1.4.2010   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

CE 87/48

A.

toteaa, että EU:ssa 23 miljoonalla pienellä ja keskisuurella yrityksellä (pk-yritykset), jotka ovat noin 99 prosenttia kaikista yrityksistä ja tarjoavat yli 100 miljoonaa työpaikkaa, on merkittävä rooli taloudellisessa kasvussa, sosiaalisen yhteenkuuluvuuden lujittamisessa ja työpaikkojen luomisessa ja että ne ovat suuri innovaation lähde ja olennaisen tärkeitä työllisyyden säilyttämisessä ja lisäämisessä,

B.

katsoo, että pk-yritykset on asetettava kaikkien yhteisön kilpailukykyä koskevien politiikkojen keskipisteeseen, jotta niiden on mahdollista kehittyä ja mukautua globalisaation vaatimuksiin, jotta ne voivat osallistua ns. osaamiskolmioon ja jotta ne voivat mukautua ympäristöä ja energiaa koskeviin haasteisiin,

C.

ottaa huomioon, että Euroopan unionin aiemmista aloitteista huolimatta pk-yritysten toimintaedellytykset ovat parantuneet vain vähän tai tuskin havaittavasti vuoden 2000 jälkeen,

D.

panee merkille, että valtaosa pk-yrityksistä on mikroyrityksiä, käsityöläisyrityksiä, perheyrityksiä ja osuuskuntia, jotka ovat yrityskulttuurin luonnollisia hautomoja ja joilla sen vuoksi on tärkeä rooli sosiaalisen osallisuuden ja itsenäisen ammatinharjoittamisen lisäämisessä,

E.

katsoo, että pieniä ja keskisuuria yrityksiä ei tueta riittävästi, jotta ne voisivat puolustautua rajat ylittäviä, hyvän kauppatavan vastaisia käytäntöjä, kuten harhaanjohtavien yrityshakemistoyhtiöiden noudattamia käytäntöjä, vastaan,

F.

toteaa, että eroista huolimatta Euroopan pk-yritykset kohtaavat täyttä potentiaaliaan toteuttaessaan monia samoja haasteita, esimerkiksi hallinnollisissa ja säännösten noudattamisesta aiheutuvissa kustannuksissa, jotka ovat suhteellisesti korkeampia kuin suurissa yrityksissä, talouselämään ja markkinoille pääsyssä, innovoinnissa ja ympäristössä,

G.

katsoo, että pk-yrityksille suotuisan toimintaympäristön luomiseksi yrittäjien roolia ja riskinottoa koskevan näkemyksen on muututtava: poliittisten johtajien ja tiedotusvälineiden olisi korostettava yrittäjyyden ja siihen liittyvän riskinottovalmiuden merkitystä ja hallintoviranomaisten olisi tuettava sitä,

H.

katsoo, että pk-yritysten on kansainvälistymisprosessejaan aloittaessaan selvitettävä erityisiä ongelmia, kuten kansainvälisen kokemuksen puute, kokeneen työvoiman vähyys, erittäin monimutkainen kansainvälinen lainsäädäntö sekä tarve tehdä muutoksia organisaatiossa ja liiketoimintakulttuurissa,

I.

toteaa usein panneensa pahoitellen merkille, että pienyrityksiä koskevan eurooppalaisen peruskirjan juridisen sitovuuden puute on vesittänyt sen aitoa soveltamista ja että sen kymmenen suositusta ovat enimmäkseen jääneet huomiotta; muistuttaa pyytäneensä tämän vuoksi neuvostoa edellä mainitussa 19. tammikuuta 2006 antamassaan päätöslauselmassa puuttumaan kyseiseen asiaan,

1.

kannattaa lämpimästi edellä mainittua komission 25. kesäkuuta 2008 antamaa tiedonantoa, jolla pyritään ajamaan kunnianhimoista toimintaohjelmaa, jolla tuetaan pk-yritysten kasvua kymmenen ohjaavan periaatteen avulla ja otetaan ”pienet ensin” -periaate huomioon poliittisessa päätöksentekoprosessissa kaikilla tasoilla;

2.

pahoittelee kuitenkin, ettei Small Business Act -aloite ole juridisesti sitova väline; pitää aidosti innovoivana näkökohtana, että aloitteessa pyritään sisällyttämään pienet ensin -periaate yhteisön politiikan alojen ytimeen; kehottaa neuvostoa ja komissiota tukemaan parlamenttia pyrkimyksissä tehdä tästä periaatteesta sitova tuonnempana määritettävässä muodossa, millä varmistettaisiin, että sitä sovelletaan asianmukaisesti kaikessa tulevassa yhteisön lainsäädännössä;

3.

korostaa, että näiden kymmenen ohjaavan periaatteen toteuttaminen on ehdottoman välttämätöntä Euroopan tasolla sekä kansallisella ja alueellisella tasolla; kehottaa siksi neuvostoa ja komissiota antamaan lujan poliittisen sitoumuksen asianmukaisen täytäntöönpanon varmistamiseksi; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tekemään tiivistä yhteistyötä kaikkien asianomaisten sidosryhmien kanssa ensisijaisten tavoitteiden määrittelemiseksi ja kilpailukykyä käsitelleen neuvoston 1. joulukuuta 2008 hyväksymän pk-yrityksiä tukevan aloitteen täytäntöön panemiseksi erityisesti kansallisella tasolla, millä varmistetaan, että kaikki asianosaiset ryhmät tunnustavat nämä ohjaavat periaatteet aidosti omikseen;

4.

kehottaa komissiota lisäämään entisestään pk-yrityksiin liittyvien toimien näkyvyyttä ja tietoisuutta niistä yhdistämällä nykyiset yhteisön välineet ja varat pk-yrityksiä varten erillisessä otsakkeessa EU:n talousarviossa;

5.

on vakuuttunut, että on erittäin tärkeää ottaa käyttöön seurantamekanismi jo alullepantujen toiminta-aloitteiden täytäntöönpanon valvomiseksi asianmukaisesti ja pikaisesti; pyytää näin ollen neuvostoa ”upottamaan” jäsenvaltioiden tasolla toteutettavat toimet Lissabonin prosessiin ja tiedottamaan vuosittain parlamentille tapahtuneesta edistyksestä;

6.

kehottaa komissiota perustamaan valvontajärjestelmän, jolla seurataan, miten komissio ja jäsenvaltiot edistyvät kymmenen ohjaavan periaatteen toteuttamisessa; kehottaa komissiota luomaan vakiomuotoiset arviointikriteerit edistymisen seurantaa varten; kehottaa jäsenvaltioita sisällyttämään ensimmäiset edistymistä käsittelevät selonteot tuleviin vuosittaisiin selontekoihin, joissa käsitellään kansallisia uudistusohjelmia;

