19.11.2009   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

CE 279/69

—

ottaa huomioon aiemmat päätöslauselmansa Lähi-idästä, erityisesti 16. tammikuuta 2003 annetun päätöslauselman assosiaatiota koskevan sopimuksen tekemisestä Libanonin tasavallan kanssa (1), 10. maaliskuuta 2005 annetun päätöslauselman Libanonin tilanteesta (2), 7. syyskuuta 2006 annetun päätöslauselman Lähi-idän tilanteesta (3) ja 12. heinäkuuta 2007 annetun päätöslauselman Lähi-idästä (4) sekä 29. marraskuuta 2007 vahvistetun kannan ehdotuksesta neuvoston päätökseksi yhteisön makrotaloudellisen rahoitusavun myöntämisestä Libanonille (5),

—

ottaa huomioon Yhdistyneiden Kansakuntien turvallisuusneuvoston antamat päätöslauselmat 1559 (2004), 1636 (2005), 1680 (2006), 1701 (2006) ja 1757 (2007),

—

ottaa huomioon Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden sekä Libanonin tasavallan välisestä assosiaatiosta tehdyn Euro–Välimeri-sopimuksen (6) (assosiaatiosopimus),

—

ottaa huomioon yhteisön makrotaloudellisen rahoitusavun myöntämisestä Libanonille 10 päivänä joulukuuta 2007 tehdyn neuvoston päätöksen 2007/860/EY (7),

—

ottaa huomioon Euroopan unionin ulko- ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan Javier Solanan Libanonin tilanteesta 16. toukokuuta 2008 antaman lausuman,

—

ottaa huomioon puheenjohtajavaltion 14. maaliskuuta 2008 Euroopan unionin puolesta antaman julkilausuman Lähi-idästä,

—

ottaa huomioon työjärjestyksen 103 artiklan 4 kohdan,

A.

on erittäin huolissaan väkivallan lisääntymisestä Libanonissa ja Libanonin hallinnollisesta tilanteesta epäonnistuneiden presidentinvaalien jälkeen,

B.

ottaa huomioon, että Libanonin hallituksen 6. toukokuuta 2008 tekemien päätösten johdosta Hizbollahin ja muiden ryhmittymien välillä on ollut äskettäin Beirutissa ja muualla Libanonissa väkivaltaisia yhteenottoja ja että väkivallan aallossa, joka seurasi lentokentän turvallisuudesta vastanneen kenraalin eroa ja Hizbollahin viestintäjärjestelmien kieltämistä, kuoli kymmeniä ja haavoittui satoja kansalaisia,

C.

ottaa huomioon, että Libanonin hallitus, joka pyrkii lopettamaan taistelut, on peruuttanut väkivaltaisuuksiin johtaneet päätöksensä ja antanut armeijalle vastuun kriisin ratkaisemisesta,

D.

toteaa, että Libanonin parlamentti ei suorittanut perustuslaillista tehtäväänsä edes ennen marraskuuta 2007, kun Libanonin tasavallan presidentin virkakausi päättyi, ja että maan hallintoelimet ovat kriisitilassa, jolla on vakavia seurauksia demokratian toiminnalle,

E.

katsoo, että Hizbollah ei ole ainoastaan poliittinen oppositiopuolue, vaan myös aseellinen ryhmittymä, jonka hallinnassa on suuri osa Libanonin aluetta, mukaan luettuna shiia-yhteisöjen asuttama alue,

F.

ottaa huomioon, että osapuolet saivat Arabivaltioiden liiton aloitteen pohjalta aikaan 15. toukokuuta 2008 sopimuksen aseellisten yhteenottojen lopettamisesta välittömästi, Libanonin sisäisen vuoropuhelun, jossa keskitytään kansallisen yhtenäisyyden hallitusta ja uutta vaalilakia koskeviin kysymyksiin, jatkamisesta sekä normaaliin elämään ja viimeaikaisia välikohtauksia edeltäneeseen tilanteeseen palaamisesta,

G.

