19.11.2009   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

CE 279/80

—

ottaa huomioon aikaisemmat päätöslauselmansa Burmasta,

—

ottaa huomioon yleisten asioiden ja ulkosuhteiden neuvoston ylimääräisessä kokouksessa 13. toukokuuta 2008 hyväksytyt päätelmät Burman humanitaarisesta tilanteesta,

—

ottaa huomioon huippukokouksen tuloksena 24. lokakuuta 2005 annetun YK:n yleiskokouksen päätöslauselman 60/1, jonka 139 kohdassa käsiteltiin mahdollisuutta ryhtyä kollektiivisiin yhteisiin toimiin sellaisia valtioita vastaan, joiden kansalliset viranomaiset eivät selvästi suojele väestöään kansanmurhalta, sotarikoksilta, etnisiltä puhdistuksilta ja rikoksilta ihmisyyttä vastaan,

—

ottaa huomioon työjärjestyksen 103 artiklan 4 kohdan,

A.

toteaa, että 2. ja 3. toukokuuta 2008 pyörremyrsky Nargis koetteli pahoin Burman eteläisiä alueita, maan tärkeintä kaupunkia Rangoonia sekä Irrawaddyn suiston aluetta, missä asuu lähes puolet Burman väestöstä,

B.

toteaa, että Burman valtiolliset tiedotusvälineet ovat tähän mennessä ilmoittaneet 77 738 kuolleesta ja 55 917 kadonneesta, kun taas riippumattomat tarkkailijat ja kansainväliset avustusjärjestöt arvioivat kuolonuhrien määräksi vähintään 100 000; toteaa, että YK:n arvioiden mukaan katastrofi on koskettanut suoraan 1,6–2,5 miljoonaa ihmistä, ja he tarvitsevat pikaista apua,

C.

toteaa, että valtaa pitävä valtion rauhan ja kehityksen neuvosto jätti huomiotta varoitukset ja toimi hätätilanteeseen reagoinnin ja ulkomaisen avun hyväksymisen osalta erittäin hitaasti: se on tähän mennessä sallinut vain hyvin rajoitetusti kansainvälisen humanitaarisen avun toimittamista maahan vaatien, että armeijan on hoidettava avun jakaminen, ja se on viivytellyt viisumien myöntämisessä YK:n asiantuntijoille ja muille katastrofiavun ja logistiikan asiantuntijoille,

D.

toteaa, että humanitaarisen oikeuden mukaan humanitaarisen avun antamisen on oltava neutraalia ja riippumatonta,

E.

toteaa, että juntta järjesti kansanäänestyksen 10. toukokuuta 2008 huolimatta kymmenien tuhansien ihmisten ahdingosta heidän jouduttuaan tuhoisan pyörremyrskyn uhreiksi poikkeuksena pahiten kärsineet alueet, joilla kansanäänestystä lykättiin toukokuun 24. päivään 2008 huolimatta siitä, että humanitaarisista kysymyksistä vastaava YK:n apulaispääsihteeri vaati äänestyksen peruuttamista tai lykkäämistä,

F.

toteaa, että Burman hallitus on estänyt kansainvälisen avun antamista jättäen täysin huomiotta sen, että puhtaan veden, ruoan ja lääketieteellisen hoidon puute aiheuttaa todennäköisesti tartuntatauteja, jotka lisäävät uhrien määrää merkittävästi,

G.

toteaa, että etniset vähemmistöt ja etenkin karen-väestö, joka on jo kärsinyt kohtuuttomasta syrjinnästä ja puutteesta, ovat kärsineet pahoin suistoalueella,

H.

toteaa, että humanitaarisen avun tarjoamisen toimintaympäristöä rajoittivat jo merkittävästi Burman hallituksen helmikuussa 2006 julkistamat uudet suuntaviivat, jotka johtivat ulkomaisen henkilöstön monimutkaisiin matkustus- ja valvontamenettelyihin,

I.

toteaa, että kaksi päivää pyörremyrskyn jälkeen komissio osoitti 2 miljoonaa euroa katastrofialueen eloonjääneiden perustarpeiden turvaamiseen; toteaa, että EU:n lupaama apu on tällä hetkellä 17 miljoonaa euroa, ja se voi kohota yli 30 miljoonaan euroon, jos Burman johto vain sallii kansainvälisen avun,

J.

toteaa, että kehitysyhteistyöstä vastaavalta komission jäseneltä evättiin pääsy pahimmin kärsineille alueille, ja hänen pyyntönsä saada avustustyöntekijöille parempi pääsy Irrawaddyn suistoon on jätetty huomiotta,

K.

toteaa, että monet hallitukset, joihin lukeutuu monia EU:n jäsenvaltioiden hallituksia, ovat kehottaneet noudattamaan Burman tapauksessa ”suojelun velvoitteen” periaatetta, jonka YK on ottanut käyttöön kansanmurhien ja ihmisyyttä vastaan tehtyjen rikosten uhrien pelastamiseksi;

1.

ilmaisee vilpittömän osanottonsa ja myötätuntonsa Burman kansalle ja lukuisille uhreille; ilmaisee myötätuntonsa kaikille katastrofin seurauksista kärsiville;