7.

tähdentää, että käsityöläis-, perhe- ja mikroyrityksiin sekä yksittäisiin yrityksiin on kiinnitettävä erityistä huomiota EU:n tasolla ja kansallisella ja alueellisella tasolla, ja kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita toteuttamaan erityisesti näitä yrityksiä varten kohdennettuja sääntelytoimia, hallinnollisia toimia sekä verotusta ja elinikäistä oppimista koskevia toimia; edellyttää myös vapaiden ammattien harjoittajien erityispiirteiden tunnustamista ja katsoo, että heitä on kohdeltava samalla tavoin kuin muita pk-yrityksiä, paitsi jos se olisi ristiriidassa kyseisiin ammatteihin sovellettavan lainsäädännön kanssa; korostaa pk-yrityksiä koskevien yhdistysten merkittävää asemaa kauppiaiden, käsityöläisyritysten ja muiden ammattien kannalta; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita yhteistyöhön näiden alojen liiketoimintaympäristön sekä ammatti- ja alajärjestöjen oikeudellisen kehyksen kohentamiseksi;

8.

katsoo, että komission ehdotukset eivät sisällä selkeää strategiaa, jolla itsenäiset ammatinharjoittajat voivat parantaa oikeudellista asemaansa ja oikeuksiaan erityisesti, jos heidän asemansa on verrannollinen työsuhteessa olevien työntekijöiden kanssa; kehottaa komissiota takaamaan itsenäisille ammatinharjoittajille oikeuden sopia standardihinnoista, järjestäytyä ja tehdä työehtosopimuksia, jos vastapuolena on suuri asiakas, jolla on hallitseva markkina-asema, sillä edellytyksellä, että tämä ei haittaa vähemmän vaikutusvaltaisia asiakkaita eikä aiheuta markkinahäiriöitä;

9.

kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan kohdennetut tukitoimet sekä tiedotuksen, neuvonnan ja riskipääoman saatavuuden kaltaisen yksilöllisen tuen pk-yritysten perustamisen yhteydessä;

10.

korostaa tarvetta kehittää sosiaalinen ja taloudellinen malli, joka muodostaa asianmukaisen turvaverkon pienille ja keskisuurille luovan alan yrityksille, joissa työskentelyolosuhteet ovat usein epävakaat;

11.

pitää valitettavana, että naiset kohtaavat vaikeuksia yritysten perustamisessa ja niiden ylläpitämisessä sellaisten tekijöiden vuoksi kuten tiedoissa olevat puutteet, kontaktien sekä verkottumismahdollisuuksien puuttuminen, sukupuoleen perustuva syrjintä ja sukupuolistereotypiat, lastenhoitopalveluiden heikko ja joustamaton tarjonta, vaikeudet liiketoimintaan liittyvien velvollisuuksien ja perhevelvollisuuksien yhteensovittamisessa sekä erot tavassa, jolla naiset ja miehet suhtautuvat yrittäjyyteen;

12.

hyväksyy naispuolisten yrittäjälähettiläiden verkoston ehdotetun käyttöönoton samoin kuin mentorointijärjestelmät, joiden tavoitteena on kannustaa naisia perustamaan oma yritys, sekä yrittäjyyden edistämisen yliopistotutkinnon suorittaneiden naisten keskuudessa; kiinnittää kuitenkin huomiota siihen, että monissa yrityksissä on edelleen sukupuoleen perustuvaa syrjintää, mikä on ja tulee pitkällä aikavälillä olemaan hyvin vakava ongelma, koska niin kauan kuin naisia syrjitään työmarkkinoilla Euroopan unioni menettää kyvykkäitä työntekijöitä ja yrittäjiä ja siten rahaa; katsoo siksi, että olisi investoitava vielä enemmän rahaa naisyrittäjiä tukeviin hankkeisiin;

13.

korostaa, että naisten yrittäjyys auttaa houkuttelemaan naisia työmarkkinoille ja parantamaan heidän taloudellista ja sosiaalista asemaansa; pahoittelee kuitenkin sitä, että yrittäjyyden alalla miesten ja naisten väliset erot, etenkin palkkaerot, ovat yhä todellisuutta naisia kohtaan osoitetusta kiinnostuksesta huolimatta ja että lisäksi naisyrittäjien osuus Euroopan unionissa on edelleen vähäinen, mikä johtuu osittain naisten tunnustamattomasta (mm. palkattomasta), mutta silti keskeisestä panoksesta pienten ja keskisuurten perheyritysten päivittäisen toiminnan hoitamisessa;

14.

kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita ottamaan luovat alat ja kulttuurialan huomioon taloudellisen ja yhteiskunnallisen kehityksen edistäjänä Euroopan unionissa, koska niiden osuus BKT:sta on 2,6 prosenttia ja EU:n työvoimasta 2,5 prosenttia; korostaa pk-yritysten merkitystä tieto- ja viestintätekniikan alan ja luovien alojen vauhdittajana;

15.

korostaa, että pk-yritykset ovat tyypillisiä kulttuuritalouden sektorilla ja että sektori on erityisten tärkeä kestävän alueellisen työllisyyden varmistamiseksi;

16.

on tyytyväinen, että komissio aikoo ehdottaa direktiiviä alennetuista arvonlisäverokannoista työvoimavaltaisille paikallisille palveluille, joita tarjoavat ennen kaikkea pk-yritykset; korostaa kuitenkin, että tämä ei saa johtaa kilpailun vääristymiseen ja että sen on oltava yksiselitteinen sen piiriin kuuluvien palvelujen kannalta;

17.

toteaa, että pk-yrityksillä on oltava mahdollisuus ostaa pienimuotoisesti, ympäristöä säästävästi ja paikallisesti ja olla siten ilmastoystävällisiä ja tehokkaita;

18.

pitää myönteisenä, että valtiontukia koskeva yleinen ryhmäpoikkeus hyväksyttiin ripeästi samoin kuin yksityisen eurooppayhtiön sääntöjä ja alennettuja arvonlisäverokantoja koskevat toimet;

19.

pitää myönteisenä komission ehdotusta vähentää paikallisten palvelujen arvonlisäveroa; kehottaa komissiota toteuttamaan lisätoimia valtiontukea koskevien sääntöjen lieventämiseksi ja luomaan julkisiin hankintoihin osallistumisen mahdollisuuksia paikallisille yrityksille, erityisesti paikallisille pk-yrityksille;

20.

