52006PC0244

[pic] | EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO |

Bryssel 24.5.2006

KOM(2006) 244 lopullinen

2006/0084 (COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEKSI

Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista annetun asetuksen (EY) N:o 1073/1999 muuttamisesta

(komission esittämä) {SEK(2006) 638 }

PERUSTELUT

Perustelut ja tavoitteet

Euroopan petostentorjuntavirasto (OLAF) perustettiin vuonna 1999. Viraston toiminnan oikeudellisen perustan muodostavat petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista 25 päivänä toukokuuta 1999 annetut Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1073/1999[1] ja neuvoston asetus (Euratom) N:o 1074/1999[2], joissa määritellään OLAFin suorittamia sisäisiä ja ulkoisia tutkimuksia koskevat yksityiskohtaiset säännöt, ja viraston perustamisesta 28 päivänä huhtikuuta 1999 tehty komission päätös 1999/352 (EY/EHTY/Euratom)[3].

Komissio hyväksyi huhtikuussa 2003 ensimmäisen OLAFin toimintaa koskevan arvioinnin[4], joka sisälsi myös suosituksia OLAFin toimien tehostamiseksi entisestään. Komissio totesi, että viraston (joka on toiminnallisesti riippumaton komission yksikkö) synergiat ja institutionaalinen tilanne toimivat kyllä, mutta sen tehokkuudessa ja jäsenvaltioiden kanssa tehtävässä yhteistyössä oli parantamisen varaa. Euroopan parlamentti suhtautui myönteisesti komission sitoutumiseen valmistella tarvittavat säädösehdotukset[5].

Komissio hyväksyi helmikuussa 2004 ehdotukset asetusten (EY) N:o 1073/1999 ja (Euratom) N:o 1074/1999 muuttamisesta[6]. Tavoitteena oli vahvistaa henkilöiden menettelyllistä oikeusturvaa, parantaa tutkimusten keston valvontaa ja viraston ja asianomaisten toimielinten välistä tietojenvaihtoa sekä tehostaa viraston toimintaa. Euroopan parlamentti ja neuvosto pyysivät lisäarviointia viraston toiminnasta ennen näiden ehdotusten käsittelyä. Tilintarkastustuomioistuin antoikin suosituksia sisältäneen erityiskertomuksen OLAFin hallinnoinnista[7] ja lausunnon helmikuussa 2004 ehdotetuista muutoksista[8]. Tilintarkastustuomioistuin piti tyydyttävänä viraston rakennetta toiminnallisesti riippumattomana komission yksikkönä. Se kuitenkin suositteli lisätoimia viraston toiminnan tehostamiseksi etenkin tutkimusten hallinnoinnin ja keston, kansallisten viranomaisten kanssa tehtävän yhteistyön, olennaisiin tehtäviin keskittymisen sekä valvontakomitean toimivallan alalla.

Talousarvion valvontavaliokunta järjesti Euroopan parlamentissa heinäkuussa 2005 OLAFin toiminnan lujittamisesta julkisen kuulemistilaisuuden, johon osallistuivat muun muassa varapuheenjohtajat Siim Kallas ja Franco Frattini sekä tilintarkastustuomioistuimen ja yhteisöjen tuomioistuimen edustajia ja huippuasiantuntijoita. Varapuheenjohtaja Kallas korosti kuulemistilaisuudessa, että OLAFin petostentorjuntatutkimuksille on tärkeää luoda poliittinen ohjausjärjestelmä ja että on varmistettava tutkimusmenettelyjen ja tutkimusten keston riippumaton valvonta luottamuksellisuuden suojaa heikentämättä. Julkisen kuulemistilaisuuden perusteella saatettiin todeta, ettei viraston nykyinen institutionaalinen rakenne haittaa OLAFin riippumattomuutta, että puolustautumisoikeuksia on vahvistettava ja että valvontatehtävää on tarkasteltava lähemmin.

Tämä ehdotus on jatkoa kyseisille päätelmille. Siihen sisältyy helmikuussa 2004 esitettyjen lisäehdotusten ohella jälleen uusia toimia. Arvioinnin, tilintarkastustuomioistuimen tarkastuksen ja julkisen kuulemistilaisuuden päätelmien mukaisesti ehdotuksessa ei käsitellä viraston institutionaalista rakennetta, vaan sillä pyritään yksinomaan parantamaan toimintaa nykyisissä puitteissa. Muutokset ovat niin laajoja, että tämä ehdotus korvaa 10 päivänä helmikuuta 2004 esitetyn ehdotuksen, joka perutaan.

Hallinnon tehostaminen sekä neuvoa-antavan tarkastajan toimen perustaminen ja OLAFin ja asianomaisten toimielinten tai elinten välisen tietojenvaihdon tarkentaminen auttavat saavuttamaan oikean tasapainon riippumattomuuden ja valvonnan välillä.

Komission yksiköt ovat laatineet samanaikaisesti tämän ehdotuksen kanssa ehdotuksen sisäiseksi päätökseksi, jonka kollegio on ottanut huomioon ja joka annetaan lainsäätäjälle tiedoksi. Asiakirjaan sisältyy yksityiskohtaisia toimenpiteitä ja asetuksen (EY) N:o 1073/1999 uusien säännösten soveltamista koskevia sääntöjä. Sitä muokataan myöhemmin Euroopan parlamentin ja neuvoston hyväksymän pääasetuksen lopullisen tekstin pohjalta. Sama koskee tarvittaessa Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välillä 25 päivänä toukokuuta 1999 tehtyä toimielinten välistä sopimusta. OLAFin sekä toimielinten ja yksiköiden välisen yhteistyön muita näkökohtia käsitellään myöhemmin.

Ehdotuksen pääkohdat ovat seuraavat:

Hallinto, toimielinten välinen yhteistyö ja valvontakomitea

Heinäkuussa 2005 järjestetyssä kuulemistilaisuudessa tuli esiin kysymyksiä valvontakomitean uudesta roolista sellaisena kuin komissio ehdotti sitä helmikuussa 2004. Lisäksi komissio katsoo, että tutkimustoimintaan liittyviin painopistealueisiin tarvitaan poliittista ohjausjärjestelmää. Valvontakomitean, viraston sekä toimielinten tai elinten välisiä suhteita on uudistettava tiivistämällä yhteistyötä.

Tätä varten komissio ehdottaa, että valvontakomitea kokoontuisi säännöllisesti tai kutsusta Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission edustajien kanssa rakenteellisen vuoropuhelun puitteissa puuttumatta kuitenkaan tutkimusten toteuttamiseen. Vuoropuhelun on tarjottava tilaisuus keskusteluun strategisten painopistealueiden määrittelystä, viraston toimintaohjelmasta sekä mainitun komitean ja viraston pääjohtajan vuotuisesta toimintakertomuksesta. Rakenteellisella vuoropuhelulla on tarkoitus hoitaa tutkimustoiminnan sekä viraston ja komitean tehokkuuden poliittinen valvonta ja varmistaa hyvien suhteiden säilyminen viraston sekä EY:n toimielinten tai elinten välillä, erityisesti tietojenvaihdon alalla. Komitean tehtävänä rakenteellisessa vuoropuhelussa on antaa lausuntoja ja suosituksia erityisesti viraston pääjohtajan nimityksen ja tähän mahdollisesti kohdistuvien kurinpitoseuraamusten yhteydessä.

Asianosaisten oikeuksien turvaaminen

Helmikuussa 2004 esitettyyn ehdotukseen sisältyi menettelyllisiä oikeusturvatakeita, jotka on säilytetty tässä uudessa ehdotuksessa. Ehdotuksessa pyritään yhdenmukaistamaan mahdollisimman pitkälle sisäisiin ja ulkoisiin tutkimuksiin liittyviä menettelyjä niiden käsittelyn helpottamiseksi ja oikeusvarmuuden vahvistamiseksi.

Komissio ehdottaa, että asetukseen sisällytetään yksityiskohtainen säännös sisäisissä ja ulkoisissa tutkimuksissa noudatettavista menettelyllisistä oikeusturvatakeista. Nämä takeet perustuvat toimielinten väliseen sopimuksen (ja sopimuksen yksittäisten täytäntöönpanopäätösten) sekä henkilöstösääntöjen ja OLAFin käsikirjan sisäisiä tutkimuksia koskeviin määräyksiin ja täydentävät niitä. Kun edellä mainitut säännökset sisällytetään itse asetukseen, saadaan käyttöön yhdenmukaiset perustakeet, jotka pätevät kaikkiin OLAFin tutkimuksiin, ovatpa ne sitten sisäisiä tai ulkoisia. Helmikuussa 2004 ehdotettiin seuraavia lisätakeita:

- säännökset tiedoista, jotka OLAF antaa käyttöön ennen kuulemista ja kuulemista koskevaa pöytäkirjaa laadittaessa

- oikeus käyttää kuulemisessa itse valittua avustajaa

- oikeus olla todistamatta itseään vastaan.

Näitä takeita on noudatettava paitsi ennen loppukertomuksen valmistelua myös ennen kuin tietoja toimitetaan kansallisille viranomaisille.

Tutkimusten valvonnan vahvistaminen

Sen lisäksi, että asetukseen sisällytetään menettelyllisiä oikeusturvatakeita koskevia yksityiskohtaisia säännöksiä (7 a artikla), on varmistettava niiden noudattaminen vahvistamalla valvontaa. Lisäksi on mahdollistettava lausuntojen pyytäminen. Valvonnasta huolehtii neuvoa-antava tarkastaja, joka hoitaa tehtäviään virastossa täysin riippumattomana. Hänen riippumattomuutensa turvataan ehdotuksen 14 artiklan säännöksillä ja erityisesti siten, että valvontakomitea osallistuu hänen nimittämiseensä. Valvonnassa otetaan huomioon tutkimusten luottamuksellisuus, hyvän hallinnon, salassapitovelvollisuuden ja tietosuojan periaatteet sekä kurinpitotoimista vastaavien viranomaisten ja oikeusviranomaisten oikeudet.