2.

tuomitsee voimakkaasti Burman viranomaisten aivan liian hitaan reagoinnin tähän vakavaan humanitaariseen kriisiin, kun nämä ovat asettaneet oman asemansa säilyttämisen maan kansalaisten henkiinjäämistä tärkeämmälle sijalle;

3.

kehottaa Burman hallitusta erittäin painokkaasti asettamaan maan kansalaisten hengen etusijalle ja avaamaan pyörremyrskystä kärsineet alueet kansainvälisille humanitaarisen avun toimille, myöntämään välittömästi viisumeja avustustyöntekijöille, antamaan YK:lle ja kansainvälisille humanitaarisille järjestöille luvan jakaa apua suoraan sitä tarvitseville ja sallimaan sen, että lähialueen maat jakavat apua ilma- ja meriteitse uhreille, joita ei voida tavoittaa nopeasti millään muilla keinoin;

4.

pahoittelee hallituksen vääristyneitä prioriteetteja sen järjestäessä niin kutsutun kansanäänestyksen näennäisestä perustuslaista ja tuomitsee epätodenmukaisen tuloksen hetkellä, jolloin suuri osa maasta on kokenut tuhoa ja miljoonat kärsivät luonnonkatastrofista, jonka on osuvasti sanottu muuttuneen ihmisen aiheuttamaksi katastrofiksi;

5.

toistaa, ettei kansankunnan itsemääräämisoikeutta voida asettaa maan kansan ihmisoikeuksien edelle, kuten todetaan ”suojelun velvollisuutta” koskevassa YK:n periaatteessa; kehottaa YK:n turvallisuusneuvoston puheenjohtajana toukokuussa toimivan Yhdistyneen kuningaskunnan hallitusta ryhtymään pikaisiin toimiin Burman tilanteen saamiseksi turvallisuusneuvoston asialistalle, ja kehottaa neuvostoa tutkimaan, voidaanko avustustoimitukset Burmaan hyväksyä myös ilman Burman sotilasjuntan suostumusta;

6.

pitää myönteisenä ASEANin jäsenvaltioiden, Intian ja Kiinan Singaporessa 19. toukokuuta 2008 pitämässä huippukokouksessa saavutettua sopimusta, jonka mukaan Kaakkois-Aasian valtioiden järjestö voi koordinoida kansainvälisiä avustustoimia, ja pitää samoin myönteisenä päätöstä järjestää kansainvälinen avunantajien konferenssi yhteistyössä YK:n kanssa Rangoonissa 25. toukokuuta 2008, jotta uhreille annettava apu voidaan yhdistää;

7.

kehottaa siksi perustamaan nopeasti YK:n alaisen erityisrahaston, joka voisi auttaa jakamaan apua tehokkaasti maassa;

8.

kehottaa Kiinan ja Intian hallituksia käyttämään vaikutusvaltaansa Burman viranomaisiin, jotta Burma avattaisiin heti kaikelle mahdolliselle humanitaariselle avulle;

9.

korostaa kärsivälle väestölle annettavan avun kiireellisyyttä, koska katastrofialueen sääolot heikkenevät alkavan monsuunisadekauden myötä, mikä aiheuttaa hätää kärsiville eloonjääneille lisäuhan; pitää tärkeänä, että kärsineille viljelijöille annetaan apua, jonka avulla he voivat istuttaa uuden riisisadon ajoissa lisäkatastrofin välttämiseksi;

10.

tukee EU:n, YK:n, yksittäisten maiden ja muiden kansainvälisten järjestöjen ja kansalaisjärjestöjen toimia, joilla pyritään takaamaan pääsy humanitaarisen avun työntekijöille, ja korostaa, että ilman Burman viranomaisten täyttä yhteistyötä on olemassa huomattava vielä suuremman tragedian vaara; panee toivonsa YK:n pääsihteerin Ban Ki-moonin tulevaan matkaan hänen saatuaan kutsun neuvottelemaan Burman viranomaisten kanssa; kehottaa YK:n pääsihteeriä käyttämään vaikutusvaltaansa Burman viranomaisiin, jotta Burma avattaisiin heti kaikelle mahdolliselle humanitaariselle avulle;

11.

katsoo, että jos Burman viranomaiset edelleen estävät avun toimittamista hädänalaisille, viranomaiset tulee asettaa Kansainvälisessä rikostuomioistuimessa vastuuseen rikoksista ihmisyyttä vastaan; kehottaa EU:n jäsenvaltiota vaatimaan YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmaa, jolla asia siirretään Kansainvälisen rikostuomioistuimen syyttäjälle tutkintaa ja syytteeseenpanoa varten;

12.

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille, EU:n Burman-erityisedustajalle, Burman valtion rauhan ja kehityksen neuvostolle, ASEANin ja ASEMin jäsenvaltioiden hallituksille, ASEANin parlamenttien väliselle Myanmar-kokoukselle, Aung San Suu Kyille, NLD:lle, YK:n pääsihteerille, YK:n ihmisoikeusasioiden päävaltuutetulle sekä Burman ihmisoikeuksia seuraavalle YK:n erityisedustajalle.