kannattaa ajatusta laajentaa vuoteen 2012 mennessä nykyistä elokuvatuotannolle myönnettävää poikkeusta valtiontukea koskevista EY:n kilpailusäännöistä ja pitää sitä suurena tukena luoville pk-yrityksille;

21.

kannattaa uusia valtiontukia koskevia sääntöjä, joista säädetään tiettyjen tukimuotojen toteamisesta yhteismarkkinoille soveltuviksi perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan mukaisesti 6. elokuuta 2008 annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 800/2008 (yleinen ryhmäpoikkeusasetus) (3) ja joissa annetaan tietyin edellytyksin pk-yrityksille poikkeus ilmoittamista koskevista säännöistä;

22.

toteaa, että vaikka pienyrityksiä koskevassa eurooppalaisessa peruskirjassa annettiinkin selvä sitoumus, pk-yritysten ääni ei edelleenkään tule kuuluviin työmarkkinaosapuolten vuoropuhelussa; kehottaa korjaamaan tämän puutteen virallisesti asianmukaisilla ehdotuksilla pk-yrityksiä tukevan aloitteen yhteydessä;

23.

katsoo, että pk-yrityksiä tukevan aloitteen yhteydessä on painotettava entistä enemmän työoikeutta erityisesti ottaen huomioon joustoturvaperiaate, jonka ansiosta erityisesti pk-yritykset pystyvät reagoimaan nopeammin markkinoiden muutoksiin ja näin saavuttamaan korkeamman työllisyysasteen sekä yritysten kilpailukyvyn ja kansainvälisen kilpailukyvyn tarvittava sosiaaliturva huomioon ottaen; viittaa tässä yhteydessä yhteistä joustoturvaperiaatteista 29. marraskuuta 2007 antamaansa päätöslauselmaan (4);

24.

korostaa lisäksi työoikeuden merkitystä ja erityisesti sitä, miten sen soveltaminen pk-yrityksiin voidaan optimoida esimerkiksi neuvontaa parantamalla tai hallinnollisia menettelyjä yksinkertaistamalla, ja kehottaa jäsenvaltioita kiinnittämään erityistä huomiota pk-yrityksiin niiden omaksumien joustoturvaa koskevien erityisten menettelyjen suhteen esimerkiksi aktiivisen työmarkkinapolitiikan avulla, koska pk-yrityksillä on liikkumavaraa suurempaan sisäiseen ja ulkoiseen joustavuuteen niiden pienemmän henkilöstön ansiosta, vaikka ne samalla tarvitsevat suuremman turvan itselleen ja työntekijöilleen; pitää olennaisen tärkeänä, että työoikeus, joka on yksi joustoturvan peruspilareista, antaa luotettavan oikeusperustan pk-yrityksille, kun otetaan huomioon, että näillä yrityksillä ei useinkaan ole varaa oikeudelliseen osastoon tai henkilöstöosastoon; muistuttaa, että Eurostatin mukaan 91,5 prosentilla Euroopan yrityksistä oli vuonna 2003 vähemmän kuin 10 työntekijää;

25.

pitää tarpeellisina toimia, joilla vastustetaan pimeää työtä, joka aiheuttaa väistämättä syrjivää kilpailua erittäin työvoimavaltaisille pk-yrityksille;

26.

kehottaa jäsenvaltioita parantamaan riittämättömästi edustettujen etnisten vähemmistöjen omistamien pk-yritysten sisällyttämistä talouden valtavirtaan kehittämällä toimittajien monimuotoisuutta koskevia ohjelmia tavoitteena tarjota yhtäläiset mahdollisuudet riittämättömästi edustetuille yrityksille, jotka kilpailevat sopimuksista suurempien yritysten kanssa;

27.

painottaa yksityisen eurooppayhtiön sääntöjen merkitystä uutena täydentävänä sääntelyn muotona, edellyttäen, että niissä keskitytään pk-yrityksiin, jotka aikovat harjoittaa rajatylittävää toimintaa, ja että suuret yritykset eivät voi käyttää niitä väärin heikentämään ja kiertämään jäsenvaltioiden säädöksiä, jotka edistävät hyvän hallintotavan järjestelmää, jossa otetaan huomioon kaikkien sidosryhmien edut;

28.

kehottaa sen periaatteen nojalla, jonka mukaan tietoon pääsy on edellytys itse tiedon saamiselle, ja internetin merkityksen tunnustaen julkista valtaa yksinkertaistamaan instituutioidensa verkkosivuja mahdollisimman pitkälle, jotta käyttäjät voivat tunnistaa ja paremmin ymmärtää tarjottuja tukimekanismeja;

29.

painottaa innovoinnin merkitystä pk-yrityksille sekä vaikeuksia tutkimusmahdollisuuksien hyödyntämisessä; katsoo, että kansalliset tiedeakatemiat ja tutkimuslaitokset voisivat edistää innovointeja ja karsia pk-yritysten tutkimuksen esteitä; katsoo, että ei pitäisi keskittyä pelkästään korkean teknologian innovaatioihin vaan että pitäisi tarkastella myös matalan ja keskitason teknologian innovaatioita sekä epävirallisia innovaatioita; katsoo, että Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutilla voi olla tärkeä tehtävä pk-yritysten tutkimus- ja kehitystoiminnan ja innovaatioiden edistämisessä; kehottaa jäsenvaltioita lisäämään aloitteita helpottaakseen pk-yritysten mahdollisuuksia tutkimukseen; uskoo, että kaikki yhteisön tutkimus- ja tekniikkaohjelmat olisi suunniteltava siten, että niillä helpotetaan pk-yritysten osallistumista yli rajojen;

30.

tukee komission aloitetta parantaa pääsyä seitsemänteen tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelmaan (2007–2013) (5);

31.

kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita luomaan paremmat edellytykset pk-yritysten innovointeja suosivan ympäristön aikaan saamiseksi erityisesti parantamalla teollis- ja tekijänoikeuksien suojaa ja torjumalla väärennöksiä tehokkaammin koko Euroopan unionissa; uskoo, että oikein tasapainotetuilla teollis- ja tekijänoikeuksia koskevilla säännöillä voidaan tarjota suojaa samalla kun varmistetaan tietojen ja ajatusten kulkeutuminen ja vaihto; korostaa, että pk-yrityksiä on tuettava niiden pyrkiessä saamaan teollis- ja tekijänoikeuksilleen suojan ja vaalimaan näitä oikeuksia niistä vastaavien viranomaisten avustamina sekä käyttämään teollis- ja tekijänoikeuksiaan rahoituksen hankkimiseen;

32.

kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita vaatimaan kauppakumppaneiltaan teollis- ja tekijänoikeuksien kauppaan liittyvistä näkökohdista tehdyn sopimuksen (TRIPS) tiukempaa soveltamista ja pyrkimään kaikin tarvittavin keinoin ottamaan käyttöön tuoteväärennösten torjuntaa koskevan kauppasopimuksen (ACTA) kaltaisia kahdenvälisiä, alueellisia tai monenkeskisiä sopimuksia väärentämisen ja laittoman valmistuksen torjumiseksi;

33.

katsoo, että pk-yritysten sähköiseen kaupankäyntiin liittyviä mahdollisuuksia ei vielä ole täysimittaisesti hyödynnetty ja että tarvitaan vielä paljon työtä ennen kuin saavutetaan yhtenäiset eurooppalaiset tavaroiden ja palveluiden sähköiset markkinat, joilla pk-yrityksillä voisi olla johtava asema Euroopan unionin markkinoiden integroimisessa entistä paremmin;

34.

katsoo, että pk-yritysten osallistumista ryhmittymiin olisi edistettävä innovaatioiden vauhdittamiseksi ja EU:n talouden kilpailukyvyn kasvattamiseksi; kehottaa siksi komissiota tukemaan ryhmittymien hallinnon parantamista erityisesti parhaiden käytäntöjen vaihdon ja koulutusohjelmien avulla, luomaan välineitä ryhmittymien tulosten arvioimiseksi ja levittämään niiden käyttöä, edistämään ryhmittymien välistä yhteistyötä sekä yksinkertaistamaan entisestäänkin hallinnollisia menettelyitä, jotka koskevat ryhmittymien osallistumista EU-ohjelmiin;

35.

vaatii ottamaan pk-yrityksiä tukevassa aloitteessa huomioon pk-yritysten yhteistyöjärjestelyt (osto- ja markkinointiryhmät), koska näiden ryhmien maksukyvyttömyyden vaara on todistetusti pienempi kuin yksittäisten yritysten tapauksessa;

36.

on vakuuttunut siitä, että patenteilla (yhteisön patentti mukaan lukien) on tärkeä rooli innovoinnissa ja taloudellisessa toiminnassa, koska ne tekevät innovaattoreille mahdolliseksi saada tuottoja innovatiivisista investoinneista ja tarjoavat tarvittavaa turvaa investoinneille, pääomalle ja lainoille; katsoo siksi, että olisi päästävä pikaisesti sopimukseen yhteisön patentista, jolla varmistetaan innovatiivisten tuotteiden ja palvelujen kohtuuhintainen, tehokas, joustava ja korkealaatuinen oikeudellinen suojelu, sekä yhdenmukaisesta eurooppalaisesta patenttiriitojen ratkaisua koskevasta järjestelmästä;

37.

painottaa tarvetta edistää innovatiivisia ja kaupallista liikennettä edeltäviä julkisia hankintoja, koska se tuottaa lisäarvoa sopimukset tekeville viranomaisille, kansalaisille ja mukana oleville yrityksille; kehottaa jäsenvaltioita lisäämään innovoivien julkisten hankintojen osuutta ja innovoivien pk-yritysten osallistumista julkisia hankintoja koskeviin menettelyihin; kehottaa komissiota helpottamaan alaa koskevien parhaiden käytänteiden levittämistä esimerkiksi tarjouskilpailujen perusteiden ja menettelyjen, riskijärjestelyjen ja tietämyksen jakamisen suhteen;

38.

katsoo, että kansainvälisissä julkisissa hankinnoissa, joissa uuden teknologian ansiosta voidaan harjoittaa rajatylittävää sähköistä kaupankäyntiä, uudenlaisilla toimintamalleilla, esimerkiksi pk-yritysten ryhmittymien yhteisillä huutokaupoilla ja tarjouskilpailuiden julkaisemisella ja mainonnalla verkossa voidaan lisätä huomattavasti julkisten hankintojen kauppaa sekä Euroopan unionissa että maailmanlaajuisesti ja siten edistää rajatylittävää sähköistä kaupankäyntiä;

39.

kiinnittää huomiota siihen, että tarvitaan riittävästi teknistä ja ammattitaitoista henkilökuntaa; katsoo näin ollen, että koulutukseen tarvitaan lisää investointeja ja että olisi vahvistettava koululaitosten ja pk-yritysten yhteyksiä niin, että itsensä työllistäminen, yrittämisen kulttuuri ja liiketoimintaa koskeva valistus sisällytettäisiin kansalliseen koulutuksen opetussuunnitelmiin; tukee sellaisten yksilöiden liikkuvuutta lisäävien ohjelmien kuin ”Erasmus nuorille yrittäjille” ja ”Erasmus oppisopimusoppilaille” laajentamista entisestään, erityisesti kun on kyse naisten osallistumisen lisäämisestä; kannattaa kaavailtua Leonardo da Vinci -ohjelman soveltamisalan laajentamista ja opintosuoritusten ja arvosanojen eurooppalaista siirtojärjestelmää; kehottaa jäsenvaltioita yhteistyössä työmarkkinaosapuolten ja koulutuksen tarjoajien kanssa perustamaan erityisesti pk-yritysten tarpeisiin räätälöityjä töissä oppimisen, ammatillisen koulutuksen ja uudelleenkoulutuksen ja elinikäisen oppimisen ohjelmia, jotka rahoitetaan osittain Euroopan sosiaalirahastosta; kehottaa komissiota edistämään innovoivaa koulutusta koskevien parhaiden käytänteiden vaihtoa ja toimia työ- ja perhe-elämän yhdistämiseksi ja sukupuolten tasa-arvoa;

40.

pitää tärkeänä nuorten yrittäjien ja naisyrittäjien tukemista esimerkiksi ohjaus- ja mentoriohjelmien käyttöönoton avulla; toteaa, että naiset ja nuoret yrittäjät työskentelevät yhä useammin pk-yrityksissä, vaikka he edelleen toimivatkin etupäässä kaikkein pienimmissä yrityksissä (mikroyrityksissä) ja ovat alttiina stereotyyppien ja ennakkoluulojen aiheuttamille kielteisille vaikutuksille yritysten siirtämisen ja perimisen yhteydessä etenkin perheyrityksissä; kehottaa siksi väestön ikääntymisen vaikutus huomioon ottaen jäsenvaltioita toteuttamaan sopivia toimia ja mekanismeja ja erityisesti ottamaan käyttöön analysointi-, tiedotus-, neuvonanto- ja tukivälineitä yritysten siirtoa varten;

41.