Vahvistettua valvontaa sovelletaan sisäisen tai ulkoisen tutkimuksen kaikissa vaiheissa, mikä takaa sen, että kaikessa OLAFin tutkimustoiminnassa noudatetaan samaa valvontajärjestelmää. Neuvoa-antavan tarkastajan lausuntoja koskevat menettelytavat on vahvistettava komission sisäisellä päätöksellä. Neuvoa-antavan tarkastajan toimi on lisätoimenpide, joka ei suinkaan korvaa yhteisöjen tuomioistuimen harjoittamaa valvontaa vaan vahvistaa ennakkovalvonnan mekanismeja.

Ehdotettuihin säännöksiin sisältyy uusi järjestely pitkään kestäviä tutkimuksia varten. Tutkimuksissa asianomaisille toimielimille ja valvontakomitealle on annettava tiedoksi neuvoa-antavan tarkastajan lausunto silloin, kun OLAF päättää kyseisen lausunnon pohjalta jatkaa tutkimusta kahtatoista kuukautta kauemmin. Komissiolle ja valvontakomitealle taas toimitetaan tilasto- ja analyysiraportit, jotka neuvoa-antava tarkastaja laatii säännöllisesti sisäisten ja ulkoisten tutkimusten kestosta.

Tutkimusten aikana valvonta on pääasiallisesti virastossa tehtävää välitöntä valvontaa. Neuvoa-antavalta tarkastajalta voidaan pyytää lausuntoja seuraavista seikoista:

- Asetuksen 6 artiklan 5 kohdassa (tutkimuksen kohtuullinen kesto) ja 7 a artiklassa säädetyt menettelylliset oikeusturvatakeet, omasta aloitteesta tai minkä tahansa sellaisen EY:n virkamiehen tai toimihenkilön tai taloudellisen toimijan pyynnöstä, joka on henkilökohtaisesti osallisena meneillään olevassa tutkimuksessa. Lausuntoa voidaan pyytää missä tahansa tutkimuksen vaiheessa;

- Tutkimukset, jotka kestävät kahtatoista kuukautta kauemmin tai joita jatketaan kahdeksaatoista kuukautta kauemmin, viraston pääjohtajan pyynnöstä. Lausunto toimitetaan tutkimuksessa asianomaisena olevalle toimielimelle tai elimelle sekä valvontakomitealle;

- Jos velvoitetta pyytää asianomaiselta henkilöltä lausuntoa kaikista häntä koskevista seikoista on lykättävä;

- Missä tahansa tutkimuksen vaiheessa viraston pääjohtajan pyynnöstä, joka liittyy tutkimusten valvontaan.

Ehdotetussa järjestelmässä tarjotaan tutkimuksen loppuvaiheessa EY:n virkamiehelle tai toimihenkilölle tai muulle luonnolliselle henkilölle tai taloudelliselle toimijalle, joka on henkilökohtaisesti osallisena tutkimuksen kohteena olevissa tapahtumissa, oikeus saada virastolta lopullisen tutkimuskertomuksen päätelmät ja suositukset, ja siinä annetaan asianosaiselle, joka katsoo, ettei hänen kohdallaan ole noudatettu menettelyllisiä oikeusturvatakeita tutkimuksen aikana, mahdollisuus pyytää lausunto neuvoa-antavalta tarkastajalta. Tähän oikeuteen saada tietoja tutkimuksen loppuvaiheessa liittyy poikkeus, joka perustuu ehdottoman salassapitovaatimuksen noudattamiseen ja jolla on tarkoitus turvata tutkimuksen rikosoikeudelliset jatkotoimet sekä OLAFin ja poliisi- ja oikeusviranomaisten välisen yhteistyön tehokkuus.

Tietojenvaihdon parantaminen

a) OLAFin sekä EU:n toimielinten ja elinten välillä

Asianomaiselle toimielimelle tai elimelle tiedottamista koskevat säännökset ovat välttämättömiä EU:n toimielimille, jotta nämä voisivat kantaa poliittisen vastuunsa tapauksissa, joihin liittyy epäilyksiä niiden virkamiesten tekemistä väärinkäytöksistä ja/tai joissa edellytetään niiden osalta hallinnollisia toimia EU:n etujen suojaamiseksi. Tällöin OLAFilla on oltava velvollisuus tiedottaa asiasta kyseiselle toimielimelle tai elimelle. Lisäksi asianomaisen toimielimen tai elimen on saatava tietää, milloin OLAF toimittaa tietonsa oikeusviranomaisille. Tältä osin helmikuussa 2004 ehdotetut säännökset säilytetään ennallaan.

Jäsenvaltioiden lisäksi myös komission on voitava yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamisesta vastaavana tahona pyytää ulkoisten tutkimusten aloittamista, sille on tiedotettava, kun yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamiseksi on toteutettava toimenpiteitä tutkimuksen aikana, ja sille on tiedotettava näiden tutkimusten tuloksista.

OLAFin sekä Europolin ja Eurojustin välistä tietojenvaihtoa on vahvistettava petosten, lahjonnan ja muun Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamista haittaavan laittoman toiminnan torjunnan tehostamiseksi.

b) OLAFin ja jäsenvaltioiden välillä

Ehdotuksella pyritään vahvistamaan entisestään OLAFin ja jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä ulkoisten tutkimusten ja tietojenvaihdon alalla. Siinä esitetään, että virastolle tiedotetaan kaikkien tutkimusten osalta niistä jatkotoimista, joita kansalliset oikeusviranomaiset ovat toteuttaneet OLAFilta tutkimuksen aikana tai sen päätyttyä saamiensa tietojen pohjalta.

c) OLAFin ja vihjeenantajien välillä

Kaikille toimielimissä, elimissä, toimistoissa tai virastoissa työskenteleville henkilöille, jotka toimittavat virastolle tietoja petoksista tai väärinkäytöksistä, ilmoitetaan, aloitetaanko kyseisten tietojen pohjalta tutkimus.

Lisäksi kuka tahansa, joka on toimittanut petoksen tai väärinkäytöksen epäilystä, voi saada virastolta pyynnöstä tiedon tutkimuksen saattamisesta päätökseen ja tarvittaessa loppukertomuksen lähettämisestä toimivaltaisille viranomaisille edellyttäen, että tämä tieto vaikuta asianomaisten henkilöiden laillisiin oikeuksiin tai tutkinnan tehokkuuteen taikka luottamuksellisuuden vaatimuksiin.

OLAFin toiminnallisen tehokkuuden lisääminen

Ehdotukseen sisältyy säännöksiä, joiden avulla annetaan OLAFille mahdollisuus keskittyä sen toiminnan painopistealueisiin. On syytä selventää, että OLAF päättää, aloittaako se tutkimuksen ja pyytääkö se asianomaisia viranomaisia käsittelemään sellaiset tapaukset, jotka ovat vähäpätöisiä tai jotka eivät kuulu sen painopistealueisiin, samalla kun se kehottaa kyseisiä viranomaisia tiedottamaan sille pyyntönsä jatkotoimista.

Yleisemminkin olisi selvennettävä tutkimusten aloittamiseen ja päättämiseen liittyviä menettelyjä ja toisaalta EU:n toimielinten ja elinten sisäisten tutkimusten sekä OLAFin tutkimusten välistä suhdetta. Toimielinten ja elinten ei tulisi aloittaa vastaavia tutkimuksia sinä aikana kun OLAF suorittaa omaa sisäistä tutkimustaan.

Kuten aiemminkin OLAF päättää tutkimuksen aloittamisesta tai aloittamatta jättämisestä painopistealueidensa ja tutkimuksia koskevan vuosittaisen toimintaohjelmansa sekä suhteellisuusperiaatteen mukaisesti, ja valvontakomitea kunnioittaa ehdottomasti viraston toiminnan riippumattomuutta tutkimusten suorittamisessa ja turvaa sen.

OLAFin tutkimusten tehostaminen

Arviointikertomuksessa suorien menojen osalta esitettyjen suositusten mukaisesti ehdotuksessa selvennetään OLAFin toimivaltaa sellaisiin taloudellisiin toimijoihin kohdistuvissa ulkoisissa tutkimuksissa, jotka saavat yhteisön varoja avustuksista tehtyjen sopimusten, yleissopimusten tai päätösten nojalla (suorat menot). Selvennykset myös tehostavat OLAFin tutkimuksia välillisten menojen alalla.

OLAFin mahdollisuutta saada EU:n toimielinten tai elinten hallussa olevaa tietoa ulkoisten tutkimusten yhteydessä on parannettava. Myös taloudellisten toimijoiden hallussa olevien tietojen saatavuutta sisäisten tutkimusten yhteydessä olisi helpotettava.

Viraston pääjohtajan toimikausi

Viraston pääjohtajan riippumattomuutta on katsottu aiheelliseksi vahvistaa siten, ettei hänen toimikauttaan voida uusia.

Toimielinten välisen kuulemismenettelyn helpottamiseksi ehdotetaan, että komissio ottaa kantaa asiaan rakenteellisen vuoropuhelun puitteissa sen jälkeen, kun se on kuullut valvontakomitean kanssa kokoontuneita muiden toimielinten edustajia.