ottaa huomioon, että Libanonin tämänhetkinen poliittinen umpikuja lamauttaa maan normaalin toiminnan; ottaa huomioon, että tämä poliittinen kriisi uhkaa suuresti Libanonin ja koko alueen haurasta vakautta; ottaa huomioon, että vakaa, kaikilta osin täysivaltainen, yhtenäinen ja demokraattinen Libanon on olennaisen tärkeä koko Lähi-idän vakaudelle ja rauhanomaiselle kehitykselle,

H.

toteaa, että Libanonin poliittiset, taloudelliset ja kulttuuriset siteet Eurooppaan ovat vahvat ja että se on Euroopan unionin tärkeä kumppani Lähi-idässä; toteaa, että suvereenilla ja demokraattisella Libanonilla voi olla merkittävä rooli vahvan Euro–Välimeri-kumppanuuden kehittämisessä;

I.

ottaa huomioon, että assosiaatiosopimuksen 2 artiklassa määrätään, että osapuolten väliset suhteet samoin kuin tämän sopimuksen kaikki määräykset perustuvat ihmisoikeuksien yleismaailmallisessa julistuksessa ilmaistujen demokratian periaatteiden ja perusluonteisten ihmisoikeuksien kunnioittamiseen, mikä ohjaa osapuolten sisäpolitiikkaa ja kansainvälistä politiikkaa ja muodostaa tämän sopimuksen olennaisen osan; ottaa huomioon, että assosiaationeuvostolla on valtuudet ryhtyä tarvittaviin toimiin sopimuksessa määrätyn säännöllisen poliittisen vuoropuhelun puitteissa edistääkseen yhteistyötä Euroopan parlamentin ja Libanonin parlamentin välillä,

J.

ottaa huomioon, että YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmassa 1757 (2007) vahvistettiin kansainvälisen tuomioistuimen perustaminen entisen pääministerin Rafiq Haririn salamurhasta ja muista Libanonissa tapahtuneista poliittisista salamurhista vastuussa olevien henkilöiden tuomitsemista varten,

K.

ottaa huomioon, että Libanon on edelleenkin merkittävien rahoitusta koskevien ja taloudellisten haasteiden edessä; ottaa huomioon, että Libanonin viranomaiset hyväksyivät 4. tammikuuta 2007 laajan sosioekonomisen uudistusohjelman; ottaa huomioon, että Euroopan unioni on tarjonnut Libanonin käyttöön rahoitusapua 80 miljoonaa euroa, jotta maan omia sodanjälkeisiä jälleenrakennuspyrkimyksiä ja talouden kestävää elpymistä voidaan tukea ja tällä tavoin lieventää hallituksen talousohjelman täytäntöönpanoon liittyviä rahoitusrajoitteita,

L.

ottaa huomioon, että 300 000 palestiinalaispakolaista elää edelleen kurjissa oloissa Libanonissa; ottaa huomioon, että joillakin palestiinalaisten pakolaisleireillä puhjenneet väkivaltaisuudet ja yhteenotot armeijan kanssa ovat kiristäneet maan tilannetta entisestään,

M.

ottaa huomioon, että Shebaan maatilojen alueellista koskemattomuutta koskeva ongelma on edelleen ratkaisematta;

1.

panee tyytyväisenä merkille Dohassa tehdyn sopimuksen, joka koskee kenraali Michel Sleimanin valintaa tasavallan presidentiksi lähipäivien kuluessa, uuden kansallisen yhtenäisyyden hallituksen perustamista ja vaalilain antamista; kehottaa sopimuspuolia panemaan tämän sopimuksen täytäntöön täysimääräisesti; korostaa kansainvälisen yhteisön positiivisen reaktion merkitystä; onnittelee libanonilaisia puolueita sopimuksen saavuttamisesta sekä Qatarin valtiota ja Arabivaltioiden liittoa sovittelun onnistumisesta;

2.

korostaa Libanonin vakauden, itsemääräämisoikeuden, riippumattomuuden, yhtenäisyyden ja alueellisen koskemattomuuden merkitystä; huomauttaa, että Libanonin poliittinen vakaus olisi rakennettava kaikkien osapuolten luottamuksen ilmapiirin palauttamisen, väkivallasta luopumisen ja ulkoisen vaikutusvallan torjunnan pohjalle;

3.