huomauttaa, että seitsemäs puiteohjelma sisältää rahoitusriskinjakomekanismin, jonka pitäisi helpottaa lainojen saantia Euroopan investointipankilta (EIP) mittaviin hankkeisiin; kehottaa komissiota arvioimaan pk-yritysten mahdollisuuksia päästä osalliseksi tästä mekanismista ja tekemään ehdotuksia, jos se on tarpeen;

42.

on tyytyväinen sellaisen yhden eurooppalaisen verkoston perustamiseen, joka kattaa tähän asti euroneuvontakeskusten ja innovaatiokeskusten tarjoamat palvelut, pk-yritysten tukemiseksi kaikissa niiden innovaatio- ja kilpailukyvyn parantamispyrkimyksissä laajan palvelutarjonnan avulla;

43.

kehottaa komissiota arvioimaan pk-yritysten osallistumista kilpailukykyä ja innovaatiota koskevaan puiteohjelmaan (6) ja tekemään ehdotuksia, jos se on tarpeen;

44.

korostaa, että eurooppalaisten pk-yritysten tärkeimpänä rahoituslähteenä on niiden oma toiminta ja rahoituslaitoksilta saatavat luotot ja lainat; toteaa, että pk-yritysten riskien katsotaan olevan suurempia, mikä haittaa niiden rahoituksen saantia; vaatii rahoituslaitoksilta, komissiolta ja jäsenvaltioilta yhteisiä toimia pk-yritysten rahoituksen saannin turvaamiseksi ja sen mahdollistamiseksi, että näille yrityksille tarjotaan mahdollisuus pääoman vakauttamiseen investoimalla voitot uudelleen yritykseen; uskoo, että pk-yrityksiltä ei pitäisi edellyttää maksujen suorittamista ennen toiminnan käynnistymistä, millä varmistetaan, että ne kykenevät kerryttämään omia varojaan; korostaa tässä yhteydessä nykyisen rahoitustilanteen kiireellisyyttä ja välittömien toimien tarvetta;

45.

kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita lisäämään ponnistelujaan pk-yrityksille tarkoitettujen yhteisön rahastojen ja valtiontukien edistämiseksi ja tiedon levittämiseksi niistä ja tekemään näistä kahdesta välineestä sekä helpommin saatavilla olevia että helpommin ymmärrettäviä;

46.

kehottaa jäsenvaltioita luomaan paremmat olosuhteet, joilla mahdollistetaan, että pk-yritykset voivat investoida ammatilliseen koulutukseen, myös välittömillä veron alennuksilla ja korvausjärjestelyillä veroviranomaisten ja Euroopan unionin välillä;

47.

myöntää, että jäsenvaltioiden verotusjärjestelmät voivat olla este liiketoimintojen siirroille, etenkin perheyrityksissä, ja ne voivat lisätä yrityksen konkurssin tai sulkemisen riskiä; kehottaa tämän vuoksi jäsenvaltioita tarkastelemaan huolellisesti oikeudellisia ja verotuksellisia toimintatapojaan, jotta voitaisiin parantaa edellytyksiä liiketoiminnan siirrolle etenkin omistajan eläkkeelle vetäytymistä tai sairastumista koskevissa tapauksissa; uskoo, että tällaiset parannukset auttavat jatkamaan yritysten ja etenkin perheyritysten toimintaa, säilyttämään työpaikat ja sijoittamaan voitot uudelleen;

48.

on erittäin tyytyväinen koheesiopolitiikan ja Lissabonin-strategian äskettäiseen johdonmukaistamiseen; uskoo, että suuntaamalla aluerahastoja enemmän kohti yrittäjyyttä, tutkimusta ja innovointia paikallisella tasolla voi vapautua huomattavia määriä varoja liiketoimintapotentiaalin lisäämiseen;

49.

painottaa sitä, että dynaamisilla rahoitusmarkkinat ovat keskeisessä asemassa pk-yritysten rahoittamisessa, ja korostaa Euroopan riskipääomamarkkinoiden avaamisen tarvetta parantamalla riskipääoman, välirahoituksen (mezzanine) ja mikroluottojen saatavuutta ja saantia; katsoo tästä syystä, että normaalioloissa pk-yrityksillä olisi oltava mahdollisuus saada luottoa pääomamarkkinoiden toimijoilta, jotka pystyvät arvioimaan niiden näkymiä ja kattamaan niiden tarpeet tehokkaammin;

50.

tukee neuvoston ja Euroopan investointipankin päätöstä hyväksyä joukko uudistuksia, joilla laajennetaan EIP-ryhmän pk-yrityksille tarjoamia rahoitustuotteita ja parannetaan sekä määrällisesti että laadullisesti merkittävällä tavalla sen yleisiä lainoja pankkikumppaneilleen;

51.

korostaa, että pk-yritysten rajalliset mahdollisuudet saada rahoitusta ovat suuri este niiden perustamiselle ja kasvulle; pitää tässä yhteydessä myönteisenä, että EIP päätti lisätä pk-yrityksille tarjottavia takauksia ja muita rahoitusvälineitä varten käytettävissä olevaa rahoitusta vielä 30 000 miljoonalla eurolla; kehottaa EIP:a suunnittelemaan uusia rahoitusvälineitä ja konkreettisia uusia ratkaisuja, joilla poistetaan luottojen saatavuutta koskevat vakuusesteet; kehottaa jäsenvaltioita nykyisen talouskriisin huomioon ottaen kannustamaan pankkeja takaamaan pk-yrityksille luoton saannin kohtuullisin ehdoin;

52.

pitää myönteisenä äskettäistä aloitetta yhteisestä toimesta mikroluottolaitosten tukemiseksi (Jasmine), koska se hyödyttää yritystoiminnan käynnistämistä ja edistää etenkin nuorten ja naisten yrittäjyyttä; kehottaa jäsenvaltioita omaksumaan yhteistyössä pk-yritysten organisaatioiden ja rahoituslaitosten kanssa ennakoivan roolin mikroluottojen ja vaihtoehtoisten rahoitustapojen saatavuutta ja hakemista koskevassa tiedottamisessa;

53.

painottaa EIP:n ja Euroopan investointirahaston (EIR) tärkeää roolia pk-yritysten saatavilla olevan rahoituksen parantamiseksi, etenkin ottaen huomioon nykyisen taloudellisen kuohunnan ja sen vaikutukset luottomarkkinoihin; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tutkimaan lisää sitä, kuinka nykyisiä pankkitoimintaa koskevia säännöksiä ja muita rahoitussäännöksiä, kuten luottoluokitusten avoimuutta koskevia säännöksiä, voitaisiin parantaa siten, että pk-yritysten rahoituksensaanti helpottuisi; kehottaa komissiota luomaan yhteistyössä jäsenvaltioiden ja EIP:n kanssa oikeat edellytykset yleiseurooppalaisten riskipääomamarkkinoiden kehittämiselle;