Tekstissä annetaan pääjohtajalle selkeästi oikeus olla toimittamatta kansallisille viranomaisille tietoja seikoista, joilla saattaa olla rikosoikeudellista merkitystä, jos tietojen toimittamista ei voida perustella suhteellisuuteen ja syytetoimien tehokkuuteen liittyvillä syillä. Tällaisesta päätöksestä tiedotetaan valvontakomitealle ja neuvoa-antavalle tarkastajalle.

Tähän liittyvät säännökset

On huomattava, että komissio ehdottaa samanaikaisesti asetuksen (Euratom) N:o 1074/1999 eli Euratomin perustamissopimuksen kattaman yhteisöoikeuden nojalla tehtävien OLAFin tutkimusten lainsäädäntökehyksen muuttamista.

Oikeusperusta

Komission ehdotuksen tarkoituksena on muuttaa asetusta (EY) N:o 1073/1999, ja tämän vuoksi se perustuu Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 280 artiklaan.

Toissijaisuus ja suhteellisuus

Muutosasetus on täysin yhdenmukainen toissijaisuusperiaatteen kanssa. Kuten alkuperäisessä asetuksessa (EY) N:o 1073/1999, ei tässä muutosasetuksessakaan rajata jäsenvaltioiden toimivaltaa ja vastuuta yhteisöjen taloudellisia etuja vahingoittavien petosten torjuntaan tähtäävissä toimissa. OLAFin toimintakeinoja ulkoisissa tutkimuksissa selvennetään ja tehostetaan vain silloin, kun nykyisessä järjestelmässä on käytännön toiminnassa ilmennyt oikeudellisia puutteita ja kun ainoastaan OLAFin tehostetulla toiminnalla voidaan taata ulkoisten tutkimusten luotettavuus ja tulosten saaminen jäsenvaltioiden viranomaisten käyttöön. Lisäksi menettelyllisten oikeusturvatakeiden perustason ulottaminen koskemaan ulkoisia tutkimuksia on tarpeen, jotta voidaan ottaa käyttöön yhtenäinen lainsäädäntökehys kaikille OLAFin suorittamille tutkimuksille. Koska edellä esitetyn perusteella on tarpeen ottaa käyttöön yhteisön oikeuteen kirjatut selkeät säännöt OLAFin toiminnan tehostamiseksi oikeudellisesti varmoissa puitteissa, ovat mainitut säännöt myös suhteellisuusperiaatteen mukaisia.

Perusoikeudet

Yhteisöjen tuomioistuin on vahvistanut (asia C-11/00, komissio v. EKP, tuomio 10.7.2003, 139 kohta), että asetus (EY) N:o 1073/1999 osoittaa alkuperäisessä muodossaan, että lainsäätäjä haluaa saattaa OLAFin valtuuksien myöntämisen riippuvaiseksi ihmisoikeuksien ja perusvapauksien täysimääräisestä noudattamisesta. Nykyisten välineiden sisältämiä menettelyllisiä oikeusturvatakeita on syytä tehostaa entisestään, ja ne on saatettava koskemaan kaikkia, niin sisäisiä kuin ulkoisiakin OLAFin tutkimuksia. Takeet noudattavat erityisesti Euroopan unionin perusoikeuskirjassa tunnustettuja perusoikeuksia ja jopa ylittävät perusoikeuskirjassa edellytetyn vähimmäissuojelun tason.

Budjettivaikutus

Ehdotukseen liitetystä rahoitusselvityksestä ilmenee, ettei sillä ole vaikutusta yhteisön talousarvioon.

2006/aaaa (COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEKSI

Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista annetun asetuksen (EY) N:o 1073/1999 muuttamisesta

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

Ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 280 artiklan,

Ottavat huomioon komission ehdotuksen[9],

Ottavat huomioon tilintarkastustuomioistuimen lausunnon,

Ovat kuulleet Euroopan tietosuojavaltuutettua,

Noudattavat perustamissopimuksen 251 artiklassa määrättyä menettelyä[10],

Sekä katsovat seuraavaa:

(1) Olisi laadittava selkeät säännöt, joilla vahvistetaan, että ensisijainen toimivalta sisäisten tutkimusten tekemiseen on Euroopan petostentorjuntavirastolla, jäljempänä ’virasto’, ja otetaan samalla käyttöön järjestelmät, jotka mahdollistavat sen, että toimielimet ja elimet voivat ryhtyä nopeasti tutkimaan tapauksia, joihin virasto päättää olla puuttumatta.

(2) Olisi selvennettävä, että viraston tutkimusten aloittamista säätelee tarkoituksenmukaisuusperiaate, jonka mukaan virasto voi olla aloittamatta tutkimusta, jos kyseessä on vähäpätöinen tapaus tai tapaus, joka ei kuulu viraston vuosittain vahvistamiin tutkimuksen painopistealueisiin. Tällaisissa tapauksissa asian käsittelevät sisäisten tutkimusten osalta toimielimet ja ulkoisten tutkimusten osalta toimivaltaiset kansalliset viranomaiset kussakin jäsenvaltiossa sovellettavien sääntöjen mukaisesti.

(3) On tarpeen vahvistaa viraston täsmälliset velvollisuudet ilmoittaa hyvissä ajoin toimielimille ja elimille vireillä olevista tutkimuksista, jos tutkituissa teoissa on osallisena niiden jäsen, johtohenkilö, virkamies tai muuhun henkilöstöön kuuluva työntekijä tai jos ne voivat johtaa hallinnollisiin toimenpiteisiin unionin etujen suojaamiseksi.

(4) Viraston tutkintatoimien tehostamiseksi ja toimielinten laatimien viraston toimintaa koskevien arviointien, erityisesti huhtikuussa 2003 laaditun komission arviointikertomuksen ja viraston hallintoa koskevan tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksen nro 1/2005 perusteella olisi selvennettävä eräitä näkökohtia ja parannettava tiettyjä toimenpiteitä, joihin virasto voi ryhtyä tutkimuksia suorittaessaan. Viraston on sisäisten tutkimusten yhteydessä ja yhteisön varoja koskeviin sopimuksiin liittyvien petostapausten yhteydessä voitava tehdä komission paikan päällä suorittamista tarkastuksista ja todentamisista Euroopan yhteisöjen taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten ja muiden väärinkäytösten estämiseksi 11 päivänä marraskuuta 1996 annetussa neuvoston asetuksessa (Euratom, EY) N:o 2185/96[11] säädettyjä tarkastuksia ja todentamisia sekä saatava ulkoisten tutkimusten yhteydessä käyttöönsä unionin toimielinten ja elinten hallussa olevia tietoja.

(5) Oikeusvarmuuden vuoksi on tarpeen selventää viraston sisäisten ja ulkoisten tutkimusten yhteydessä sovellettavia menettelyllisiä oikeusturvatakeita. Tämä ei kuitenkaan estä tarvittaessa soveltamasta laajempaa suojaa perussopimusten sääntöjen, henkilöstösääntöjen säännösten tai asiaa koskevien kansallisten säännösten perusteella.

(6) Tutkinnan kohteena olevien henkilöiden oikeussuojan vahvistamiseksi ja rajoittamatta Euroopan yhteisöjen virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen 90 a artiklan soveltamista ja Euroopan yhteisöjen tuomiostuimelle perustamissopimuksessa myönnettyä toimivaltaa, osalliseksi epäillyllä henkilöllä olisi tutkimuksen loppuvaiheessa oltava oikeus saada tutustua loppukertomuksen päätelmiin ja suosituksiin, ja jos hän katsoo, ettei menettelyllisiä oikeusturvatakeita ole hänen osaltaan noudatettu, saattaa asiansa tällä asetuksella perustettavan neuvoa-antavan tarkastajan käsiteltäväksi lausunnon antamista varten.

(7) Avoimuuden parantamiseksi on tarpeen varmistaa, että vihjeenantajille tiedotetaan asianmukaisesti viraston alustavasta päätöksestä aloittaa tai olla aloittamatta tutkimusta kyseisten tietojen pohjalta sekä, jos vihjeenantaja sitä nimenomaisesti pyytää, viraston toteuttaman toimen lopputuloksesta.

(8) Jos sisäistä tutkimusta koskevassa loppukertomuksessa mainitut seikat, joihin liittyy epäilyksiä rikoksesta, eivät erityisesti luonteensa, vähäisen vakavuutensa tai taloudellisen vahingon vähäpätöisyyden huomioon ottaen johda varsinaisiin syytetoimiin, viraston pääjohtajan olisi toimitettava loppukertomus suoraan kyseiselle toimielimelle tai elimelle asianmukaisia jatkotoimia varten. On tarpeen, että pääjohtaja ilmoittaa valvontakomitealle ja neuvoa-antavalle tarkastajalle aina kun hän päättää olla lähettämättä loppukertomusta oikeusviranomaisille ja että pääjohtaja perustelee päätöksensä.

(9) Käytännön toimista saadun kokemuksen perusteella näyttää aiheelliselta antaa viraston pääjohtajalle mahdollisuus siirtää tiettyjä tehtäviään yhden tai useamman viraston työntekijän hoidettaviksi kirjallisella valtuutuksella, jossa määritellään tehtävien siirtämisen edellytykset ja rajoitukset.

(10) On asianmukaista vahvistaa valvontakomitean toimivaltaa erityisesti viraston sekä toimielinten tai elinten välisen tietojen toimittamisen sekä menettelyllisten oikeusturvatakeiden soveltamisen ja tutkimusten keston valvonnan osalta. Lisäksi on tarpeen aloittaa yhteistyö valvontakomitean ja Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välillä niin, että valvontakomitea voi kokoontua näiden toimielinten edustajien kanssa rakenteellisen vuoropuhelun puitteissa ilman, että tämä vaikuttaa sen jäsenten riippumattomuuteen.

