(2)

Perustamissopimuksen 33 artiklassa vahvistettuja YMP:n tavoitteita ovat markkinoiden vakauttaminen, tarvikkeiden saatavuuden varmistaminen ja kohtuullisten kuluttajahintojen takaaminen. Kouluhedelmäjärjestelmässä myönnettävä yhteisön tuki hedelmä-, vihannes- ja banaanituotteiden toimittamiseksi koulujen oppilaille täyttäisi nämä tavoitteet. Järjestelmän uskotaan myös parantavan hedelmien ja vihannesten arvostusta nuorten kuluttajien keskuudessa ja lisäävän tällä tavoin näiden tuotteiden kulutusta tulevaisuudessa, jolloin maataloudesta saatavat ansiot paranevat, mikä on myös yksi YMP:n tavoitteista. Lisäksi perustamissopimuksen 35 artiklan b alakohdassa määrätään, että yhteisessä maatalouspolitiikassa voidaan edistää joidenkin tuotteiden kulutusta yhteisin toimin, kuten kouluhedelmäjärjestelmän avulla.

(2)

Perustamissopimuksen 33 artiklassa vahvistettuja YMP:n tavoitteita ovat markkinoiden vakauttaminen, tarvikkeiden saatavuuden varmistaminen ja kohtuullisten kuluttajahintojen takaaminen. Kouluhedelmäjärjestelmässä myönnettävä yhteisön tuki Euroopan unionista peräisin olevien mahdollisimman tuoreiden, sesongin mukaisten ja edullisten hedelmä-, vihannes- ja banaanituotteiden toimittamiseksi koulujen oppilaille täyttäisi nämä tavoitteet. Jäsenvaltioiden olisi toissijaisuusperiaatteen mukaisesti voitava määrittää kohderyhmä riittävän joustavasti, jotta ne voivat omien tarpeidensa mukaan toimittaa kouluhedelmiä mahdollisimman laajalle käyttäjäkunnalle . Järjestelmän uskotaan myös parantavan hedelmien ja vihannesten arvostusta nuorten kuluttajien keskuudessa ja vaikuttavan tällä tavoin erittäin myönteisesti kansanterveyteen ja lasten köyhyyden torjuntaan sekä lisäävän näiden tuotteiden kulutusta tulevaisuudessa sekä synnyttävän kerrannaisvaikutuksia, kun oppilaat, vanhemmat ja opettajat otetaan mukaan , jolloin maataloudesta saatavat ansiot paranevat, mikä on myös yksi YMP:n tavoitteista. Lisäksi perustamissopimuksen 35 artiklan b alakohdassa määrätään, että yhteisessä maatalouspolitiikassa voidaan edistää joidenkin tuotteiden kulutusta yhteisin toimin, kuten kouluhedelmäjärjestelmän avulla, ja yhdistää niihin myös terveys- ja ravitsemuskasvatukseen liittyviä näkökohtia sekä edistää ja kannustaa alueellisten tuottajien toimintaa, erityisesti vuoristoalueilla .

(2 a)

(3)

Perustamissopimuksen 152 artiklan 1 kohdassa edellytetään niin ikään, että kaikkien yhteisön politiikkojen määrittelyssä ja toteuttamisessa on varmistettava ihmisten terveyden korkeatasoinen suojelu. Kouluhedelmäjärjestelmästä saatava selkeä terveydellinen hyöty on näkökohta, joka olisi otettava huomioon YMP:n täytäntöönpanossa.

(3)

Perustamissopimuksen 152 artiklan 1 kohdassa edellytetään niin ikään, että kaikkien yhteisön politiikkojen määrittelyssä ja toteuttamisessa on varmistettava ihmisten terveyden korkeatasoinen suojelu. Kouluhedelmäjärjestelmästä saatava selkeä terveydellinen hyöty on näkökohta, joka olisi otettava huomioon EU:n politiikoissa yleisesti ja YMP:n täytäntöönpanossa erityisesti .

(3 a)

(6)

Sen vuoksi olisi säädettävä yhteisön tuesta, jolla osarahoitetaan eräiden terveellisten hedelmä- ja vihannesalan , hedelmä- ja vihannesjalostealan sekä banaanialan tuotteiden toimittamista koulujen oppilaille samoin kuin eräitä asiaan liittyviä logistiikka-, jakelu-, laitteisto-, viestintä-, seuranta- ja arviointikustannuksia. Komission olisi vahvistettava järjestelmää koskevat vaatimukset.

