27.11.2009   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

CE 286/41

A.

katsoo, että lampaan- ja vuohenkasvatusta EU:ssa harjoittavat tärkeät perinteiset maatilat, jotka antavat toimeentulon tuhansille tuottajille ja tarjoavat markkinoille erittäin laadukkaita ja erityisominaisuuksia omaavia tuotteita sekä johdettuja tuotteita, mikä korostaa alan EU:n maaseudulle antamaa sosiaalis-taloudellista panosta,

B.

katsoo, että lampaan- ja vuohenkasvatuksella, perinteisten rotujen kasvatus mukaan lukien, on ympäristön kannalta ratkaiseva merkitys, sillä sen avulla huolehditaan karummista maa-alueista ja säilytetään maisemia ja herkkiä ekosysteemejä; toteaa, että laidunmaiden kaltaiset luonnonympäristöt ovat säilyneet vuosikymmeniä lampaan- ja vuohenkasvatuksen ansiosta; toteaa, että lampaat ja vuohet ruokailutapojensa johdosta, joissa koko on tärkeä, ylläpitävät kasvuston monimuotoisuutta, suojaavat villieläimistöä ja puhdistavat luontoalueita kuivasta kasvillisuudesta ehkäisten siten merkittävästi metsäpaloja Välimeren alueen maissa,

C.

ottaa huomioon, että EU:n lampaan- ja vuohenkasvatusta, joka on keskittynyt epäsuotuisille alueille, on kohdannut tuotannon taantuma ja tuottajien siirtyminen pois alalta ja että se on epäonnistunut täydellisesti nuorten lampaan- ja vuohenkasvattajien houkuttelemisessa alalle,

D.

toteaa, että sinikielitauti, Euroopassa riehuva eläinkulkutauti, on pitkäkestoisuutensa ja levinneisyytensä vuoksi vakava, että eri serotyypit ovat leviämässä tähän asti taudilta säästyneille alueille ja että taudilla on eläinten liikkumista koskevien ja kaupan rajoitusten vuoksi myös vakavia sosiaalis-taloudellisia seurauksia,

E.

katsoo, että lampaan- ja vuohenkasvatukselle EU:ssa on luonteenomaista alhaiset tuottajatulot sekä kotimaisen tuotannon raju lasku ja kulutuksen väheneminen etenkin nuorten sukupolvien keskuudessa; lisäksi ala joutuu kohtaamaan sisämarkkinoilla kasvavan kansainvälisen kilpailun,

F.

toteaa, että rehun ja yleisemmin tuotantopanosten hinnannousu on erityinen uhka lampaan- ja vuohenkasvatukselle, sillä se lisää kustannuksia ja paineita alalla, joka jo nyt on kilpailukykynsä äärirajoilla,

G.

huomauttaa, että vallitseva suhdannekehitys, maailmanlaajuisen kysynnän ennusteet ja maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden hinta huomioon ottaen on ehdottoman välttämätöntä, että unioni välttää mahdollisimman pitkälle riippuvuutta kotieläintuotteiden ja rehun tuonnista ja palauttaa tasapainon mainittujen tuotteiden ja erityisesti lammas- ja vuohitalouden perinteisten, suojattujen tuotteiden välille, joiden osalta tarjonta Euroopan markkinoilla on aiemmin ollut riittävää,

H.

katsoo, että lampaan- ja vuohenkasvatusta harjoitetaan Pohjois- ja Etelä-Euroopassa täysin eri mittakaavassa,

I.

toteaa, että lammastalous, joka on kautta aikojen altistunut monille tunnetuille taudeille, kärsii suuresti myös leviämässä olevista taudeista, kuten sinikielitaudista,

J.

katsoo, ettei karitsantuotantoa ole EU:ssa sisällytetty asianmukaisesti EU:n maataloudenedistämisbudjettiin, ja näin ollen se tarvitsee tuettua menekinedistämiskampanjaa kuluttajien mieltymysten laajentamiseksi,

K.