(11) Viraston pääjohtajan tehtävienhoidon täyden riippumattomuuden vahvistamiseksi pääjohtaja olisi nimitettävä seitsemän vuoden toimikaudeksi, joka ei ole uusittavissa.

(12) Menettelyllisten oikeusturvatakeiden noudattamisen varmistamiseksi on valtuutettava neuvoa-antava tarkastaja ottamaan omasta aloitteestaan tai pyynnöstä riippumattomasti kantaa näihin takeisiin ja antamaan lausuntoja tietyissä muissa tapauksissa, erityisesti osalliseksi epäillyn henkilön pyynnöstä.

(13) Tämän asetuksen täytäntöönpanemiseksi tarvittavista toimenpiteistä olisi päätettävä menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/468/EY[12] mukaisesti.

(14) Sen vuoksi asetusta (EY) N:o 1073/1999 olisi muutettava.

(15) Tällä asetuksella viraston ulkoisiin tutkimuksiin liittyviä toimintatapoja selvennetään ja tehostetaan ainoastaan siltä osin kuin nykyisessä järjestelmässä on käytännössä ilmennyt oikeudellisia puutteita ja ainoastaan OLAFin tehostetulla toiminnalla voidaan taata ulkoisten tutkimusten luotettavuus ja tulosten saaminen jäsenvaltioiden viranomaisten käyttöön. Lisäksi menettelylliset oikeusturvatakeet on tarpeen ulottaa koskemaan ulkoisia tutkimuksia, jotta voidaan ottaa käyttöön kaikkia viraston suorittamia tutkimuksia koskevat yhtenäiset oikeudelliset puitteet. Tässä asetuksessa noudatetaan siten täysin perustamissopimuksen 5 artiklassa vahvistettua toissijaisuusperiaatetta. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.

(16) Tässä asetuksessa kunnioitetaan perusoikeuksia ja otetaan huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjassa tunnustetut periaatteet ja erityisesti sen 47 ja 48 artikla,

OVAT ANTANEET TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Muutetaan asetus (EY) N:o 1073/1999 seuraavasti:

1) Korvataan 3 artikla seuraavasti:

”3 artikla Ulkoiset tutkimukset

1. Virasto käyttää komissiolle asetuksella (Euratom, EY) N:o 2185/96 siirrettyä toimivaltaa toteuttaa tarkastuksia ja todentamisia paikalla jäsenvaltioissa sekä voimassa olevien sopimusten mukaisesti kolmansissa maissa ja kansainvälisissä järjestöissä.

Virasto toteuttaa tutkimustehtävänsä puitteissa asetuksen (EY, Euratom) N:o 2988/95 9 artiklan 1 kohdassa ja saman asetuksen 9 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuissa alakohtaisissa säännöstöissä tarkoitettuja tarkastuksia ja todentamisia jäsenvaltioissa sekä voimassa olevien yhteistyösopimusten mukaisesti kolmansissa maissa.

2. Avustussopimukseen tai -päätökseen taikka yhteisörahoitusta koskevaan sopimukseen liittyvän 1 artiklassa tarkoitetun petoksen, lahjonnan tai muun laittoman toiminnan osoittamiseksi virasto voi tehdä asetuksessa (Euratom, EY) N:o 2185/96 säädettyjen yksityiskohtaisten säännösten mukaisesti tarkastuksia paikalla niihin taloudellisiin toimijoihin, joille kyseinen rahoitus on myönnetty.

3. Ulkoisen tutkimuksen aikana virasto voi saada toimielinten ja elinten hallussaan pitämiä merkityksellisiä tietoja tutkinnan kohteena olevista seikoista, kun tietojen saaminen on ehdottoman välttämätöntä 1 artiklassa tarkoitetun petoksen, lahjonnan tai muun laittoman toiminnan osoittamiseksi. Tätä varten sovelletaan 4 artiklan 2 ja 4 kohtaa.

4. Jos virastolla on ennen tutkimuksen aloittamista hallussaan tietoja, joiden perusteella voidaan epäillä 1 artiklassa tarkoitettua petosta, lahjontaa tai muuta laitonta toimintaa, viraston pääjohtaja voi ilmoittaa niistä asianomaisten jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille, jotka voivat, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 1 kohdassa tarkoitettujen alakohtaisten säännöstöjen soveltamista, ryhtyä asianmukaisiin jatkotoimiin ja tehdä asiaa koskevan kansallisen lainsäädännön mukaisesti tutkimuksia, joihin viraston työntekijät voivat osallistua. Asianomaisten jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset ilmoittavat viraston pääjohtajalle näiden tietojen perusteella saadut tulokset.”

2) Muutetaan 4 artikla seuraavasti:

a) Korvataan 3 kohta seuraavasti:

”3. Virasto voi asetuksessa (Euratom, EY) N:o 2185/96 säädettyjen yksityiskohtaisten sääntöjen mukaisesti tehdä asianomaisiin taloudellisiin toimijoihin kohdistuvia tarkastuksia paikalla tutustuakseen niiden hallussa oleviin, sisäisen tutkinnan kohteena olevia seikkoja koskeviin merkityksellisiin tietoihin.”

b) Poistetaan 5 kohta.

3) Korvataan 5 artikla seuraavasti:

”5 artikla Tutkimusten aloittaminen

1. Virasto voi aloittaa tutkimuksen, kun on riittävän vakavia epäilyksiä 1 artiklassa tarkoitetuista petoksista, lahjonnasta tai muusta laittomasta toiminnasta. Päätettäessä aloittaa tai olla aloittamatta tutkimus otetaan huomioon 11 a artiklan ja 12 artiklan 5 kohdan mukaisesti vahvistetut viraston tutkintapolitiikan painopistealueet ja viraston tutkimuksia koskeva toimintasuunnitelma. Päätöksessä otetaan huomioon myös viraston resurssien tehokas käyttö ja käyttöön otettujen keinojen oikeasuhteisuus.

2. Viraston pääjohtaja päättää ulkoisten tutkimusten aloittamisesta omasta aloitteestaan taikka asianomaisen jäsenvaltion tai komission pyynnöstä.

Viraston pääjohtaja päättää sisäisten tutkimusten aloittamisesta omasta aloitteestaan taikka sen toimielimen tai elimen pyynnöstä, jossa tutkimus tehdään.

Sinä aikana, kun virasto suorittaa tämän asetuksen mukaista sisäistä tutkimusta, toimielimet ja elimet eivät aloita samoja tekoja koskevaa hallinnollista tutkimusta.

3. Kun toimielin tai elin aikoo hallinnollisen toimivaltansa nojalla aloittaa tutkimuksen, se pyytää virastoa ilmoittamaan, onko kyseisistä teoista jo suoritettu sisäinen tutkimus. Virasto ilmoittaa pyyntöä seuraavien 15 työpäivän aikana 4 kohdan mukaisesti, onko tutkimus aloitettu tai aikooko virasto aloittaa tutkimuksen. Jos pyyntöön ei vastata, viraston katsotaan päättäneen olla aloittamatta sisäistä tutkimusta.

4. Päätös aloittaa tai olla aloittamatta tutkimus tehdään kahden kuukauden kuluessa siitä, kun virasto on vastaanottanut 2 tai 3 kohdassa tarkoitetun pyynnön. Siitä ilmoitetaan viipymättä pyynnön esittäneelle toimielimelle, elimelle tai jäsenvaltiolle. Päätös olla aloittamatta tutkimus on perusteltava.

Kun toimielimen tai elimen virkamies taikka muuhun henkilöstöön kuuluva työntekijä toimittaa virastolle tietoja petosta tai väärinkäytöstä koskevista epäilyksistä henkilöstösääntöjen 22 a artiklan tai muuta henkilöstöä koskevien palvelussuhteen ehtojen vastaavien säännösten mukaisesti, virasto ilmoittaa päätöksestään aloittaa tai olla aloittamatta kyseisiä tekoja koskeva sisäinen tutkimus.

5. Jos virasto päättää olla aloittamatta sisäistä tutkimusta tarkoituksenmukaisuussyistä tai tutkimustoimintansa painopistealueiden perusteella, se toimittaa saatavilla olevat tiedot viipymättä asianomaiselle toimielimelle tai elimelle, jotta tämä voi ryhtyä tarpeellisiin jatkotoimiin asiaa koskevien sääntöjen mukaisesti. Virasto sopii tarvittaessa kyseisen toimielimen tai elimen kanssa asianmukaisista toimenpiteistä tietojen luottamuksellisuuden suojaamiseksi ja pyytää tarvittaessa, että sille ilmoitetaan jatkotoimista.

Jos virasto päättää olla aloittamatta ulkoista tutkimusta tarkoituksenmukaisuussyistä tai tutkimustoimintansa painopistealueiden perusteella, sovelletaan 3 artiklan 4 kohtaa.”

