyttöön aloilla, joilla Euroopalla on tunnustettu asiantuntemus.

2.3. Komissio suosittaa, että luodaan yleisen eurooppalaisen hallitustenvälisen tieteellisen yhteistyön rakenteen ja organisaation toimintaa täydentäviä toimia. Tällaisia rakenteita ja organisaatioita ovat yleisellä tasolla Euroopan tiedesäätiö, Tieteellisen ja teknisen tutkimuksen eurooppalainen yhteistyö (Cost) ja Eureka sekä erityisosaamisen tasolla Euroopan avaruusjärjestö ESA, Euroopan molekyylibiologian laboratorio (EMBL), Euroopan synkrotronisäteilyn tutkimuslaitos (ESRF) ja Euroopan ydintutkimusjärjestö (CERN).

2.4. On myös otettava huomioon rakennerahastot, alueelliset aloitteet ja Euroopan investointipankin toimet sekä Keski- ja Itä-Euroopan maille ja yhteisön ulkopuolisille maille suunnatut taloudellisen ja teknisen avun ohjelmat ja muut kansainvälisen yhteistyön rahoitusvälineet.

2.5. Tutkimustoiminnan julkisen tuen perustelemiseksi tutkimustuloksista on oltava yleistä hyötyä, joka on tutkimuksen tekijöille koituvaa suoraa hyötyä suurempi. Tämä koskee niin perustutkimusta kuin kohdennettua tutkimusta.

2.6. Euroopan kilpailukyvyn lisäämiseen tähtäävien politiikkojen toteuttamiseksi on määritettävä julkinen tuki ja puolustettava sitä myös silloin, kun tuetaan riskialtista ja pitkäaikaista tutkimustoimintaa, josta ei ole välitöntä käytännön hyötyä.

2.7. Lisäksi on ajanmukaistettava eurooppalaisen lisäarvon kriteeriä, jonka mukaan valitaan EU:n ensisijaiset tutkimusalat.

2.8. Aiemmin hyväksyttyjen, tutkimustoiminnan kustannuksia ja laajuutta sekä yhden maan valmiuksia koskevien valintaperusteiden ohella on luotava henkilöresurssien ja rahoitusvarojen kriittinen massa sekä hyödynnettävä mittakaavaetuja tekemällä tutkimukseen suuntautunutta taloudellista yhteistyötä.

On yhdistettävä eri alojen toisiaan täydentävä asiantuntemus, kun käsitellään monitieteisiä ongelmia, toteutettava vertailututkimuksia Euroopan tasolla ja yhdistettävä EU:n ensisijaiset toimet ja intressit erilaisiin pk-yritysten toimintaympäristöihin tietoyhteiskunnasta maatalouteen ja ympäristöön jne.

2.9. Ensisijaisia aloja ovat

- postgenomitutkimukset ja vakavia sairauksia koskevat tutkimukset

- monitieteinen nanoteknologia

- tietoyhteiskunnan kehittäminen ja erityisesti eEurope-aloite

- Euroopan tason tutkimus- ja kehittämistoiminta riskialttiilla teollisuusaloilla

- ilmailu- ja avaruustutkimus

- luonnon monimuotoisuus, kasvi- ja eläinlajien geenivarojen tunnistaminen ja suojelu

- elintarvikkeiden ainesosien jäljitettävyys ja elintarviketurvallisuus.

2.10. Kestävän kehityksen mallia koskevat tutkimukset edellyttävät valintaperusteiden hyväksymistä ja mahdollisten hylkäämisperusteiden tutkimista.

2.11. On myös luokiteltava asetettujen tavoitteiden mukaiset ensisijaiset toimet ja yhdistettävä eri toimia erilaisiin aloihin, kuten erityyppisiin tutkimus- ja innovaatiotoimiin, perusrakenteisiin, henkilöresursseihin jne.

2.12. Tiettyjen alojen tukemisen ohella osa rahoituksesta tulisi kohdistaa eri aloilla toteutettavien toimien integrointiin.

3. Aiempien ja meneillään olevien toimien arviointi sekä suositukset

3.1. On tärkeää arvioida riippumattomien asiantuntijoiden lausuntoa sekä komission toteuttamaa arviointia.

3.2. Yksitoista asiantuntijaa on arvioinut kuluneen viisivuotiskauden aikana käynnissä olleesta puiteohjelmasta saatuja tuloksia seuraavasti:

- Yleisellä tasolla EU:n tutkimustoimet on yhdistettävä todelliseen eurooppalaiseen tutkimuspolitiikkaan. Komission on etenkin laajentumista ajatellen edistettävä yhtenäisiä politiikkoja.