54.

huomauttaa, että joka neljännen lopettavan pk-yrityksen lopettamiseen on syynä maksujen myöhästyminen, ja nämä ovat useimmiten julkishallinnolta saatavia maksuja; korostaa, että nykyinen luottolama saattaa vaikuttaa suhteettomasti pk-yrityksiin, koska suurasiakkaat painostavat pienempiä toimittajia myöntämään laajennettuja maksuehtoja; pitää tässä yhteydessä myönteisenä, että komissio on ehdottanut kaupallisissa toimissa tapahtuvien maksuviivästysten torjumisesta 29. kesäkuuta 2000 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/35/EY (7) uudelleen tarkastelemista, ja kehottaa jäsenvaltioita parantamaan julkishallintojensa maksukäytänteitä; kehottaa ottamaan yhteisön tasolla käyttöön maksuja koskevan yhdenmukaistetun määräajan, jota voitaisiin lyhentää, kun on kyse pk-yrityksille suoritettavista maksuista, ja määrittämään määräajan ylittämisestä koituvat seuraamukset;

55.

pitää myönteisinä pk-yrityksiä tukevassa aloitteessa ehdotettuja toimia, joilla pyritään parantamaan pääoman tarjontaa pk-yrityksille; vaatii rahoituskriisin takia erityisesti hyväksi havaittujen, pk-yrityksille tarkoitettujen valtion tukiohjelmien laajentamista ja/tai jatkamista sekä niiden tuen laajentamista rahoitusta välittäville laitoksille;

56.

panee merkille EU:n kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelman valtavat mahdollisuudet pk-yritysten rahoitusta koskevien markkinahäiriöiden korjaamisessa, ympäristöinnovaatioiden edistämisessä ja yrittäjyyskulttuurin tukemisessa;

57.

huomauttaa, että standardointi voi johtaa innovointiin ja kilpailukykyyn helpottamalla markkinoillepääsyä ja yhteentoimivuutta; kehottaa komissiota parantamaan standardien saatavuutta pk-yrityksille ja niiden osallistumista standardointiprosessiin; kannustaa komissiota edistämään lisää yhteisön standardeja kansainvälisesti;

58.

korostaa kuinka tärkeää on ottaa Enterprise Europe -verkosto, kansallisia hankkeita hallinnoivat viranomaiset, kauppakamarit ja toimialat sekä julkiset viranomaiset mukaan EU:n tutkimus-, kehittämis- ja innovointiohjelmien ja EU:n rakennerahastojen ja mikro- ja keskikokoisten yritysten tukemiseen tarkoitettujen Euroopan yhteisten resurssien (Jeremie) tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntämiseen paikallisella tasolla;

59.

huomauttaa, että julkiset hankinnat kattavat noin 17 prosenttia EU:n BKT:sta; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tehostamaan pk-yritysten pääsemistä ja osallistumista julkisiin hankintoihin hyödyntämällä edellä mainittujen eurooppalaisten parhaiden käytänteiden suomia mahdollisuuksia ja auttamaan pk-yrityksiä julkisia hankintoja koskevien sopimusten saamisessa muun muassa seuraavilla tavoilla:

60.

kannustaa lisäksi jäsenvaltioita toteuttamaan seuraavat toimet:

61.

toteaa, että tarvitaan neuvontajärjestelmää pk-yritysten auttamiseen niiden päivittäisessä toiminnassa koko niiden elinkaaren ajan niiden investointien optimoimiseksi;

62.

katsoo, että pitkälle kehitetyillä sähköisen kaupan sovelluksilla, jotka perustuvat yhteentoimivien sähköisten allekirjoitusten ja oikeellisuustodistusten käyttöönottoon, on ratkaiseva vaikutus pk-yritysten kilpailukyvyn edistämiseen, ja katsoo, että komission ja jäsenvaltioiden olisi tuettava tätä kehitystä;

63.

korostaa sisämarkkinoiden tärkeyttä pk-yrityksille ja toteaa, että pk-yritysten sisämarkkinoille pääsyn edistäminen tulisi asettaa etusijalle;

64.

myöntää, että pk-yritysten kykyä hyödyntää kaikkia sisämarkkinoiden tuomia etuja estävät vielä jotkin rajoitukset; toteaa siksi, että sisämarkkinoiden oikeudellista ja poliittista kehystä olisi parannettava, jotta pk-yritysten olisi helpompi toimia rajojen yli; toteaa myös, että selkeä sääntely-ympäristö tarjoaisi pk-yrityksille lisäkannustimia kaupankäyntiin sisämarkkinoilla; katsoo, että jäsenvaltioiden olisi perustettava keskitettyjä asiointipisteitä ja internet-portaaleja;

65.

korostaa, että tiedon lisääntyminen markkinoillepääsystä ja vientimahdollisuuksista yhtenäismarkkinoiden sisällä on tärkeää sekä kansallisella että EU:n tasolla; kehottaa siksi komissiota ja jäsenvaltioita vahvistamaan tieto- ja neuvontapalveluitaan, erityisesti sisämarkkinoiden ongelmanratkaisuverkkoa (SOLVIT);

66.

tukee vaatimuksia saada jäsenvaltiot tarjoamaan neuvontapalveluita, jotta pk-yritykset pystyisivät paremmin puolustautumaan esimerkiksi harhaanjohtavien yrityshakemistoyhtiöiden noudattamia hyvän kauppatavan vastaisia käytäntöjä vastaan, jolloin niiden rohkeus toimia rajojen yli kasvaisi; korostaa komission osuuden tärkeyttä sekä tällaisten neuvontapalveluiden koordinaation helpottamisessa että yhteistyössä niiden kanssa rajat ylittävien valitusten asianmukaisen ja tehokkaan käsittelyn varmistamiseksi; vaatii kuitenkin, että elleivät tällaiset pehmeät toimet tuota tulosta, komission on oltava valmis aloittamaan asianmukaiset lainsäädännön muutokset, jotta pk-yritykset saavat kuluttajansuojaa vastaavan suojan silloin, kun ne ovat heikompi osapuoli tällaisissa liiketoimissa;

67.