4) Muutetaan 6 artikla seuraavasti:

a) Korvataan 1 kohdassa ilmaisu ”johtaja” ilmaisulla ”pääjohtaja” ja 3 kohdassa ilmaisu ”johtajan” ilmaisulla ”pääjohtajan”.

b) Lisätään 5 a kohta seuraavasti:

”5a. Jos tutkimuksissa ilmenee, että toimielimen tai elimen jäseneen, johtohenkilöön, virkamieheen taikka muuhun henkilöstöön kuuluvaan työntekijään voi kohdistua henkilökohtaisia epäilyksiä tai jos ne voivat johtaa turvaamistoimenpiteisiin tai hallinnollisiin toimenpiteisiin unionin etujen suojaamiseksi, asianomaiselle toimielimelle tai elimelle ilmoitetaan vireillä olevasta tutkimuksesta. Toimitettavissa tiedoissa on oltava:

a) tutkimuksen kohteena olevan henkilön tai henkilöiden henkilöllisyys sekä yhteenveto kyseisistä seikoista;

b) kaikki tiedot, jotka voivat auttaa toimielintä tai elintä päättämään, onko tarkoituksenmukaista toteuttaa turvaamistoimenpiteitä tai hallinnollisia toimenpiteitä unionin etujen suojaamiseksi;

c) tarvittaessa erityiset toimenpidesuositukset luottamuksellisuuden suojaamiseksi.

Toimielimet ja elimet päättävät tarvittaessa mahdollisten turvaamistoimenpiteiden ja hallinnollisten toimenpiteiden tarkoituksenmukaisuudesta ottaen asianmukaisesti huomioon tutkimusten tehokkaan kulun sekä viraston antamat erityiset toimenpidesuositukset luottamuksellisuuden suojaamiseksi.”

c) Lisätään 7 kohta seuraavasti:

”7. Jos ilmenee, ettei tutkimusta saada päätökseen 12 kuukauden kuluessa sen aloittamisesta, viraston pääjohtaja voi päättää tutkimuksen pidentämisestä kuudella kuukaudella. Ennen päätöksen tekemistä pääjohtaja pyytää lausuntoa 14 artiklassa tarkoitetulta neuvoa-antavalta tarkastajalta . Neuvoa-antava tarkastaja osoittaa viraston pääjohtajalle 15 työpäivän kuluessa lausunnon, jossa otetaan kantaa 6 artiklan 5 kohdan noudattamiseen vireillä olevassa tutkimuksessa sekä viraston pääjohtajan mainitsemiin tutkimuksen pidentämistä edellyttäviin syihin, ja esittää tarvittaessa jatkotutkimuksen kannalta hyödyllisiä suosituksia. Neuvoa-antava tarkastaja toimittaa lausuntonsa kyseisen toimielimen tai elimen pääsihteerille sekä valvontakomitealle.

Päätös tutkimuksen pidentämisestä voidaan tarvittaessa tehdä useaan otteeseen samojen edellytysten vallitessa.”

5) Lisätään 7 a ja 7 b artikla seuraavasti:

”7 a artikla Menettelylliset oikeusturvatakeet

1. Tutkimuksessaan virasto tutkii sekä asianomaista vastaan olevat ja häntä tukevat seikat.

2. Jos tutkimuksessa ilmenee, että toimielimen tai elimen jäseneen, johtohenkilöön, virkamieheen tai muuhun henkilöstöön kuuluvaan työntekijään taikka taloudelliseen toimijaan voi kohdistua epäilyksiä, tälle on ilmoitettava asiasta, jollei siitä aiheudu haittaa tutkimukselle.

Luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä koskevia päätelmiä tutkimuksessa ei saa tehdä tutkimuksen ilman, että tälle on annettu tilaisuus antaa huomautuksensa häntä tai sitä koskevista seikoista. Näistä seikoista on esitettävä yhteenveto asianomaiselle henkilölle kuultavaksi kutsumisen yhteydessä. Asianomaista voi avustaa tämän valitsema henkilö. Jokaisella osalliseksi epäillyllä henkilöllä on oikeus ilmaista itseään valitsemallaan yhteisön virallisella kielellä; yhteisön virkamiestä tai toimihenkilöä voidaan kuitenkin pyytää käyttämään yhteisön virallista kieltä, jota hän hallitsee perusteellisesti. Osalliseksi epäillyllä on oikeus olla myötävaikuttamatta syyllisyytensä toteamiseen.

Jos tutkimus edellyttää ehdotonta salassapitoa ja kansallisen oikeusviranomaisen tai ulkoisen tutkimuksen kyseessä ollessa toimivaltaisen kansallisen viranomaisen toimivaltaan kuuluvien tutkimusmenettelyjen aloittamista, viraston pääjohtaja voi päättää lykätä velvoitetta pyytää huomautuksia osalliseksi epäillyltä henkilöltä. Hän ilmoittaa asiasta etukäteen neuvoa-antavalle tarkastajalle, joka antaa asiassa lausuntonsa 14 artiklan 3 kohdan mukaisesti. Sisäisessä tutkimuksessa viraston pääjohtaja tekee kyseisen päätöksen sen toimielimen tai elimen suostumuksella, jonka palveluksessa asianomainen henkilö on.

3. Kun todistajaa tai 2 kohdassa tarkoitettua osalliseksi epäiltyä henkilöä pyydetään kuultavaksi, kutsu kuulemiseen on lähetettävä vähintään kahdeksan työpäivää ennen. Tätä määräaikaa voidaan lyhentää kuultavaksi pyydetyn henkilön suostumuksella. Kutsuun on sisällytettävä erityisesti luettelo kuultavan henkilön oikeuksista. Virasto laatii kuulemisesta pöytäkirjan ja antaa kuullulle henkilölle tilaisuuden tutustua siihen, joko hyväksyä se tai esittää siihen huomautuksensa.

Jos kuulemisen aikana ilmenee, että asianomaista henkilöä epäillään osallisuudesta tutkimuksen kohteena oleviin tekoihin, sovelletaan välittömästi 2 kohdassa säädettyjä menettelysääntöjä.

4. Tässä artiklassa säädettyjä menettelyllisiä oikeusturvatakeita sovelletaan rajoittamatta:

a) kattavampaa suojaa, joka perustuu tarvittaessa perussopimusten sääntöihin sekä sovellettaviin kansallisiin säännöksiin;

b) henkilöstösääntöihin perustuvia oikeuksia ja velvollisuuksia.

7 b artikla Tiedot tutkimuksen päättämisestä ilman jatkotoimia

Jos tutkimuksen perusteella ei voida nostaa syytettä tutkittua toimielimen tai elimen jäsentä, johtohenkilöä, virkamiestä tai muuhun henkilöstöön kuuluvaa työntekijää tai taloudellista toimijaa vastaan, asianomaista koskeva tutkimus on päätettävä ilman jatkotoimia viraston pääjohtajan päätöksellä, ja viimeksi mainittu ilmoittaa tästä kirjallisesti asianomaiselle ja tarvittaessa tämän toimielimelle tai elimelle.”

6) Korvataan 8 artiklan 3 ja 4 kohta seuraavasti:

”3. Virasto noudattaa henkilötietojen suojaa koskevia yhteisön ja kansallisia säännöksiä ja erityisesti Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 45/2001(*) säännöksiä.

4. Viraston pääjohtaja huolehtii, että tämän artiklan säännöksiä ja perustamissopimuksen 287 artiklan määräyksiä noudatetaan.

__________________________

(*) EYVL L 8, 12.1.2001, s. 1.”

7) Lisätään 8 a artikla seuraavasti:

”8 a artikla Loppukertomuksen toimittaminen, kun tutkimus on saatettu loppuun

Ennen kuin loppukertomus toimitetaan asianomaisille toimielimille tai elimille taikka asianomaisten jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille, virasto toimittaa loppukertomuksen päätelmät ja suositukset sisäisen tai ulkoisen tutkimuksen kohteena oleviin tekoihin osalliseksi epäillylle henkilölle.

Viraston pääjohtaja voi päättää olla toimittamatta ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuja tietoja ainoastaan niissä tapauksissa, joissa tutkimukseen liittyvistä syistä on noudatettava ehdotonta salassapitovelvollisuutta ja joissa on turvauduttava kansallisten oikeusviranomaisten toimivaltaan kuuluviin tutkintamenetelmiin. Kun kyseessä on sisäinen tutkimus, viraston pääjohtaja tekee päätöksen sen toimielimen tai elimen suostumuksella, jonka palveluksessa asianomainen henkilö on.

Jos osalliseksi epäilty henkilö katsoo, että 6 artiklan 5 kohdassa ja 7 a artiklassa säädettyjä menettelyllisiä oikeusturvatakeita on laiminlyöty tavalla, joka voi vaikuttaa tutkimuksen tuloksiin, hän voi 10 työpäivän kuluessa loppukertomuksen päätelmien vastaanottamisesta pyytää asiasta neuvoa-antavan tarkastajan lausuntoa.”