- Aiempien toimien suhteen asiantuntijat toteavat, että puiteohjelman keskittämisellä on ollut myönteinen vaikutus, sillä puiteohjelman ansiosta "on voitu toteuttaa monia sovelletun tutkimuksen hankkeita etenkin yliopistoissa ja teollisuudessa". Puiteohjelman rakenteita ja hallintomenettelyjä on kuitenkin tarkistettava.

3.3. Tulevaisuutta ajatellen asiantuntijat suosittelevat, että

- jatketaan avaintoiminto-käsitteen hyödyntämistä ohjelmien keskittämisvälineenä

- vahvistetaan tutkimustoimintaa EU:n poliittisten tavoitteiden saavuttamiseksi

- säilytetään painopiste huippuosaamisen lujittamisessa ja tarjotaan parhaille eurooppalaisille tutkijoille mahdollisuus toteuttaa vaativia ja riskialttiita tutkimuksia

- lisätään joustavuutta hyödynnettäessä perustamissopimuksen tarjoamia välineitä.

3.4. Viidennen puiteohjelman puoliväliarvioinnin ansiosta komissio voi ehdottaa huomattavia tarkistuksia niin ohjelman sisältöön kuin sen toteuttamistapaan.

3.5. Komission mukaan on kehitettävä uusia toimia sekä toiminta- ja takuumekanismeja, analysoitava jäsenvaltioiden tutkimustoimintaan luotavien yhteyksien synnyttämää tehokkainta yhteisvaikutusta sekä tutkittava entistä tarkemmin perustamissopimuksen tarjoamia mahdollisuuksia.

3.6. Lisäksi on keskitettävä toimet rajoitettuun määrään painopistealoja, jotka on määritelty eri toiminta-aloilla tapahtuneiden muutosten perusteella. Tällaisia aloja ovat etenkin uusi virtuaalitalous sekä elintarvikkeiden turvallisuus ja eri tuotannonalojen turvallisuus.

4. Erityissuositukset

4.1. EU:n osuus tutkimustoiminnan rahoituksesta on ollut keskimäärin 700000 euroa hanketta kohti neljännessä puiteohjelmassa ja 1,7 miljoonaa euroa viidennessä puiteohjelmassa.

4.2. Tuetut hankkeet ovat myös olleet lyhytkestoisia (keskimäärin kolme vuotta), ja komissio on valinnut ne julkisten ehdotuspyyntöjen perusteella. Nyt pyritään ottamaan käyttöön uusia toimintatapoja. Jäsenvaltioiden ja EU:n on kuitenkin ennen kaikkea toteutettava hankkeet entistä tiiviimmässä yhteistyössä.

- Komissio ehdottaa, että siirrytään EU:n kokonaan rahoittamien yksittäisten hankkeiden järjestelmästä yleisten rahoitussuunnitelmien järjestelmään, jossa EU:n rahoitusosuus on vain osa kokonaisrahoituksesta.

- Lisäksi hankkeiden tulisi kestää yli neljä vuotta, ja niiden tukimuodon tulisi olla hankekohtaisen tuen ja pysyvän institutionaalisen rahoituksen yhdistelmä. Näin voitaisiin toimia entistä yksilöllisemmin liikkuvuuden ja perusrakenteiden suhteen sekä lisätä tutkimustoiminnan vaikutusta jäsenvaltioiden hankkeisiin.

- Lopuksi perustamissopimuksen mukaisten, tähän mennessä vähän käytettyjen "vaihtelevan geometrian" välineiden hyödyntäminen lisää joustavuutta.

4.3. Julkisen ja yksityisen sektorin tutkimustoiminnassa, perustutkimuksessa, kohdennetussa tutkimuksessa sekä eri teollisuudenalojen tutkimuksessa on otettava huomioon erilaiset tarpeet. On myös lisättävä huomattavasti EU:n rahoittamien toimien laajuutta ja kevennettävä hallintomenettelyjä.