toteaa, että vain noin 8 prosenttia kaikista pk-yrityksistä on mukana rajat ylittävissä toiminnoissa, mikä rajoittaa mahdollisuuksia kasvuun; katsoo, että on olennaisen tärkeää vahvistaa sisämarkkinoita; uskoo, että jäsenvaltioiden olisi toimittava yhteistyössä sellaisten hallinnollisten vaatimusten yhdenmukaistamiseksi, joilla on vaikutusta yhteisön sisäisiin toimintoihin; kehottaa jäsenvaltioita viipymättä saattamaan osaksi lainsäädäntöjään ja panemaan täytäntöön palveludirektiivin (8) kiinnittäen erityistä huomiota pk-yritysten etuihin ja kannustaa myös viipymättä hyväksymään yksityisen eurooppayhtiön säännöt;

68.

uskoo, että yhtiöverotuksella olisi oltava yhteinen konsolidoitu perusta; kehottaa luomaan alv-kokonaispalvelun (”one-stop-shop”), joka antaa yrittäjille mahdollisuuden täyttää velvollisuutensa yrityksen alkuperämaassa;

69.

kehottaa komissiota jatkuvasti lisäämään edellytyksiä pk-yritysten pääsemiseksi ulkomaisille markkinoille ja tukemaan tiedonhankintaa; kannustaa perustamaan eurooppalaisia yritystukikeskuksia Kiinaan ja Intiaan sekä kaikille kehittyville markkina-alueille läheisessä yhteistyössä siellä jo toimivien kansallisten yritystukikeskusten kanssa; katsoo, että koska pk-yritysten heikko osallistuminen rajatylittävään toimintaan voi myös selittyä kielitaidon ja monikulttuuristen taitojen puutteella, useita toimia tarvitaan tähän haasteeseen vastaamiseksi; muistuttaa kuitenkin, että pk-yritysten on saatava tietoja helpommin ja päteviä neuvoja kotimaissaan;

70.

korostaa, että on tärkeää edistyä kauppaneuvotteluissa, jotka voivat edelleen vähentää kaupan sääntelyesteitä, jotka vaikuttavat suhteettomasti pk-yrityksiin;

71.

kehottaa komissiota liittämään työohjelmaansa sen, että pk-yritysten yhtäläinen kohtelu sisällytetään Maailman kauppajärjestön (WTO) sääntöihin julkisten hankintasopimusten saatavuudesta; kehottaa komissiota kiinnittämään erityistä huomiota pk-yritysten kohtaamiin ongelmiin tullimuodollisuuksissa etenkin helpottamalla pk-yritysten tietokonejärjestelmien mukauttamista kansallisten tulliviranomaisten käyttämiin järjestelmiin mahdollisimman halvalla sekä yksinkertaistamalla sääntöjä talouden toimijan asemaan pääsemiseksi;

72.

on sitä mieltä, että hallinnollisia muodollisuuksia on karsittava mahdolisuuksien mukaan vähintään 25 prosentilla ja että on luotava nykyaikainen, pk-yritysten tarpeisiin mukautettu hallinto; kannustaa siksi tieto- ja viestintätekniikan edistämiseen pk-yritysten ja erityisesti nuorten yrittäjien ja naisyrittäjien piirissä, ja digitaalisen tekniikan parempaan käyttöön, jolloin heidan on mahdollista säästää aikaa ja rahaa ja sijoittaa syntyvät resurssit omaan kehitykseensä; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tekemään parhaiden hallintokäytäntöjen vaihtoa ja edistämistä koskevia aloitteita, asettamaan vertailuarvoja sekä laatimaan pk-yritysystävällisiä hallintokäytäntöjä koskevia suuntaviivoja ja normeja sekä edistämään niiden käyttöä; pitää välttämättömänä, että hallinnollisten rasitusten keventämistä käsitelleistä itsenäisistä sidosryhmistä koostuneen korkean tason työryhmän suositukset pannaan täytäntöön lähitulevaisuudessa pyrkien saavuttamaan vähentämistavoitteet vaarantamatta kuitenkaan pk-yritysten rahoituksensaantimahdollisuuksia;

73.

katsoo, että pk-yrityksiä ja erityisesti mikroyrityksiä olisi verotettava tavalla, joka vähentää hallinnollista taakkaa mahdollisimman paljon, jolloin helpotetaan niiden toiminnan käynnistämistä ja edistetään innovaatiota ja investointeja koko niiden toiminnan ajan;

74.

korostaa, kuinka tärkeää on arvioida tulevien lainsäädäntöaloitteiden vaikutusta pk-yrityksiin; edellyttää siksi pk-yrityksiin kohdistuvien vaikutusten pakollista, järjestelmällistä ja kohdennettua vaikutusten arviointia, jonka tuloksille on tehtävä riippumaton analyysi, joka on saatettava EU:n lainsäädäntöelinten saataville; katsoo, että olisi kiinnitettävä erityistä huomiota pien- ja mikroyrityksiin kohdistuviin vaikutuksiin ja hallinnolliseen rasitukseen; kehottaa komissiota soveltamaan pk-yrityksiin kohdistuvien vaikutusten arviointia kaikissa uusissa EU-tason lainsäädäntöehdotuksissa, nykyisen lainsäädännön yksinkertaistamista ja keskeneräisten tekstien perumista koskevat ehdotukset mukaan lukien; kannustaa jäsenvaltioita ottamaan käyttöön vastaavia pk-yrityksiin kohdistuvien vaikutusten arviointimalleja kansallisella tasolla;

75.

katsoo, että kaikki uusi lainsäädäntö, joka liittyy esimerkiksi maksuviivytyksiin, tekijänoikeuksiin sekä yhtiö- ja kilpailulainsäädäntöön (kuten säännöt, jotka annetaan helpottamaan vahingonkorvausten hakemista oikeudenkäynneillä kilpailun vastaisista menettelyistä, tai ne, jotka aiheutuvat yleisestä ryhmäpoikkeusasetuksesta valtiontukien osalta), olisi laadittava siten, ettei se syrji pk-yrityksiä, vaan päinvastoin tukee niitä ja niiden palveluiden tarjoamista sisämarkkinoilla;

76.

korostaa, että pk-yritykset on otettava asianmukaisesti ja ajoissa mukaan politiikan suunnitteluun; uskoo siksi, että komission nykyistä kahdeksan viikon kuulemisaikaa olisi pidennettävä ainakin 12 viikkoon päivästä, jona kuulemisasiakirjat ovat saatavana kaikilla EU:n kielillä; tunnustaa asianomaisten yritysjärjestöjen tärkeän ja arvokkaan roolin ja kehottaa siksi komissiota asianmukaisesti ottamaan pk-yritykset ja niitä edustavat järjestöt välittömästi mukaan neuvoa-antaviin asiantuntijakomiteoihin ja korkean tason työryhmiin;

77.