pitää tervetulleena myönteistä tapaa, jolla armeija ja turvallisuuspalvelut osallistuivat viimeaikaisten tapahtumien rauhoittamiseen; kehottaa kaikkia osapuolia tukemaan Libanonin armeijaa niin, että se voi taata täysimääräisesti Libanonin toimintakyvyn, turvallisuuden, lain ja järjestyksen, suvereniteetin ja vakauden;

4.

katsoo näin ollen, että Libanonin ja sen kansalaisten turvallisuus riippuu kaikkien aseistettujen ryhmien, erityisesti Hizbollahin, riisumisesta aseista ja Libanoniin suuntautuvan asekaupan valvonnasta; pitää ehdottoman tärkeänä, että Libanoniin tuotavat aseet menevät ainoastaan Libanonin viralliselle armeijalle; toistaa kehotuksensa Libanonin hallitukselle ulottaa, yhteistyössä Yhdistyneiden Kansakuntien Libanonissa olevien valvontajoukkojen (UNIFIL) kanssa, täyden suvereniteetin alueelleen ja valvoa tehokkaasti maan rajoja ja aluetta tässä yhteydessä; kehottaa tältä osin kaikkia osapuolia luopumaan väkivallasta, hyväksymään täysin demokratian säännöt ja tunnustamaan kaikki demokraattisesti valitut valtion viranomaiset ja instituutiot niiden etnisistä, uskonnollisista ja puoluepoliittisista liitynnöistä ja alkuperästä riippumatta;

5.

muistuttaa, että assosiaatiosopimuksessa määrätään poliittisesta vuoropuhelusta Euroopan parlamentin ja Libanonin parlamentin välillä näiden kahden toimielimen poliittisen yhteistyön perustamisen pohjalta;

6.

toistaa kantanaan, että UNIFILillä on merkittävä tehtävä; pitää olennaisen tärkeänä sitä, että Libanonin hallitus ottaa maan rajat ja alueen tosiasialliseen ja suvereeniin hallintaansa valtion toimivaltaan kuuluvien toimintojen osalta siten, että se pystyy takaamaan valtion ja sen kansalaisten turvallisuuden;

7.

toistaa kehotuksensa, että kaikkien asianomaisten osapuolten olisi tuettava kansainvälisen tuomioistuimen työtä entisen pääministerin Rafiq Haririn salamurhasta ja muista Libanonissa tapahtuneista poliittisista salamurhista vastuussa olevien tuomitsemista varten, ja kehottaa Syyriaa tekemään täysimääräisesti yhteistyötä sen kanssa;

8.

kehottaa Libanonin hallitusta tekemään kaikkensa lopettaakseen palestiinalaispakolaisten kaikkinaisen syrjinnän; toistaa kansainväliselle yhteisölle osoittamansa pyynnön, että se lisäisi apuaan kestävän ratkaisun löytämiseksi;

9.

kehottaa Syyriaa pidättäytymään puuttumasta asioihin tavalla, jolla voi olla kielteinen vaikutus Libanonin sisäisiin asioihin, ja toimimaan rakentavasti vakauden löytämiseksi maassa; vetoaa Iraniin ja Syyriaan, että toimisivat rakentavasti; kehottaa kaikkia osapuolia toimimaan YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmien 1559 (2004) ja 1701 (2006) mukaisesti ja kunnioittamaan Libanonin itsenäisyyttä, suvereniteettia, turvallisuutta ja vakautta, ja muistuttaa kiellosta myydä aseita aseistetuille ryhmille;

10.

toistaa tukensa Euroopan unionin päättäväisyydelle auttaa Libanonia maan talouden rakenneuudistuksessa; kehottaa neuvostoa ja komissiota jatkamaan pyrkimyksiään Libanonin jälleenrakennuksen ja taloudellisen elpymisen tukemiseksi sekä toimimaan tiiviimmässä yhteistyössä maan kansalaisyhteiskunnan kanssa maan demokratisoitumisen jatkumisen edistämiseksi;

11.

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille, YK:n pääsihteerille, Arabivaltioiden liiton pääsihteerille, Lähi-idän kvartetin edustajalle, parlamentaarisen Euro–Välimeri-yleiskokouksen puheenjohtajalle, Libanonin hallitukselle ja parlamentille, Syyrian presidentille ja hallitukselle sekä Iranin hallitukselle ja parlamentille.