4.4. Jäsenvaltioiden tutkimusohjelmien verkottaminen on varmistettava kahdenlaisilla toimilla: ensinnäkin Lissabonissa 23. ja 24. maaliskuuta 2000 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston edistämällä "avoimella koordinointimenetelmällä", joka perustuu kansallisten ohjelmien vastavuoroiseen avaamiseen. Toiseksi kansalliset ohjelmat on toteutettava koordinoidusti useiden jäsenvaltioiden kesken (perustamissopimuksen 169 artikla) panemalla ne täytäntöön siten, että pyydetään niitä koskevia yhteisiä ja koordinoituja ehdotuksia, sekä tukemalla nykyistä enemmän sellaisia ylikansallisia ohjelmia, joihin myös assosioituneet maat voivat osallistua.

4.5. On säilytettävä olemassa olevat tai parhaillaan valmisteltavat yhteistyöjärjestelmät.

4.6. Huippuosaamisen verkoissa on nivottava ennen kaikkea korkeakoulut, julkinen sektori ja yksityissektori toisiinsa yhteisillä ja pitkäaikaisilla ohjelmilla, jotka joka tapauksessa ylittävät kestoltaan ja tehokkuudeltaan nykyiset tutkimushankkeet. Kyseisten ohjelmien yhteydessä hyväksytään yhteinen tutkimusohjelma, toteutetaan pitkäaikaista henkilöstön vaihtoa ja hyödynnetään tehokkaasti telemaattisia välineitä ja tietoverkkoja sekä interaktiivisia työtapoja.

4.7. Alueiden käynnistämien ja puiteohjelmaan sisältyvien erityisohjelmien piiriin kuuluvan tutkimuksen strategisia linjoja ja rahoitusta määriteltäessä on pohdittava perusteellisesti yhteistyö-, yhteishallinnointi- ja yhteisvastuu-mekanismeja.

4.8. Kohdennetun tutkimuksen suuret hankkeet ovat suuruusluokaltaan kymmeniä tai satoja miljoonia euroja. Niitä toteuttavat yritysten, yliopistojen ja tutkimuskeskusten yhteenliittymät yleisten ja etukäteen vahvistettujen rahoitussuunnitelmien sekä vertaisarvioinnin mahdollistavien avoimien sääntöjen perusteella.

4.8.1. EU:n rahoitusosuus kokonaiskustannuksista tulisi määritellä tutkimustulosten, teknologisten saavutusten sekä taloudellisten ja yhteiskunnallisten vaikutusten perusteella.

4.8.2. Toinen mahdollisuus on, että suuret hankkeet koostuvat yhteen ryhmitellyistä (klusteroiduista) erillisistä hankeosista.

4.8.3. Teollisuuden tutkimustoiminnan suhteen komissio ehdottaa "teknologisiin kokonaisuuksiin" integroitujen eri teknologioiden validointia prototyyppeinä, mitä voitaisiin tukea Eureka-hankkeella.

4.9. Tutkimuksen ja innovoinnin, yritysten käynnistämisen sekä pk-yritysten osalta alueellinen ja kansallinen tuki pk-yrityksiä varten ja pk-yrityksissä suoritettavalle tutkimustoiminnalle sekä teknologiayritysten perustamiselle on säilytettävä tiedonannon "Innovaatiot osaamiselle rakentuvassa taloudessa" mukaisesti. Komissio suunnittelee "yhteisen tutkimuksen" toimia, joilla tuetaan teollisuudenalojen Euroopan tason järjestöjä tai jäsenvaltioiden järjestöjen ryhmittymiä jäsenvaltioiden pk-yritysten kannalta kiinnostavilla aloilla.

4.9.1. Myös "tutkimusyhteistyötoimiin" tulee kiinnittää huomiota.

4.9.2. Komissio kehottaa vahvistamaan taloudellista ja teknologista tietämystä koskevia toimia, joita ovat pk-yrityksiä kiinnostavien tietojen kerääminen, käsittely ja levittäminen, tutkijoiden, yrittäjien ja rahoittajien verkottuminen sekä tutkimustoiminnan sivutuotteina syntyneiden yritysten perustamisen ja teknologiayrityshautomoiden kehittämisen tukeminen.

4.9.3. Tässä yhteydessä yritysten, teollisuudenalojen järjestöjen, Euroopan investointipankin ja Eureka-hankkeen välillä voi syntyä merkittävää yhteisvaikutusta rahoituksen suhteen.

4.10. EU tukee sitä, että palveluja Euroopan tasolla tarjoavien jäsenvaltioiden tutkimusinfrastruktuureja voidaan hyödyntää ylikansallisesti.