katsoo, että yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) tuleva ”terveystarkastus” tarjoaa mahdollisuuden kohdistaa asianmukaiset poliittiset välineet ja YMP tukemaan lampaan- ja vuohenkasvatusta,

1.

on tietoinen, että maatalousneuvoston ja komission on kiireellisesti toteutettava toimia, jotta unionin lampaan- ja vuohenmaidon ja -lihan tuotannon kannattava ja kestävä tulevaisuus saataisiin turvattua, niiden tuotteiden kulutus jälleen nousuun ja nuoria lampaan- ja vuohenkasvattajia saataisiin jäämään tai houkuteltua alalle, sekä kannattaa perinteisten, ympäristöystävällisten maatilojen säilyttämistä, joiden tehtävänä on turvata EU:ssa tuotettujen lammas- ja vuohitalouden tuotteiden tarjonta yhteisön markkinoilla;

2.

panee merkille komission aikomuksen tarkistaa politiikan välineitä, kun niillä on osoitettu olleen kielteisiä vaikutuksia; panee tyytyväisenä merkille, että äskettäin julkaistussa Euroopan komission tiedonannossa ”YMP:n uudistuksen ’terveystarkastuksen’ valmistelu” (KOM(2007)0722) viitataan tähän erityiskysymykseen;;

3.

kehottaa maatalousneuvostoa ja komissiota osoittamaan kiireellisesti lisärahoitustukea unionin lampaan- ja vuohenlihan ja -maidon tuottajille, jotta EU:n lammas- ja vuohitalous kehittyy elinvoimaiseksi, omavaraiseksi, markkinajohtoiseksi ja kuluttajan tarpeisiin suuntautuneeksi; kehottaa maatalousneuvostoa ja komissiota tarkistamaan näiden alojen tulevan rahoituksen rakenteita osana YMP:n ”terveystarkastusta” toteuttamalla erilaisia toimenpiteitä siten, että kunkin jäsenvaltion annetaan joustavasti valita omansa seuraavista mahdollisuuksista, mutta samalla huolehditaan siitä, että vältetään kilpailun vääristyminen sisämarkkinoilla:

4.

kehottaa komissiota ottamaan käyttöön lisämaksut harvinaisten perinteisten ja paikallisten lammas- ja vuohirotujen kasvattajille vuoristoalueilla ja muilla erityisissä vaikeuksissa olevilla alueilla luonnon monimuotoisuuden ylläpitämiseksi maataloudessa ja jotta lampaankasvatus säilyisi herkillä alueilla;

5.

kehottaa komissiota sallimaan osana YMP:n ”terveystarkastuksen” tarkistukseen liittyvää selkeyttämisprosessia 14 päivän ilmoittamisajan kotieläinkasvattajille maatilalla tehtäviä täydentäviä ehtoja koskevissa tarkastuksissa;

6.

panee merkille, että tuottajan lampaanlihatuotteista saaman tuoton prosenttiosuus myyntihinnasta on liian pieni, ja kiinnittää huomiota hyväksymäänsä kannanottoon Euroopan unionissa toimivilla suurilla supermarketeilla olevan aseman väärinkäytön tutkimiseen ja tilanteen korjaamiseen (3) ; pitää myönteisenä sitä, että komissio on perustanut elintarviketeollisuuden kilpailukykyä käsittelevän korkean tason työryhmän, jonka on määrä tarkastella markkina-aseman käyttöä jakeluketjussa, ja luottaa siihen, että Euroopan parlamentin edustajat voivat osallistua sen työhön täysipainoisesti;

7.

pyytää komissiota tarkastelemaan lampaan- ja vuohenlihan toimitusketjua ja varmistamaan, että kotieläintuottajat saavat myynnistä kohtuulliset tulot;

8.

kehottaa komissiota muokkaamaan maaperää tuottajien ja tuottajajärjestöjen harjoittamalle suoramyynnille keinotekoisten hinnankorotusten rajoittamiseksi;

9.