8) Muutetaan 9 artikla seuraavasti:

a) Korvataan 1 kohta seuraavasti:

”1. Virasto laatii tutkimuksensa valmistuttua pääjohtajan valvonnassa loppukertomuksen, jossa esitetään erityisesti selvitys tutkimusmenettelyn kulusta, oikeusperusta, todetut seikat ja niiden oikeudellinen arviointi, mahdollinen taloudellinen vahinko ja tutkinnan päätelmät, mukaan lukien pääjohtajan suositukset jatkotoimiksi.”

b) Korvataan 3 kohta seuraavasti:

”3. Ulkoisesta tutkimuksesta laadittu kertomus ja kaikki siihen liittyvät tarpeelliset asiakirjat toimitetaan ulkoisia tutkimuksia koskevien säännösten mukaisesti kyseisten jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille ja komissiolle. Kyseisten jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset voivat, jos niiden kansallinen lainsäädäntö ei tätä estä, ilmoittaa viraston pääjohtajalle niille toimitettujen tutkintakertomusten jatkokäsittelystä.”

c) Lisätään 3 a kohta seuraavasti:

”3 a. Jos sisäisestä tutkimuksesta laaditussa kertomuksessa on tietoja seikoista, jotka voivat johtaa rikossyytteisiin, loppukertomus toimitetaan asianomaisen jäsenvaltion oikeusviranomaisille. Viraston pääjohtaja voi kuitenkin päättää olla toimittamatta tätä loppukertomusta, jos hän katsoo, että kyseisiin seikkoihin erityisesti niiden luonteen, vähäisen vakavuuden tai taloudellisen vahingon vähäpätöisyyden perusteella on asianmukaisempaa soveltaa sisäisiä toimenpiteitä. Pääjohtaja toimittaa loppukertomuksen joka tapauksessa asianomaiselle toimielimelle tai elimelle 4 kohdan mukaisesti. Kun loppukertomus päätetään olla lähettämättä oikeusviranomaisille, päätöksestä ja sen perusteet ilmoitetaan neuvoa-antavalle tarkastajalle ja valvontakomitealle.”

d) Lisätään 5 kohta seuraavasti:

”5. Vihjeenantaja, joka on toimittanut virastolle tietoja petoksia tai väärinkäytöksiä koskevista epäilyistä, voi pyynnöstä saada virastolta tiedon tutkimuksen loppuun saattamisesta tai tarvittaessa loppukertomuksen toimittamisesta toimivaltaisille viranomaisille. Virasto voi kuitenkin kieltäytyä vastaamasta pyyntöön, jos se katsoo, että tietojen toimittaminen voisi loukata asianomaisten henkilöiden laillisia oikeuksia tai haitata tutkimuksen ja sen jatkotoimien tehokkuutta tai luottamuksellisuutta.”

9) Korvataan 10 artikla seuraavasti:

”10 artikla Tietojenvaihto viraston ja jäsenvaltioiden kansallisten viranomaisten välillä

1. Rajoittamatta tämän asetuksen 8 ja 9 artiklan ja asetuksen (Euratom, EY) N:o 2185/96 säännösten soveltamista virasto voi milloin tahansa toimittaa asianomaisten jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille ulkoisten tutkimusten yhteydessä saamiaan tietoja.

2. Rajoittamatta 8 ja 9 artiklan soveltamista viraston pääjohtaja toimittaa asianomaisen jäsenvaltion oikeusviranomaisille viraston sisäisten tutkimusten yhteydessä saadut tiedot seikoista, joissa on turvauduttava kansallisen oikeusviranomaisen toimivaltaan kuuluviin tutkintamenettelyihin tai jotka voivat vakavuutensa perusteella johtaa kiireellisiin rikossyytteisiin. Tällaisissa tapauksissa viraston pääjohtaja ilmoittaa ennakolta asianomaiselle toimielimelle tai elimelle. Toimitettaviin tietoihin sisältyvät erityisesti osalliseksi epäillyn henkilön henkilöllisyys, yhteenveto todetuista seikoista, niiden alustava oikeudellinen arviointi ja mahdollinen taloudellinen vahinko.

Ennen ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettujen tietojen toimittamista virasto antaa osalliseksi epäillylle henkilölle tilaisuuden tulla kuulluksi kaikista häntä koskevista seikoista 7 a artiklan 2 kohdan toisessa ja kolmannessa alakohdassa säädettyjen edellytysten ja yksityiskohtaisten sääntöjen mukaisesti.

3. Asianomaisten jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset ja erityisesti oikeusviranomaiset ilmoittavat, jollei kansallinen lainsäädäntö tätä estä, viraston johtajalle mahdollisimman nopeasti niille tämän artiklan nojalla toimitettujen tietojen jatkokäsittelystä.”

10) Muutetaan 11 artikla seuraavasti:

a) Korvataan 1 kohta seuraavasti:

”1. Valvontakomitea suorittaa säännöllistä tutkintatoimien toteuttamiseen kohdistuvaa valvontaa ja vahvistaa siten viraston riippumattomuutta.

Valvontakomitea valvoo viraston ja toimielinten tai elinten välistä tietojenvaihtoa koskevien sääntöjen noudattamista.

Valvontakomitea seuraa menettelyllisten oikeusturvatakeiden soveltamista ja tutkimusten kestoa viraston pääjohtajan säännöllisesti toimittamien tilastotietojen ja neuvoa-antavan tarkastajan näiltä aloilta laatimien lausuntojen ja säännöllisten analyysiraporttien perusteella ja tekemällä tiivistä yhteistyötä viraston pääjohtajan kanssa.

Valvontakomitea antaa viraston pääjohtajalle lausuntoja omasta aloitteestaan tai pääjohtajan taikka toimielimen tai elimen pyynnöstä, mutta ei puutu vireillä oleviin tutkimuksiin. Lausunnosta toimitetaan jäljennös lausunnon pyytäjälle.”

b) Korvataan 7 ja 8 kohta seuraavasti:

”7. Viraston pääjohtaja toimittaa valvontakomitealle vuosittain viraston tutkimuksia koskevan toimintasuunnitelman. Viraston pääjohtaja tiedottaa valvontakomitealle säännöllisesti viraston tutkintatoimien toteuttamisesta ja tutkimusten jatkotoimista.

Pääjohtaja ilmoittaa valvontakomitealle:

a) tapauksista joissa asianomainen toimielin tai elin ei ole toteuttanut hänen suositustensa mukaisia jatkotoimia;

b) tapauksista, joissa jonkin jäsenvaltion oikeusviranomaisille on toimitettava tietoja.

8. Valvontakomitea antaa vuosittain ainakin yhden toimintakertomuksen, jossa se käsittelee erityisesti menettelyllisten oikeusturvatakeiden soveltamista ja tutkimusten kestoa. Kertomukset osoitetaan toimielimille. Komitea voi esittää Euroopan parlamentille, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle kertomuksia viraston tutkimusten tuloksista ja jatkotoimista.”

11) Lisätään 11 a artikla seuraavasti:

”11 a artikla Rakenteellinen vuoropuhelu toimielinten kanssa

Valvontakomitea muodostuu Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission nimeämistä edustajista ja kokoontuu kahdesti vuodessa jonkin toimielimen pyynnöstä käymään poliittisella tasolla rakenteellista vuoropuhelua yhteisten suuntaviivojen laatimista varten.

Rakenteellinen vuoropuhelu koskee viraston tutkintatoimien toteuttamista ja erityisesti seuraavia seikkoja:

a) valvontakomitean ja viraston pääjohtajan vuosittain laatimat toimintakertomukset;

b) viraston tutkimuksia koskeva toimintasuunnitelma;

c) viraston tutkintapolitiikan painopistealueisiin liittyvät asiat;

d) viraston ja toimielinten tai elinten väliset hyvät suhteet;

e) viraston tutkimustöiden ja valvontakomitean toiminnan tehokkuus.

Rakenteellisessa vuoropuhelussa ei puututa vireillä oleviin tutkimuksiin.

Virasto toteuttaa rakenteellisen vuoropuhelun aikana esitettyjen kannanottojen edellyttämät jatkotoimet.”

12) Muutetaan 12 artikla seuraavasti:

a) Korvataan otsikko ja 1 kohta seuraavasti:

”12 artikla Pääjohtaja

1. Komissio nimittää viraston pääjohtajan seitsemän vuoden toimikaudeksi, joka ei ole uusittavissa, kuultuaan valvontakomitean kanssa rakenteellisen vuoropuhelun puitteissa kokoontuneita muiden toimielinten edustajia. Kuulemista varten komissio julkaisee hakuilmoituksen, jonka perusteella se laatii luettelon ehdokkaista.”

b) Poistetaan 2 kohta.

c) Korvataan 3 kohdassa ilmaisu ”johtaja” ilmaisulla ”pääjohtaja”.

d) Korvataan 4 kohta seuraavasti:

”4. Ennen kuin komissio ryhtyy kurinpitotoimiin pääjohtajaa vastaan, se kuulee muiden toimielinten edustajien kanssa rakenteellisen vuoropuhelun puitteissa kokoontuvaa valvontakomiteaa.

Pääjohtajaa koskevista kurinpitotoimista on lisäksi tehtävä perusteltu päätös, joka annetaan tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle sekä valvontakomitealle.”

e) Lisätään 5 ja 6 kohta seuraavasti:

”5. Viraston pääjohtaja vahvistaa valvontakomitean lausunnon perusteella vuosittain viraston toimintasuunnitelman ja sen tutkintapolitiikan painopistealueet.

6. Pääjohtaja voi laatimallaan kirjallisella valtuutuksella ja asettamiensa ehtojen ja rajoitusten mukaisesti siirtää 5 artiklan, 6 artiklan 3 kohdan, 7 b artiklan ja 10 artiklan 2 kohdan mukaisia tehtäviään yhden tai useamman viraston työntekijän hoidettaviksi.”

13) Korvataan 13 artikla seuraavasti:

”13 artikla Rahoitus

Viraston määrärahat, joiden kokonaismäärä otetaan Euroopan yhteisöjen yleisen talousarvion komission pääluokkaan sisältyvään erityiseen budjettikohtaan, eritellään kyseisen pääluokan liitteessä.

Viraston henkilöstötaulukko esitetään komission henkilöstötaulukon liitteessä.”

14) Korvataan 14 artikla seuraavasti:

”14 artikla Neuvoa-antava tarkastaja

1. Viraston pääjohtaja nimittää valvontakomitean ehdotuksesta neuvoa-antavan tarkastajan viiden vuodeni toimikaudeksi, jota ei voi uusia. Valvontakomitea tekee ehdotuksensa hakuilmoitukseen perustuvan ehdokasluettelon perusteella.