4.10.1. Komissio ehdottaa kehitys- ja rakennuskustannusten kattamista osittain siten, että osallistutaan Euroopan laajuisesti kiinnostavien uusien perusrakenteiden toteutettavuustutkimusten yhteisrahoitukseen noudattaen yhteisvaikutusperiaatetta, jonka mukaisesti yhdistetään jäsenvaltioiden ja alueiden varoja, Euroopan investointipankin varoja, rakennerahastojen varoja jne. Tarkoituksena on tukea tutkimustoiminnassa käytettävien suurten nopeuksien tietoverkkojen käyttöä ja kehittämistä.

4.11. Henkilöresurssien osalta tulisi lisätä huomattavasti EU:n jäsenvaltioiden, ehdokasmaiden ja muiden unionin ulkopuolisten maiden tutkijoiden liikkuvuuteen tarkoitettuja apurahoja.

4.11.1. Komissio ehdottaa lisäksi apurahajärjestelmän perustamista pk-yrityksiä koskevaa tietämyksen ja teknologian siirtoa varten. Samalla tulisi edistää naisten osallistumista tieteelliseen toimintaan sekä rohkaista nuoria opiskelemaan tieteellistä uraa varten tietopohjaisessa taloudessa ja toimimaan korkean tason tutkijoiden ympärille muodostuneissa ryhmissä.

4.11.2. Tieteen, yhteiskunnan ja kansalaisten suhde on hyvin tärkeä. Aihepiiriin liittyvässä tutkimuksessa on otettava huomioon tieteen ja teknologian kehittymisen yhteiskunnalliset vaikutukset. Kyseiset tutkimusalat voidaan ryhmitellä seuraavasti: poliittisen päätöksenteon tukeminen ja eurooppalainen tieteellinen viitejärjestelmä, tutkimustoiminta ja yhteiskunnan tarpeet, tieteen ja yhteiskunnan välinen vuoropuhelu, naiset ja tiede sekä etiikka.

4.11.3. Hankkeiden valinta julkisten ehdotuspyyntöjen perusteella sekä vertaisarvioinnit tulisi säilyttää. Olisi kuitenkin sovellettava myös perinteisistä tutkimushankkeiden ehdotuspyynnöistä poikkeavia tarjouskilpailuja ja ehdotuspyyntöjä.

4.11.4. Hallinnointitavan muuttaminen suosii laajamittaisten toimien kokonaisuuksien toteuttamista. Tämä koskee huippuosaamisen verkkojen toimintaa, kohdennetun tutkimuksen suuria hankkeita, pk-yrityksiä varten toteutettavia yhteisen tutkimuksen hankkeita, yhteisön kanssa tehtyjen assosiaatiosopimusten mukaisesti toteutettavia tutkimusinfrastruktuuritoimia sekä "vastaanottoapurahojen" järjestelmän avulla myönnettyjä tutkijoiden liikkuvuutta edistäviä apurahoja, joiden hallinnointi tulisi antaa tehtävään erikoistuneille "täytäntöönpanoelimille".

4.11.5. Davignonin ryhmä ei ole arvioinnissaan käsitellyt yhteisen tutkimuskeskuksen toimintaa, vaan keskittyy yhteisön politiikkojen täytäntöönpanon ja Euroopan tason poliittisen päätöksenteon tieteelliseen ja teknologiseen tukemiseen etenkin mahdollisimman suurta eurooppalaista lisäarvoa tuottavilla aloilla.

4.12. Hanke-ehdotuksen jättämisen ja sen hyväksymisestä saatavan ilmoituksen välinen aika on lyhennettävä minimiin.

4.13. Yksi suurimmista esteistä eurooppalaisen tutkimusalueen toimivuudelle on, että patenttien saaminen Euroopassa vie Yhdysvaltoihin verrattuna huomattavasti enemmän aikaa ja rahaa. Tämä johtuu ennen kaikkea eri maiden erilaisista vaatimuksista, pakosta käyttää aina asianomaisen maan asiamiestä sekä käännöskustannuksista.

4.14. CRAFT-tukia on vahvistettava, arviointitermiinien määrä on kaksinkertaistettava, ennakkovaatimuksia tuen saamiselle lievennettävä ja pk-yritysten oman tutkimuksen osuutta huomattavasti lisättävä.

5. Päätelmät

5.1.1. Operatiivisella tasolla on otettava huomioon asiakirjat, joissa käsitellään Euroopan avaruusstrategiaa, esikuva-analyysia (benchmarking), menetelmiä ja indikaattoreita, tiedettä, yhteiskuntaa ja kansalaisia, tutkimusinfrastruktuureja, huippuosaamisen kartoittamista sekä vuoden 2001 ensimmäisen puoliskon aikana henkilöresursseja ja liikkuvuutta, alueellista ulottuvuutta sekä muiden maiden osallistumismahdollisuuksia.