katsoo, että lampaan- ja vuohenmaidon tuotantoa on edistettävä siinä kuin lampaan- ja vuohenlihan tuotantoakin, varsinkin, jotta taataan koko maidonjalostus- ja juustontuotantoketjun, jonka tyypilliset ominaisuudet ja laatu ovat laajalti tunnustettuja, pysyvyys;

10.

kehottaa maatalousneuvostoa ja neuvostoa tarkastelemaan mahdollisuutta antaa yhteisön rahoitusta kaikkialla Euroopan unionissa 31. joulukuuta 2009 toteutettavaksi suunnitellun lampaiden sähköisen tunnistusjärjestelmän soveltamiseksi, sillä vaikka järjestelmä parantaa jäljitettävyyttä, karjan hallintaa ja petostentorjuntaa, se toisaalta lisää kriisissä olevan alan hallinnollista taakkaa ja korkeita kustannuksia;

11.

pyytää komissiota parantamaan parhaillaan riehuvan sinikielitaudin kaltaisia vakavia eläinkulkutautiepidemioita koskevaa toimintakykyään muun muassa kehittämällä uuden eläinten terveyttä koskevan EU:n strategian, rahoittamalla tutkimusta, korvaamalla tappiot ja maksamalla tukiennakkoja;

12.

kehottaa Euroopan unionin neuvotteluryhmää Maailman kauppajärjestön keskusteluissa supistamaan lampaanlihalle ehdotettua tariffileikkauksien asteikkoa ja varmistamaan, että EU voisi soveltaa lampaanlihavalmisteisiin herkän tuotteen määritystä;

13.

kehottaa komissiota tarkistamaan nykyisiä tuontikiintiön hallintajärjestelmiä sen varmistamiseksi, ettei EU:ssa tuotettu lampaanlihan kohdistu vilpillistä kilpailua;

14.

kehottaa komissiota ottamaan käyttöön lampaanlihatuotteille EU:ssa pakollisen merkitsemisjärjestelmän, jossa olisi yhteinen logo, jotta kuluttajat voisivat erottaa EU-tuotteet ja kolmansien maiden tuotteet toisistaan, ja joka edellyttäisi tiettyjen edellytysten täyttymistä, mukaan lukien maatilan varmistusjärjestelmä ja alkuperämaamerkintä; näin varmistettaisiin, että tuotteen alkuperä on kuluttajien tiedossa; katsoo, että järjestelmä on suunniteltava sellaiseksi, ettei sillä heikennetä nykyisten, jäsenvaltioissa ja alueellisesti käytettävien myynninedistämiseen tähtäävien merkintäjärjestelmien vaikuttavuutta;

15.

painottaa, että tehokkain ja kestävin tapa tukea alaa on kehittää markkinoita, tiedottaa tuotteista kuluttajille ja korostaa tuotteiden ravintoarvoa ja terveysvaikutuksia sekä kannustaa kuluttamaan niitä;

16.

kehottaa komissiota kasvattamaan EU:n nykyistä elintarvikkeiden käytön edistämiseen tarkoitettua vuosibudjettia, joka on vuonna 2008 arviolta 45 000 000 euroa, sekä varaamaan rahoitusta unionissa tuotetulle lampaanlihalle ja muuttamaan, selkeyttämään ja järkeistämään budjetin toimintaa koskevia käytännön sääntöjä siten, että lammastuotteille voidaan osoittaa asianmukainen osuus budjetista;

17.

kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita antamaan arvoa lammastalouden merkittävälle roolille suurimmista vaikeuksista kärsivien alueiden kestävässä taloudellisessa hyödyntämisessä ja maankäytön suunnittelussa sekä edistämään uusien maatalousyrittäjien asettautumista ensisijaisesti kyseiselle tuotannonalalle;

18.

kehottaa komissiota koordinoimaan lampaanlihan ja vuohenlihan suojatun maantieteellisen merkinnän (SMM) ja suojatun alkuperänimityksen (SAN) edistämiskampanjoita ja kohdentamaan ne asianomaisille jäsenvaltioille kulutuksen maksimoimiseksi;

19.