2. Neuvoa-antava tarkastaja hoitaa tehtäviään täysin riippumattomana. Hoitaessaan tehtäviään neuvoa-antava tarkastaja ei pyydä eikä ota vastaan ohjeita miltään taholta. Neuvoa-antavalla tarkastajalla ei saa olla virastossa muita kuin menettelyjen valvontaan liittyviä tehtäviä.

Ennen kuin viraston pääjohtaja ryhtyy kurinpitotoimiin neuvoa-antavaa tarkastajaa vastaan, hän kuulee valvontakomiteaa.

3. Jokainen tutkimuksen kohteena henkilökohtaisesti oleva henkilö voi pyytää neuvoa-antavalta tarkastajalta 6 artiklan 5 kohdassa ja 7 a artiklassa säädettyjen menettelyllisten oikeusturvatakeiden noudattamista koskevan lausunnon. Neuvoa-antava tarkastaja voi antaa tällaisia lausuntoja myös omasta aloitteestaan.

4. Viraston pääjohtaja voi pyytää neuvoa-antavalta tarkastajalta lausuntoa 6 artiklan 7 kohdassa ja 7 a artiklan 2 kohdan kolmannessa alakohdassa tarkoitetuissa tapauksissa. Lisäksi viraston pääjohtaja voi esittää neuvoa-antavalle tarkastajalle tutkimusten valvontaan liittyviä pyyntöjä.

5. Neuvoa-antava tarkastaja tiedottaa määräajoin toiminnastaan valvontakomitealle; hän toimittaa valvontakomitealle ja komissiolle säännöllisesti tilasto- ja analyysiraportteja tutkimusten kestoon sekä menettelyllisiin oikeusturvatakeisiin liittyvistä kysymyksistä. Neuvoa-antavan tarkastajan kertomuksissa ei käsitellä tutkinnan kohteena olevia yksittäisiä tapauksia.”

15) Poistetaan 15 artikla.

16) Lisätään 15 a ja 15 b artikla seuraavasti;

”15 a artikla Täytäntöönpanotoimenpiteet

Täytäntöönpanotoimenpiteet, jotka koskevat menettelyllisten oikeusturvatakeiden soveltamista tässä asetuksessa säädetyissä viraston hallinnollisissa tutkimuksissa, hyväksytään 15 b artiklan 2 kohdassa tarkoitettua sääntelymenettelyä noudattaen.

15 b artikla Komitea

1. Komissiota avustaa neuvoston asetuksen (EY) N:o 515/97(*) 43 artiklalla perustettu komitea.

2. Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 5 ja 7 artiklassa säädettyä menettelyä ottaen huomioon mainitun päätöksen 8 artiklan säännökset.

Päätöksen 1999/468/EY 5 artiklan 6 kohdassa tarkoitetuksi määräajaksi vahvistetaan kolme kuukautta.

3. Komitea vahvistaa työjärjestyksensä.

__________________________

(*) EYVL L 82, 22.3.1997, s. 1.”

2 artikla

Asetuksen (EY) N:o 1073/1999 12 artiklan 1 kohtaa, sellaisena kuin se on muutettuna tällä asetuksella, ei sovelleta viraston pääjohtajaan, joka on virassa tämän asetuksen voimaantullessa ja jonka toimikausi on uusitttu viideksi vuodeksi.

3 artikla

Tämä asetus tulee voimaan […] päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä .

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä

Euroopan parlamentin puolesta Neuvoston puolesta

[…] […]

Puhemies Puheenjohtaja

SÄÄDÖKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS

1. EHDOTUKSEN NIMI:

Asetusten (EY) N:o 1073/1999 ja (Euratom) N:o 1074/1999 muuttaminen.

2 . LUOKITTELU TOIMINTOPERUSTEISESSA JOHTAMIS- JA BUDJETOINTIJÄRJESTELMÄSSÄ

Politiikan ala ja siihen liittyvä toiminnan ala:

24.01 Petostentorjuntapolitiikan hallintomenot

24.02 Petostentorjunta

3. BUDJETTIKOHDAT

3.1. Budjettikohdat (toimintamäärärahat sekä niihin liittyvät teknisen ja hallinnollisen avun määrärahat (entiset BA-budjettikohdat)) ja budjettinimikkeet:

24.010600.03.01.00 Valvontakomitean jäsenten tehtävistä aiheutuvat menot

3.2. Toimenpiteen ja sen rahoitusvaikutusten kesto:

Kestoa ei ole määritelty. Ei rahoitusvaikutusta.

3.3. Budjettitiedot (rivejä lisätään tarvittaessa) :

Budjetti-kohta | Menolaji | Uusi | EFTA osallistuu | Ehdokasmaat osallistuvat | Rahoitusnäky-mien otsake |

24.0106 | Ei- pakolliset | EI-JM[13] | EI | EI | EI | Nro 5 |

4. YHTEENVETO RESURSSEISTA

4.1. Taloudelliset resurssit

4.1.1. Yhteenveto maksusitoumusmäärärahoista (MSM) ja maksumäärärahoista (MM)

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Menolaji | Pää-luokka nro | Vuosi n | n +1 | n + 2 | n +3 | n +4 | n+5 ja myöh. | Yht. |

Toimintamenot[14] |

Maksusitoumus-määrärahat (MSM) | 8.1 | A |

Maksumäärärahat (MM) | B |

Viitemäärään sisältyvät hallintomenot[15] |

Tekninen ja hallinnollinen apu (EI-JM) | 8.2.4 | C |

VIITEMÄÄRÄ YHTEENSÄ |

Maksusitoumus-määrärahat | a+c |

Maksumäärärahat | b+c |

Hallintomenot, jotka eivät sisälly viitemäärään[16] |

Henkilöstömenot ja niihin liittyvät menot (EI-JM) | 8.2.5 | D | 0,972 |

Viitemäärään sisältymättö-mät hallintomenot lukuun ottamatta henkilöstömenoja ja niihin liittyviä menoja (EI-JM) | 8.2.6 | E | 0,200 |

Toimenpiteen alustavat rahoituskustannukset yhteensä

MSM YHTEENSÄ henkilöstökustannukset mukaan luettuina | a+c+d+e | 1,172 |

MM YHTEENSÄ henkilöstökustannukset mukaan luettuina | b+c+d+e | 1,172 |

Tiedot yhteisrahoituksesta

–

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella) Rahoitukseen osallistuva taho | Vuosi n | n + 1 | n + 2 | n + 3 | n + 4 | n+5 ja myöh. | Yht. |

…………………… | f |

MSM YHTEENSÄ yhteisrahoitus mukaan luettuna | a+c+d+e+f |

4.1.2. Yhteensopivuus rahoitussuunnitelman kanssa

x Ehdotus on nykyisen rahoitussuunnitelman mukainen.

( Ehdotus edellyttää kyseeseen tulevan rahoitusnäkymien otsakkeen rahoitussuunnitelman muuttamista.

( Ehdotus voi edellyttää toimielinten sopimuksen määräysten soveltamista[17] (joustovälineen käyttöä tai rahoitusnäkymien tarkistusta).

4.1.3. Vaikutukset tuloihin

x Ehdotuksella ei ole vaikutuksia tuloihin.

( Ehdotuksella on seuraavat vaikutukset tuloihin:

–

milj. euroa (yhden desimaalin tarkkuudella)

Ennen toimen-pidettä [vuosi n-1] | Toimenpiteen jälkeen |

Henkilöstön määrä yhteensä | 9 | 9 | 9 | 9 | 9 |

5. OMINAISPIIRTEET JA TAVOITTEET

Yksityiskohtainen selvitys ehdotuksen taustasta sisältyy perusteluosaan. Rahoitusselvityksen tässä osassa esitetään vain seuraavat lisätiedot:

5.1. Tarve, johon ehdotuksella vastataan lyhyellä ja pitkällä aikavälillä

Komissio hyväksyi 10. helmikuuta 2004 asetuksen (EY) N:o 1073/1999 ja asetuksen (Euratom) N:o 1074/1999 muuttamista koskevat ehdotukset vastauksena huhtikuussa 2003 annettuun viraston toiminnan arviointikertomukseen ja komission puheenjohtajan Romano Prodin Euroopan parlamentissa syys- ja marraskuussa 2003 esittämiin kommentteihin.

Neuvosto korosti 22. joulukuuta 2003 esittämissään päätelmissä myös perusoikeuksien suojelua koskevien sääntöjen noudattamisen tärkeyttä.

Tilintarkastustuomioistuin antoi viraston hallinnoinnista erityiskertomuksen nro 1/2005, johon sisältyi joitakin suosituksia, ja antoi lausuntonsa nro 6/2005 helmikuussa 2004 hyväksytyistä komission ehdotuksista.

Euroopan parlamentti järjesti 12. ja 13. heinäkuuta 2005 viraston vahvistamisesta julkisen kuulemisen, jossa varapuheenjohtaja Kallas ilmoitti komission suunnittelevan uutta aloitetta. Yhteisön lainsäätäjä odottaa aloitteen valmistuvan lyhyellä aikavälillä.

5.2. Yhteisön osallistumisesta saatava lisäarvo, ehdotuksen johdonmukaisuus muiden rahoitusvälineiden kanssa sekä mahdolliset synergiaedut

Muutettuihin ehdotuksiin on sisällytetty seuraavat toimenpiteet, joiden tavoitteena on tuottaa yhteisön tasolla lisäarvoa nykytilanteeseen verrattuna:

- yhteistyön aloittaminen toimielinten ja valvontakomitean välillä (11 a artikla)

- neuvoa-antavan tarkastajan nimittäminen (14 artikla).

Yhteensopivuus varainhoitoasetuksen kanssa (erityisesti 13 artikla).