5.1.2. Komissio aikoo viidennen puiteohjelman yhteydessä laajentaa hankkeita, lisätä rahoitusta sekä ottaa käyttöön tutkimustuloksiin sidotun rahoitusjärjestelmän.

5.1.3. Lyhyellä aikavälillä muutetaan tutkimushankkeiden työohjelmia, jotta tiedeyhteisöjä kannustettaisiin käyttämään tehokkaita tietoverkkoja hajautettuun suurtehoiseen tietojenkäsittelyyn perustuvan GRID-järjestelmän pohjalta.

5.1.4. Komissio kaavailee "hankekokonaisuuden" käsitteen soveltamista useisiin ohjelmiin. Käsite perustuu tutkimushankkeiden, koordinointitoimien ja koulutusapurahojen ryhmittämiseen (klusterointi). Tarkoituksena on käynnistää "hankekokonaisuuksia" genomitutkimuksen ja nanoteknologian aloilla sekä vaikeiden sairauksien torjumisessa.

5.1.5. Komissio tähtää keskipitkällä aikavälillä osaamiskeskusten verkottamiseen, mutta EU:n toimet ja eurooppalaisen tutkimusalueen tavoitteet voidaan kuitenkin täysin konkretisoida vasta seuraavassa puiteohjelmassa.

5.1.6. Alueiden komitea arvostaa komission pyrkimyksiä luoda tutkimuksiin tehtävillä EU:n sijoituksilla eurooppalaista lisäarvoa.

5.1.7. Komitean mielestä on erityisesti vältettävä samaa aihetta käsittelevien yksittäisten tutkimusten päällekkäisyyttä sekä tutkittava tutkimustulosten välitön ja odotettu vaikutus etenkin teollisuudessa ja pk-yrityksissä toteutettavien konkreettisten sovellusten kannalta.

5.1.8. Äskettäin järjestetyillä asianomaisilla eurooppalaisilla foorumeilla on korostettu sitä, että on tärkeää lisätä tutkimukseen kohdistettuja varoja, jotta estettäisiin yhä huolestuttavammaksi käyvä "aivovuoto" valtameren taakse.

5.1.9. Erityisesti on edistettävä todellista yhteisvaikutusta luovia jäsenvaltioiden, assosioituneiden maiden ja unionin ulkopuolisten maiden toimia sekä taattava tutkijoille asianmukainen palkkaus ja sosiaaliturva.

5.1.10. Alueiden ja paikallisyhteisöjen erityisenä koordinointitehtävänä tässä yhteydessä on nivoa alueilla harjoitettava tieteellinen ja teknologinen toiminta jäsenvaltio- ja unionitason toimiin innovaatiota ja tutkimuksen edistämistä koskevan yhteisrahoituksen puitteissa. Lisäksi on pyrittävä saamaan tutkimustoimintaan uutta energiaa etenkin nuorten ja yliopistojen taholta sekä vaihdettava kokemuksia eri maiden, myös Yhdysvaltojen yliopistojen kanssa.

5.1.11. Alueiden komitea haluaa alueiden ja paikallisyhteisöjen intressien vuoksi taata Euroopassa Yhdysvaltojen ja Japanin kanssa tasavertaiset kilpailuolosuhteet.

5.1.12. Eurooppalaista tutkimusjärjestelmää tuetaan tällä hetkellä heikosti tärkeimpiin kilpailijoihin verrattuna. Onkin pyrittävä tasapainottamaan tilannetta sekä muuttamaan saavutettujen tulosten arviointi entistä avoimemmaksi. Lisäksi on vakuutettava elinkeinoalat, yritykset ja nuoret siitä, että tutkimus tarjoaa konkreettisia kehitysmahdollisuuksia tietämyksen, uusien teknologioiden ja suuritehoisten tietoverkkojen suhteen.

5.1.13. Tutkimuksen laajat kehittämistoimet koituvat epäilemättä paikallisyhteisöjen eduksi. On myös muistettava sairauksien torjuntatehtävä sekä yleisesti vapautuminen riippuvuudesta unionin ulkopuolisten maiden teknologiaan.

Bryssel 13. kesäkuuta 2001.

Alueiden komitean

puheenjohtaja

Jos Chabert