pyytää, että komissio toteuttaisi yleisen, kuluttajille suunnatun EU-tason tiedotuskampanjan, joka koostuisi innovoivista toimista (alkaen kulutukseen tarkoitettujen valmisteiden jakelusta myyntipisteistä käsin ja jatkuen aina tunnettujen eurooppalaisten kokkien vetämiin tempauksiin) tuotteiden laadukkuuden ja niiden tarjoamien kulinaaristen mahdollisuuksien esille tuomiseksi;

20.

kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita käynnistämään ohjelmia, joilla tuottajia kannustetaan perustamaan tuottaja- ja markkinointiryhmiä, harjoittamaan suoramyyntiä sekä tuottamaan erityismerkinnöin varustettuja, erityisominaisuuksia omaavia lampaan- ja vuohenlihavalmisteita sekä uuhen- ja vuohenmaitotuotteita (esimerkiksi luomutuotteita tai alueellisia erikoisuuksia);

21.

kehottaa komissiota antamaan tukea avaamalla vientimarkkinat EU:n lampaanlihalle ja teurasjätteille niissä maissa, joissa nykyään sovelletaan tarpeettomia rajoituksia;

22.

kehottaa komissiota sisällyttämään lammas- ja vuohitalouden toiseen terveysalan yhteisön toimintaohjelmaan (2008–2013) (4), jotta kuluttajille, erityisesti nuorille, jotka kuluttavat vähän lampaan- ja vuohenlihavalmisteita, tiedotettaisiin lampaan- ja vuohenlihan terveydellisistä ja proteiinivaikutuksista, sekä toteuttamaan jäsenvaltioissa aktiivisen tiedotuskampanjan lampaan- ja vuohenlihasta ja niistä valmistetuista tuotteista;

23.

kehottaa komissiota tukemaan tutkimus- ja kehitystoimintaa ”pienten märehtijöiden” alalla siten, että keskitytään teknisen innovaation osalta maatiloihin ja tuoteinnovaation osalta lampaanlihaan, juustoon ja sivutuotteisiin, kuten villaan ja vuotiin, eli niin kutsuttuun viidenteen neljännekseen, jossa taloudellinen tuotto on nykyään lähes olematon;

24.

varoittaa lampaankasvattajan ja lammaspaimenen sekä lypsäjän ja keritsijän ammattien katoamisesta ja pyytää komissiota sisällyttämään alan strategiaan toimia, joilla edistetään tiedotusta yleisölle ja oppilaitosten henkilövaihtoa, sekä ohjelmia maatalousalan oppilaitosten henkilökunnan ja oppilaiden liikkuvuuden lisäämiseksi jäsenvaltioissa;

25.

korostaa tarvetta parantaa lampaille ja vuohille tarkoitettujen lääkkeiden ja eläinlääkinnän saatavuutta Euroopassa tukemalla lääkealan tutkimusta ja selkeyttämällä markkinointilupia;

26.

pyytää komissiota muun muassa sinikielitautia silmällä pitäen nopeuttamaan eläintaudin syitä ja torjuntamenetelmiä koskevaa tutkimusta eläintautiepidemian puhjetessa, laatimaan tehokkaan torjuntastrategian, koordinoimaan jäsenvaltioiden toteuttamia toimia, edistämään rokotteiden kehittämistä, kehittämään tehokkaan rokotussuunnitelman ja myöntämään rahoitustukea karjan rokotukseen; pyytää poistamaan mahdollisimman pikaisesti toimenpideluettelosta laissa vaaditut mutta ajan myötä tehottomiksi osoittautuneet toimenpiteet tietyn eläintaudin leviämisen estämiseksi;

27.

kehottaa komissiota tekemään ehdotuksia alan hintojen avoimuuden lisäämiseksi, jotta kuluttajat ja tuottajat saisivat tietoa tuotteiden hinnoista;

28.

kehottaa neuvoston puheenjohtajistoa ja komissiota valvomaan tarkkaan EU:n lammas- ja vuohitaloutta ja varmistamaan, että Euroopan parlamentille raportoidaan säännöllisesti toteutettujen poliittisten muutosten vaikutuksista;

29.

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.