11.4.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 88/7

1.1

ETSK on tyytyväinen komission ehdottamaan tarkistukseen, joka helpottaa ja selkiyttää asetuksen täytäntöönpanoa. Tämä on erittäin tärkeää vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuvan alueen luomiseksi EU:hun. Eräät uusista kohdista aiheuttavat kuitenkin sekaannusta tulkittaessa niiden sisältöä. Näin on erityisesti 8 artiklan lopussa olevan 3 kohdan laita. Siinä ehdotetaan säädettäväksi määräaikojen laskemista koskevasta poikkeuksesta vastaanottajan kieltäytyessä vastaanottamasta asiakirjaa sen perusteella, että se on laadittu kielellä, jota hän ei ymmärrä. Säännöksen tarkoituksena on suojella hakijaa kansallisen lainsäädännön mukaisesti.

1.2

Myös 14 artiklan lopussa olevassa viittauksessa vastaanottotodistusta ”vastaaviin” järjestelmiin olisi täsmennettävä tarkemmin muut järjestelmät, joilla postitiedoksianto voidaan todentaa.

1.3

Olisi tarpeen selkiyttää molemmat kysymykset ja ennen kaikkea tarkistaa eri kielitoisinnot, jotka poikkeavat monin paikoin toisistaan. Ongelma voidaan ratkaista ennen asetuksen julkaisemista, sillä on otettava huomioon, että jokainen jäsenvaltio soveltaa asetusta oman kielitoisintonsa pohjalta.

1.4

ETSK ilmaisee huolestuneisuutensa siitä, että komissio ei ole arvioinut tilannetta asetuksen soveltamiseksi äskettäin liittyneissä jäsenvaltioissa, vaikka se on mukauttanut liitteet tähän uuteen tilanteeseen.

1.5

ETSK toteaa joka tapauksessa, että tarkistuksessa käytetty menettely on asianmukainen, koska siinä on otettu huomioon kaikki asianomaiset tahot, ja ennen kaikkea siksi, että tarkistusta tehtäessä on hyödynnetty erästä tätä tarkoitusta varten perustettua välinettä eli Euroopan oikeudellista verkostoa, jonka ansiosta on voitu huomioida näiden kahden menettelyn soveltamisessa mahdollisesti havaitut ongelmat.

2.1

Euroopan komissio on asetusehdotusta tehdessään noudattanut asetuksen (EY) N:o 1348/2000 (1) 24 artiklaa, jossa säädetään, että tarkasteltuaan asetuksen soveltamista 1. kesäkuuta 2004 asti komissio mukauttaa asetuksen säännökset tiedoksiantojärjestelmässä tapahtuneeseen kehitykseen. Asetusta ehdotetaan kuitenkin muutettavaksi myös muilta osin kuin pelkästään tarkistamalla sitä muodollisesti. Ehdotus liittyy EU:n käynnistämään lainsäädännön yksinkertaistamisprosessiin, ja siinä otetaan huomioon asetuksen voimassaoloaikana ehdotetut lukuisat säädökset. Näin noudatetaan Tampereella annettua neuvoston päätöslauselmaa, jonka mukaan on tarkoitus kehittää vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuva alue, jolla taataan ihmisten vapaa liikkuvuus EU:n rajojen sisäpuolella.

2.2

Asetus on sisämarkkinoiden moitteettoman toiminnan kannalta erittäin tärkeä. Rajatylittävien toimien ja sopimusten sekä ennen kaikkea uutta teknologiaa hyödyntävien uusien sopimusjärjestelmien vuoksi tarvitaan säädöstä oikeudenkäynti- ja muiden asiakirjojen tiedoksiannosta valtiosta toiseen. Mainittakoon, että ETSK on jo kehottanut (2) muuttamaan menettelyä säätelevän säädöksen ehdotetun direktiivin sijaan asetukseksi, koska perimmäisenä tarkoituksena on menettelyn täydellinen yhdenmukaistaminen.

3.1

Ehdotetulla tarkistuksella tiedoksiantokäytäntöä pyritään yksinkertaistamaan. Tarkistukseen sisältyvillä muutoksilla parannetaan hakijan ja vastaajan oikeusturvaa, sillä tarkoituksena on löytää perusperiaate, jolla säilytetään luottamus sisämarkkinoihin.

3.2

Ensinnäkin määräaikojen alkamisesta annetaan selkeät säännöt (7 artiklan 2 kohta). Aiemmat säännökset korvataan määräajalla, jonka pituus on yksi kuukausi asiakirjan vastaanottamisesta. Kansallista lainsäädäntöä sovelletaan vain jäsenvaltioiden välisiin hallinnollisiin suhteisiin (9 artiklan 1 ja 2 kohta).

3.3

Muutoksella selkiytetään kieltäytymistä vastaanottamasta asiakirjaa sen perusteella, että se on laadittu kielellä, jota vastaanottaja ei ymmärrä. Nyt on mahdollisuus käännättää asiakirja vastaanottajan ymmärtämälle kielelle. Tällöin määräajan kuluminen alkaa käännöksen päiväyksestä (8 artiklan 1 kohta). Uudessa 3 kohdassa säädetään kuitenkin poikkeuksesta, jos asiakirja on jäsenvaltion lainsäädännön mukaan annettava tiedoksi tietyn ajan kuluessa hakijan oikeuksien turvaamiseksi. Tällöin tiedoksiantopäivä määräytyy alkuperäisen asiakirjan tiedoksiantopäivän mukaan.