(6)

Sen vuoksi olisi säädettävä yhteisön tuesta, jolla rahoitetaan eräiden terveellisten hedelmiä ja vihanneksia koskevan alan sekä banaanialan tuotteiden toimittamista koulujen oppilaille, eräitä asiaan liittyviä logistiikka-, jakelu-, laitteisto-, viestintä-, seuranta- ja arviointikustannuksia samoin kuin liitännäistoimenpiteet, jotka ovat tarpeen järjestelmän tehokkuuden kannalta . Komission olisi vahvistettava järjestelmää koskevat vaatimukset. Ohjelmaan sisältyvien tuotteiden laatu- ja kestävyysvaatimuksiin on kiinnitettävä erityistä huomiota, ja niiden on täytettävä erittäin ankarat ehdot ja oltava mieluiten sesongin mukaisia tuotteita ja mahdollisuuksien mukaan paikallista tuotantoa tai peräisin Euroopan unionista .

(7)

Kouluhedelmäjärjestelmän asianmukaisen täytäntöönpanon varmistamiseksi jäsenvaltioiden, jotka haluavat hyödyntää sitä, olisi laadittava ennakolta kansallisen tai alueellisen tason strategia. Niiden olisi myös säädettävä liitännäistoimenpiteistä, jotka ovat tarpeen järjestelmän tehokkuuden kannalta.

(7)

Kouluhedelmäjärjestelmän asianmukaisen täytäntöönpanon varmistamiseksi jäsenvaltioiden, jotka haluavat hyödyntää sitä, olisi laadittava ennakolta kansallisen tai alueellisen tason strategia, joka sisältää myös kohderyhmien valistuksen . Niiden olisi myös säädettävä valistukseen ja logistiikkaan liittyvistä liitännäistoimenpiteistä, jotka ovat tarpeen järjestelmän tehokkuuden kannalta, ja komission olisi annettava suuntaviivoja tämän asetuksen täytäntöönpanoa varten. Jäsenvaltiot voivat sisällyttää nämä toimenpiteet koulutuksen osana terveyttä ja ravitsemusta koskeviin koulujen opetuskokonaisuuksiin .

(8)

Jotteivät vastaavien kansallisten toimenpiteiden kokonaisvaikutukset heikkenisi, jäsenvaltioiden pitäisi lisäksi voida myöntää kansallista lisätukea tuotteiden toimittamiseen, asiaan liittyviin kustannuksiin ja liitännäistoimenpiteisiin, ja yhteisön kouluhedelmäjärjestelmä ei saisi rajoittaa erillisten yhteisön lainsäädännön mukaisten kansallisten kouluhedelmäjärjestelmien soveltamista. Yhteisön järjestelmän käytännön vaikutusten varmistamiseksi sen ei kuitenkaan pitäisi korvata olemassa olevien kansallisten kouluhedelmäjärjestelmien tai muiden, hedelmiä sisältävien koulujakelujärjestelmien nykyistä rahoitusta.

(8)

Jotteivät vastaavien kansallisten toimenpiteiden kokonaisvaikutukset heikkenisi, jäsenvaltioita pitäisi lisäksi kannustaa myöntämään kansallista lisätukea tuotteiden toimittamiseen, asiaan liittyviin kustannuksiin ja liitännäistoimenpiteisiin, ja yhteisön kouluhedelmäjärjestelmä ei saisi rajoittaa erillisten yhteisön lainsäädännön mukaisten kansallisten kouluhedelmäjärjestelmien soveltamista. Yhteisön järjestelmän käytännön vaikutusten varmistamiseksi se ei kuitenkaan saa korvata olemassa olevien monivuotisten kansallisten kouluhedelmäjärjestelmien tai muiden, hedelmiä sisältävien koulujakelujärjestelmien nykyistä kansallista rahoitusta. Yhteisön rahoituksen olisi oltava luonteeltaan täydentävää, ja se varataan uusiin järjestelmiin tai olemassa olevien järjestelmien laajentamiseen .

(9)

Moitteettoman budjettihallinnon varmistamiseksi olisi määriteltävä yhteisön tuen vahvistettu enimmäismäärä ja yhteisrahoituksen enimmäisosuudet, ja yhteisön rahoitusosuus järjestelmään olisi lisättävä yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta 21 päivänä kesäkuuta 2005 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1290/2005 3 artiklan 1 kohdassa vahvistettuun luetteloon toimenpiteistä, joille voidaan myöntää maataloustukirahaston rahoitusta.