5.3. Ehdotuksen tavoitteet ja odotetut tulokset sekä näihin liittyvät indikaattorit toimintoperusteisessa johtamismallissa

5.4. Toteutustapa (alustava)

Merkitään rastilla, mitä seuraavista menettelyistä toimenpiteen toteuttamisessa käytetään:[19]

X Keskitetty hallinnointi

X komissio hallinnoi suoraan

( hallinnointivastuu siirretään

( toimeenpanovirastoille

( varainhoitoasetuksen 185 artiklassa tarkoitetuille yhteisöjen perustamille elimille

( kansallisille julkisoikeudellisille yhteisöille tai julkisen palvelun tehtäviä suorittaville yhteisöille.

( Yhteistyössä toteutettava tai hajautettu hallinnointi

( jäsenvaltioiden kanssa

( kolmansien maiden kanssa

( Hallinnointi yhteistyössä kansainvälisten järjestöjen kanssa (tarkennettava)

Huomautukset:

6. SEURANTA JA ARVIOINTI

6.1. Seurantamenettely

Euroopan parlamentti ja neuvosto arvioivat viraston tilannetta erityisesti tulevien kertomusten pohjalta.

6.2. Arviointimenettely

6.2.1. Ennakkoarviointi

6.2.2. Väli-/jälkiarviointien perusteella toteutetut toimenpiteet (aiemmat kokemukset vastaavasta toiminnasta)

Ks. edellä 5.1 kohta.

6.2.3. Tulevia arviointeja koskevat määräykset ja arviointien suorittamisvälit

Tässä ehdotuksessa ennallaan pidettyjen velvoitteiden lisäksi neuvoa-antava tarkastaja tiedottaa toiminnastaan säännöllisesti valvontakomitealle, joka lisäksi saa viraston pääjohtajalta säännöllisesti tietoja viraston tutkimustoiminnasta.

7. PETOSTENTORJUNTA

Täytäntöönpano uuden varainhoitoasetuksen mukaisesti.

Sovelletaan asetusta (EY) N:o 1073/1999.

8. YKSITYISKOHTAINEN ERITTELY TARVITTAVISTA RESURSSEISTA

8.1. Ehdotuksen tavoitteet ja niihin liittyvät rahoituskustannukset

Maksusitoumusmäärärahoina, milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Vuosi n | Vuosi n+1 | Vuosi n+2 | Vuosi n+3 | Vuosi n+4 | Vuosi n+5 |

Virkamiehet tai väliaikaiset toimihenkilöt9 (XX 01 01) | A*/AD | 6 | 6 | 6 | 6 | 6 |

B*, C*/AST | 2 | 2 | 2 | 2 | 2 |

Momentilta XX 01 02 rahoitettava henkilöstö10 |

Momentilta XX 01 04/05 rahoitettava muu henkilöstö11 | 1 | 1 | 1 | 1 | 1 |

YHTEENSÄ | 9 | 9 | 9 | 9 | 9 |

Valvontakomitealle on osoitettu tällä hetkellä 8 toimea (3 A, 2 C ja 3A.T) + 1 ylimääräinen toimihenkilö.

8.2.2. Toimenpiteeseen liittyvien tehtävien kuvaus

Tällä hetkellä ei ole suunnitteilla henkilöstön lisäystä neuvoa-antava tarkastajan tehtävien hoitamiseksi.

8.2.3. Henkilöresurssien lähteet (henkilöstösääntöjen alainen henkilöstö)

(Jos lähteitä on useita, ilmoitetaan kustakin lähteestä peräisin olevien virkojen ja/tai toimien määrä)

X Korvattavan tai jatkettavan ohjelman hallinnointiin osoitetut tämänhetkiset virat ja/tai toimet

( Vuosistrategiaan ja alustavaan talousarvioesitykseen liittyvässä vuotta n koskevassa menettelyssä jo myönnetyt virat ja/tai toimet:

( Vuosistrategiaan ja alustavaan talousarvioesitykseen liittyvässä seuraavassa menettelyssä pyydettävät virat ja/tai toimet:

( Hallinnoinnista vastaavan henkilöstön nykyisten virkojen ja/tai toimien uudelleenjärjestely (henkilöstön sisäinen uudelleenjärjestely)

( Vuodeksi n tarvittavat virat ja/tai toimet, jotka eivät sisälly vuosistrategiaan ja alustavaan talousarvioesitykseen liittyvään, kyseistä vuotta koskevaan menettelyyn.

8.2.4. Muut viitemäärään sisältyvät hallintomenot (XX 01 04/05 – hallintomenot)

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Budjettikohta (numero ja nimi) | Vuosin | Vuosi n+1 | Vuosi n+2 | Vuosi n+3 | Vuosi n+4 | Vuosi n+5 ja myöh. | YHTEENSÄ |

1. Tekninen ja hallinnollinen apu (henkilöstökustannukset mukaan luettuina) |

Toimeenpanovirastot12 |

Muu tekninen ja hallinnollinen apu |

- sisäinen |

- ulkoinen |

Tekninen ja hallinnollinen apu yhteensä |

8.2.5. Henkilöstömenot ja niihin liittyvät menot, jotka eivät sisälly viitemäärään

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Laji | Vuosi n | Vuosi n+1 | Vuosi n+2 | Vuosi n+3 | Vuosi n+4 | Vuosi n+5 ja myöh. |

Virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt (XX 01 01) | 0,864 |

Momentilta XX 01 02 rahoitettava henkilöstö (ylim. toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat, sopimus-suhteinen henkilöstö jne.) (budjettikohta ilmoitettava) | 0,108 |

Henkilöstömenot ja niihin liittyvät menot yhteensä (EIVÄT sisälly viitemäärään) | 0,972 |

Laskelma – Virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt

Tarvittaessa viitataan 8.2.1 kohtaan.

9 x 108 000 = 972 000

Laskelma – Momentilta XX 01 02 rahoitettava henkilöstö

Tarvittaessa viitataan 8.2.1 kohtaan

8.2.6. Muut hallintomenot, jotka eivät sisälly viitemäärään

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Vuosi n | Vuosi n+1 | Vuosi n+2 | Vuosi n+3 | Vuosi n+4 | Vuosi n+5 ja myöh. | YHTEENSÄ |

XX 01 02 11 01 – Virkamatkat |

XX 01 02 11 02 – Kokoukset ja konferenssit | 0,200 | 0,200 | 0,200 | 0,200 | 0,200 | 0,200 |

XX 01 02 11 03 – Komiteat13 |

XX 01 02 11 04 – Selvitykset ja kuulemiset |

XX 01 02 11 05 – Tietojärjestelmät |

2. Muut hallintomenot yhteensä (XX 01 02 11) |

3. Muut hallintomenojen kaltaiset menot (ilmoitetaan budjettikohta) |

Hallintomenot yhteensä lukuun ottamatta henkilöstömenoja ja niihin liittyviä menoja (EIVÄT sisälly viitemäärään) |

Laskelma – Muut hallintomenot, jotka eivät sisälly viitemäärään

Laskelma – valvontakomitean kokoukset: 10 x 20 000 = 200 000

[1] EYVL L 136, 31.5.1999, s. 1.

[2] EYVL L 136, 31.5.1999, s. 8.

[3] EYVL L 136, 31.5.1999, s. 20.

[4] KOM(2003) 154 lopullinen.

[5] Euroopan parlamentin 4 päivänä joulukuuta 2003 hyväksymä päätöslauselma Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) toiminnan arvioinnista (KOM(2003) 154 – 2002/2237(INI)). Euroopan parlamentin 29 päivänä tammikuuta 2004 hyväksymä päätöslauselma vuoden 2001 vastuuvapausmenettelyn seurantaan liittyneistä komission toimista (KOM(2003) 651 – C5-0536/2003 – 2003/2200 (DEC)).

[6] KOM(2004) 103 ja 104.

[7] Erityiskertomus nro 1/2005 (EUVL C 202, 18.8.2005, s. 1), jonka neuvosto hyväksyi 8 päivänä marraskuuta 2005 antamissaan päätelmissä.

[8] Lausunto nro 6/2005 (EUVL C 202, 18.8.2005, s. 33).

[9] EUVL C [...], [...], s. [...].

[10] EUVL C [...], [...], s. [...].

[11] EYVL L 292, 15.11.1996, s. 2.

[12] EYVL L 184, 17.7.1999, s. 23.

[13] Jaksottamattomat määrärahat.

[14] Menot, jotka eivät kuulu kyseisen osaston xx lukuun xx 01.

[15] Menot, jotka otetaan osaston xx momentille xx 01 04.

[16] Menot, jotka otetaan lukuun xx 01 muille momenteille kuin xx 01 04 ja xx 01 05.

[17] Ks. toimielinten sopimuksen 19 ja 24 kohta.

[18] Lisätään sarakkeita tarvittaessa, jos toimenpide kestää yli 6 vuotta.

[19] Jos käytetään useampaa kuin yhtä menettelyä, tämän kohdan huomautuksissa olisi annettava lisätietoja.

8 Sellaisina kuin ne on kuvailtu 5.3 kohdassa.

9 Kyseisen henkilöstön kustannukset EIVÄT sisälly viitemäärään.

10 Kyseisen henkilöstön kustannukset EIVÄT sisälly viitemäärään.

11 Kyseisen henkilöstön kustannukset sisältyvät viitemäärään.

12 Tässä olisi viitattava asianomaisia toimeenpanovirastoja koskeviin rahoitusselvityksiin.

13 Ilmoitetaan, millaisesta komiteasta on kysymys ja mihin ryhmään se kuuluu.