kehottaa komissiota stimuloimaan yrityslainsäädännön ja erityisesti sisämarkkinoilla noudatettavien kirjanpitosääntöjen yksinkertaistamista ja yhdenmukaistamista, jotta voidaan keventää pk-yrityksiin kohdistuvaa hallinnollista rasitusta ja lisätä avoimuutta kaikkien sidosryhmien kannalta; kehottaa komissiota edistämään voimakkaasti XBRL:n (Extensible Business Reporting Language) kaltaisen uuden teknologian käyttöä esittämällä suunnitelman, joka koskee XBRL-raportoinnin käyttöönottoa Euroopan unionissa, jotta siitä voidaan tehdä kohtuullisen ajan kuluessa pakollista, sekä edistämään ja tukemaan tämän avoimen standardin laajamittaista käyttöä;

78.

kannustaa antamaan mikroyrityksille ”tilastovapaata”, jolloin niiden ei tarvitse osallistua pakollisiin tilastotutkimuksiin, ja soveltamaan niihin laaja-alaisesti ”vain kerran” -periaatetta, mitä tulee yritysten julkisille viranomaisille toimittamiin tietoihin, sekä kehittämään edelleen sähköisiä viranomaispalveluja;

79.

painottaa tarvetta ottaa käyttöön yhteiset voimaantulopäivämäärät yrityksiä koskevassa uudessa yhteisön lainsäädännössä; kehottaa jäsenvaltioita ja pk-yrityksiä edustavia järjestöjä ilmoittamaan pk-yrityksille lyhyesti ja ymmärrettävästi niitä koskevista lainsäädännön muutoksista;

80.

kannustaa jäsenvaltioita yhteistyöhön pk-yrityksiä koskevien organisaatioiden kanssa Enterprise Europe -verkoston ja Europe Direct -toimistojen kaltaisten rakenteiden, kansallisten fyysisten tai sähköisten yhteyspisteiden ja pk-yrityksiä tukevien virastojen perustamiseksi ja kehittämiseksi yhden luukun periaatteen mukaisesti lukuisia tiedotus- ja tukipalveluja tarjoten yrityksen elinkaaren mukaan jäsenneltyinä;

81.

myöntää, että uuden yrityksen perustaminen on vaikeaa eri jäsenvaltioiden järjestelmien moninaisuuden vuoksi; pitää sen vuoksi tarpeellisena ottaa käyttöön yhdenmukainen järjestelmä yritysten perustamista varten, jossa prosessi on asteittainen ja yritys on mahdollista perustaa 48 tunnissa;

82.

muistuttaa, että yhteisön ohjelmia sääntelevät varainhoitosäännökset johtavat usein tarpeettoman byrokraattisiin, pitkiin ja kalliisiin menettelyihin erityisesti pk-yrityksille; kehottaa komissiota elvyttämään eurooppalaisia pk-yrityksiä koskevan seurantakeskuksen toimintaa, julkaisemaan tietoja näiden yritysten osallistumisesta yhteisön ohjelmaan ja hyötyanalyysin sekä tekemään tämän jälkeen ehdotuksia niiden osallistumisen lisäämisestä; kehottaa komissiota lisäämään asianomaisen pk-yritysten edustajan roolia ja näkyvyyttä eri politiikanaloilla; tukee lisäksi kaikkia aloitteita, joilla tuetaan pk-yrittäjähengen kehittämistä julkisten viranomaisen toiminnassa, kuten Enterprise Experience -ohjelmaa, jonka avulla eurooppalaiset virkamiehet voivat itse tutustua pk-yrityksiin;

83.

pahoittelee jäsenvaltioiden tapaa antaa liian yksityiskohtaista lainsäädäntöä, joka on erityisen haitallinen pk-yritysten kannalta, ja kehottaa komissiota selvittämään, mihin lisätoimenpiteisiin voitaisiin ryhtyä sen estämiseksi; kehottaa suorittamaan myöhemmin vaikutustenarvioinnin, jossa analysoidaan, miten päätökset pannaan käytännössä toimeen jäsenvaltioissa ja paikallisella tasolla;

84.

kehottaa perustamaan erityisen pk-yrityksille tarkoitetun EU-verkkosivun, joka sisältää EU-hankkeita koskevia tietoja ja hakulomakkeita, kansallisia puhelinnumeroita, linkkejä kumppaneiden sivuille, kauppaa koskevaa tietoa, tutkimushankkeisiin ja uuteen lainsäädäntöön liittyvää verkkoneuvontaa, -ohjeistusta ja -tietoa;

85.

kehottaa komissiota panemaan jäsenvaltioiden kanssa alulle työn, joka koskee hakulomakkeiden, jotka yritysten on täytettävä haku- ja tarjouskilpailumenettelyissä, yhdenmukaistamista;

86.

on ilahtunut palkinnon ”parhaasta keinosta vähentää byrokratiaa” myöntämisestä viranomaisille, jotka ovat esittäneet innovatiivisia toimia byrokratian vähentämiseksi paikallisella, alueellisella ja kansallisella tasolla;

87.

kehottaa suorittamaan maksut EU:n koheesiorahastosta 30 päivässä jo hyväksytyille hankkeille niiden tulevan kehittämisen, eloonjäämisen ja vaikutusten turvaamiseksi;

88.

myöntää, että pyrkimykset kestävyyden parantamiseksi voisivat muodostua merkittäväksi (eko-)innovoinnin lähteeksi ja olla avaintekijä teollisuuden kilpailukyvyn kannalta; kiinnittää huomiota siihen, että pk-yritykset eivät usein ole riittävän tietoisia uusista energiatehokkaista ja ympäristöystävällisistä ratkaisuista tai niillä ei ole tarvittavia taloudellisia resursseja niiden hankkimiseksi; kehottaa tämän vuoksi komissiota tutkimaan, kuinka yhteisö voisi auttaa pk-yrityksiä tulemaan resurssi- ja energiatehokkaammiksi;

89.

toistaa tukevansa pienten yritysten sosiaalisen vastuun asettamista tärkeään asemaan, mikä edellyttää horisontaalisia yhteyksiä, verkkoja ja palveluita; pitää tehottomana viittaamista ympäristöasioita koskevan yhteisön hallinta- ja auditointijärjestelmän mukaiseen sertifiointiin, koska se vie huomion pois olemassa olevista sertifioinneista ja koska se liittyy vain ympäristöä koskevaan haasteeseen;

90.

on ilahtunut äskettäisistä aloitteista, joilla autetaan pk-yrityksiä ympäristölainsäädännön suhteen muun muassa perimällä alennettuja maksuja, takaamalla niille ympäristöstandardeja koskevien tietojen saanti tai ottamalla käyttöön erityisiä poikkeuksia yhteisön lainsäädännöstä;

91.

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle ja jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.