3.4

Tiedoksiantokuluja koskeva muutosehdotus on niin ikään tärkeä (11 artiklan 2 kohta), sillä muutetussa asetuksessa ehdotetaan säädettäväksi, että kukin jäsenvaltio päättää ennalta kiinteämääräisistä kuluista.

3.5

Postitiedoksiannoista (14 artikla) ehdotetaan säädettäväksi, että jäsenvaltio voi vaatia vastaanottotodistusta tai ”vastaavaa” tämän estämättä henkilöä, jonka etua oikeudenkäynti koskee, toimituttamasta oikeudenkäyntiasiakirjojen tiedoksiannon vastaanottavan jäsenvaltion viranomaisten, virkamiesten tai muiden toimivaltaisten henkilöiden välityksellä (15 artikla).

4.1

ETSK pitää myönteisenä kaikkia yksinkertaistamisperiaatteen mukaisia lainsäädännön muutosehdotuksia, (3) joissa taataan samalla oikeusturva säädöksen soveltamisalalla. Tässä tapauksessa komitea toteaa, että komissio on laatinut asetuksen (24 artiklan) edellyttämän kertomuksen ja että Euroopan oikeudellisen verkoston (4) kokouksissa on tarkasteltu asetuksen soveltamisesta saatuja kokemuksia sekä keskusteltu niistä. Kun kaikki asiaankuuluvat tiedot ja tutkimukset olivat koossa, komissio laati kertomuksen (5), jonka pohjalta ehdotus on tehty.

4.2

Todettakoon, että asiakirjojen tiedoksiantoa koskevien määräaikojen sisällyttäminen yhteisön lainsäädäntöön edistää huomattavasti lainsäädännön yksinkertaistamista, sillä aiemmin oli voimassa useita jäsenvaltioiden säännöksiä, jotka pitkittivät menettelyjä. Samalla asianosaiset saavat määräajat tietoonsa eikä heidän tarvitse tarkistaa kussakin valtiossa voimassa olevia määräaikoja. Edellä mainitusta huolimatta valtioiden välisiin suhteisiin sovelletaan kansallista lainsäädäntöä, kuten muutetussa 9 artiklassa säädetään. Tämä ei vaikuta yksityisiin asianosaisiin.

4.3

Asetuksen 8 artiklan (6) uusi sanamuoto, jonka mukaan vastaanottaja voi ”kieltäytyä vastaanottamasta tiedoksiannettavaa asiakirjaa”, jos vastaanottaja ei ymmärrä kieltä, jolla asiakirja on laadittu, sekä velvollisuus käännättää asiakirja vaikuttavat suojelevan nykyistä sanamuotoa paremmin asianosaisten etuja etenkin siksi, että asetettuja määräaikoja ei lyhennetä vaan määräaika lykätään alkavaksi käännösasiakirjaan merkitystä päivästä. Artiklan 8 uuden kohdan 3 sanamuodosta jäsenvaltioille aiheutuu kuitenkin edelliseen liittyvä vakava soveltamisongelma, kun kohdassa ehdotetaan säädettäväksi poikkeuksesta. Tällöin määräajan alkamiseen sovelletaan kunkin jäsenvaltion omaa lainsäädäntöä, mikä voisi loukata asiakirjan vastaanottajan oikeuksia.

4.4

Myös ETSK:n mielestä on aiheellista ottaa käyttöön kunkin jäsenvaltion ennalta asettama kiinteämääräinen tiedoksiantomaksu, sillä asianosaiset eivät useinkaan pidä luotettavana sitä, ettei kuluja ole määritelty. Näin parannetaan menettelyn avoimuutta.

4.5

Aiemmin antamansa lausunnon (7) tapaan ETSK katsoo tarpeelliseksi tarkastella teknisten innovaatioiden sekä tiedoksiantoja vastaanottavien ja niitä lähettävien elinten hyväksymien uusien välineiden käyttöä oikeudenkäynti- ja muiden asiakirjojen tiedoksiannossa siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa. Tällaisia välineitä ovat esimerkiksi sähköposti tai Internet, mutta niitä käytettäessä on taattava asianosaisten oikeusturva.

4.6

Myös liitteinä olevien lomakkeiden muotoilu olisi otettava huomioon. Lomakkeet on tarkoitettu jäsenvaltioiden oikeuslaitosten käyttöön, toisin sanoen niiden lähettäjille ja vastaanottajille. ETSK:n mielestä niissä olisi otettava huomioon myös vastaanottajan ja vastaajan edut eli yksinkertaistettava sanamuotoa ja tehtävä lomakkeista oikeudenkäyntiin tai oikeudenkäynnin ulkopuoliseen menettelyyn osallistuvien henkilöiden kannalta nykyistä helppotajuisempia.