(9)

Moitteettoman budjettihallinnon varmistamiseksi olisi määriteltävä yhteisön tuen vahvistettu enimmäismäärä ja yhteisrahoituksen enimmäisosuudet, ja yhteisön rahoitusosuus järjestelmään olisi lisättävä yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta 21 päivänä kesäkuuta 2005 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1290/2005 3 artiklan 1 kohdassa vahvistettuun luetteloon toimenpiteistä, joille voidaan myöntää maataloustukirahaston rahoitusta. Jos yksi tai useampi jäsenvaltio ei hyödynnä yhteisön rahoitusta, varat voidaan siirtää käytettäviksi muissa jäsenvaltioissa .

(10)

Jotta järjestelmän sujuvalle täytäntöönpanolle jäisi riittävästi aikaa, sitä olisi sovellettava kouluvuodesta 2009/2010 alkaen. Siitä olisi toimitettava kertomus kolmen vuoden kuluttua.

(10)

Jotta järjestelmän sujuvalle täytäntöönpanolle jäisi riittävästi aikaa, sitä olisi sovellettava kouluvuodesta 2009/2010 alkaen. Jäsenvaltioiden olisi toteutettava ohjelman täytäntöönpanoa ja vaikutusta koskeva vuotuinen arviointi, ja komission olisi toimitettava kertomus Euroopan parlamentille ja neuvostolle kolmen vuoden kuluttua. Ainoastaan pitkäkestoisella ohjelmalla on pitkällä aikavälillä myönteisiä vaikutuksia, joten on tarpeen varmistaa ohjelman seuranta ja arviointi, jotta sen tehokkuutta voidaan mitata ja ehdottaa mahdollisia parannuksia .

(11)

Järjestelmän tehostamiseksi yhteisön olisi voitava rahoittaa tiedotus-, seuranta- ja arviointitoimenpiteitä, joilla pyritään lisäämään yleistä tietoisuutta kouluhedelmäjärjestelmästä, sekä järjestelmään ja sen tavoitteisiin liittyviä verkottumistoimenpiteitä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta maataloustuotteita koskevista tiedotus- ja menekinedistämistoimista sisämarkkinoilla ja kolmansissa maissa 17 päivänä joulukuuta 2007 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 3/2008 mukaisia yhteisön valtuuksia osarahoittaa tarvittavia liitännäistoimenpiteitä, joilla pyritään lisäämään tietoisuutta hedelmien ja vihannesten myönteisistä terveysvaikutuksista.

(11)

Järjestelmän tehostamiseksi yhteisön olisi voitava rahoittaa tiedotus-, seuranta- ja arviointitoimenpiteitä, joilla pyritään lisäämään yleistä tietoisuutta kouluhedelmäjärjestelmästä, sekä järjestelmään ja sen tavoitteisiin liittyviä verkottumistoimenpiteitä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta maataloustuotteita koskevista tiedotus- ja menekinedistämistoimista sisämarkkinoilla ja kolmansissa maissa 17 päivänä joulukuuta 2007 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 3/2008 mukaisia yhteisön valtuuksia osarahoittaa tarvittavia liitännäistoimenpiteitä, joilla pyritään lisäämään tietoisuutta hedelmien ja vihannesten myönteisistä terveysvaikutuksista. On ehdottoman välttämätöntä, että komissio toteuttaa järjestelmää koskevan laajan tiedotuskampanjan koko Euroopan unionin alueella .

1.

Yhteisön tukea myönnetään komission myöhemmin määrittelemien edellytysten mukaisesti kouluvuodesta 2009/2010 alkaen komission myöhemmin määrittelemien eräiden hedelmä- ja vihannesalan sekä hedelmä- ja vihannesjalostealan ja banaanialan tuotteiden toimittamiseen koulujen oppilaille, ja sitä voidaan myöntää myös eräisiin asiaan liittyviin logistiikka-, jakelu-, laitteisto-, viestintä-, seuranta- ja arviointi-kustannuksiin.

1.

Yhteisön tukea myönnetään komission myöhemmin määrittelemien edellytysten mukaisesti kouluvuodesta 2009/2010 alkaen eräiden komission valitsemien ja jäsenvaltioiden myöhemmin lähemmin yksilöimien EU:ssa tuotettujen hedelmä- ja vihannesalan sekä banaanialan tuotteiden toimittamiseen koulujen ja esikoulujen oppilaille, ja sitä myönnetään myös eräisiin asiaan liittyviin logistiikka-, jakelu-, laitteisto-, viestintä-, seuranta- ja arviointikustannuksiin samoin kuin sellaisten liitännäistoimenpiteiden rahoittamiseen, jotka ovat tarpeen järjestelmän tehokkuuden kannalta .

2.

Jäsenvaltioiden, jotka haluavat osallistua järjestelmään, on laadittava ennakolta kansallisen tai alueellisen tason strategia sen täytäntöönpanoa varten. Niiden on myös säädettävä liitännäistoimenpiteistä , jotka ovat tarpeen järjestelmän tehokkuuden kannalta.

2.

Jäsenvaltioiden, jotka haluavat osallistua järjestelmään, on laadittava ennakolta kansallisen tai alueellisen tason strategia sen täytäntöönpanoa varten ottaen huomioon hedelmä- ja vihannestuotannon maaperä- ja ilmasto-olot. Tässä yhteydessä on varmistettava yhteisön etuuskohtelu kyseisten tuotteiden osalta. Jäsenvaltioiden on myös annettava täytäntöönpanoa varten tarvittavat yhteisön ja kansalliset määrärahat sekä toteutettava liitännäistoimenpiteet , jotka ovat tarpeen järjestelmän tehokkuuden kannalta, ja asetettava etusijalle esiopetuksessa ja ensimmäisen asteen koulutuksessa olevat lapset, joille hedelmiä toimitetaan päivittäin ja maksutta .

—

—

—

a)

se saa olla enintään 90 miljoonaa euroa kouluvuotta kohden;

a)

se saa olla enintään 500 miljoonaa euroa kouluvuotta kohden;

b)

se saa olla enintään 50 prosenttia 1 kohdassa tarkoitetuista toimituskustannuksista ja muista asiaan liittyvistä kustannuksista, tai 75 prosenttia tällaisista kustannuksista lähentymistavoitealueilla ;

b)

se saa olla enintään yhtä suuri kuin 1 kohdassa tarkoitetut toimituskustannukset, muut asiaan liittyvät kustannukset ja liitännäistoimenpiteiden kustannukset ;

c)

se ei saa kattaa muita kustannuksia kuin 1 kohdassa tarkoitetut toimituskustannukset ja muut asiaan liittyvät kustannukset; ja

c)

se ei saa kattaa muita kustannuksia kuin 1 kohdassa tarkoitetut toimituskustannukset, muut asiaan liittyvät kustannukset ja niiden liitännäistoimenpiteiden kustannukset, jotka ovat tarpeen järjestelmän tehokkuuden kannalta ; ja

d)

sitä ei saa käyttää korvaamaan olemassa olevien kansallisten kouluhedelmäjärjestelmien tai muiden, hedelmiä sisältävien koulujakelujärjestelmien nykyistä rahoitusta.

d)

sitä ei saa käyttää korvaamaan olemassa olevien kansallisten kouluhedelmäjärjestelmien tai muiden, hedelmiä sisältävien koulujakelujärjestelmien nykyistä julkista rahoitusta.

5.

Yhteisön kouluhedelmäjärjestelmä ei saa rajoittaa erillisten yhteisön lainsäädännön mukaisten kansallisten kouluhedelmäjärjestelmien soveltamista.

5.

Yhteisön kouluhedelmäjärjestelmä ei saa rajoittaa erillisten yhteisön lainsäädännön mukaisten kansallisten kouluhedelmäjärjestelmien soveltamista. Kokeilumielessä vain muutamissa kouluissa rajoitetun ajan toteutettuja pilottihankkeita ei pidetä 3 kohdan d alakohdassa tarkoitettuina kansallisina järjestelminä .

6)

ennen 31 päivää elokuuta 2012 Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen 103 g a artiklassa säädetyn kouluhedelmäjärjestelmän soveltamisesta; kertomukseen liitetään tarvittaessa aiheellisia ehdotuksia. Kertomuksessa käsitellään erityisesti sitä, missä määrin järjestelmä on edistänyt moitteettomasti toimivien kouluhedelmäjärjestelmien käyttöönottoa jäsenvaltioissa ja miten järjestelmä on vaikuttanut lasten ruokailutottumusten paranemiseen.

6)

ennen 31 päivää elokuuta 2012 Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen 103 g a artiklassa säädetyn kouluhedelmäjärjestelmän soveltamisesta; kertomukseen liitetään tarvittaessa aiheellisia ehdotuksia. Kertomuksessa käsitellään erityisesti

—

sitä, missä määrin järjestelmä on edistänyt moitteettomasti toimivien kouluhedelmäjärjestelmien käyttöönottoa jäsenvaltioissa ja miten järjestelmä on vaikuttanut lasten ruokailutottumusten paranemiseen,

—

—